Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Tutkija:Selluntuotanto Suomessa on vastuullinen ilmastotoimi. Mikä ongelma vihreillä nyt on taas tämänkin väitteen kanssa?

Vierailija
04.05.2019 |

Onko niin verissä aina verottaa, kieltää ja rajoittaa, ettei nähdä taas metsää puilta? No pun intended. Tai ehkä vähän.

Kommentit (151)

Vierailija
61/151 |
04.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Metsiä ei voi hakkauttaa suunnitellussa mittakaavassa kestävällä tasolla.

Luonnontilaista, eri ikäistä puustoa edustavaa metsää ei ekosysteemille korvaa mikään istutusmetsä, jossa viihtyvät lähinnä yleisimmät lajit. Aarniometsä on monen uhanalaisen lajin turvasatama.

Ei sellussa mitään, mutta hakkuita täytyy suunnitella paremmin.

En äänestä vihreitä, tai ole ekofasisti, mutta ymmärrän että emme ymmärrä vielä kaikkea luonnonjärjestyksestä.

Luonnon monimuotoisuutta verrataan lentokoneeseen, josta voi poistaa osia, mutta kun kriittinen osa poistetaan, kone putoaa. Mitä enemmän koskematonta metsää säilyy, sitä paremmat edellytykset ekosysteemillä on toimintansa jatkumiselle kaikesta ihmisen sekaantumisesta huolimatta.

No, puhun jälleen seitsemänkymppisestä sedästäni hän on hoitanut metsää isänsä kanssa jo pienestä pitäen ollen mukana risusavotoissa jne. Hän lunasti metsät itselleen muulta perikunnalta ja on pitänyt niistä todella hyvää huolta. Metsien lähellä on ihan luonnontilassa olevaa metsää, jossa ei ole tehty ikinä risusavottaa. Soitakin löytyy ja setäni käy aina katsomassa kukkiiko lakka ja löytyykö keväällä lumen alla parhaimmiksi muhineita karpaloita.

Setäni kokisi kyllä puheet itsestään jonain luonnontuhoajana loukkauksena koska hän on oppinut pienestä pitäen siihen, ettei metsiin jätetä roskaakaan jne. Nyt sitten Vihreät haluavat tehdä hänestä roiston kun hän haluaa hakkuuttaa vanhoja puita ja istuttaa uusia tilalle. Setäni vieläpä äänesti Vihreitä ilmeisesti viimeisen kerran jos hän lukee kovin herjaavia kirjoituksia vastuullisissa metsänhoitajista. Hän äänesti vaaleissa nuorta Vihreää naista.

Ei vastuullinen luontomies tee avohakkuuta, vaan korjaa ajallaan tukkipuun kunnon hintaan ja jättää keskenkasvuiset kasvamaan. Vihreät ovat ihan samalla linjalla. Aukkohakkuu hyödyttää vain selluteollisuutta, ei metsänomistajan kukkaroa eikä luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Tukkipuusta jalostetuissa tuotteissa hiilikin pysyy poissa kierrosta, toisin kuin vessapaperina.

Metsän nykymittaista käyttöä ei olla vähentämässä. Sen sijaan 5 jättiselluhankkeen tarpeisiin ei ole kestävää hakkuupotentiaalia, toteaa LUKE. Niiden toteutuminen tietäisi 20 miljoonaa lisäkuutiota. Perinteisesti hakkuutaso on ollut n 60 milj kuutiota. Nykytaso lähentelee 80 miljoonaa, yhden LUKEN laskelman mukaan se on jo ylittynytkin v 2017.

Linkki tuohon väitteeseen? 

Ei nimittäin ihan täsmää:

"Kestävänä hakkuurajana on pidetty 80 miljoonaa kuutiota vuodessa. Metsien kasvu on kuitenkin kiihtynyt ja vuotuiseksi puumäärän kasvuksi arvioidaan nyt noin 107 miljoonaa kiintokuutiota.

Joka vuosi metsävarat kasvavat siis reilulla parilla kymmenellä miljoonalla kuutiolla. Nyt Suomen metsissä arvioidaan olevan 2,5 miljardia kuutiota puuta. Metsävarat kasvavat noin 4,3 prosenttia vuodessa ja samaa vauhtia kasvavat hiilinielut eri laskelmissa."

https://yle.fi/uutiset/3-10516859

Luke: https://www.luke.fi/uutiset/uusi-selvitys-metsien-hiilinielut-kasvavat-…

LUKE:n määritelmä kestävästä hakkuumäärästä: suurin määrä, mitä vuosittain voidaan hakata tulevien hakkuumäärien kärsimättä. Siis jos nyt hakkaat kaiken mahdollisen, voit samaa alaa hakata selluksi 40 v päästä. Tukkipuuksi 70-80 v kuluttua. Kierron pitää olla sellainen, että viljelty puu ehtii kasvaa riittävän suureksi sellukattilaan. Jos aletaan korjata risuja, kierre vain pahenee. Jos kestävää määrää ylitetään systemaattisesti sellutehtaan (tai viiden) 30 v:n käyttöikä, joudutaan tilanteeseen, ettei raaka-ainetta ole saatavilla, koska tuotto ei lopulta enää kata metsän uudistamisen kustannuksia. Joidenkin laskelmien mukaan valtion metsiä on jo nyt hakattu niin keskenkasvuisina, että tuotto on käytännössä negatiivinen. Yritystuen muoto sekin.

Selittäisitko nyt vielä, kuinka se tuotto voi olla negatiivinen?

Vierailija
62/151 |
04.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Siis tehtaat olisivat suomalaisomisteisia vai ainoastaan yksi tehdas? Kuka tietää?

Puuta saisi kaataa vain kestävän kehityksen edellyttämien rajojen sisällä?

Kemin suunniteltu biotuotetehdas on Metsä Groupin hanke. Metsä Group on suomalainen. Sen emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunta. Eli tässä on nyt kyse tuosta.

https://yle.fi/uutiset/3-10188977

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/151 |
04.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis tehtaat olisivat suomalaisomisteisia vai ainoastaan yksi tehdas? Kuka tietää?

Puuta saisi kaataa vain kestävän kehityksen edellyttämien rajojen sisällä?

