Mitä on todellinen köyhyys? Sitäkö että ei oo varaa harrastuksiin, leffoihin ja lomamatkoihin?

Suomessa ei ole oikeita köyhiä, on sen sijaan kylläkin köyhästi eläviä koska vaikka varaa olisikin hyvään elintasoon kaikki menee viinaan ja tupakkaan eivätkä osaa pitää huolta itsestään. Olisivat laitostamisen tarpeessa.  Siinä ois taas syytä saada kulut alas. Mutta eiköhän sekin onnisti ottaalla pois kaikki yksityisyys ja omat tavarat jne. Kierrättämällä huoneesta seuraavaan, vi lukittuna melkein aina jne.

Vähän niinku vankila.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 3 lapsen yksinhuoltaja. Minulla on kokemusta erittäin matalapalkkaisesta työstä, työttömyydestä ja nykyään yrittäjänä vaihtelevista tuloista. Meillä ei lapset käy kuukausittain leffassa, eivät harrasta kalliisti, ulkona syömisen sijaan teemme jotain erikoisempaa ruokaa itse, polkupyörät ja muut tarvikkeet ostamme käytettynä. Lapsilla on ollut vuosia halvat puhelimet. Kampaajalla kävin viimeksi 6 vuotta sitten. Viime syksynä olimme yhden yön kylpylässä. Sitä ennen emme olleet käyneet vuosiin missään muualla lomilla, kuin sukulaisten luona kylässä, ilmaisissa jutuissa ja uimarannalla. Lasten kaveripiirissä on eri tuloisten perheiden lapsia, eivätkä herätä mitään ihmetystä tai kummastelua vaikka meillä ei reissata tai harrasteta kalliisti. En ole tullut ajatelleeksi, että nämä olisi oikeasti joku ongelma. Kun luen näitä juttuja köyhyydestä en ymmärrä miksi näitä asioita korostetaan jatkuvasti.

Minä olen ihan ok toimeentulevan perheen äiti. Mies ja Kolme teiniä.

Meillä ei koskaan käydä leffassa (vaikka asumme kaupungissa) , nuoret eivät juuri koskaan käy kavereiden kanssa ”Mäkkärillä” - sen sijaan notkuvat usein meillä ja pelaavat koneella / katsovat netflixiä ja syövät itse tekemäänsä pizzaa tai popparia (ja kaupan limpparia).

Huvipuistoista meillä on käyty vain ne harvat luokkaretken mitkä on suuntautuneet Tampereelle / Helsinkiin. Kylpylöissä ei koskaan...

Nuoremmat ovat käyttäneet vanhempien vaatteet lelut luistimet ja fillarit (ja nytkin vielä lainailevat toistensa vaatekaapeilta) ja joululahjoiksi on aina saatu joku kiva ja muuten hyödyllistä ja tarpeellista.

Ne on nuo mainosmiehet perk”leet jotka ovat luoneet illuusion siitä, mitä kaikkea ’keskiluokkaiseen’ ’kiusaamisesta vapaaseen’ perhe-elämään muka kuuluu.

Kuluttakaa! Kuluttakaa!! Kuluttakaa!!!

(Toki me sitäkin teemme mutta vain oman maksukykymme ja etiikkamme mukaan ja esim suurten lahjavuorien sijaan olemme vähitellen säästäneet lapsille mahdollisuuden suorittaa niin halutessaan ajokortit)

Tajuatko miten kallista ja ympäristöä kuluttavaa autoilu on

Mitä autoton teini tekee ajokortilla?

Rekkakuskejako lapsistasi toivot?

Itse olin ainoa luokallani joka ei saanut ajokorttia...

Olinko oikeasti köyhä?

Sain potkut perseese en himasta kun olin 15

Äiti elää..hyvää äitienpäivää senkin h...r a

En ymmärrä tätä ajattelua, että kirpparilla käyvät vain köyhät ja että se on jotenkin noloa. Meidän perheen nettotulot kuukaudesta riippuen 4000-6000e ja kunhan minäkin valmistun pian, paljon enemmän.

