Lue keskustelun säännöt.
Kenen ehdoilla eka äitienpäivä?
05.05.2019 |
Siis ensimmäinen oma äitienpäivä, esikoiseni syntyi viime syksynä. Itse haluaisin viettää ekan äitienpäiväni vain oman perheen kanssa, aamulla kakkua ja tilata vaikka jotain ruokaa kotiin. Oleskella ja nauttia päivästä ilman kiirettä ihan vain omana perheenä.
Tämäpä ei nyt sitten käykään lähipiirille. Anoppi vaatii meitä kolmea luokseen syömään. Minua ei kiinnosta lähteä, meillä on hieman viileät välit muutenkin ja en haluaisi pilata ekaa äitienpäivääni anopin ruokapöydässä, matkaakin on sata kilometriä suuntaansa. Mies saa puolestani mennä yksin, mutta anoppi vaatii vauvaa sinne mukaan kun on "mummin kulta". Joo imetän, vauva ei nyt tällä kertaa lähde kaksin isänsä kanssa sinne enkä minä vietä äitienpäivääni ilman vauvaani. Miehelle on kuulemma ihan sama meneekö yksin vai ei vai mennäänkö kaikki vai ei.
Minulla on kaksi lapsetonta siskoa, jotka vaatii meitä perinteiselle äitienpäivälounaalle vanhempieni kanssa ravintolaan. En jaksaisi vauvan kanssa, kun sinnekin on matkaa se sata kilometriä ja äitienpäiväbuffetit on aika hälyisiä. Kumpikaan siskoistani ei millään voi käsittää että miksi en halua tulla ja äitinikin on nyt loukkaantunut, kun onhan se hänen äitienpäivä, jota on aina vietetty yhdessä.
Kenen ehdoilla siispä oma eka äitienpäivä?
Kommentit (273)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ompa kummallinen keskustelu. Ap:n äiti ja anoppi ovat ehtineet viettää jo 35 omaa äitienpäivää. Ap:lla on nyt ensimmäinen kerta omassa elämässään. Ja silti täällä moni on noiden vanhusten puolella.
Lapsettomat siskot nyt eivät mitään ymmärräkään ennen kuin saavat itse lapsia.
Mihin se äitiys katoaa, kun omasta lapsesta tulee vanhempi eli oikeastiko sinä et ole kiitollinen äidillesi siitä, että olet olemassa ja koska sinulla on oma lapsi, voit unohtaa oman äitisi etenkin äitienpäivänä?
Isovanhemmuus on tilan antamista omalle lapselle, eikä uudelleen aktivoitunut äitiys jo aikuisiin itsenäisiin ihmisiin... en halua, että oma lapseni on minuun sidottu ikuisesti jollain kiitollisuussiteellä, lapsi hankittiin täysin itsekkäistä syistä uteliaisuutena millainen tyyppi saadaan aikaan... toivon että hänestä kasvaa itsenäinen viisas aikuinen.
Ehkä nämä prinsessat kuvittevat olevansa tärkeitä, kun ovat saaneet aikaan lapsen. Tekevät turhaa draamaa joka asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tähän olemassa muita vastausmahdollisuuksia kuin : sen tuoreen äidin edoilla?!
On, koska ihmissuhteissa ei mikään toimi pitkän päälle, jos mennään yhden ihmisen ehdoilla. Toimivat ihmissuhteet vaativat aina kaikilta osapuolilta joustoa, kykyä tehdä kompromisseja, luovuutta, soveltamista ja toisten ihmisten tapojen ja tarpeiden arvostamista yhtä tärkeiksi kuin omansa. Muuten ollaan tilanteessa, jossa vauvapalstalla käydään avautumassa, kun se, tämä tai tuo sukulainen on niin kamala ja aina on riitaa ja kinaa ja kaikilla kurjaa ja paha mieli. Ihmissuhdetaidot ja toisten huomioiminen pitäisi taas nostaa arvoonsa. Mikä ei siis tarkoita ovimatoksi heittäytymistä ja kaiken tekemistä muiden tahdon mukaan - ennen kuin joku siitä alkaa mesoa.