Kemin suunniteltu biotuotetehdas on Metsä Groupin hanke. Metsä Group on suomalainen. Sen emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunta. Eli tässä on nyt kyse tuosta.

https://yle.fi/uutiset/3-10188977

Se siis nimenomaan kilpailisi kiinalaishankkeiden kanssa:

"Metsä Groupin myönteinen päätös rakentaa uusi biotuotetehdas Kemiin olisi kova isku muille Lapin metsähankkeille. Samoista puista kilpailisi ennen kaikkea Kemijärven jo kertaalleen suljettu sellutehdas. Sitä ollaan synnyttämässä uudelleen kiinalaisella pääomalla.

Samoista puista kilpailisivat myös Stora Enson tehtaat. Kemin Kaidin biopolttoainejalostamo joutuisi sekin vähintään tarkentamaan investointisuunnitelmiaan. Kaidin olisi tarkoitus valmistaa biotuotteitaan muun muassa metsähakkuiden tähteistä ja muusta puusta.

Edessä voi olla verinen puusota, ja puun hinta voi kivuta taivaisiin. Tai sitten puuta riittää vallan mainiosti ja kohtuuhintaan, jos ja kun muita tehdassuunnitelmia ruvetaan perumaan."

https://yle.fi/uutiset/3-10188977

Vierailija
64/151 |
04.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis tehtaat olisivat suomalaisomisteisia vai ainoastaan yksi tehdas? Kuka tietää?

Puuta saisi kaataa vain kestävän kehityksen edellyttämien rajojen sisällä?

Kemin suunniteltu biotuotetehdas on Metsä Groupin hanke. Metsä Group on suomalainen. Sen emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunta. Eli tässä on nyt kyse tuosta.

https://yle.fi/uutiset/3-10188977

Minne nuo jonkun mainitsemat kiinalaistehtaat olisi tulossa?

Vierailija
65/151 |
04.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti tiedotusvälineiden selluhehkutus tähtää vain tunnetun Metson hankkeen kirittämiseen kiinalaishankkeiden ohi. Kovin hiljaa on oltu siitä, että Kiina siirtää saastuttavaa perustuotantoa omien rajojen ulkopuolelle. 4 kiinalaisrahoitteista selluhanketta, Tallinnan tunneli ja Jäämeren rata ovat osa samaa ilmiötä. Myös kaivosvaltaukset ja pohjavesipumppaamot siirtyvät äkkiä kiinalaisomistukseen, jos

Jäämeren reitti avautuu. Kiinan tarve raaka-aineille ja puhtaalle juomavedelle on pohjaton. Meille jäisivät saasteet ja sellunkeiton hiilipäästöjen kulut.

Tässähän on kyse  Metsä Groupin Kemin  1,5 miljardin euron biotuotetehtaasta, jota Vihreät vastustavat.

En ole törmännyt sellaiseen lausumaan. On veronmaksajien etu varmistaa, ettei valtion tuella rakenneta kapasiteettia, joka voi toimia vain tuontipuun varassa. Näin käy, jos kaikki 5 käynnissä olevaa hanketta toteutuu. YLE:n artikkelissa tänään arveltiin hiilidioksiditonnin hinnaksi tulevaisuudessa 65 eur. 2,5 miljoonan tonnin päästöillä yksittäisen sellutehtaan päästöt maksavat VERONMAKSAJILLE tuolloin 160 milj. vuodessa. Viisi uutta tehdasta tulisi siis melko kalliiksi, varsinkin kun tuontipuu ei työllistä eikä tuota verotuloja.

Kemin hanke on noista hankkeista ympäristön kannalta kestävin, koska sen päästöt on tarkoitus mahduttaa lakkautettavan yksikön rajoihin eikä jätevesiä lasketa makeaan veteen. Vihreät halunnevat rajata hankkeet yhteen, mikä vielä mahtuisi LUKE:n kestävän hakkuun n 80 miljoonaan kuutioon. Toivon, että tuo hanke on Kemi, mutta kiinalaisrahoitteiset Kemijärven ja Kuopion hankkeet ovat sitä vuosia edellä.

Vierailija
66/151 |
04.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis tehtaat olisivat suomalaisomisteisia vai ainoastaan yksi tehdas? Kuka tietää?

Puuta saisi kaataa vain kestävän kehityksen edellyttämien rajojen sisällä?

Kemin suunniteltu biotuotetehdas on Metsä Groupin hanke. Metsä Group on suomalainen. Sen emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunta. Eli tässä on nyt kyse tuosta.

https://yle.fi/uutiset/3-10188977

Minne nuo jonkun mainitsemat kiinalaistehtaat olisi tulossa?

Kuopioon Finnpulp, Kemijärvelle, Kemiin toinen sekä neljäs Paltamoon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
67/151 |
04.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti tiedotusvälineiden selluhehkutus tähtää vain tunnetun Metson hankkeen kirittämiseen kiinalaishankkeiden ohi. Kovin hiljaa on oltu siitä, että Kiina siirtää saastuttavaa perustuotantoa omien rajojen ulkopuolelle. 4 kiinalaisrahoitteista selluhanketta, Tallinnan tunneli ja Jäämeren rata ovat osa samaa ilmiötä. Myös kaivosvaltaukset ja pohjavesipumppaamot siirtyvät äkkiä kiinalaisomistukseen, jos

Jäämeren reitti avautuu. Kiinan tarve raaka-aineille ja puhtaalle juomavedelle on pohjaton. Meille jäisivät saasteet ja sellunkeiton hiilipäästöjen kulut.

Tässähän on kyse  Metsä Groupin Kemin  1,5 miljardin euron biotuotetehtaasta, jota Vihreät vastustavat.

En ole törmännyt sellaiseen lausumaan. On veronmaksajien etu varmistaa, ettei valtion tuella rakenneta kapasiteettia, joka voi toimia vain tuontipuun varassa. Näin käy, jos kaikki 5 käynnissä olevaa hanketta toteutuu. YLE:n artikkelissa tänään arveltiin hiilidioksiditonnin hinnaksi tulevaisuudessa 65 eur. 2,5 miljoonan tonnin päästöillä yksittäisen sellutehtaan päästöt maksavat VERONMAKSAJILLE tuolloin 160 milj. vuodessa. Viisi uutta tehdasta tulisi siis melko kalliiksi, varsinkin kun tuontipuu ei työllistä eikä tuota verotuloja.