Päiväkoti-ikäiselle lapselle ostetaan lähes kaikki vaatteet kirpparilta sukkia ja alushousuja ym lukuunottamatta ja olen alkanut itsellenikin ostaa vaatteita sieltä, uusia ostan aika harvoin. Pieeneksi jääneet vaatteet pääosin lahoijoitetaan niitä tarvitseville. Lelut, pyörät ym mahdollisuuksien mukaan käytettynä, samoin huonekalut. Matkustellaan kyllä liikaa, 2-4 kertaa vuodessa etelään ja pienempiä matkoja päälle. Mutta pointti oli se, etten ymmärrä tuota kirpparivaatteiden dissausta. Minusta tuntuu, että pienempituloiset juuri tuhlaavat rahaa uusin (jopa merkki)vaatteisiin. Minä käytän rahani mieluummin muuhun. Lapset kasva nopsaan. Hyviä ja nättejä vaatteita löydän käytettynä, maksan lapsen sisävaatteista pääosin 0,1-1 e kpl, kun ostaa reilusti etukäteen aina kun löytyy hyviä edullisesti. Ei pitäisi käydä kellekään kalliiksi.

taas toistää täällä kommenteissa "lapsia,lapset lapset ei,lapset joo"

ei minullakaan ole kymmentä autoa koska niiden ylläpito maksaa aika paljon .

joskus oli 4 ja aika köyhä olo kun joutui laskemaan kuukauden tulot ja menot  kyllä sai maksella vakuutuksia kerrakseen..

Li Andersson ja köyhyys lapsena: kreikanmatkoja ja viisikybää viikkorahaa ja barbiarmeija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 3 lapsen yksinhuoltaja. Minulla on kokemusta erittäin matalapalkkaisesta työstä, työttömyydestä ja nykyään yrittäjänä vaihtelevista tuloista. Meillä ei lapset käy kuukausittain leffassa, eivät harrasta kalliisti, ulkona syömisen sijaan teemme jotain erikoisempaa ruokaa itse, polkupyörät ja muut tarvikkeet ostamme käytettynä. Lapsilla on ollut vuosia halvat puhelimet. Kampaajalla kävin viimeksi 6 vuotta sitten. Viime syksynä olimme yhden yön kylpylässä. Sitä ennen emme olleet käyneet vuosiin missään muualla lomilla, kuin sukulaisten luona kylässä, ilmaisissa jutuissa ja uimarannalla. Lasten kaveripiirissä on eri tuloisten perheiden lapsia, eivätkä herätä mitään ihmetystä tai kummastelua vaikka meillä ei reissata tai harrasteta kalliisti. En ole tullut ajatelleeksi, että nämä olisi oikeasti joku ongelma. Kun luen näitä juttuja köyhyydestä en ymmärrä miksi näitä asioita korostetaan jatkuvasti.

Minä olen ihan ok toimeentulevan perheen äiti. Mies ja Kolme teiniä.

Meillä ei koskaan käydä leffassa (vaikka asumme kaupungissa) , nuoret eivät juuri koskaan käy kavereiden kanssa ”Mäkkärillä” - sen sijaan notkuvat usein meillä ja pelaavat koneella / katsovat netflixiä ja syövät itse tekemäänsä pizzaa tai popparia (ja kaupan limpparia).

Huvipuistoista meillä on käyty vain ne harvat luokkaretken mitkä on suuntautuneet Tampereelle / Helsinkiin. Kylpylöissä ei koskaan...

Nuoremmat ovat käyttäneet vanhempien vaatteet lelut luistimet ja fillarit (ja nytkin vielä lainailevat toistensa vaatekaapeilta) ja joululahjoiksi on aina saatu joku kiva ja muuten hyödyllistä ja tarpeellista.

Ne on nuo mainosmiehet perk”leet jotka ovat luoneet illuusion siitä, mitä kaikkea ’keskiluokkaiseen’ ’kiusaamisesta vapaaseen’ perhe-elämään muka kuuluu.

