Lue keskustelun säännöt.
Tutkija:Selluntuotanto Suomessa on vastuullinen ilmastotoimi. Mikä ongelma vihreillä nyt on taas tämänkin väitteen kanssa?
04.05.2019 |
Onko niin verissä aina verottaa, kieltää ja rajoittaa, ettei nähdä taas metsää puilta? No pun intended. Tai ehkä vähän.
Kommentit (151)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se nyt itsestäänselvää, että parempi että metsiä hyödyntää suomalainen yritys vastuullisesti kuin kiinalaiset, jotka eivät paljon tuollaisesta välitä.
Sinällään hämmästyttävää, että suomalaisille myydään kiinalaisia bambusukkia ja jopa kaupan juustoraasteenomaiseen tuotteeseen lisätään kiinalaista bambukuitua jatkeeksi. Ikään kuin se kiinalainen viskoosisukka hiostaisi muka vähemmän kuin suomalaisesta sellusta tehty viskoonen sukka (sellaisia ei ole olemassa tietojeni mukaan) ja että suomalaiset eivät osaisi itse tehdä ja myydä pettua vaikka sitten juustoraasteen jatkeeksi jos niin haluavat.
Kiinalaiset voivat jo nyt ostaa vaikka Delipapilta haluamiaan tuotteitaan. Vessapaperi on Aasiassa puupulan vuoksi paljon kalliimpaa kuin meillä ja tottakai kiinalainen tekee omille markkinoilleen luksusvessapaperia, jota markkinoidaan Suomen maineella. Helpoimmalla kiinalaiset pääsisivät ihan ostamalla suomalaista vessapaperia.
Vaikuttaa siltä, että kiinalaisilla on taas suunnitelmia ja sinisilmäinen Finnvera maksaa osan lystistä. Sitten lähdetään vähin äänin rahojen loputtua Suomesta.
Helpoimmalla pääsisivät, mutta sitten se kiinalainen yritys ei saisi maksimaalisia voittoja, kun suomalainen tuottaja ottaisi osan katteesta. Inhottaa, että poliitikot ovat junailleet näin järjettömiä ja törkeitä suunnitelmia näin pitkälle.
No, Sipilä ja MTK jne.
Lisäksi saman blokin paikallismedia on tukahduttanut kriittisen keskustelun selluhankkeesta ainakin Kuopiossa. Moni kaupunkilainen ei ole asiasta kuullutkaan ja kuntapäättäjät kehuivat tehneensä maailmanennätyksen hankkeen salaamisessa. Valtuutetut hyväksyivät kaavamuutoksen ennen YVA:a ja sittenpä asia olikin taputeltu. Nyt valtiolta odotetaan 200 milj infraan ja veronmaksajilta vuosittaisia päästöoikeusmaksuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Gonamies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle ainakin opetettiin jo 70-luvulla talousmaantiedon tunnilla, että sellun vienti ei ole missään tapauksessa tuottavaa toimintaa, vaan kaikki selluloosat pitäisi jalostaa paljon paljon korkeammalle jalostusasteelle. Onko se nyt 50 vuoden jälkeen tullutkin yhtäkkiä kannattavaksi, kuun puu joudutaan ostamaan jopa Putinovksilta. Haloo!!!!
Meinaatko, että ovat pyörittäneet tappiolla sellutehtaita 70-luvulta asti? Aika vakaa kassa firmoilla, kun ovat tuohon pystyneet.
No joka tapauksessa tavallisen sellukilon hinta pyörii tällä hetkellä yhden euron kieppeillä. Se on noin kaksi kertaa enemmän kuin kilo Pohjanmeren brent-laadun öljyä. Ja pelkästään brentin pumppauskustannukset nielevät noin 80 prosenttia barrelihinnasta.
Seuraavaksi varmaan selität, että Norja ei ole hyötynyt mitenkään massatuottamalla öljyä erittäin pienellä katteella?
Sellutehtaita perustetaan nyt juuri siksi, että on huomattu sellun soveltuvan melkein mihin vain ja korvaavan fossiilisten hiilivetyjen käyttöä tehokkaasti. Tuo on Suomelle valtava mahdollisuus ja onneksi latte-baarin horinoilla ei tuota torpata.
"Sellutehtaita perustetaan nyt juuri siksi, että on huomattu sellun soveltuvan melkein mihin vain ja korvaavan fossiilisten hiilivetyjen käyttöä tehokkaasti."
Sellu kyllä soveltuu moneen, joten eikö ole silloin erityisen järjetöntä myydä sitä kiinalaisten vessapaperiksi? Sen sijaan, että pyrkisimme pitämään omistusta ja hallintaa itsellämme ja ottamaan itsellemme tuotot myös sellun jatkojalostuksesta uusiksi innovatiivisiksi tuotteiksi? Tämä toisi Suomeen enemmän myös korkean osaamisen työpaikkoja, jos täällä olisi myös tuotekehitystä ja pääkonttoritoimintoja, emmekä olisi vain raaka-aineen tuottaja. Tuo paikka arvoketjussa on aika surkea, siellä ovat yleensä köyhät kehitysmaat, jotka suuresti kärsivät tilanteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metsiä ei voi hakkauttaa suunnitellussa mittakaavassa kestävällä tasolla.
Luonnontilaista, eri ikäistä puustoa edustavaa metsää ei ekosysteemille korvaa mikään istutusmetsä, jossa viihtyvät lähinnä yleisimmät lajit. Aarniometsä on monen uhanalaisen lajin turvasatama.
Ei sellussa mitään, mutta hakkuita täytyy suunnitella paremmin.
En äänestä vihreitä, tai ole ekofasisti, mutta ymmärrän että emme ymmärrä vielä kaikkea luonnonjärjestyksestä.