Kyllä se nyt on aika ovimattoilua, jos tuore äiti suostuu jäämään syrjään kun äitienpäivänä juhlitaan vain mummoja.
Sitähän tässä nyt vaaditaan, että ap:n pitäisi sivuuttaa oma äitiytensä ja mennä juhlimaan vain anopin äitiyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”En muista äitiäni koska hänellä on ollut jo 35 äitienpäivää.” Ette taida edes tajuta kuinka absurdi perustelu tämä on ettet voi omaa äitiäsi muistaa äitienpäivänä. Vaikka kuinka tätä täällä perustelette että itsellenne tulisi parempi mieli niin ei se muuta sitä tosi asiaa että olette kiittämättömiä ja itsekkäitä. Mutta jokainen tyylillään, kai ne vanhempanne osaavat varautua kun teidät ovat kasvattaneet. Minun äitini ei onneksi ole se yksinäinen äiti äitienpäivänä.
MILLOIN SITÄ TUORETTA ÄITIÄ SITTEN JUHLISTETAAN, JOS ÄITIENPÄIVÄT VARATTU MUMMOILLE?
Vastaapa tähän nyt viimein.
Vaikka seuraavana sunnuntaina, kuten täällä on moneen kertaan todettu voitavan isoäitiä juhlia. Miksi ei oltaisi äitienpäivänä mummolassa ja sitten seuraavana viikonloppuna (niitä on vuodessa 52 kpl) juhlittaisi omassa kodissa tuoretta äitiä. Koska jos isoäidille on se ja sama, onko hänellä 35. äitienpäivä toukokuun toisena sunnuntaina, niin ei kai se voi olla joustavalle ja modernille tuoreelle äidille mikään kynnyskysymys.
Jos se on isoäidille se ja sama, niin minkäs takia hänen äitiyttään ei voi juhlia vaikka syyskuussa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ompa kummallinen keskustelu. Ap:n äiti ja anoppi ovat ehtineet viettää jo 35 omaa äitienpäivää. Ap:lla on nyt ensimmäinen kerta omassa elämässään. Ja silti täällä moni on noiden vanhusten puolella.
Lapsettomat siskot nyt eivät mitään ymmärräkään ennen kuin saavat itse lapsia.
Mihin se äitiys katoaa, kun omasta lapsesta tulee vanhempi eli oikeastiko sinä et ole kiitollinen äidillesi siitä, että olet olemassa ja koska sinulla on oma lapsi, voit unohtaa oman äitisi etenkin äitienpäivänä?
Isovanhemmuus on tilan antamista omalle lapselle, eikä uudelleen aktivoitunut äitiys jo aikuisiin itsenäisiin ihmisiin... en halua, että oma lapseni on minuun sidottu ikuisesti jollain kiitollisuussiteellä, lapsi hankittiin täysin itsekkäistä syistä uteliaisuutena millainen tyyppi saadaan aikaan... toivon että hänestä kasvaa itsenäinen viisas aikuinen.
Tämä ymmärretty. Isovanhemmuus on tilan antamista omalle lapselle, joten se oma lapsi varmaan ymmärtää, että isovanhemmallakin on muuta kuin lapsensa. Unohda siis ilmainen turvaverkko ja ymmärrä, että sinulle tuore vanhempi on nyt annettu tilaa. Valvo kaikessa rauhassa koliikkivauvan kanssa äläkä edes kuvittele, että lapsilla olisi yökyläilypaikkaa muualla kuin kavereilla. Ei kiitollisuussiteitä puolin tai toisin!