Kemin hanke on noista hankkeista ympäristön kannalta kestävin, koska sen päästöt on tarkoitus mahduttaa lakkautettavan yksikön rajoihin eikä jätevesiä lasketa makeaan veteen. Vihreät halunnevat rajata hankkeet yhteen, mikä vielä mahtuisi LUKE:n kestävän hakkuun n 80 miljoonaan kuutioon. Toivon, että tuo hanke on Kemi, mutta kiinalaisrahoitteiset Kemijärven ja Kuopion hankkeet ovat sitä vuosia edellä.

- Kyse ei ole tuontipuusta, vaan kotimaisesta.

- On erittäin epätodennäköistä, että viisi tehdashanketta toteutuisi, koska se nostaisi puun hinnan valtavan korkeaksi. Metsä Groupin Kemin hankkeen toteutuessa muita suunnitelmia, kuten kiinalaisten, todennäköisesti perutaan.

- Metsä Groupin Kemin hankkeen on arveltu työllistävän 2500 ihmistä arvoketjussa Suomessa.

- Metsä Groupin hanke on vahvimmilla, koska sillä on valmis infrastruktuuri alueella ja kokemusta samanlaisesta Äänekosken biotuotetehtaasta. Muut hankkeet ovat sitä jäljessä.

- Vihreät on vastustanut Metsä Groupin Kemin hanketta: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006087287.html

"NÄISSÄ asetelmissa vihreiden puoluejohto kokoontui sunnuntaina Helsinkiin kokoukseen. Paikalla olivat sekä vihreiden puoluevaltuuskunta että kansanedustajat. Edessään vihreillä olivat kysymykset, jotka hallitustunnustelija, Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne oli lähettänyt puolueille.

Vihreiden linja oli tiukka. Pohjan sille loivat puolueen puheenjohtaja Pekka Haavisto ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen puheissaan.

Erityisesti Mikkonen hyökkäsi metsähakkuiden lisäämistä vastaan. Mikkosen mukaan hakkuiden lisääminen ei ole kestävää – ei luonnon monimuotoisuuden eikä ilmaston näkökulmasta."

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006087287.html

Vierailija
68/151 |
04.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Metsiä ei voi hakkauttaa suunnitellussa mittakaavassa kestävällä tasolla.

Luonnontilaista, eri ikäistä puustoa edustavaa metsää ei ekosysteemille korvaa mikään istutusmetsä, jossa viihtyvät lähinnä yleisimmät lajit. Aarniometsä on monen uhanalaisen lajin turvasatama.

Ei sellussa mitään, mutta hakkuita täytyy suunnitella paremmin.

En äänestä vihreitä, tai ole ekofasisti, mutta ymmärrän että emme ymmärrä vielä kaikkea luonnonjärjestyksestä.

Luonnon monimuotoisuutta verrataan lentokoneeseen, josta voi poistaa osia, mutta kun kriittinen osa poistetaan, kone putoaa. Mitä enemmän koskematonta metsää säilyy, sitä paremmat edellytykset ekosysteemillä on toimintansa jatkumiselle kaikesta ihmisen sekaantumisesta huolimatta.

No, puhun jälleen seitsemänkymppisestä sedästäni hän on hoitanut metsää isänsä kanssa jo pienestä pitäen ollen mukana risusavotoissa jne. Hän lunasti metsät itselleen muulta perikunnalta ja on pitänyt niistä todella hyvää huolta. Metsien lähellä on ihan luonnontilassa olevaa metsää, jossa ei ole tehty ikinä risusavottaa. Soitakin löytyy ja setäni käy aina katsomassa kukkiiko lakka ja löytyykö keväällä lumen alla parhaimmiksi muhineita karpaloita.

Setäni kokisi kyllä puheet itsestään jonain luonnontuhoajana loukkauksena koska hän on oppinut pienestä pitäen siihen, ettei metsiin jätetä roskaakaan jne. Nyt sitten Vihreät haluavat tehdä hänestä roiston kun hän haluaa hakkuuttaa vanhoja puita ja istuttaa uusia tilalle. Setäni vieläpä äänesti Vihreitä ilmeisesti viimeisen kerran jos hän lukee kovin herjaavia kirjoituksia vastuullisissa metsänhoitajista. Hän äänesti vaaleissa nuorta Vihreää naista.

Ei vastuullinen luontomies tee avohakkuuta, vaan korjaa ajallaan tukkipuun kunnon hintaan ja jättää keskenkasvuiset kasvamaan. Vihreät ovat ihan samalla linjalla. Aukkohakkuu hyödyttää vain selluteollisuutta, ei metsänomistajan kukkaroa eikä luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Tukkipuusta jalostetuissa tuotteissa hiilikin pysyy poissa kierrosta, toisin kuin vessapaperina.

Metsän nykymittaista käyttöä ei olla vähentämässä. Sen sijaan 5 jättiselluhankkeen tarpeisiin ei ole kestävää hakkuupotentiaalia, toteaa LUKE. Niiden toteutuminen tietäisi 20 miljoonaa lisäkuutiota. Perinteisesti hakkuutaso on ollut n 60 milj kuutiota. Nykytaso lähentelee 80 miljoonaa, yhden LUKEN laskelman mukaan se on jo ylittynytkin v 2017.

Linkki tuohon väitteeseen? 

Ei nimittäin ihan täsmää:

"Kestävänä hakkuurajana on pidetty 80 miljoonaa kuutiota vuodessa. Metsien kasvu on kuitenkin kiihtynyt ja vuotuiseksi puumäärän kasvuksi arvioidaan nyt noin 107 miljoonaa kiintokuutiota.

Joka vuosi metsävarat kasvavat siis reilulla parilla kymmenellä miljoonalla kuutiolla. Nyt Suomen metsissä arvioidaan olevan 2,5 miljardia kuutiota puuta. Metsävarat kasvavat noin 4,3 prosenttia vuodessa ja samaa vauhtia kasvavat hiilinielut eri laskelmissa."

https://yle.fi/uutiset/3-10516859

Luke: https://www.luke.fi/uutiset/uusi-selvitys-metsien-hiilinielut-kasvavat-…

LUKE:n määritelmä kestävästä hakkuumäärästä: suurin määrä, mitä vuosittain voidaan hakata tulevien hakkuumäärien kärsimättä. Siis jos nyt hakkaat kaiken mahdollisen, voit samaa alaa hakata selluksi 40 v päästä. Tukkipuuksi 70-80 v kuluttua. Kierron pitää olla sellainen, että viljelty puu ehtii kasvaa riittävän suureksi sellukattilaan. Jos aletaan korjata risuja, kierre vain pahenee. Jos kestävää määrää ylitetään systemaattisesti sellutehtaan (tai viiden) 30 v:n käyttöikä, joudutaan tilanteeseen, ettei raaka-ainetta ole saatavilla, koska tuotto ei lopulta enää kata metsän uudistamisen kustannuksia. Joidenkin laskelmien mukaan valtion metsiä on jo nyt hakattu niin keskenkasvuisina, että tuotto on käytännössä negatiivinen. Yritystuen muoto sekin.