Luonnon monimuotoisuutta verrataan lentokoneeseen, josta voi poistaa osia, mutta kun kriittinen osa poistetaan, kone putoaa. Mitä enemmän koskematonta metsää säilyy, sitä paremmat edellytykset ekosysteemillä on toimintansa jatkumiselle kaikesta ihmisen sekaantumisesta huolimatta.
No, puhun jälleen seitsemänkymppisestä sedästäni hän on hoitanut metsää isänsä kanssa jo pienestä pitäen ollen mukana risusavotoissa jne. Hän lunasti metsät itselleen muulta perikunnalta ja on pitänyt niistä todella hyvää huolta. Metsien lähellä on ihan luonnontilassa olevaa metsää, jossa ei ole tehty ikinä risusavottaa. Soitakin löytyy ja setäni käy aina katsomassa kukkiiko lakka ja löytyykö keväällä lumen alla parhaimmiksi muhineita karpaloita.
Setäni kokisi kyllä puheet itsestään jonain luonnontuhoajana loukkauksena koska hän on oppinut pienestä pitäen siihen, ettei metsiin jätetä roskaakaan jne. Nyt sitten Vihreät haluavat tehdä hänestä roiston kun hän haluaa hakkuuttaa vanhoja puita ja istuttaa uusia tilalle. Setäni vieläpä äänesti Vihreitä ilmeisesti viimeisen kerran jos hän lukee kovin herjaavia kirjoituksia vastuullisissa metsänhoitajista. Hän äänesti vaaleissa nuorta Vihreää naista.
Ei vastuullinen luontomies tee avohakkuuta, vaan korjaa ajallaan tukkipuun kunnon hintaan ja jättää keskenkasvuiset kasvamaan. Vihreät ovat ihan samalla linjalla. Aukkohakkuu hyödyttää vain selluteollisuutta, ei metsänomistajan kukkaroa eikä luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Tukkipuusta jalostetuissa tuotteissa hiilikin pysyy poissa kierrosta, toisin kuin vessapaperina.
Metsän nykymittaista käyttöä ei olla vähentämässä. Sen sijaan 5 jättiselluhankkeen tarpeisiin ei ole kestävää hakkuupotentiaalia, toteaa LUKE. Niiden toteutuminen tietäisi 20 miljoonaa lisäkuutiota. Perinteisesti hakkuutaso on ollut n 60 milj kuutiota. Nykytaso lähentelee 80 miljoonaa, yhden LUKEN laskelman mukaan se on jo ylittynytkin v 2017.
Setäni metsissä ei kasva puita sikin sokin. Hänellä on vuosikymmeniä vanhoja mäntymetsiä, joissa ei kasva mitään keskenkasvuisia puita. Hänellä on metsää, jossa on keskenkasvuisia puita ja sitten hänellä on myös maata, johon hän istuttaa puuntaimia, joissa on tarkoitus kasvaa uutta metsää.
Kierto on siis jatkuvaa ja noin on ollut isältä pojalle jo sukupolvien ajan. Metsähehtaarit ovat tavallaan loogisessa järjestyksessä ja koska setäni on ”metsämies” hän käy usein tarkastamassa tilanteen koska esimerkiksi hirvet syövät mielellään puuntaimia.
Jos haluaa mennä aarniometsään niin sitä kyllä löytyy ihan kävelymatkan päästä vaikka kuinka paljon koska se taitaa olla suojeltu alue. Setäni pitää näitä metsätyyppejä kahtena eri kokonaisuutena koska hänen metsänsä ovat tarkoitettu suvulle elannon ja koulutuksenkin takeeksi ainakin ennen vanhaan ennen opintolainoja ja -tukia. Kyse on talousmetsästä.
Aarniometsä on sitten ihan asia erikseen. Jokainen voi kyllä ostaa itselleen vaikka hehtaari kerrallaan metsää ja antaa sen muuttua aarniometsäksi. Minusta alkaa tuntua siltä, että metsätaloutta harjoittavia vainotaan nyt kohtuuttomasti.
Olisiko parempi, että setäni heittäytyisi yhteiskunnan tukien varaan ja antaisi metsiensä olla sekä kuntonsa rapistua? Kannattaisi nyt tarkastella näitä asioita kokonaisuuksina. Kaikilla metsänomistajilla ei ole mitään sivuelinkeinoa kuten esimerkiksi maataloutta vaan on olemassa sellaisiakin metsänomistajia, jotka ovat vilpittömästi kiinnostuneita metsistään ja niiden vastuullisesta hoidosta. Eihän se ole keneltäkään pois jos mies kulkee päivät pitkät ja hoitaa metsiään?
Olen itsekin ollut 12-vuotiaana mukana risusavotassa ja voin sanoa, ettei se ole mitenkään kevyttä työtä vaan kyllä sinä sai tyttölapsi ihan hiki päässä töitä tehdä.
En ymmärrä, mistä tämä lekkeriksi lyömisen ideaali on saanut alkunsa? Ihminen ikäänkuin tekeekin pahaa, kun ajattelee tekevänsä jotain hyvää ja omaa hyvän luontosuhteen. Ette te pysty muuttamaan minun vanhempieni ikäluokan ajatuksia vaikka kuinka valittaisitte. He eivät usko kansalaispalkkaan, eivät ainakaan heidän elinaikanaan.
Pitäisikö minun nyt sitten alkaa pitää ikääntynyttä hyväntahtoista teräsvaaria jonkinlaisena yhteiskunnan uhkatekijänä? Usko tai älä: hänen ikäluokkansa haluaa, että Suomi pärjää omillaan ja lapset sekä nuoriso opiskelevat niin pitkälle kuin päätä riittää. Jos sen tukeminen onnistuu veronsa maksamalla ja metsistä huolehtimalla muttei kelpaa enää niin sitten teidän pitää antaa heille konkreettinen vaihtoehto!