Jos oma lapsi on niin itsekäs, ettei äitienpäivässä näe muuta kuin oman päivänsä, niin voi todeta epäonnistuneensa kasvatuksessa ja pahasti. Silloin kannattaa se isovanhemmuus supistaa mahdollisimman pieneen, ettei pilaa lapsenlapsiakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”En muista äitiäni koska hänellä on ollut jo 35 äitienpäivää.” Ette taida edes tajuta kuinka absurdi perustelu tämä on ettet voi omaa äitiäsi muistaa äitienpäivänä. Vaikka kuinka tätä täällä perustelette että itsellenne tulisi parempi mieli niin ei se muuta sitä tosi asiaa että olette kiittämättömiä ja itsekkäitä. Mutta jokainen tyylillään, kai ne vanhempanne osaavat varautua kun teidät ovat kasvattaneet. Minun äitini ei onneksi ole se yksinäinen äiti äitienpäivänä.
MILLOIN SITÄ TUORETTA ÄITIÄ SITTEN JUHLISTETAAN, JOS ÄITIENPÄIVÄT VARATTU MUMMOILLE?
Vastaapa tähän nyt viimein.
Vaikka seuraavana sunnuntaina, kuten täällä on moneen kertaan todettu voitavan isoäitiä juhlia. Miksi ei oltaisi äitienpäivänä mummolassa ja sitten seuraavana viikonloppuna (niitä on vuodessa 52 kpl) juhlittaisi omassa kodissa tuoretta äitiä. Koska jos isoäidille on se ja sama, onko hänellä 35. äitienpäivä toukokuun toisena sunnuntaina, niin ei kai se voi olla joustavalle ja modernille tuoreelle äidille mikään kynnyskysymys.
Jos se on isoäidille se ja sama, niin minkäs takia hänen äitiyttään ei voi juhlia vaikka syyskuussa?
Se on sen tuoreen äidin mielestä yhdentekevää, koska isoäitiä juhlitaan, joten miksi se ei olisi yhtä yhdentekevää hänenkin osaltaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omilla ehdoilla. Koska olet äiti ja tämä on ensimmäinen äitienpäivä. Miehesi voi muistaa anoppia postikortilla.
Miehelleni on tosiaan ihan sama että näkeekö hän äitiään äitienpäivänä, vain anopille se näkeminen olisi tärkeää ja nimenomaan niin, että meidän pitäisi mennä hänen luo syömään. Minusta vaan on nyt tässä leivottu se paha miniä, koska minä olen se, joka ei halua mennä.
Ihan kamala tilanne miehelläsi ja tämän äidillä. Varmasti äidissä vikaa, jos pojalle ihan sama, näkeekö äitiään äitienpäivänä vai ei. Normaalia olisi, että miehen mielestä olisi ikävää, ettei tänä äitien päivänä äitiään näe, kun asettaa tietysti sinun ensimmäisen äitienpäiväsi etusijalle. Mutta tuo ”ihan sama” kuulostaa kyllä todella kurjalta. Miten jollain voi olla niin huono suhde äitiinsä, että asia on ihan sama? Ilmeisen karsea äiti ollut pojalleen.
Juu. Karmeaa, jos mies juhlistaa oman lapsensa äitiä. Naista, joka on hänelle lapsen synnyttänyt.
Et ymmärtynyt lukemaasi? Vai et lukenut alkua pitemmälle, kun oli vain tärkeintä päästä huutamaan omaa sanomaasi taas kerran? Jos olisit lukenut, niin ihan selkeästi totesin, että tietysti asettaa tuoreen äidin ensimmäisen äitienpäivän etusijalle. Kauhistelin vain ja ainoastaan sitä, että jollain on niin huonot ja kylmät välit äitiinsä, että on ihan sama, näkeekö tätä äitienpäivänä vai ei. Jos välit olisivat normaalit, olisi lapsesta ikävää, ettei äitiään voi nähdä, koska tällä hetkellä olosuhteet ovat sellaiset, että muiden tarpeet menevät etusijalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”En muista äitiäni koska hänellä on ollut jo 35 äitienpäivää.” Ette taida edes tajuta kuinka absurdi perustelu tämä on ettet voi omaa äitiäsi muistaa äitienpäivänä. Vaikka kuinka tätä täällä perustelette että itsellenne tulisi parempi mieli niin ei se muuta sitä tosi asiaa että olette kiittämättömiä ja itsekkäitä. Mutta jokainen tyylillään, kai ne vanhempanne osaavat varautua kun teidät ovat kasvattaneet. Minun äitini ei onneksi ole se yksinäinen äiti äitienpäivänä.