Selittäisitko nyt vielä, kuinka se tuotto voi olla negatiivinen?

Metsänomistaja maksaa taimet, istutuksen, kitkennän, karsinnan. Jos myy puut ennen kuin siitä saatu nettohinta kattaa em kulut, on tulos negatiivinen. Eihän yksityinen metsänomistaja noin tee. Siksi suurin kestävä hakkuumäärä on pienempi kuin puun kasvu. Liian pientä puuta ei ole taloudellisesti kannattavaa kaataa. Valtiota voidaan painostaa tekemään niinkin, jos sellutehdasta uhkaa seisokki puupulan takia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
69/151 |
04.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti tiedotusvälineiden selluhehkutus tähtää vain tunnetun Metson hankkeen kirittämiseen kiinalaishankkeiden ohi. Kovin hiljaa on oltu siitä, että Kiina siirtää saastuttavaa perustuotantoa omien rajojen ulkopuolelle. 4 kiinalaisrahoitteista selluhanketta, Tallinnan tunneli ja Jäämeren rata ovat osa samaa ilmiötä. Myös kaivosvaltaukset ja pohjavesipumppaamot siirtyvät äkkiä kiinalaisomistukseen, jos

Jäämeren reitti avautuu. Kiinan tarve raaka-aineille ja puhtaalle juomavedelle on pohjaton. Meille jäisivät saasteet ja sellunkeiton hiilipäästöjen kulut.

Tässähän on kyse  Metsä Groupin Kemin  1,5 miljardin euron biotuotetehtaasta, jota Vihreät vastustavat.

En ole törmännyt sellaiseen lausumaan. On veronmaksajien etu varmistaa, ettei valtion tuella rakenneta kapasiteettia, joka voi toimia vain tuontipuun varassa. Näin käy, jos kaikki 5 käynnissä olevaa hanketta toteutuu. YLE:n artikkelissa tänään arveltiin hiilidioksiditonnin hinnaksi tulevaisuudessa 65 eur. 2,5 miljoonan tonnin päästöillä yksittäisen sellutehtaan päästöt maksavat VERONMAKSAJILLE tuolloin 160 milj. vuodessa. Viisi uutta tehdasta tulisi siis melko kalliiksi, varsinkin kun tuontipuu ei työllistä eikä tuota verotuloja.

Kemin hanke on noista hankkeista ympäristön kannalta kestävin, koska sen päästöt on tarkoitus mahduttaa lakkautettavan yksikön rajoihin eikä jätevesiä lasketa makeaan veteen. Vihreät halunnevat rajata hankkeet yhteen, mikä vielä mahtuisi LUKE:n kestävän hakkuun n 80 miljoonaan kuutioon. Toivon, että tuo hanke on Kemi, mutta kiinalaisrahoitteiset Kemijärven ja Kuopion hankkeet ovat sitä vuosia edellä.

- Kyse ei ole tuontipuusta, vaan kotimaisesta.

- On erittäin epätodennäköistä, että viisi tehdashanketta toteutuisi, koska se nostaisi puun hinnan valtavan korkeaksi. Metsä Groupin Kemin hankkeen toteutuessa muita suunnitelmia, kuten kiinalaisten, todennäköisesti perutaan.

- Metsä Groupin Kemin hankkeen on arveltu työllistävän 2500 ihmistä arvoketjussa Suomessa.

- Metsä Groupin hanke on vahvimmilla, koska sillä on valmis infrastruktuuri alueella ja kokemusta samanlaisesta Äänekosken biotuotetehtaasta. Muut hankkeet ovat sitä jäljessä.

- Vihreät on vastustanut Metsä Groupin Kemin hanketta: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006087287.html

"NÄISSÄ asetelmissa vihreiden puoluejohto kokoontui sunnuntaina Helsinkiin kokoukseen. Paikalla olivat sekä vihreiden puoluevaltuuskunta että kansanedustajat. Edessään vihreillä olivat kysymykset, jotka hallitustunnustelija, Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne oli lähettänyt puolueille.

Vihreiden linja oli tiukka. Pohjan sille loivat puolueen puheenjohtaja Pekka Haavisto ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen puheissaan.

Erityisesti Mikkonen hyökkäsi metsähakkuiden lisäämistä vastaan. Mikkosen mukaan hakkuiden lisääminen ei ole kestävää – ei luonnon monimuotoisuuden eikä ilmaston näkökulmasta."

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006087287.html

Kemijärvi odottaa saavansa toiminnanaloittamisluvan toukokuussa. Finnpulpin ympäristölupa on valituskäsittelyssä. Kemin hakkeelle ei ole tehty edes YVA:a.

Vierailija
70/151 |
04.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ap ja luolamieskomppaajat taas vauhdissa. Ihan sama ymmärtääkö asiasta mitään vai e, kunhan pääsee sössöttämään vihreistä taas jotain. Aina löytyy joku tutkija joka puhuttelee näitä apinoita, oli se kirkkoslaavin asiantuntija tai korruptoitunut selluhöplönhöösitäsuntätätutkija.

Miten korruptoitunut mahtaakaan olla viherpropagandaosastot?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
71/151 |
04.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomalaisen Metsä Groupin Kemin hanke nimenomaan kilpailee kiinalaisten suunnitelmien kanssa:

"Kemijärvelle sellutehdasta suunnitteleva Boreal Bioref pitää Metsä Groupia kilpailijana, joka yrittää kampittaa kiinalaisrahaan perustuvaa Kemijärven hanketta.

Kyse ei ole pelkästään puun riittävyydestä. Mikäli investoinnit toteutuvat, hakkuut kasvavat ilmastonäkökulmasta liian suuriksi. Ilmastonmuutosta ehkäisevien hiilinielun sijaan metsistä uhkaa liian suurten hakkuitten seurauksena tulla uusi päästöjen lähde, Ilmasto­paneelin tutkijat varoittivat taannoin Ylen haastattelussa.