Yksi vaihtoehto on tietenkin se, ettei kukaan tee yhtään mitään ja katsotaan mihin kehitys kulkee.
Kukaan ei tässä hyökkää.setääsi vastaan, vaan suuruudenhullua selluteollisuutta, jonka kaavailemat hakkuumäärät ovat luonnon kannalta kestämättömät.
Tuo herja, että siitä vaan aarniometsää ostamaan, on aika ilkeä. Kaikkien suvussa ei ole metsäomaisuutta, vaikka monimuotoisuuden säilymisestä välittääkin.
Mistä löydät vaikkapa Etelä-Suomesta aarniometsää? Todella vähissä alkaa olla siellä päin. Sitä paitsi metsä on muutakin kuin pelkkä kulutustuote. Se on eläinten, lintujen, kasvien ja sienten koti., Kun jollain on vain tarpeeksi rahaa, niin hän voi tehdä metsälle melkein mitä vaan välittämättä ympäristövaikutuksista ja muiden lajien kodista. Olisi hyvä myös varmistaa, että metsänomistajat ymmärtävät tämän metsän merkityksen luonnolle ja muilleeliöille. Ja osa todella ymmärtääkin, onneksi!
Vierailija kirjoitti:
Minulle ainakin opetettiin jo 70-luvulla talousmaantiedon tunnilla, että sellun vienti ei ole missään tapauksessa tuottavaa toimintaa, vaan kaikki selluloosat pitäisi jalostaa paljon paljon korkeammalle jalostusasteelle. Onko se nyt 50 vuoden jälkeen tullutkin yhtäkkiä kannattavaksi, kuun puu joudutaan ostamaan jopa Putinovksilta. Haloo!!!!
Turha sitä tosiaan on tietojaan päivittää, jos on kuitenkin vain 50 vuotta vanhaa brezneviläisen talousmaantiedon osaamista taustalla. Kyllä. Siitä viennistä on tullut kannattavaa toimintaa. Prosessi on tehokkuudessaan ja ympäristövaikutuksiltaan myös aivan eri planeetalta.
Ja saahan niitä korkeamman jalostusasteen liiketoimia ihan vapaasti starttailla, koska ei sitä sellua turhaan kutsuta termillä market pulp, sieltä sitä saa markkinoilta kun lyö rahaa tiskiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se nyt itsestäänselvää, että parempi että metsiä hyödyntää suomalainen yritys vastuullisesti kuin kiinalaiset, jotka eivät paljon tuollaisesta välitä.
Sinällään hämmästyttävää, että suomalaisille myydään kiinalaisia bambusukkia ja jopa kaupan juustoraasteenomaiseen tuotteeseen lisätään kiinalaista bambukuitua jatkeeksi. Ikään kuin se kiinalainen viskoosisukka hiostaisi muka vähemmän kuin suomalaisesta sellusta tehty viskoonen sukka (sellaisia ei ole olemassa tietojeni mukaan) ja että suomalaiset eivät osaisi itse tehdä ja myydä pettua vaikka sitten juustoraasteen jatkeeksi jos niin haluavat.
Kiinalaiset voivat jo nyt ostaa vaikka Delipapilta haluamiaan tuotteitaan. Vessapaperi on Aasiassa puupulan vuoksi paljon kalliimpaa kuin meillä ja tottakai kiinalainen tekee omille markkinoilleen luksusvessapaperia, jota markkinoidaan Suomen maineella. Helpoimmalla kiinalaiset pääsisivät ihan ostamalla suomalaista vessapaperia.
Vaikuttaa siltä, että kiinalaisilla on taas suunnitelmia ja sinisilmäinen Finnvera maksaa osan lystistä. Sitten lähdetään vähin äänin rahojen loputtua Suomesta.
Helpoimmalla pääsisivät, mutta sitten se kiinalainen yritys ei saisi maksimaalisia voittoja, kun suomalainen tuottaja ottaisi osan katteesta. Inhottaa, että poliitikot ovat junailleet näin järjettömiä ja törkeitä suunnitelmia näin pitkälle.
No, Sipilä ja MTK jne.
Lisäksi saman blokin paikallismedia on tukahduttanut kriittisen keskustelun selluhankkeesta ainakin Kuopiossa. Moni kaupunkilainen ei ole asiasta kuullutkaan ja kuntapäättäjät kehuivat tehneensä maailmanennätyksen hankkeen salaamisessa. Valtuutetut hyväksyivät kaavamuutoksen ennen YVA:a ja sittenpä asia olikin taputeltu. Nyt valtiolta odotetaan 200 milj infraan ja veronmaksajilta vuosittaisia päästöoikeusmaksuja.
Yllättävän vähän noista muista selluhankkeista, paitsi nyt tuosta Metsä Groupin Kemin hankkeesta, on muutenkaan uutisoitu. Hehkutettu vain innovaatioita sellusta, kertomatta että niitä ei olla noissa uusissa sellutehdashankkeissa tekemässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle ainakin opetettiin jo 70-luvulla talousmaantiedon tunnilla, että sellun vienti ei ole missään tapauksessa tuottavaa toimintaa, vaan kaikki selluloosat pitäisi jalostaa paljon paljon korkeammalle jalostusasteelle. Onko se nyt 50 vuoden jälkeen tullutkin yhtäkkiä kannattavaksi, kuun puu joudutaan ostamaan jopa Putinovksilta. Haloo!!!!
Turha sitä tosiaan on tietojaan päivittää, jos on kuitenkin vain 50 vuotta vanhaa brezneviläisen talousmaantiedon osaamista taustalla. Kyllä. Siitä viennistä on tullut kannattavaa toimintaa. Prosessi on tehokkuudessaan ja ympäristövaikutuksiltaan myös aivan eri planeetalta.
