Mitä on todellinen köyhyys? Sitäkö että ei oo varaa harrastuksiin, leffoihin ja lomamatkoihin?

Nuorethan ovat innolla mukana mielenosoituksissa ilmaston muutosta vastaan ja vaativat toimenpiteitä päättäjiltä. On siis tulevaisuudessa meidän kaikkien sopeuduttava siihen, että nykyisen elämäntavan, ympäristön kuormittamisen on loputtava. On opeteltava niukkuuteen, jotta voidaan rahoittaa välttämättömimmät asiat, kuten terveydenhoito, koulutus ja asuminen. Niukkuudesta tulee välttämättömyys, on totuteltava luopumaan liiallisesta kulutuksesta. Paluu 50-luvun todellisuuteen on edessä. Vielä pitäisi auttaa köyhempiä maita ja ottaa vastaan väkeä elinkelvottomista maista sotien tai köyhyyden takia. Köyhyys tulee koskemaan yhä useampia ja tyytymättömyys maassamme kasvaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa ei ole yhtään köyhää kun globaalisti ajattelee.

Ei ne tulot vaan ne menot. Globaalisti jos ajattelee niin ei Thaimaalainen katukerjäläinen eroa suomalaisesta kerjäläisestä, köyhiä ovat molemmat globaalistikin. Täällä myös ruoka maksaa 20 kertaa enemmän kuin jossain Kambodzassa.

No totta kai, mutta onko sillä Kambodzassa asuvalla kaikista köyhimmälläkin katto pään päällä, lämmitys ja juomakelpoinen vesijohtovesi, viemäröity asunto, subventoitu ja köyhälle ilmainen terveydenhuolto, koulutus, kouluruoka? Listaa voisi jatkaa paljon pidempäänkin.

Laitapa nyt vielä kertaalleen se mietintämyssy päähän ja pohdi kuinka paljon se thaimaalainen katukerjäläinen eroaa suomalaisesta "köyhästä". Ei kai mikään ideologia voi höyrystää ihmisen aivoja sentään tuohon kuntoon? Valoja päälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todellinen köyhyys on ihan muualla kuin Suomessa. Suhteellista köyhyyttä taas on se, jos Suomen kaltaisessa maassa perustarpeiden täyttäminen (ruoka, hygienia, vaatteet, terveyshuolto, lääkkeet, asunto jne.) on vaakalaudalla tai ei onnistu. Mikä tahansa suurempi yllätysmeno - kodinkoneen hajoaminen tai vaikka sairastuminen - kaataa koko korttitalon. Näin elää moni pieni palkkainen tai työtön, omaishoitaja, sairas, eläkeläinen, opiskelija (jne.) Suomessa.

Kerrotko mikä kodinkone on elintärkeä ja täytyy ostaa uusi saman tien? Itse olen ihmetellyt tätä samaa lausetta jokaisessa köyhyyskeskustelussa, ”astianpesukone hajosi yllättäen ja heti piti ostaa uusi”. Astiat voi myös tiskata ja suuressa osassa kerrostaloja on vielä jäljellä pyykkitupia. Asuin opiskeluaikana taloyhtiössä jonka omisti säätiö (itse asuin opiskelija-asunnossa) ja se oli nimenomaan vähävaraisille perheille ym. Tarkoitettu kun vuokra oli ainoastaan todellisten kulujen mukainen eikä säätiö tuottanut voittoa. Pesutuvassa oli aina tilaa, tuntui että siellä kävi vain minä ja muutama muu eli oletan että suurimmalla osalla oli oma pyykinpesukone.

Kaikki tuskin asuu kerrostaloissa, joten kyllä pesukone on usein sellainen, että ilman sitä ei kauaa voi olla.

Sitä suuremmalla syyllä en ymmärrä. Omakotitalossa asuvalla pitää olla puskuria muutenkin ja omakotitaloissa ja rivareissa on lähes poikkeuksetta kodinhoitohuone. Mikä estää pesemässä pyykkejä käsin hetken aikaa? Mutta joo, Suomessa ajatus on että kaikki mitä halutaan pitää saada ja sossusta sitten harkinnanvaraista tukea pesukoneeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa ei ole yhtään köyhää kun globaalisti ajattelee.