MILLOIN SITÄ TUORETTA ÄITIÄ SITTEN JUHLISTETAAN, JOS ÄITIENPÄIVÄT VARATTU MUMMOILLE?
Vastaapa tähän nyt viimein.
Miksi ei voi juhlia molempia samana päivänä? Meillä onnistuu kyllä. En ole koskaan pitänyt itseäni niin erikoisena ettei se onnistu.
Ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isoäidit ovat aikanaan saaneet äitienpäivänsä. Tuore äiti on ensisijainen juhlasankari.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ompa kummallinen keskustelu. Ap:n äiti ja anoppi ovat ehtineet viettää jo 35 omaa äitienpäivää. Ap:lla on nyt ensimmäinen kerta omassa elämässään. Ja silti täällä moni on noiden vanhusten puolella.
Lapsettomat siskot nyt eivät mitään ymmärräkään ennen kuin saavat itse lapsia.
Mihin se äitiys katoaa, kun omasta lapsesta tulee vanhempi eli oikeastiko sinä et ole kiitollinen äidillesi siitä, että olet olemassa ja koska sinulla on oma lapsi, voit unohtaa oman äitisi etenkin äitienpäivänä?
Isovanhemmuus on tilan antamista omalle lapselle, eikä uudelleen aktivoitunut äitiys jo aikuisiin itsenäisiin ihmisiin... en halua, että oma lapseni on minuun sidottu ikuisesti jollain kiitollisuussiteellä, lapsi hankittiin täysin itsekkäistä syistä uteliaisuutena millainen tyyppi saadaan aikaan... toivon että hänestä kasvaa itsenäinen viisas aikuinen.
Tämä ymmärretty. Isovanhemmuus on tilan antamista omalle lapselle, joten se oma lapsi varmaan ymmärtää, että isovanhemmallakin on muuta kuin lapsensa. Unohda siis ilmainen turvaverkko ja ymmärrä, että sinulle tuore vanhempi on nyt annettu tilaa. Valvo kaikessa rauhassa koliikkivauvan kanssa äläkä edes kuvittele, että lapsilla olisi yökyläilypaikkaa muualla kuin kavereilla. Ei kiitollisuussiteitä puolin tai toisin!
Jos oma lapsi on niin itsekäs, ettei äitienpäivässä näe muuta kuin oman päivänsä, niin voi todeta epäonnistuneensa kasvatuksessa ja pahasti. Silloin kannattaa se isovanhemmuus supistaa mahdollisimman pieneen, ettei pilaa lapsenlapsiakin.
Tällä meitäkin yritettiin kiristää, kun ei menty anopin pillin mukaan.
Hymähdin vain, koska en pahemmin apua ole tarvinnut. Vietän myös vapaat ja viikonloput mielelläni lapseni kanssa, työaikani on joustava jne. En siis koskaan ollut tarvinnut apua, olin antanut anopin hoitaa lasta kun oli tätä pyytänyt.
No, enää ei mennyt lapsi mummolaan. Ei mennyt kauaa, kun alkoi mummolla hätä, että nyt hänen mummoutensa estetään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten nämä juhlapäivät voivat joillekin olla niin vaikeita?
Kun aikoinaan menimme naimisiin, ilmoitimme, että me vietämme juhlapyhät kotona muuten niin hektisen elämämme vastapainoksi. Ensimmäisenä jouluna ilmoitin, että meillä on ovet aina avoinna, tervetuloa, me emme matkusta. Samoin pääsiäisenä, juhannuksena, äitien- ja isänpäivänä jne. Hyvin on sujunut. Joskus meitä on parikymmentä henkeä koolla meillä, joskus olemme oman perheen kesken.