Ja saahan niitä korkeamman jalostusasteen liiketoimia ihan vapaasti starttailla, koska ei sitä sellua turhaan kutsuta termillä market pulp, sieltä sitä saa markkinoilta kun lyö rahaa tiskiin.
Kerro vielä, miksi sitä jatkojalostusta ei kannattaisi tehdä Suomessa? Mitä korkeammalle arvoketjussa pääsee, sitä parempi. Varmasti sellunmyynti on tuottavaa, onhan sille niin kova kysyntä Kiinassa. Laiskaa liiketoimintaa se kuitenkin on eikä hyödytä Suomea. Yksittäisiä osakkeenomistajia kyllä. Haittavaikutukset jäävät sitten muitten kärsittäviksi. On turha puhua innovatiivista tuotteista sellusta, jos sitä myydään jalostamattomana raaka-aineena Kiinan vessapaperimarkkinoille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Perinteinen sellunkeitto ei ole ilmastoviisas tapa käyttää metsää. Sellutehdas käyttää nuoria havupuita, jotka kasvavat nopeasti ja sitovat vanhoja puita hanakammin hiilidioksidia. Sellusta hiilidioksidi myös vapautuu nopeasti ilmakehään. "
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/mielipide-kotimaa/ei-tassa-nai…
Kiinalaisten kyydissä liiketoiminta on muuten armotonta. Siellä ei paljon länsimaisista tavoista välitetä, kuten lakien noudattamisesta. Ainakaan länsimaisten lakien. Länkkärit ovat siellä alemman kastin ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitkälle sitä ollaan tultu 2000-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneltä, jolloin Suomea hehkutettiin ja ihailtiin korkean osaamisen maana. Nyt sitten tuhotaan luonto myymällä perusraaka-ainetta kiinalaisten perseitten pyyhkimiseen. Alas on pudottu.
Vierailija kirjoitti:
Pitkälle sitä ollaan tultu 2000-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneltä, jolloin Suomea hehkutettiin ja ihailtiin korkean osaamisen maana. Nyt sitten tuhotaan luonto myymällä perusraaka-ainetta kiinalaisten perseitten pyyhkimiseen. Alas on pudottu.
Ja vielä maksetaan siitä, muutenkin kuin saastumisen muodossa.
Hehkutus Kemin hankkeen puolesta lienee yritys torjua ulkomainen kilpailija kotitantereella käyttämässä rajallisia resursseja ja valtion tukia. Kotimaiset firmat maksavat veroa suomeen, kiinalainen osannee verosuunnitella. Työvoimakin voi hyvin tulla Kiinasta, vai luuletteko että miljardisijoittajat katselevat yhtään lakkoseisokkia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt kannattaisi odottaa, kunnes selviää, millainen sakko hiilinielujen pienenemisestä kenties seuraa. Meillä ei ole varaa kaikkien 5 hankkeen tukeen, päästöoikeuksiin ja ilmastosakkoihin. Siinä mielessä selluhankkeet ovat liian suuria päätettäväksi paikallisesti valtuustoissa, vaan valtion pitäisi ottaa niiden luvitus hallintaansa.
Vierailija kirjoitti:
Gonamies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle ainakin opetettiin jo 70-luvulla talousmaantiedon tunnilla, että sellun vienti ei ole missään tapauksessa tuottavaa toimintaa, vaan kaikki selluloosat pitäisi jalostaa paljon paljon korkeammalle jalostusasteelle. Onko se nyt 50 vuoden jälkeen tullutkin yhtäkkiä kannattavaksi, kuun puu joudutaan ostamaan jopa Putinovksilta. Haloo!!!!
Meinaatko, että ovat pyörittäneet tappiolla sellutehtaita 70-luvulta asti? Aika vakaa kassa firmoilla, kun ovat tuohon pystyneet.
No joka tapauksessa tavallisen sellukilon hinta pyörii tällä hetkellä yhden euron kieppeillä. Se on noin kaksi kertaa enemmän kuin kilo Pohjanmeren brent-laadun öljyä. Ja pelkästään brentin pumppauskustannukset nielevät noin 80 prosenttia barrelihinnasta.
Seuraavaksi varmaan selität, että Norja ei ole hyötynyt mitenkään massatuottamalla öljyä erittäin pienellä katteella?
Sellutehtaita perustetaan nyt juuri siksi, että on huomattu sellun soveltuvan melkein mihin vain ja korvaavan fossiilisten hiilivetyjen käyttöä tehokkaasti. Tuo on Suomelle valtava mahdollisuus ja onneksi latte-baarin horinoilla ei tuota torpata.
"Sellutehtaita perustetaan nyt juuri siksi, että on huomattu sellun soveltuvan melkein mihin vain ja korvaavan fossiilisten hiilivetyjen käyttöä tehokkaasti."
Sellu kyllä soveltuu moneen, joten eikö ole silloin erityisen järjetöntä myydä sitä kiinalaisten vessapaperiksi? Sen sijaan, että pyrkisimme pitämään omistusta ja hallintaa itsellämme ja ottamaan itsellemme tuotot myös sellun jatkojalostuksesta uusiksi innovatiivisiksi tuotteiksi? Tämä toisi Suomeen enemmän myös korkean osaamisen työpaikkoja, jos täällä olisi myös tuotekehitystä ja pääkonttoritoimintoja, emmekä olisi vain raaka-aineen tuottaja. Tuo paikka arvoketjussa on aika surkea, siellä ovat yleensä köyhät kehitysmaat, jotka suuresti kärsivät tilanteesta.
No voit olla huoleti, havupuusellu ei taatusti mene kiinalaisten vessapaperiksi. 2000-luvun alussa, kun sellutehtaita ajettiin alas joka puolella, lyhytkuituista sellua riitti silti mielinmäärin vessapaperiksi.