Ei ne tulot vaan ne menot. Globaalisti jos ajattelee niin ei Thaimaalainen katukerjäläinen eroa suomalaisesta kerjäläisestä, köyhiä ovat molemmat globaalistikin. Täällä myös ruoka maksaa 20 kertaa enemmän kuin jossain Kambodzassa.

Ja tämäkin ihminen saa äänestää - voi hyvä tavaton.

Vastauksena väittämääsi: eivät ole. Suomessa köyhyys on laskennallista. Jos ansaitset vähemmän kuin 60 % koko väestön mediaanituloista, sinut lasketaan tässä maassa köyhäksi. Absoluuttista köyhyyttä Suomessa ei ole ollenkaan, ainoastaan suhteellisesti köyhiä. Kun enemmän ansaitsevien tulot kasvavat, myös laskennallisesti määriteltyjen, suhteellisesti köyhien osuus kasvaa.  

Olen yksinhuoltaja. Maksan omistusasunnosta asuntolainaa, koska on helpompi säästää esim lämmityksessä kun voi itse pilkkoa puita ja lämmittää niillä.

Täällä vuokrat maksaa saman verran.

En kerrytä omaisuutta, koska laina on niin pitkä että koskaan asunto ei tule velattomaksi. Joudun sen myymään kun lapset muuttavat kotoa.

Asunnon arvo laskee vuosi vuodelta saman verran kuin olen velkaa lyhentänyt, koska ei ole rahaa kunnossapitoon. Olen siis pankilla vuokralla.

Asumis- ja työmatkakuluihin, ruokaan ja vakuutuksiin menee kuitenkin kaikki rahani vaikka olen kokopäivätöissä.

Saan teinille vaatteet Tokmannilta ja puhelinlaskun maksettua. Hän harrastaa ilmaisia nettipelejä. Läppärin sai vaarilta joululahjaksi. Netti on puhelimessa.

En voi ostaa itselleni edes sukkia tai rintaliivejä ilman monen kuukauden suunnittelua.

Varmaan en kenenkään mielestä näytä köyhältä, koska meillä on asunto, minulla on työ ja käyn siellä autolla. Koska sinne ei kulje julkisia ja matka on liian pitkä pyöräillä.

Mitään tukia emme tietenkään saa, kuin lapsilisä 150, ja se loppuu kohta.

Kun elatusmaksu loppuu, en tiedä mitä teen.

Vierailija kirjoitti:

Olen yksinhuoltaja. Maksan omistusasunnosta asuntolainaa, koska on helpompi säästää esim lämmityksessä kun voi itse pilkkoa puita ja lämmittää niillä.

Täällä vuokrat maksaa saman verran.

En kerrytä omaisuutta, koska laina on niin pitkä että koskaan asunto ei tule velattomaksi. Joudun sen myymään kun lapset muuttavat kotoa.

Asunnon arvo laskee vuosi vuodelta saman verran kuin olen velkaa lyhentänyt, koska ei ole rahaa kunnossapitoon. Olen siis pankilla vuokralla.

Asumis- ja työmatkakuluihin, ruokaan ja vakuutuksiin menee kuitenkin kaikki rahani vaikka olen kokopäivätöissä.

Saan teinille vaatteet Tokmannilta ja puhelinlaskun maksettua. Hän harrastaa ilmaisia nettipelejä. Läppärin sai vaarilta joululahjaksi. Netti on puhelimessa.

En voi ostaa itselleni edes sukkia tai rintaliivejä ilman monen kuukauden suunnittelua.

Varmaan en kenenkään mielestä näytä köyhältä, koska meillä on asunto, minulla on työ ja käyn siellä autolla. Koska sinne ei kulje julkisia ja matka on liian pitkä pyöräillä.

Mitään tukia emme tietenkään saa, kuin lapsilisä 150, ja se loppuu kohta.

Kun elatusmaksu loppuu, en tiedä mitä teen.

Juu. Et ole köyhä. Suomessahan ei ole yhtään köyhää - ne köyhät on siellä Afrikassa...

Suomesta et löydä yhtäkään köyhää, joka ei olisi sitä itse itselleen aiheuttanut. Kaikilla on täällä mahdollisuus lukea itsensä vaikka lääkäriksi, joka oikeuttaa suhteellisen hyvään tulotasoon. Mätisäkit tietysti näkevät vian kaikkialla muualla paitsi itsessään. Kaikki tulonsiirrot nollaan niin saadaan tämä maa herätettyä horroksesta ja sosialismin kourasta kohti menestyvää ja oikeudenmukaista valtiota. 