Kuluttakaa! Kuluttakaa!! Kuluttakaa!!!

(Toki me sitäkin teemme mutta vain oman maksukykymme ja etiikkamme mukaan ja esim suurten lahjavuorien sijaan olemme vähitellen säästäneet lapsille mahdollisuuden suorittaa niin halutessaan ajokortit)

Me ollaan Suomen mittapuulla hyvin toimeentuleva perhe. Nimi löytyy juoruluettelosta.

Kuitenkaan meillä ei ole halua tuhlata elokuveattereihin. Leffat katsotaan netistä.

Ulkonakin käydään syömässä harvoin. Silloinkin ravintola on tyyliin aasialainen buffet. Vaatteitakin ostetaan harvoin. Liikoja rahoja ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Tuo on suhteellista köyhyyttä. Eli verrataan siihen, mitä muilla lapsiperheillä keskimäärin on. Todellinen köyhyys on sitä, ettei ole varaa edes ruokaan ja asuntoon.

Kokoomuslaista köyhyyttä? Ei tarvitse olla mitään sosiologian tai minkään muun tieteen opintoja kun voi kertoa, että ei ole todellista.

Muistanpa erään ministerin ehdotuksen, mistä voi luopua lapsilisän pienennyksen verran. Tai en sittenkään, kun kolmesta asiasta jäi mieleen vain aikakauslehti. Ei todella köyhä maksa aikakauslehtiä eikä voi siitä luopua tulojen pienentyessä, kun ei siihen ole ennenkään ollut varaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 3 lapsen yksinhuoltaja. Minulla on kokemusta erittäin matalapalkkaisesta työstä, työttömyydestä ja nykyään yrittäjänä vaihtelevista tuloista. Meillä ei lapset käy kuukausittain leffassa, eivät harrasta kalliisti, ulkona syömisen sijaan teemme jotain erikoisempaa ruokaa itse, polkupyörät ja muut tarvikkeet ostamme käytettynä. Lapsilla on ollut vuosia halvat puhelimet. Kampaajalla kävin viimeksi 6 vuotta sitten. Viime syksynä olimme yhden yön kylpylässä. Sitä ennen emme olleet käyneet vuosiin missään muualla lomilla, kuin sukulaisten luona kylässä, ilmaisissa jutuissa ja uimarannalla. Lasten kaveripiirissä on eri tuloisten perheiden lapsia, eivätkä herätä mitään ihmetystä tai kummastelua vaikka meillä ei reissata tai harrasteta kalliisti. En ole tullut ajatelleeksi, että nämä olisi oikeasti joku ongelma. Kun luen näitä juttuja köyhyydestä en ymmärrä miksi näitä asioita korostetaan jatkuvasti.

Minä olen ihan ok toimeentulevan perheen äiti. Mies ja Kolme teiniä.

Meillä ei koskaan käydä leffassa (vaikka asumme kaupungissa) , nuoret eivät juuri koskaan käy kavereiden kanssa ”Mäkkärillä” - sen sijaan notkuvat usein meillä ja pelaavat koneella / katsovat netflixiä ja syövät itse tekemäänsä pizzaa tai popparia (ja kaupan limpparia).

Huvipuistoista meillä on käyty vain ne harvat luokkaretken mitkä on suuntautuneet Tampereelle / Helsinkiin. Kylpylöissä ei koskaan...

Nuoremmat ovat käyttäneet vanhempien vaatteet lelut luistimet ja fillarit (ja nytkin vielä lainailevat toistensa vaatekaapeilta) ja joululahjoiksi on aina saatu joku kiva ja muuten hyödyllistä ja tarpeellista.

Ne on nuo mainosmiehet perk”leet jotka ovat luoneet illuusion siitä, mitä kaikkea ’keskiluokkaiseen’ ’kiusaamisesta vapaaseen’ perhe-elämään muka kuuluu.

Kuluttakaa! Kuluttakaa!! Kuluttakaa!!!