Tämä uusi innostus selluun perustuu ihan muuhun kuin vessapaperiin. Vessapaperin kulutus ei nimittäin ole yhtä-äkkiä moninkertaistunut.
Se miksi kiinalaiset ovat löytäneet Suomesta markkinaraon, perustuu juuri siihen, että Suomi Nokia-huumassaan laiminlöi metsätaloutta ja hakkuumäärät putosivat jopa alle 60 prosentin metsien vuosituotosta.
Esimerkiksi Ruotsi ei tehnyt samaa virhettä ja on koko ajan hakannut 85 prosenttia vuosituotosta. Voitaisiin tietysti pitää ideaalina sitä, että kaikki tehtaiden omistus olisi suomalaisissa käsissä, mutta siihen sisältyy pieni ongelma. Nimittäin tuollaisessa protektionismissa muut voisivat sitten tehdä saman ja arvaa kuinka paljon suomalaisten metsäjättien tehtaita on ympäri maailman.
Toinen juttu on se, onko se edes kannattavaa. Ulkomaiset investoinnit ja erityisesti ulkomaisen pääoman luomat tehtaat ovat juuri sen Kiinan talousihmeenkin takana. On melko omituista, että 20 vuotta valitetaan tehtaiden muuttoa Kiinaan, mutta kun kerrankin homma menee toisin päin, niin sittenkin valitetaan.
Sellu eroaa öljystä siten, että raaka-aineen omistavat suomalaiset yksityiset ihmiset. Ne ihmiset hyötyvät suoraan kantohinnan noususta ja se raha oikeasti jää suomeen. Samoin jäävät tehtaiden työntekijöiden palkat ja alihankintaketjujen rahat. Firmojen kannalta on melko yhdentekevää, missä maassa on pääkonttori, kun omistuspohja on ympäri maailmaa.
Vain suomalainen voi valittaa siitäkin, että ulkomainen yhtiö haluaa tuotantolaitoksen Suomeen. Muualla sitä pidetään lottovoittona. Aivan täsmälleen samaa ruikutusta näkyi, kun Meyer osti Suomesta telakoita. Nyt ne telakat tuovat Suomeen satojen miljoonien vientitulot ja alihankintaketjut siihen päälle. Ihmeellistä vikinää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle ainakin opetettiin jo 70-luvulla talousmaantiedon tunnilla, että sellun vienti ei ole missään tapauksessa tuottavaa toimintaa, vaan kaikki selluloosat pitäisi jalostaa paljon paljon korkeammalle jalostusasteelle. Onko se nyt 50 vuoden jälkeen tullutkin yhtäkkiä kannattavaksi, kuun puu joudutaan ostamaan jopa Putinovksilta. Haloo!!!!
Turha sitä tosiaan on tietojaan päivittää, jos on kuitenkin vain 50 vuotta vanhaa brezneviläisen talousmaantiedon osaamista taustalla. Kyllä. Siitä viennistä on tullut kannattavaa toimintaa. Prosessi on tehokkuudessaan ja ympäristövaikutuksiltaan myös aivan eri planeetalta.
Ja saahan niitä korkeamman jalostusasteen liiketoimia ihan vapaasti starttailla, koska ei sitä sellua turhaan kutsuta termillä market pulp, sieltä sitä saa markkinoilta kun lyö rahaa tiskiin.
Kerro vielä, miksi sitä jatkojalostusta ei kannattaisi tehdä Suomessa? Mitä korkeammalle arvoketjussa pääsee, sitä parempi. Varmasti sellunmyynti on tuottavaa, onhan sille niin kova kysyntä Kiinassa. Laiskaa liiketoimintaa se kuitenkin on eikä hyödytä Suomea. Yksittäisiä osakkeenomistajia kyllä. Haittavaikutukset jäävät sitten muitten kärsittäviksi. On turha puhua innovatiivista tuotteista sellusta, jos sitä myydään jalostamattomana raaka-aineena Kiinan vessapaperimarkkinoille.
Kannattaahan se, mutta se on varmaa, että vessapaperia ei kannata pahemmin laivata sen tiheyden vuoksi. Metsäliiton (omistaa Metsä Groupin) osittain omistaman Metsä Boardin kartongit ovat varmaan siellä jalostusketjun yläpäässä, eivät ne ole mitään bulkkikartonkia, jota kyllä tuotetaan ihan tarpeeksi. Joku sahatavarakin on helppo leimata bulkiksi, mutta sehän voi olla oikeassa parhaassa tapauksessa ja oikein käytettynä satoja vuosia kestävä kestokulutushyödyke. Niin kauan kuin joku Helen korvaa hiiltä puun poltolla, kaikki maassa tuotetut metsäteollisuuden tuotteet ovat high end kamaa.
Gonamies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Gonamies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle ainakin opetettiin jo 70-luvulla talousmaantiedon tunnilla, että sellun vienti ei ole missään tapauksessa tuottavaa toimintaa, vaan kaikki selluloosat pitäisi jalostaa paljon paljon korkeammalle jalostusasteelle. Onko se nyt 50 vuoden jälkeen tullutkin yhtäkkiä kannattavaksi, kuun puu joudutaan ostamaan jopa Putinovksilta. Haloo!!!!
Meinaatko, että ovat pyörittäneet tappiolla sellutehtaita 70-luvulta asti? Aika vakaa kassa firmoilla, kun ovat tuohon pystyneet.
No joka tapauksessa tavallisen sellukilon hinta pyörii tällä hetkellä yhden euron kieppeillä. Se on noin kaksi kertaa enemmän kuin kilo Pohjanmeren brent-laadun öljyä. Ja pelkästään brentin pumppauskustannukset nielevät noin 80 prosenttia barrelihinnasta.
Seuraavaksi varmaan selität, että Norja ei ole hyötynyt mitenkään massatuottamalla öljyä erittäin pienellä katteella?