Vierailija kirjoitti:

Olen yksinhuoltaja. Maksan omistusasunnosta asuntolainaa, koska on helpompi säästää esim lämmityksessä kun voi itse pilkkoa puita ja lämmittää niillä.

Täällä vuokrat maksaa saman verran.

En kerrytä omaisuutta, koska laina on niin pitkä että koskaan asunto ei tule velattomaksi. Joudun sen myymään kun lapset muuttavat kotoa.

Asunnon arvo laskee vuosi vuodelta saman verran kuin olen velkaa lyhentänyt, koska ei ole rahaa kunnossapitoon. Olen siis pankilla vuokralla.

Asumis- ja työmatkakuluihin, ruokaan ja vakuutuksiin menee kuitenkin kaikki rahani vaikka olen kokopäivätöissä.

Saan teinille vaatteet Tokmannilta ja puhelinlaskun maksettua. Hän harrastaa ilmaisia nettipelejä. Läppärin sai vaarilta joululahjaksi. Netti on puhelimessa.

En voi ostaa itselleni edes sukkia tai rintaliivejä ilman monen kuukauden suunnittelua.

Varmaan en kenenkään mielestä näytä köyhältä, koska meillä on asunto, minulla on työ ja käyn siellä autolla. Koska sinne ei kulje julkisia ja matka on liian pitkä pyöräillä.

Mitään tukia emme tietenkään saa, kuin lapsilisä 150, ja se loppuu kohta.

Kun elatusmaksu loppuu, en tiedä mitä teen.

Lapset annat pois, myyt asunnon, muutat vuokralle johonkin halvempaan paikkaan ja teet enemmän töitä. Helppoja ratkaisuja, mutta kukaan ei varmasti ylläty kun näihin et pysty. 

Ois kiva nähdä joskus laiha tai edes normaalipainoinen köyhä. Ja ei, selitykseksi ei käy että epäterveellinen ruoka on halvempaa koska se ei pidä paikkaansa. 

Sanokaa te olenko köyhä tai en. Itseni mielestä olen. Nettopalkkani on n. 2100. Vuokran, opintolainan, luottokortin maksuerän, ja kaikkien laskujen maksun jälkeen jää 400 eur, joka menee ruokaan ja aina loppuu keskeen. Perheessää on yksi aikuinen ja kolme teiniä. Emme juurikaan käy missään, sillä varaa ei yksinkertaisesti ole. Lapset lukiossa ja ei ole varaa kirjoihin edes käytettyihin. Koko ajan lainaavat jostain. Yksi lapsi siirtyi aikuislukioon, sillä siinä lukio-opiskelu on edullisempi. Opet antaa monisteitta ja kirjoja on lainattavissa lukion kirjastosta. Ei ole varaa mihinkään ylimääräiseen. Emme juurikaan koskaan matkustaneet ulkomaille, edes Tallinnaan.

Miksi aina hankitaan monta lasta, jos rahaa ei ole?

Jotenkin tosi usein perheissä, joissa on talousongelmia, on ainakin kolme lasta. Usein myös muutama lemmikki.

Tosi edullisesti saa ruokaa tehtyä, jos vaan näkee vaivaa.

Passit tietty maksavat, mutta muutoin esim. Tallinnan päiväristeilyitä saa parilla eurolla, kun hiukan seurailen tarjouksia.

Holiday clubin kylpylöihin pääsee myös tutustumaan usein jopa ilmaiseksi, jos käy kuuntelemassa myyntipuheet ja juomassa ilmaišet kahvit+keksit ja pullat.

Töitä on myös tarjolla nykyisin paljon, jos ei ole kovin valikoiva.

On paljon aloja, joilla on ihan selkeä työvoimapula, ainakin täällä etelä-Suomessa.

Olen onnellinen, että meillä on katto pään päällä ja ruokaa pöydässä, puhtaat vaatteet ja lelujakin löytyy. Välillä harmittaa kun kaikki menot täytyy pitää minimissä. Vaatteet ostamme kirpparilta tai tosi harvoin uutena (alesta). Maksullisia harrastuksia ei ole, käymme paljon retkillä, pyöräilemässä jne.