Matkustamme kyllä muuten, mutta juhlista olemme tehneet omat traditiomme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”En muista äitiäni koska hänellä on ollut jo 35 äitienpäivää.” Ette taida edes tajuta kuinka absurdi perustelu tämä on ettet voi omaa äitiäsi muistaa äitienpäivänä. Vaikka kuinka tätä täällä perustelette että itsellenne tulisi parempi mieli niin ei se muuta sitä tosi asiaa että olette kiittämättömiä ja itsekkäitä. Mutta jokainen tyylillään, kai ne vanhempanne osaavat varautua kun teidät ovat kasvattaneet. Minun äitini ei onneksi ole se yksinäinen äiti äitienpäivänä.
MILLOIN SITÄ TUORETTA ÄITIÄ SITTEN JUHLISTETAAN, JOS ÄITIENPÄIVÄT VARATTU MUMMOILLE?
Vastaapa tähän nyt viimein.
Vaikka seuraavana sunnuntaina, kuten täällä on moneen kertaan todettu voitavan isoäitiä juhlia. Miksi ei oltaisi äitienpäivänä mummolassa ja sitten seuraavana viikonloppuna (niitä on vuodessa 52 kpl) juhlittaisi omassa kodissa tuoretta äitiä. Koska jos isoäidille on se ja sama, onko hänellä 35. äitienpäivä toukokuun toisena sunnuntaina, niin ei kai se voi olla joustavalle ja modernille tuoreelle äidille mikään kynnyskysymys.
No miksi se varsinainen äitienpäivä pitäisi silti viettää isoäidinpäivää? Ja voihan aina se jonka äitistä on kyse käydä itse äitienpäivänä oman äitinsä luona, jos haluaa. Mutta jos puoliso haluaa kotona olla oman lapsen kanssa, niin se sallittakoon. Miksei isoäidinpäivä voisi olla milloin muulloin tahansa, miksi pitää tunkea siihen äitienpäivään väkisin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Teette niin kuin teistä itsestänne hyvältä tuntuu! Jos haluat olla ekan äitienpäivän vain perheesi kanssa, on se ihan OK. Kyllä suku sen kestää.
Mutta älä loukkaannu, jos muut tekevät samalla tavalla eli eivät tule luoksesi, kun teillä on juhlat.
Missä ap sanoi, ettei osallistuisi sukulaisensa juhliin, kuten esim syntymäpäiville tms? Äitienpäivä on kaikkien äitien juhla, eli myös ap:n juhla. Miksi ihmeessä kenenkään pitäisi suuttua siitä, että kukin juhlii omia juhliaan omalla tavallaan? Miksi aloittajan pitäisi joustaa sekä anopin että oman äitinsä pillin mukaan yksipuolisesti, vaikka hänelle juhla on aivan yhtä tärkeä?
Ja ensi sunnuntaina palsta täyttyy ketjuista, kuinka mieheni ei muistanut ostaa kukkia ja timanttikorua ja tehdä kakkua. Tai osti halpiskimpun ja ei mitään lahjaa. Tai mieheni osti väärät korvakorut. Tai mieheni osti äidilleen kukkia, mutta ei minulle, kun sanoi, etten ole hänen äiti.
Voi voi, kuinka stressaava päivä äitienpäivä onkaan tuoreille äideille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää on tällänen suomalainen "ollaan vaan omalla porukalla" tyyli. Oma äitikin on sitä "muuta porukkaa". Tosi outoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ompa kummallinen keskustelu. Ap:n äiti ja anoppi ovat ehtineet viettää jo 35 omaa äitienpäivää. Ap:lla on nyt ensimmäinen kerta omassa elämässään. Ja silti täällä moni on noiden vanhusten puolella.
Lapsettomat siskot nyt eivät mitään ymmärräkään ennen kuin saavat itse lapsia.