Sellutehtaita perustetaan nyt juuri siksi, että on huomattu sellun soveltuvan melkein mihin vain ja korvaavan fossiilisten hiilivetyjen käyttöä tehokkaasti. Tuo on Suomelle valtava mahdollisuus ja onneksi latte-baarin horinoilla ei tuota torpata.
"Sellutehtaita perustetaan nyt juuri siksi, että on huomattu sellun soveltuvan melkein mihin vain ja korvaavan fossiilisten hiilivetyjen käyttöä tehokkaasti."
Sellu kyllä soveltuu moneen, joten eikö ole silloin erityisen järjetöntä myydä sitä kiinalaisten vessapaperiksi? Sen sijaan, että pyrkisimme pitämään omistusta ja hallintaa itsellämme ja ottamaan itsellemme tuotot myös sellun jatkojalostuksesta uusiksi innovatiivisiksi tuotteiksi? Tämä toisi Suomeen enemmän myös korkean osaamisen työpaikkoja, jos täällä olisi myös tuotekehitystä ja pääkonttoritoimintoja, emmekä olisi vain raaka-aineen tuottaja. Tuo paikka arvoketjussa on aika surkea, siellä ovat yleensä köyhät kehitysmaat, jotka suuresti kärsivät tilanteesta.
No voit olla huoleti, havupuusellu ei taatusti mene kiinalaisten vessapaperiksi. 2000-luvun alussa, kun sellutehtaita ajettiin alas joka puolella, lyhytkuituista sellua riitti silti mielinmäärin vessapaperiksi.
Tämä uusi innostus selluun perustuu ihan muuhun kuin vessapaperiin. Vessapaperin kulutus ei nimittäin ole yhtä-äkkiä moninkertaistunut.
Se miksi kiinalaiset ovat löytäneet Suomesta markkinaraon, perustuu juuri siihen, että Suomi Nokia-huumassaan laiminlöi metsätaloutta ja hakkuumäärät putosivat jopa alle 60 prosentin metsien vuosituotosta.
Esimerkiksi Ruotsi ei tehnyt samaa virhettä ja on koko ajan hakannut 85 prosenttia vuosituotosta. Voitaisiin tietysti pitää ideaalina sitä, että kaikki tehtaiden omistus olisi suomalaisissa käsissä, mutta siihen sisältyy pieni ongelma. Nimittäin tuollaisessa protektionismissa muut voisivat sitten tehdä saman ja arvaa kuinka paljon suomalaisten metsäjättien tehtaita on ympäri maailman.
Toinen juttu on se, onko se edes kannattavaa. Ulkomaiset investoinnit ja erityisesti ulkomaisen pääoman luomat tehtaat ovat juuri sen Kiinan talousihmeenkin takana. On melko omituista, että 20 vuotta valitetaan tehtaiden muuttoa Kiinaan, mutta kun kerrankin homma menee toisin päin, niin sittenkin valitetaan.
Sellu eroaa öljystä siten, että raaka-aineen omistavat suomalaiset yksityiset ihmiset. Ne ihmiset hyötyvät suoraan kantohinnan noususta ja se raha oikeasti jää suomeen. Samoin jäävät tehtaiden työntekijöiden palkat ja alihankintaketjujen rahat. Firmojen kannalta on melko yhdentekevää, missä maassa on pääkonttori, kun omistuspohja on ympäri maailmaa.
Vain suomalainen voi valittaa siitäkin, että ulkomainen yhtiö haluaa tuotantolaitoksen Suomeen. Muualla sitä pidetään lottovoittona. Aivan täsmälleen samaa ruikutusta näkyi, kun Meyer osti Suomesta telakoita. Nyt ne telakat tuovat Suomeen satojen miljoonien vientitulot ja alihankintaketjut siihen päälle. Ihmeellistä vikinää.
Tutustupa ensin faktoihin. Finnpulp ainakin itse kertoo, että raakasellu menee pehmopaperiin ja pahvilaatikoihin. Ja että aikoo tuoda merkittävän osuuden puusta: ei tuloa metsänomistajalle, puu- tai kuljetusfirmalle. Havusellua tarvitaan lyhytkuituisemman sellun joukkoon antamaan lujuutta. Eukalyptussellusta ei tule riittävää kestävyyttä pakkauksiin, vaikka se kasvaakin monin verroin havupuuta nopeammin. Kiinassa elintaso on noussut riittävästi, jotta sielläkin käytetään vessapaperin lisäksi vaippoja, intiimisuojia, nenäliinoja, vanulappuja ym, joten kysyntää kyllä riittää.
Ehkä ilmastonmuutoksen torjunta pakottaa löytämään kierrätettäviä pakkauksia nettikauppaan tai se vähenee, jolloin bulkkisellusta on oikeasti siirryttävä kohti innovatiivisia tuotteita. Sitä ennen voi moni suomalainen makea järvi olla selluvesillä pilattu. Pelkkä suolakuormitus käynnistää Talvivaaran alajuoksulla todennetun elohopean metyloitumisen ravintoketjuun. Sitä prosessia ei käännetä, vaikka tehdas joskus suljettaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle ainakin opetettiin jo 70-luvulla talousmaantiedon tunnilla, että sellun vienti ei ole missään tapauksessa tuottavaa toimintaa, vaan kaikki selluloosat pitäisi jalostaa paljon paljon korkeammalle jalostusasteelle. Onko se nyt 50 vuoden jälkeen tullutkin yhtäkkiä kannattavaksi, kuun puu joudutaan ostamaan jopa Putinovksilta. Haloo!!!!
Turha sitä tosiaan on tietojaan päivittää, jos on kuitenkin vain 50 vuotta vanhaa brezneviläisen talousmaantiedon osaamista taustalla. Kyllä. Siitä viennistä on tullut kannattavaa toimintaa. Prosessi on tehokkuudessaan ja ympäristövaikutuksiltaan myös aivan eri planeetalta.