Olen ilmeisesti kirjoittajan 268 tarkoittama mätisäkki, kun en pitkäaikaissairauteni takia pysty töihin. Tavalliset kuukaudet menee suht ok, mutta jos tulee jotain yllättävää, ei tarvitse olla kovin suurtakaan, niin talous horjuu pahemman kerran. Onneksi olen pystynyt vähän säästämään pahan päivän varalle, mutta ei nekään loputtomiin riitä.

Välillä syyllistän itseäni siitä, että tämäkö on se mitä lapselleni pystyn tarjoamaan?

Vierailija kirjoitti:

Sanokaa te olenko köyhä tai en. Itseni mielestä olen. Nettopalkkani on n. 2100. Vuokran, opintolainan, luottokortin maksuerän, ja kaikkien laskujen maksun jälkeen jää 400 eur, joka menee ruokaan ja aina loppuu keskeen. Perheessää on yksi aikuinen ja kolme teiniä. Emme juurikaan käy missään, sillä varaa ei yksinkertaisesti ole. Lapset lukiossa ja ei ole varaa kirjoihin edes käytettyihin. Koko ajan lainaavat jostain. Yksi lapsi siirtyi aikuislukioon, sillä siinä lukio-opiskelu on edullisempi. Opet antaa monisteitta ja kirjoja on lainattavissa lukion kirjastosta. Ei ole varaa mihinkään ylimääräiseen. Emme juurikaan koskaan matkustaneet ulkomaille, edes Tallinnaan.

Onko lapset siis kaikki jo yli 17v eikä saa lapsilisää? Osasta ei varmasti elatustukeakaan? Kai te kuitenkin asumistukea saatte? Tuo on kyllä huutava vääryys, että lapsilisä loppuu juuri silloin kun lapsi on kalleimmillaan. Elatusvelvollisuus kuitenkin säilyy.

Vierailija kirjoitti:

Sanokaa te olenko köyhä tai en. Itseni mielestä olen. Nettopalkkani on n. 2100. Vuokran, opintolainan, luottokortin maksuerän, ja kaikkien laskujen maksun jälkeen jää 400 eur, joka menee ruokaan ja aina loppuu keskeen. Perheessää on yksi aikuinen ja kolme teiniä. Emme juurikaan käy missään, sillä varaa ei yksinkertaisesti ole. Lapset lukiossa ja ei ole varaa kirjoihin edes käytettyihin. Koko ajan lainaavat jostain. Yksi lapsi siirtyi aikuislukioon, sillä siinä lukio-opiskelu on edullisempi. Opet antaa monisteitta ja kirjoja on lainattavissa lukion kirjastosta. Ei ole varaa mihinkään ylimääräiseen. Emme juurikaan koskaan matkustaneet ulkomaille, edes Tallinnaan.

Riippuu vähän paljonko vuokra on... Meillä (kaksi aikuista ja kaksi teiniä) on samat tulot (satasen enemmän ku sulla)ja koen meidät köyhiksi. Asumiseen menee eniten eli 1300€/kk. Toivottavasti tilanne on vain väliaikainen. Elämiseen ja laskuihin jää se 900€.

Vierailija kirjoitti:

Sanokaa te olenko köyhä tai en. Itseni mielestä olen. Nettopalkkani on n. 2100. Vuokran, opintolainan, luottokortin maksuerän, ja kaikkien laskujen maksun jälkeen jää 400 eur, joka menee ruokaan ja aina loppuu keskeen. Perheessää on yksi aikuinen ja kolme teiniä. Emme juurikaan käy missään, sillä varaa ei yksinkertaisesti ole. Lapset lukiossa ja ei ole varaa kirjoihin edes käytettyihin. Koko ajan lainaavat jostain. Yksi lapsi siirtyi aikuislukioon, sillä siinä lukio-opiskelu on edullisempi. Opet antaa monisteitta ja kirjoja on lainattavissa lukion kirjastosta. Ei ole varaa mihinkään ylimääräiseen. Emme juurikaan koskaan matkustaneet ulkomaille, edes Tallinnaan.