Jopa metsäteollisuuden etujärjestö myöntää hakkuiden kasvavan merkittävästi, mikäli kaikki investoinnit toteutuvat. Järjestö kuitenkin olettaa, ­etteivät kaikki valmisteilla ­olevat suunnitelmat toteudu.

Kaidin lisäksi sekä Kemijärvelle että Kuopioon suunnitelluissa selluhankkeissa on mukana kiinalaisia sijoittajia. Kiinasta on tullut riittävästi rahaa suunnitelmien tekoon, mutta löytyykö rahaa niin paljon, että laitokset myös rakennetaan?

Kansallisen ilmastopolitiikan kannalta parempi olisi, että ei löytyisi."

Vierailija
72/151 |
04.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti tiedotusvälineiden selluhehkutus tähtää vain tunnetun Metson hankkeen kirittämiseen kiinalaishankkeiden ohi. Kovin hiljaa on oltu siitä, että Kiina siirtää saastuttavaa perustuotantoa omien rajojen ulkopuolelle. 4 kiinalaisrahoitteista selluhanketta, Tallinnan tunneli ja Jäämeren rata ovat osa samaa ilmiötä. Myös kaivosvaltaukset ja pohjavesipumppaamot siirtyvät äkkiä kiinalaisomistukseen, jos

Jäämeren reitti avautuu. Kiinan tarve raaka-aineille ja puhtaalle juomavedelle on pohjaton. Meille jäisivät saasteet ja sellunkeiton hiilipäästöjen kulut.

Tässähän on kyse  Metsä Groupin Kemin  1,5 miljardin euron biotuotetehtaasta, jota Vihreät vastustavat.

En ole törmännyt sellaiseen lausumaan. On veronmaksajien etu varmistaa, ettei valtion tuella rakenneta kapasiteettia, joka voi toimia vain tuontipuun varassa. Näin käy, jos kaikki 5 käynnissä olevaa hanketta toteutuu. YLE:n artikkelissa tänään arveltiin hiilidioksiditonnin hinnaksi tulevaisuudessa 65 eur. 2,5 miljoonan tonnin päästöillä yksittäisen sellutehtaan päästöt maksavat VERONMAKSAJILLE tuolloin 160 milj. vuodessa. Viisi uutta tehdasta tulisi siis melko kalliiksi, varsinkin kun tuontipuu ei työllistä eikä tuota verotuloja.

Kemin hanke on noista hankkeista ympäristön kannalta kestävin, koska sen päästöt on tarkoitus mahduttaa lakkautettavan yksikön rajoihin eikä jätevesiä lasketa makeaan veteen. Vihreät halunnevat rajata hankkeet yhteen, mikä vielä mahtuisi LUKE:n kestävän hakkuun n 80 miljoonaan kuutioon. Toivon, että tuo hanke on Kemi, mutta kiinalaisrahoitteiset Kemijärven ja Kuopion hankkeet ovat sitä vuosia edellä.

- Kyse ei ole tuontipuusta, vaan kotimaisesta.

- On erittäin epätodennäköistä, että viisi tehdashanketta toteutuisi, koska se nostaisi puun hinnan valtavan korkeaksi. Metsä Groupin Kemin hankkeen toteutuessa muita suunnitelmia, kuten kiinalaisten, todennäköisesti perutaan.

- Metsä Groupin Kemin hankkeen on arveltu työllistävän 2500 ihmistä arvoketjussa Suomessa.

- Metsä Groupin hanke on vahvimmilla, koska sillä on valmis infrastruktuuri alueella ja kokemusta samanlaisesta Äänekosken biotuotetehtaasta. Muut hankkeet ovat sitä jäljessä.

- Vihreät on vastustanut Metsä Groupin Kemin hanketta: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006087287.html

"NÄISSÄ asetelmissa vihreiden puoluejohto kokoontui sunnuntaina Helsinkiin kokoukseen. Paikalla olivat sekä vihreiden puoluevaltuuskunta että kansanedustajat. Edessään vihreillä olivat kysymykset, jotka hallitustunnustelija, Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne oli lähettänyt puolueille.

Vihreiden linja oli tiukka. Pohjan sille loivat puolueen puheenjohtaja Pekka Haavisto ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen puheissaan.

Erityisesti Mikkonen hyökkäsi metsähakkuiden lisäämistä vastaan. Mikkosen mukaan hakkuiden lisääminen ei ole kestävää – ei luonnon monimuotoisuuden eikä ilmaston näkökulmasta."

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006087287.html

Kemijärvi odottaa saavansa toiminnanaloittamisluvan toukokuussa. Finnpulpin ympäristölupa on valituskäsittelyssä. Kemin hakkeelle ei ole tehty edes YVA:a.

On syytä toivoa, että käsittely viivästyy entisestään. Myös muut syyt voivat aiheuttaa suunnitelmien perumisen. Toivotaan niin. Olisi järjetöntä myydä Suomen raaka-aineita Kiinaan pilkkahinnalla kun voimme myös itse vastuullisesti hyödyntää niitä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
73/151 |
04.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

calmlah kirjoitti:

Onhan se niin, että kannattaa suunnitella suuria tuotantolaitoksia. Yksikkökustannukset saadaan alas.

Sitten haukataan loppuosa käytettävästä puuvarannosta, myydään minimijalostusasteella - selluna - ulos.

Tehkööt paperit siitä muualla. Ei tarvi miettiä mihin metsiä jatkossa käytetään. Tapissa.

Kaikki ovat tyytyväisiä.

Etkö ihan oikeasti tiedä, mihin sellua nykyään käytetään? Ei siitä paperia tehdä, vaan esimerkiksi muovipakkaukset korvaavia biohajoavia pakkauksia. Ja kai tiedät, että muovi on valtava ympäristöongelma?

Miten voi olla, että ihmiset eivät oikeasti tiedä tällaisia perusasioita?