Ja saahan niitä korkeamman jalostusasteen liiketoimia ihan vapaasti starttailla, koska ei sitä sellua turhaan kutsuta termillä market pulp, sieltä sitä saa markkinoilta kun lyö rahaa tiskiin.
Kerro vielä, miksi sitä jatkojalostusta ei kannattaisi tehdä Suomessa? Mitä korkeammalle arvoketjussa pääsee, sitä parempi. Varmasti sellunmyynti on tuottavaa, onhan sille niin kova kysyntä Kiinassa. Laiskaa liiketoimintaa se kuitenkin on eikä hyödytä Suomea. Yksittäisiä osakkeenomistajia kyllä. Haittavaikutukset jäävät sitten muitten kärsittäviksi. On turha puhua innovatiivista tuotteista sellusta, jos sitä myydään jalostamattomana raaka-aineena Kiinan vessapaperimarkkinoille.
Kannattaahan se, mutta se on varmaa, että vessapaperia ei kannata pahemmin laivata sen tiheyden vuoksi. Metsäliiton (omistaa Metsä Groupin) osittain omistaman Metsä Boardin kartongit ovat varmaan siellä jalostusketjun yläpäässä, eivät ne ole mitään bulkkikartonkia, jota kyllä tuotetaan ihan tarpeeksi. Joku sahatavarakin on helppo leimata bulkiksi, mutta sehän voi olla oikeassa parhaassa tapauksessa ja oikein käytettynä satoja vuosia kestävä kestokulutushyödyke. Niin kauan kuin joku Helen korvaa hiiltä puun poltolla, kaikki maassa tuotetut metsäteollisuuden tuotteet ovat high end kamaa.
Kannattaa, jos joku ostaa sitä jatkojalostettua tuotetta. Ei sitä pelkän jalostuksen takia tehdä, vaan pitää olla myös markkinat.
Luonnon monimuotoisuuden merkitystä on vaikea ymmärtää. Kukaan ei tiedä, mitä kaikkia syy-seuraussuhteita lajien häviämiseen liittyy. Siksi luonnon monimuotoisuutta verrataan usein lentokoneeseen: siitä voi poistaa osia, eikä mitään kohtalokasta tapahdu. Mutta kun kriittinen ruuvi poistetaan, kone putoaa.
Katso tästä visualisoinnista, mitkä Suomen eläimet ovat vaarantuneet.
Ongelma on, että kukaan ei tiedä, milloin tämä tapahtuu. Mutta se on helppo arvata, että mitä enemmän alkuperäistä luontoa menetetään, sitä lähemmäksi kriittinen piste tulee.
Suomessa on lähes 2 700 uhanalaista lajia, mikä selviää Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen julkaisemasta uudesta Suomen lajien Punaisesta listasta. Arvioiduista yli 22 000 lajista lähes 12 prosenttia on uhanalaisia. Koululuokasta se tarkoittaisi yli kahden oppilaan katoa. Joukossa on sellaisia lajeja kuten huuhkaja, hömötiainen ja liito-orava.
Näin hömötiainen kärsii metsien hakkuusta
Merkittävimpänä häviämisen syynä ovat metsässä tapahtuneet muutokset. Yli sata lajia kärsii vanhojen metsien ja kookkaiden puiden sekä lahopuiden vähenemisestä. Myös muissa elinympäristöissä, esimerkiksi perinnemaisemissa, tuntureissa ja vesistöissä on paljon uhanalaisia lajeja.
Mitä merkitystä sillä on, jos ne häviävät? Miten tämä vaikuttaa sinuun ja koko luontoon?
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/03/10/yli-800-metsan-lajia-vaarassa-…
Hesarissa tänään: Suomi hakkaa kansallisaarteensa selluksi ja paperiksi – Käytetäänkö metsiä järkevästi ja riittääkö puuta todella niin paljon kuin väitetään?
Gonamies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Gonamies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle ainakin opetettiin jo 70-luvulla talousmaantiedon tunnilla, että sellun vienti ei ole missään tapauksessa tuottavaa toimintaa, vaan kaikki selluloosat pitäisi jalostaa paljon paljon korkeammalle jalostusasteelle. Onko se nyt 50 vuoden jälkeen tullutkin yhtäkkiä kannattavaksi, kuun puu joudutaan ostamaan jopa Putinovksilta. Haloo!!!!
Meinaatko, että ovat pyörittäneet tappiolla sellutehtaita 70-luvulta asti? Aika vakaa kassa firmoilla, kun ovat tuohon pystyneet.
No joka tapauksessa tavallisen sellukilon hinta pyörii tällä hetkellä yhden euron kieppeillä. Se on noin kaksi kertaa enemmän kuin kilo Pohjanmeren brent-laadun öljyä. Ja pelkästään brentin pumppauskustannukset nielevät noin 80 prosenttia barrelihinnasta.
Seuraavaksi varmaan selität, että Norja ei ole hyötynyt mitenkään massatuottamalla öljyä erittäin pienellä katteella?
Sellutehtaita perustetaan nyt juuri siksi, että on huomattu sellun soveltuvan melkein mihin vain ja korvaavan fossiilisten hiilivetyjen käyttöä tehokkaasti. Tuo on Suomelle valtava mahdollisuus ja onneksi latte-baarin horinoilla ei tuota torpata.
"Sellutehtaita perustetaan nyt juuri siksi, että on huomattu sellun soveltuvan melkein mihin vain ja korvaavan fossiilisten hiilivetyjen käyttöä tehokkaasti."