(Toki me sitäkin teemme mutta vain oman maksukykymme ja etiikkamme mukaan ja esim suurten lahjavuorien sijaan olemme vähitellen säästäneet lapsille mahdollisuuden suorittaa niin halutessaan ajokortit)

Tajuatko miten kallista ja ympäristöä kuluttavaa autoilu on

Mitä autoton teini tekee ajokortilla?

Rekkakuskejako lapsistasi toivot?

Itse olin ainoa luokallani joka ei saanut ajokorttia...

Olinko oikeasti köyhä?

Sain potkut perseese en himasta kun olin 15

Äiti elää..hyvää äitienpäivää senkin h...r a

Tajuatko, kuinka halvaksi kokonaan maksetussa talossa maalla asuminen voi tulla? Autoilu on siellä välttämätöntä, mutta emme kärsi siitä huonoa omaatuntoa. Jokaiselle lapselle on maksettu ajokortti, mutta ensimmäisen kerran ovan lentäneet silloin, kun ovat itse aikuisina matkansa maksaneet. Jatkammeko vielä keskustelua siitä, mikä on ekologista ja mikä ei?

Kerronpa vielä, että meillä on ollut joka syksy pakastimessa ja kellarissa itsepyydettyä ja kasvatettua lähiruokaa. Uskaltaisin väittää, että olimme todella köyhiä, mitä rahaan tulee. Silti elimme aivan tavallista elämää, ja elämme edelleen.

ei se asuminen ole halpaa jos auto vättämätön, laske ne kulut mukaan.

muista myös aika mitä menee ajelemisiin.

Keräämme Töissä ja köyhä 2.0! -kirjoituspyynnöllä tutkimusaineistoa Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella toimivalle Pienituloisten arki ja sosiaaliturva palkkatyössä ja yrittäjänä -tutkimusprojektille. Tutkimus on jatkoa vuonna 2015 aloitetulle Työssäkäyvät köyhät ja ruumiillisuus –projektille. Tuolloin olimme kiinnostuneita ihmisistä, jotka tekevät riittävään elantoon riittämättömiä töitä, ja tämän tilanteen ihmisten arkeen ja kehoon ulottuvista vaikutuksista.

Kirjoita meille kokemuksistasi. Kirjoitus voi olla lyhyt kuvaus yksittäisestä arjen tilanteesta tai sattumuksesta, tai se voi olla laajempi omaa elämää ja työhistoriaa kartoittava teksti. Voit yhdistellä kirjoituksessasi köyhyyden, työn, yrittäjyyden, sosiaaliturvan ja sosiaalisten suhteiden (parisuhde, perhe, vanhemmuus, ystävyyssuhteet, sukulaissuhteet, harrastukset) teemoja vapaasti haluamallasi tavalla. Voit kirjoittaa nimettömänä.

Kirjoituspyyntö lisätietoineen löytyy osoitteesta: https://r.jyu.fi/DX0

Vierailija kirjoitti:

Sanokaa te olenko köyhä tai en. Itseni mielestä olen. Nettopalkkani on n. 2100. Vuokran, opintolainan, luottokortin maksuerän, ja kaikkien laskujen maksun jälkeen jää 400 eur, joka menee ruokaan ja aina loppuu keskeen. Perheessää on yksi aikuinen ja kolme teiniä. Emme juurikaan käy missään, sillä varaa ei yksinkertaisesti ole. Lapset lukiossa ja ei ole varaa kirjoihin edes käytettyihin. Koko ajan lainaavat jostain. Yksi lapsi siirtyi aikuislukioon, sillä siinä lukio-opiskelu on edullisempi. Opet antaa monisteitta ja kirjoja on lainattavissa lukion kirjastosta. Ei ole varaa mihinkään ylimääräiseen. Emme juurikaan koskaan matkustaneet ulkomaille, edes Tallinnaan.

No meillä miehen kanssa nettotulot yhteensä 2000e, tässä mukana lapsilisät 199e.

Eikä olla köyhiä.