Ohis: tiedättehän että niitä lukiokirjoja on melkein kaikissa kirjastoissa ja jokainen saa lainata niitä sieltä - oma lapsi on nyt abi ja minä olen hankkinut itselleni Turun Yliopiston kirjastoon kirjastokortin ja lainannut niitä kirjoja jopa sieltä - ja jos ei omassa kirjastossa ole, mm niitä voi tilata omaan lainaan käytännössä mistä Suomen kirjastosta tahansa! (Toki auttaa jos luottaa siihen, ettei se Bilsa2 ole merkittävästi muuttunut uuden opsin myötä vaan sitä vanhaa kirjaa uskaltaa vielä lukea - ja koulussa kirjoittamiaan muistiinpanoja) - kiitettävällä arvosanoilla näillä mennään (ja joskus joku muuttunut äidinkielenkirjqn tehtävä on nuoren tullut otettua kännykällä kuva mistä sen on voinut kätevästi tehdä...)

En tiedä. Usein matkustaessa näkee kadunvarsilla oikeasti ihmisiä joilla ei ole mitään. Ei kotia,  ei kunnon kenkiä, ei rahaa ruokaan saati terveydenhuoltoon. Myös lapsia. 

Kieltämättä tuolloin miettii miten helvetin hemmoteltuja suomalaiset on ja millaisessa kuplassa täällä eletään, kun köyhyys on sitä että ei ole varaa käydä leffassa.

Olen 3 lapsen yksinhuoltaja. Minulla on kokemusta erittäin matalapalkkaisesta työstä, työttömyydestä ja nykyään yrittäjänä vaihtelevista tuloista. Meillä ei lapset käy kuukausittain leffassa, eivät harrasta kalliisti, ulkona syömisen sijaan teemme jotain erikoisempaa ruokaa itse, polkupyörät ja muut tarvikkeet ostamme käytettynä. Lapsilla on ollut vuosia halvat puhelimet. Kampaajalla kävin viimeksi 6 vuotta sitten. Viime syksynä olimme yhden yön kylpylässä. Sitä ennen emme olleet käyneet vuosiin missään muualla lomilla, kuin sukulaisten luona kylässä, ilmaisissa jutuissa ja uimarannalla. Lasten kaveripiirissä on eri tuloisten perheiden lapsia, eivätkä herätä mitään ihmetystä tai kummastelua vaikka meillä ei reissata tai harrasteta kalliisti. En ole tullut ajatelleeksi, että nämä olisi oikeasti joku ongelma. Kun luen näitä juttuja köyhyydestä en ymmärrä miksi näitä asioita korostetaan jatkuvasti.

Vierailija kirjoitti:

Olen 3 lapsen yksinhuoltaja. Minulla on kokemusta erittäin matalapalkkaisesta työstä, työttömyydestä ja nykyään yrittäjänä vaihtelevista tuloista. Meillä ei lapset käy kuukausittain leffassa, eivät harrasta kalliisti, ulkona syömisen sijaan teemme jotain erikoisempaa ruokaa itse, polkupyörät ja muut tarvikkeet ostamme käytettynä. Lapsilla on ollut vuosia halvat puhelimet. Kampaajalla kävin viimeksi 6 vuotta sitten. Viime syksynä olimme yhden yön kylpylässä. Sitä ennen emme olleet käyneet vuosiin missään muualla lomilla, kuin sukulaisten luona kylässä, ilmaisissa jutuissa ja uimarannalla. Lasten kaveripiirissä on eri tuloisten perheiden lapsia, eivätkä herätä mitään ihmetystä tai kummastelua vaikka meillä ei reissata tai harrasteta kalliisti. En ole tullut ajatelleeksi, että nämä olisi oikeasti joku ongelma. Kun luen näitä juttuja köyhyydestä en ymmärrä miksi näitä asioita korostetaan jatkuvasti.

Minä olen ihan ok toimeentulevan perheen äiti. Mies ja Kolme teiniä.

Meillä ei koskaan käydä leffassa (vaikka asumme kaupungissa) , nuoret eivät juuri koskaan käy kavereiden kanssa ”Mäkkärillä” - sen sijaan notkuvat usein meillä ja pelaavat koneella / katsovat netflixiä ja syövät itse tekemäänsä pizzaa tai popparia (ja kaupan limpparia).