Suuri sellutehdas käyttää vuorokaudessa 16 tankkiautollista kemikaaleja. Miksi tehtaat ovat aina veden äärellä: jotta olisi kätevä likaviemäri, johon pumpata jätevesi kemikaaleineen? Kiinassa on havahduttu siihen, että puhdas juomavesi on sellua arvokkaampaa ja alettu sulkea sellutehtaita. Suomen 5 selluhankkeesta 4 on kiinalaisten omistamia. Tarkoituksena ei ole tuottaa arvokkaita muovin korvaajia tai nanosellua lääketeollisuudelle, vaan raakasellua, jonka jatkojalostus ja lisäarvo tehdään vasta Kiinassa. Aika huono diili suomalaisille antaa saastuttaa oma juomavesi (poistoputki esim Kuopiossa kivenheitto kaupungin juomavedenottamolta yläjuoksulla), maksaa 160 miljoonaa hiilidioksidipäästöoikeuksista/tehdas/v ja vielä kustantaa tieinfraa sadoilla miljoonilla/tehdas. Jos kaikki hankkeet toteutuvat, osa pyörii tuontipuulla, mikä ei synnytä edes työpaikkoja tai metsänmyyntituloa verotettavaksi. Jättisellu työllistää 150 ja tuottaa 4 kuutiota jätevettä SEKUNNISSA. Sulfaattia esim yli 20 milj kg/v.

Sanooko termi suljettu kierto mitään? Eilen uutisissa näytettiin piikkiöläisen Langhin firman laivoille tekemiä suljetun kierron rikkipesureita laivoille. Firma laajenee koska rikkidirektiivi laajenee maailman merille ja sen vuoksi tehtaassa tehdään suljetun kierron sekä avoimen kierron pesureita laivoille.

Kyse ei ole pelkästään laivoista vaan muutkin firmat osannevat tehdä suljetun kierron puhdistuslaitteita teollisuuden käyttöön. Suomi on edelläkävijä Cleantechissä. Miksi ihmeessä pilaisimme omat vesistömme jos meillä on tietotaitoa ja laitteet, joilla puhdistaa vedet?

Pitää olla kyllä aikamoinen salaliittoteoreetikko jos kuvittelee, etteikö suomalainen viranomainen ryhtyisi suorittamaan omaa työtehtäväänsä kun hänen käsiään ei sidota liiaksi eri laein ja asetuksin. Eduskunnan tehtävä on huolehtia, ettei niin käy ja koristaa muutenkin sekä yhteiskunta- että myös vastuuta luonnosta ja yhteisöstä.

Vierailija
74/151 |
04.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tässä nuo kaikki suunnitteilla olevat kiinalaiset hankkeet:

https://yle.fi/uutiset/3-10173727

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
75/151 |
04.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

On se nyt itsestäänselvää, että parempi että metsiä hyödyntää suomalainen yritys vastuullisesti kuin kiinalaiset, jotka eivät paljon tuollaisesta välitä.

Vierailija
76/151 |
04.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti tiedotusvälineiden selluhehkutus tähtää vain tunnetun Metson hankkeen kirittämiseen kiinalaishankkeiden ohi. Kovin hiljaa on oltu siitä, että Kiina siirtää saastuttavaa perustuotantoa omien rajojen ulkopuolelle. 4 kiinalaisrahoitteista selluhanketta, Tallinnan tunneli ja Jäämeren rata ovat osa samaa ilmiötä. Myös kaivosvaltaukset ja pohjavesipumppaamot siirtyvät äkkiä kiinalaisomistukseen, jos

Jäämeren reitti avautuu. Kiinan tarve raaka-aineille ja puhtaalle juomavedelle on pohjaton. Meille jäisivät saasteet ja sellunkeiton hiilipäästöjen kulut.

Tässähän on kyse  Metsä Groupin Kemin  1,5 miljardin euron biotuotetehtaasta, jota Vihreät vastustavat.

En ole törmännyt sellaiseen lausumaan. On veronmaksajien etu varmistaa, ettei valtion tuella rakenneta kapasiteettia, joka voi toimia vain tuontipuun varassa. Näin käy, jos kaikki 5 käynnissä olevaa hanketta toteutuu. YLE:n artikkelissa tänään arveltiin hiilidioksiditonnin hinnaksi tulevaisuudessa 65 eur. 2,5 miljoonan tonnin päästöillä yksittäisen sellutehtaan päästöt maksavat VERONMAKSAJILLE tuolloin 160 milj. vuodessa. Viisi uutta tehdasta tulisi siis melko kalliiksi, varsinkin kun tuontipuu ei työllistä eikä tuota verotuloja.

Kemin hanke on noista hankkeista ympäristön kannalta kestävin, koska sen päästöt on tarkoitus mahduttaa lakkautettavan yksikön rajoihin eikä jätevesiä lasketa makeaan veteen. Vihreät halunnevat rajata hankkeet yhteen, mikä vielä mahtuisi LUKE:n kestävän hakkuun n 80 miljoonaan kuutioon. Toivon, että tuo hanke on Kemi, mutta kiinalaisrahoitteiset Kemijärven ja Kuopion hankkeet ovat sitä vuosia edellä.

Kaikki hankkeet eivät voi toteutua, koska puuta ei riitä kaikille. Paras, että Metsä Group onnistuisi ilman vaikeutuksia. Siinä olet oikeassa ja olemme siitä samaa mieltä, että kaikki viisi olisi kestämätöntä toteuttaa.

Vierailija
77/151 |
04.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti tiedotusvälineiden selluhehkutus tähtää vain tunnetun Metson hankkeen kirittämiseen kiinalaishankkeiden ohi. Kovin hiljaa on oltu siitä, että Kiina siirtää saastuttavaa perustuotantoa omien rajojen ulkopuolelle. 4 kiinalaisrahoitteista selluhanketta, Tallinnan tunneli ja Jäämeren rata ovat osa samaa ilmiötä. Myös kaivosvaltaukset ja pohjavesipumppaamot siirtyvät äkkiä kiinalaisomistukseen, jos

Jäämeren reitti avautuu. Kiinan tarve raaka-aineille ja puhtaalle juomavedelle on pohjaton. Meille jäisivät saasteet ja sellunkeiton hiilipäästöjen kulut.

Tässähän on kyse  Metsä Groupin Kemin  1,5 miljardin euron biotuotetehtaasta, jota Vihreät vastustavat.

En ole törmännyt sellaiseen lausumaan. On veronmaksajien etu varmistaa, ettei valtion tuella rakenneta kapasiteettia, joka voi toimia vain tuontipuun varassa. Näin käy, jos kaikki 5 käynnissä olevaa hanketta toteutuu. YLE:n artikkelissa tänään arveltiin hiilidioksiditonnin hinnaksi tulevaisuudessa 65 eur. 2,5 miljoonan tonnin päästöillä yksittäisen sellutehtaan päästöt maksavat VERONMAKSAJILLE tuolloin 160 milj. vuodessa. Viisi uutta tehdasta tulisi siis melko kalliiksi, varsinkin kun tuontipuu ei työllistä eikä tuota verotuloja.