Mihin se äitiys katoaa, kun omasta lapsesta tulee vanhempi eli oikeastiko sinä et ole kiitollinen äidillesi siitä, että olet olemassa ja koska sinulla on oma lapsi, voit unohtaa oman äitisi etenkin äitienpäivänä?
Isovanhemmuus on tilan antamista omalle lapselle, eikä uudelleen aktivoitunut äitiys jo aikuisiin itsenäisiin ihmisiin... en halua, että oma lapseni on minuun sidottu ikuisesti jollain kiitollisuussiteellä, lapsi hankittiin täysin itsekkäistä syistä uteliaisuutena millainen tyyppi saadaan aikaan... toivon että hänestä kasvaa itsenäinen viisas aikuinen.
Tämä ymmärretty. Isovanhemmuus on tilan antamista omalle lapselle, joten se oma lapsi varmaan ymmärtää, että isovanhemmallakin on muuta kuin lapsensa. Unohda siis ilmainen turvaverkko ja ymmärrä, että sinulle tuore vanhempi on nyt annettu tilaa. Valvo kaikessa rauhassa koliikkivauvan kanssa äläkä edes kuvittele, että lapsilla olisi yökyläilypaikkaa muualla kuin kavereilla. Ei kiitollisuussiteitä puolin tai toisin!
Jos oma lapsi on niin itsekäs, ettei äitienpäivässä näe muuta kuin oman päivänsä, niin voi todeta epäonnistuneensa kasvatuksessa ja pahasti. Silloin kannattaa se isovanhemmuus supistaa mahdollisimman pieneen, ettei pilaa lapsenlapsiakin.
Hei katkera mummo, kannattaa varmaan poistua lapsesi ja lapsenlapsesi elämästä, kun tuo kitkerä katkeruuden löyhkä haisee tänne asti. Ai niin, ainut häviäjä taidat olla vain sinä. Aika raukkamaista kostaa lapsenlapselle sitä, että tuore perhe haluaa viettää äitienpäivää tai isänpäivää keskenänsä.
Kun tulin äidiksi ensi kertaa, oma äitini ehti soittaa minulle äitienpäivänä ensin ja onnitteli. Se tuntui hyvältä, eikä hänelle ollut koskaan tärkeää mikään pakkoperinne. Vietimme monet hauskat hetket ihan tavallisina viikonloppuina hänen luonaan ja puhuttiin asiat halki. Asumme niin kaukana, että tapasimme muutaman kerran vuodessa, eikä oikeastaan koskaan juhlapyhinä.
Anoppilassa käytiin juhlapyhinä, mutta esim. jouluaatot ja juhannukset oltiin kotona. Eikä kukaan vetänyt herneitä sieraimiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”En muista äitiäni koska hänellä on ollut jo 35 äitienpäivää.” Ette taida edes tajuta kuinka absurdi perustelu tämä on ettet voi omaa äitiäsi muistaa äitienpäivänä. Vaikka kuinka tätä täällä perustelette että itsellenne tulisi parempi mieli niin ei se muuta sitä tosi asiaa että olette kiittämättömiä ja itsekkäitä. Mutta jokainen tyylillään, kai ne vanhempanne osaavat varautua kun teidät ovat kasvattaneet. Minun äitini ei onneksi ole se yksinäinen äiti äitienpäivänä.
MILLOIN SITÄ TUORETTA ÄITIÄ SITTEN JUHLISTETAAN, JOS ÄITIENPÄIVÄT VARATTU MUMMOILLE?
Vastaapa tähän nyt viimein.
Miksi ei voi juhlia molempia samana päivänä? Meillä onnistuu kyllä. En ole koskaan pitänyt itseäni niin erikoisena ettei se onnistu.