Sellu kyllä soveltuu moneen, joten eikö ole silloin erityisen järjetöntä myydä sitä kiinalaisten vessapaperiksi? Sen sijaan, että pyrkisimme pitämään omistusta ja hallintaa itsellämme ja ottamaan itsellemme tuotot myös sellun jatkojalostuksesta uusiksi innovatiivisiksi tuotteiksi? Tämä toisi Suomeen enemmän myös korkean osaamisen työpaikkoja, jos täällä olisi myös tuotekehitystä ja pääkonttoritoimintoja, emmekä olisi vain raaka-aineen tuottaja. Tuo paikka arvoketjussa on aika surkea, siellä ovat yleensä köyhät kehitysmaat, jotka suuresti kärsivät tilanteesta.
No voit olla huoleti, havupuusellu ei taatusti mene kiinalaisten vessapaperiksi. 2000-luvun alussa, kun sellutehtaita ajettiin alas joka puolella, lyhytkuituista sellua riitti silti mielinmäärin vessapaperiksi.
Tämä uusi innostus selluun perustuu ihan muuhun kuin vessapaperiin. Vessapaperin kulutus ei nimittäin ole yhtä-äkkiä moninkertaistunut.
Se miksi kiinalaiset ovat löytäneet Suomesta markkinaraon, perustuu juuri siihen, että Suomi Nokia-huumassaan laiminlöi metsätaloutta ja hakkuumäärät putosivat jopa alle 60 prosentin metsien vuosituotosta.
Esimerkiksi Ruotsi ei tehnyt samaa virhettä ja on koko ajan hakannut 85 prosenttia vuosituotosta. Voitaisiin tietysti pitää ideaalina sitä, että kaikki tehtaiden omistus olisi suomalaisissa käsissä, mutta siihen sisältyy pieni ongelma. Nimittäin tuollaisessa protektionismissa muut voisivat sitten tehdä saman ja arvaa kuinka paljon suomalaisten metsäjättien tehtaita on ympäri maailman.
Toinen juttu on se, onko se edes kannattavaa. Ulkomaiset investoinnit ja erityisesti ulkomaisen pääoman luomat tehtaat ovat juuri sen Kiinan talousihmeenkin takana. On melko omituista, että 20 vuotta valitetaan tehtaiden muuttoa Kiinaan, mutta kun kerrankin homma menee toisin päin, niin sittenkin valitetaan.
Sellu eroaa öljystä siten, että raaka-aineen omistavat suomalaiset yksityiset ihmiset. Ne ihmiset hyötyvät suoraan kantohinnan noususta ja se raha oikeasti jää suomeen. Samoin jäävät tehtaiden työntekijöiden palkat ja alihankintaketjujen rahat. Firmojen kannalta on melko yhdentekevää, missä maassa on pääkonttori, kun omistuspohja on ympäri maailmaa.
Vain suomalainen voi valittaa siitäkin, että ulkomainen yhtiö haluaa tuotantolaitoksen Suomeen. Muualla sitä pidetään lottovoittona. Aivan täsmälleen samaa ruikutusta näkyi, kun Meyer osti Suomesta telakoita. Nyt ne telakat tuovat Suomeen satojen miljoonien vientitulot ja alihankintaketjut siihen päälle. Ihmeellistä vikinää.
"Firmojen kannalta on melko yhdentekevää, missä maassa on pääkonttori, kun omistuspohja on ympäri maailmaa."
Sillä on kyllä erittäin paljon merkitystä, missä maassa pääkonttori on. Tämä johtuu siitä, että pääkonttoriin keskittyvät korkeamman lisäarvon ja osaamisen toiminnot, kuten strategia, tuotekehitys, myynti ja markkinointi, viestintä, IT, Hr, muotoilu, yms. Nämä ovat korkean osaamisen ja verotuksen työpaikkoja, joita Suomi kipeästi tarvitsee, verotulojenkin takia.
Samoin yleensä ulkopuoliset korkean osaamisen palvelut ulkopuolelta ostetaan pääkonttorin läheltä, koska halutaan tiiviit yhteistyösuhteet. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi tuotekehityspalvelut, IT-palvelut, liikkeenjohdon palvelut, yms. ostetaan sieltä, missä pääkonttori on, jolloin Suomi menettää ne kaikki jos täältä ostetaan vain raaka-ainetta. Nämäkin ovat korkean osaamisen ja verotuksen työpaikkoja, joita Suomi kipeästi tarvitsee, verotulojenkin takia.
Tämänkaltaiset korkean osaamisen työpaikat myös levittävät kehitystä ympärilleen muutenkin kuin verotulojen muodossa, kuten osaamisen kehittymisen ja leviämisen muodossa. Tämä taas auttaa muitakin yrityksiä innovoimaan. Tällainen myönteinen osaamisen ja tulojen kierre syntyi Nokian kännykkäaikana. Se menetetään tällaisessa mallissa missä Suomi on vain raaka-aineen tuottajamaa.
Omistuspohjalla on myös yllättävän paljon merkitystä. Varsinkin yksi iso omistaja pystyy vaikuttamaan yrityksen strategiaan ja toimintaan erittäin merkittävästi. Näissä kiinalaishankkeissa kiinalaisomistajat omistavat Suomeen rekisteröidyistä firmoista erittäin merkittävän osan ja pystyvät tätä kautta yksin pitkälti sanelemaan kaiken toiminnan, kuten esimerkiksi hallituksen kokoonpanon. Hallitus taas on ylin vallankäyttäjä kaikissa yrityksen päätöksissä.
Te ette taas tiedä juuri vanhojen puiden merkityksestä useille lajeille ja metsälle. Nuori istutusmetsä on lajistoltaan yksitoikkoisempi eikä kaikki lajit voi asua siellä, koska ne tarvitsevat vanhoja puita pesäpaikoikseen. Ja vanhoissa metsissä on myös enemmän ravintoa. Muovi on ongelma, mutta nykyiset hakkuumäärät on suunniteltava paremmin ja kestävämmin.