Kemin hanke on noista hankkeista ympäristön kannalta kestävin, koska sen päästöt on tarkoitus mahduttaa lakkautettavan yksikön rajoihin eikä jätevesiä lasketa makeaan veteen. Vihreät halunnevat rajata hankkeet yhteen, mikä vielä mahtuisi LUKE:n kestävän hakkuun n 80 miljoonaan kuutioon. Toivon, että tuo hanke on Kemi, mutta kiinalaisrahoitteiset Kemijärven ja Kuopion hankkeet ovat sitä vuosia edellä.

Kiitos hyvästä viestistä sekä keskustelusta! Taisimme jossain määrin päätyä yhteisymmärrykseen.

- se Metsä Groupin selluhanketta (mutta ei kaikkia viittä!) kannattava luonnonsuojelija

Vierailija
78/151 |
04.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Metsiä ei voi hakkauttaa suunnitellussa mittakaavassa kestävällä tasolla.

Luonnontilaista, eri ikäistä puustoa edustavaa metsää ei ekosysteemille korvaa mikään istutusmetsä, jossa viihtyvät lähinnä yleisimmät lajit. Aarniometsä on monen uhanalaisen lajin turvasatama.

Ei sellussa mitään, mutta hakkuita täytyy suunnitella paremmin.

En äänestä vihreitä, tai ole ekofasisti, mutta ymmärrän että emme ymmärrä vielä kaikkea luonnonjärjestyksestä.

Luonnon monimuotoisuutta verrataan lentokoneeseen, josta voi poistaa osia, mutta kun kriittinen osa poistetaan, kone putoaa. Mitä enemmän koskematonta metsää säilyy, sitä paremmat edellytykset ekosysteemillä on toimintansa jatkumiselle kaikesta ihmisen sekaantumisesta huolimatta.

No, puhun jälleen seitsemänkymppisestä sedästäni hän on hoitanut metsää isänsä kanssa jo pienestä pitäen ollen mukana risusavotoissa jne. Hän lunasti metsät itselleen muulta perikunnalta ja on pitänyt niistä todella hyvää huolta. Metsien lähellä on ihan luonnontilassa olevaa metsää, jossa ei ole tehty ikinä risusavottaa. Soitakin löytyy ja setäni käy aina katsomassa kukkiiko lakka ja löytyykö keväällä lumen alla parhaimmiksi muhineita karpaloita.

Setäni kokisi kyllä puheet itsestään jonain luonnontuhoajana loukkauksena koska hän on oppinut pienestä pitäen siihen, ettei metsiin jätetä roskaakaan jne. Nyt sitten Vihreät haluavat tehdä hänestä roiston kun hän haluaa hakkuuttaa vanhoja puita ja istuttaa uusia tilalle. Setäni vieläpä äänesti Vihreitä ilmeisesti viimeisen kerran jos hän lukee kovin herjaavia kirjoituksia vastuullisissa metsänhoitajista. Hän äänesti vaaleissa nuorta Vihreää naista.

Ei vastuullinen luontomies tee avohakkuuta, vaan korjaa ajallaan tukkipuun kunnon hintaan ja jättää keskenkasvuiset kasvamaan. Vihreät ovat ihan samalla linjalla. Aukkohakkuu hyödyttää vain selluteollisuutta, ei metsänomistajan kukkaroa eikä luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Tukkipuusta jalostetuissa tuotteissa hiilikin pysyy poissa kierrosta, toisin kuin vessapaperina.

Metsän nykymittaista käyttöä ei olla vähentämässä. Sen sijaan 5 jättiselluhankkeen tarpeisiin ei ole kestävää hakkuupotentiaalia, toteaa LUKE. Niiden toteutuminen tietäisi 20 miljoonaa lisäkuutiota. Perinteisesti hakkuutaso on ollut n 60 milj kuutiota. Nykytaso lähentelee 80 miljoonaa, yhden LUKEN laskelman mukaan se on jo ylittynytkin v 2017.

Setäni metsissä ei kasva puita sikin sokin. Hänellä on vuosikymmeniä vanhoja mäntymetsiä, joissa ei kasva mitään keskenkasvuisia puita. Hänellä on metsää, jossa on keskenkasvuisia puita ja sitten hänellä on myös maata, johon hän istuttaa puuntaimia, joissa on tarkoitus kasvaa uutta metsää.

Kierto on siis jatkuvaa ja noin on ollut isältä pojalle jo sukupolvien ajan. Metsähehtaarit ovat tavallaan loogisessa järjestyksessä ja koska setäni on ”metsämies” hän käy usein tarkastamassa tilanteen koska esimerkiksi hirvet syövät mielellään puuntaimia.

Jos haluaa mennä aarniometsään niin sitä kyllä löytyy ihan kävelymatkan päästä vaikka kuinka paljon koska se taitaa olla suojeltu alue. Setäni pitää näitä metsätyyppejä kahtena eri kokonaisuutena koska hänen metsänsä ovat tarkoitettu suvulle elannon ja koulutuksenkin takeeksi ainakin ennen vanhaan ennen opintolainoja ja -tukia. Kyse on talousmetsästä.

Aarniometsä on sitten ihan asia erikseen. Jokainen voi kyllä ostaa itselleen vaikka hehtaari kerrallaan metsää ja antaa sen muuttua aarniometsäksi. Minusta alkaa tuntua siltä, että metsätaloutta harjoittavia vainotaan nyt kohtuuttomasti.

Olisiko parempi, että setäni heittäytyisi yhteiskunnan tukien varaan ja antaisi metsiensä olla sekä kuntonsa rapistua? Kannattaisi nyt tarkastella näitä asioita kokonaisuuksina. Kaikilla metsänomistajilla ei ole mitään sivuelinkeinoa kuten esimerkiksi maataloutta vaan on olemassa sellaisiakin metsänomistajia, jotka ovat vilpittömästi kiinnostuneita metsistään ja niiden vastuullisesta hoidosta. Eihän se ole keneltäkään pois jos mies kulkee päivät pitkät ja hoitaa metsiään?

Olen itsekin ollut 12-vuotiaana mukana risusavotassa ja voin sanoa, ettei se ole mitenkään kevyttä työtä vaan kyllä sinä sai tyttölapsi ihan hiki päässä töitä tehdä.