Ohis
Niin. Paitsi että lapsiperheen pitää lähteä mummolaan pönöttämään sen sijaan, että tuore äiti saisi juhlistaa äitiyttään kaikessa rauhassa kotona sen tärkeimmän, eli vauvansa kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Kun tulin äidiksi ensi kertaa, oma äitini ehti soittaa minulle äitienpäivänä ensin ja onnitteli. Se tuntui hyvältä, eikä hänelle ollut koskaan tärkeää mikään pakkoperinne. Vietimme monet hauskat hetket ihan tavallisina viikonloppuina hänen luonaan ja puhuttiin asiat halki. Asumme niin kaukana, että tapasimme muutaman kerran vuodessa, eikä oikeastaan koskaan juhlapyhinä.
Anoppilassa käytiin juhlapyhinä, mutta esim. jouluaatot ja juhannukset oltiin kotona. Eikä kukaan vetänyt herneitä sieraimiin.
Sinulla on ihana äiti!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ompa kummallinen keskustelu. Ap:n äiti ja anoppi ovat ehtineet viettää jo 35 omaa äitienpäivää. Ap:lla on nyt ensimmäinen kerta omassa elämässään. Ja silti täällä moni on noiden vanhusten puolella.
Lapsettomat siskot nyt eivät mitään ymmärräkään ennen kuin saavat itse lapsia.
Mihin se äitiys katoaa, kun omasta lapsesta tulee vanhempi eli oikeastiko sinä et ole kiitollinen äidillesi siitä, että olet olemassa ja koska sinulla on oma lapsi, voit unohtaa oman äitisi etenkin äitienpäivänä?
Isovanhemmuus on tilan antamista omalle lapselle, eikä uudelleen aktivoitunut äitiys jo aikuisiin itsenäisiin ihmisiin... en halua, että oma lapseni on minuun sidottu ikuisesti jollain kiitollisuussiteellä, lapsi hankittiin täysin itsekkäistä syistä uteliaisuutena millainen tyyppi saadaan aikaan... toivon että hänestä kasvaa itsenäinen viisas aikuinen.
Tämä ymmärretty. Isovanhemmuus on tilan antamista omalle lapselle, joten se oma lapsi varmaan ymmärtää, että isovanhemmallakin on muuta kuin lapsensa. Unohda siis ilmainen turvaverkko ja ymmärrä, että sinulle tuore vanhempi on nyt annettu tilaa. Valvo kaikessa rauhassa koliikkivauvan kanssa äläkä edes kuvittele, että lapsilla olisi yökyläilypaikkaa muualla kuin kavereilla. Ei kiitollisuussiteitä puolin tai toisin!
Jos oma lapsi on niin itsekäs, ettei äitienpäivässä näe muuta kuin oman päivänsä, niin voi todeta epäonnistuneensa kasvatuksessa ja pahasti. Silloin kannattaa se isovanhemmuus supistaa mahdollisimman pieneen, ettei pilaa lapsenlapsiakin.
Tällä meitäkin yritettiin kiristää, kun ei menty anopin pillin mukaan.
Hymähdin vain, koska en pahemmin apua ole tarvinnut. Vietän myös vapaat ja viikonloput mielelläni lapseni kanssa, työaikani on joustava jne. En siis koskaan ollut tarvinnut apua, olin antanut anopin hoitaa lasta kun oli tätä pyytänyt.
No, enää ei mennyt lapsi mummolaan. Ei mennyt kauaa, kun alkoi mummolla hätä, että nyt hänen mummoutensa estetään.
Urbaanilegenda. Moni mummo on ihan tyytyväinen, kuin ei joudu ilmaiseksi hoitajaksi.
Vaikka seuraavana sunnuntaina, kuten täällä on moneen kertaan todettu voitavan isoäitiä juhlia. Miksi ei oltaisi äitienpäivänä mummolassa ja sitten seuraavana viikonloppuna (niitä on vuodessa 52 kpl) juhlittaisi omassa kodissa tuoretta äitiä. Koska jos isoäidille on se ja sama, onko hänellä 35. äitienpäivä toukokuun toisena sunnuntaina, niin ei kai se voi olla joustavalle ja modernille tuoreelle äidille mikään kynnyskysymys.