Huvipuistoista meillä on käyty vain ne harvat luokkaretken mitkä on suuntautuneet Tampereelle / Helsinkiin. Kylpylöissä ei koskaan...

Nuoremmat ovat käyttäneet vanhempien vaatteet lelut luistimet ja fillarit (ja nytkin vielä lainailevat toistensa vaatekaapeilta) ja joululahjoiksi on aina saatu joku kiva ja muuten hyödyllistä ja tarpeellista.

Ne on nuo mainosmiehet perk”leet jotka ovat luoneet illuusion siitä, mitä kaikkea ’keskiluokkaiseen’ ’kiusaamisesta vapaaseen’ perhe-elämään muka kuuluu.

Kuluttakaa! Kuluttakaa!! Kuluttakaa!!!

(Toki me sitäkin teemme mutta vain oman maksukykymme ja etiikkamme mukaan ja esim suurten lahjavuorien sijaan olemme vähitellen säästäneet lapsille mahdollisuuden suorittaa niin halutessaan ajokortit)

"Ei ollut kristallipalloa". Haloo; kaikki ihmiset kuolevat joskus . Osa ennen aikaisesti. Osa sairastuu. Ammatit vaihtuvat ja lamat tulevat ja menevät. Pitää olla suunnitelmallinen ja realisti. Henkivakuutukset kuntoon ym. Omaisuudessa ei saa roikkua vaan jos tilanne käy tukalaksi on muutettava vuokralle ja otettava yhteiskunnantuki vastaan. Lähes kaiken tavaran saa nykyään käytettynä ja lahjoittajia piisaa. Niin yksityisiä kuin yhdistyksiä. Hakekaa apua talouden suunnitteluun jos olette köyhiä ettekä itse osaa. Myös lasten tuetut lomat ja lomakodit hakuun. Älkää antako lasten kärsiä sen vuoksi että ette itse osaa talousasioita. Lapselle olisi myös hyvä saada ulkopuolisia mentoreita ja tukea opiskeluun mikäli ei halua että ns. Köyhyys periytyy.

Itse olen esim. Työttömänä ja opiskellessa matkustellut koska osaan säästää. Ikinä ei ole ollut puutetta mistään kun on hyvä mielikuvitus.

Oman lapsen tulevaisuus on turvattu koska miehelläni on iso omaisuus. Isäksi en olisi ottanut huono tuloista koska itselläni ei ole isoja säästöjä. Nyt pystyn olemaan halutessani kotona ja tehdä töitä osa-aikaisesti. Jos tulisi ero niin mieheni varmasti huolehtii lapseni taloudesta. Ennenaikaisiin kuolemiin on varauduttu puolin ja toisin.

Surullista kyllä mutta pärjäsin paremmin ollessani joskus toimeentulotuella. Silloin ei tarvinnut murehtia onko varaa maksaa pakolliset laskut (vuokra, lääkärit, hammaslääkärit, sähköt, kotivakuutukset, lääkkeet...) koska kela maksoi ne vielä sen perusosan päälle. Nyt kun eletään miehen palkalla, hän saa tehdä n. 12 h työpäiviä joka arkipäivä, välillä viikonloppuisinkin. Mä olen menossa nyt hammaslääkäriin, mies menee vasta myöhemmin kun ei ole varaa maksaa laskuja siitä samaan aikaan. Synnytyslasku oli n. 400 e joka todellakin horjutti meidän taloutta. Esikoisen aikaan kela maksoi sen niin eipä tarvinnut murehtia, päinvastoin koko ajan oli varma olo taloudesta. Mies on keskituloinen, mä olen kahden lapsen kanssa minimi äitiysrahalla ja lapsilisällä kotona, ei muita tukia. Muutettiin pienempään lähipaikkakuntaan että oli varaa vuokrata edes kolmio meille. Mies käy töissä Helsingissä, auto pakollinen, ei pääse julkisilla tehdasalueelle ja välillä pitää päästä töihin/takaisin myös yöaikaan. Enempää lapsia meille ei todellakaan tule, ei ole varaa edes silloin kun mä meen takas töihin. Haluaisin sterilisaation mutta lain mukaan voin saada sen vasta noin 8 vuoden päästä. Mielestäni töissäkäynti ei kohta enää kannata jos tuet vielä tuosta paranevat.