En ymmärrä, mistä tämä lekkeriksi lyömisen ideaali on saanut alkunsa? Ihminen ikäänkuin tekeekin pahaa, kun ajattelee tekevänsä jotain hyvää ja omaa hyvän luontosuhteen. Ette te pysty muuttamaan minun vanhempieni ikäluokan ajatuksia vaikka kuinka valittaisitte. He eivät usko kansalaispalkkaan, eivät ainakaan heidän elinaikanaan.

Pitäisikö minun nyt sitten alkaa pitää ikääntynyttä hyväntahtoista teräsvaaria jonkinlaisena yhteiskunnan uhkatekijänä? Usko tai älä: hänen ikäluokkansa haluaa, että Suomi pärjää omillaan ja lapset sekä nuoriso opiskelevat niin pitkälle kuin päätä riittää. Jos sen tukeminen onnistuu veronsa maksamalla ja metsistä huolehtimalla muttei kelpaa enää niin sitten teidän pitää antaa heille konkreettinen vaihtoehto!

Yksi vaihtoehto on tietenkin se, ettei kukaan tee yhtään mitään ja katsotaan mihin kehitys kulkee.

Vierailija
79/151 |
04.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Metsiä ei voi hakkauttaa suunnitellussa mittakaavassa kestävällä tasolla.

Luonnontilaista, eri ikäistä puustoa edustavaa metsää ei ekosysteemille korvaa mikään istutusmetsä, jossa viihtyvät lähinnä yleisimmät lajit. Aarniometsä on monen uhanalaisen lajin turvasatama.

Ei sellussa mitään, mutta hakkuita täytyy suunnitella paremmin.

En äänestä vihreitä, tai ole ekofasisti, mutta ymmärrän että emme ymmärrä vielä kaikkea luonnonjärjestyksestä.

Luonnon monimuotoisuutta verrataan lentokoneeseen, josta voi poistaa osia, mutta kun kriittinen osa poistetaan, kone putoaa. Mitä enemmän koskematonta metsää säilyy, sitä paremmat edellytykset ekosysteemillä on toimintansa jatkumiselle kaikesta ihmisen sekaantumisesta huolimatta.

No, puhun jälleen seitsemänkymppisestä sedästäni hän on hoitanut metsää isänsä kanssa jo pienestä pitäen ollen mukana risusavotoissa jne. Hän lunasti metsät itselleen muulta perikunnalta ja on pitänyt niistä todella hyvää huolta. Metsien lähellä on ihan luonnontilassa olevaa metsää, jossa ei ole tehty ikinä risusavottaa. Soitakin löytyy ja setäni käy aina katsomassa kukkiiko lakka ja löytyykö keväällä lumen alla parhaimmiksi muhineita karpaloita.

Setäni kokisi kyllä puheet itsestään jonain luonnontuhoajana loukkauksena koska hän on oppinut pienestä pitäen siihen, ettei metsiin jätetä roskaakaan jne. Nyt sitten Vihreät haluavat tehdä hänestä roiston kun hän haluaa hakkuuttaa vanhoja puita ja istuttaa uusia tilalle. Setäni vieläpä äänesti Vihreitä ilmeisesti viimeisen kerran jos hän lukee kovin herjaavia kirjoituksia vastuullisissa metsänhoitajista. Hän äänesti vaaleissa nuorta Vihreää naista.

Ei vastuullinen luontomies tee avohakkuuta, vaan korjaa ajallaan tukkipuun kunnon hintaan ja jättää keskenkasvuiset kasvamaan. Vihreät ovat ihan samalla linjalla. Aukkohakkuu hyödyttää vain selluteollisuutta, ei metsänomistajan kukkaroa eikä luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Tukkipuusta jalostetuissa tuotteissa hiilikin pysyy poissa kierrosta, toisin kuin vessapaperina.

Metsän nykymittaista käyttöä ei olla vähentämässä. Sen sijaan 5 jättiselluhankkeen tarpeisiin ei ole kestävää hakkuupotentiaalia, toteaa LUKE. Niiden toteutuminen tietäisi 20 miljoonaa lisäkuutiota. Perinteisesti hakkuutaso on ollut n 60 milj kuutiota. Nykytaso lähentelee 80 miljoonaa, yhden LUKEN laskelman mukaan se on jo ylittynytkin v 2017.

Suomessa tuotekehitys kehittää muitakin kuin pelkkää vessapaperia suomalaiseksi vientituotteeksi. Kyllä se on huomattu, että vessapaperia osataan tehdä ulkomaillakin koska suomalaisista kaupoista löytyy ulkomaista vessapaperia vaikka kuinka paljon.

Ihmiset kyllä ulottavat tulevaisuudessakin muttei Suomi voi kehitystään yksinomaan sen varaan laskea.

Vierailija
80/151 |
04.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Metsiä ei voi hakkauttaa suunnitellussa mittakaavassa kestävällä tasolla.

Luonnontilaista, eri ikäistä puustoa edustavaa metsää ei ekosysteemille korvaa mikään istutusmetsä, jossa viihtyvät lähinnä yleisimmät lajit. Aarniometsä on monen uhanalaisen lajin turvasatama.

Ei sellussa mitään, mutta hakkuita täytyy suunnitella paremmin.

En äänestä vihreitä, tai ole ekofasisti, mutta ymmärrän että emme ymmärrä vielä kaikkea luonnonjärjestyksestä.

Luonnon monimuotoisuutta verrataan lentokoneeseen, josta voi poistaa osia, mutta kun kriittinen osa poistetaan, kone putoaa. Mitä enemmän koskematonta metsää säilyy, sitä paremmat edellytykset ekosysteemillä on toimintansa jatkumiselle kaikesta ihmisen sekaantumisesta huolimatta.

No, puhun jälleen seitsemänkymppisestä sedästäni hän on hoitanut metsää isänsä kanssa jo pienestä pitäen ollen mukana risusavotoissa jne. Hän lunasti metsät itselleen muulta perikunnalta ja on pitänyt niistä todella hyvää huolta. Metsien lähellä on ihan luonnontilassa olevaa metsää, jossa ei ole tehty ikinä risusavottaa. Soitakin löytyy ja setäni käy aina katsomassa kukkiiko lakka ja löytyykö keväällä lumen alla parhaimmiksi muhineita karpaloita.

Setäni kokisi kyllä puheet itsestään jonain luonnontuhoajana loukkauksena koska hän on oppinut pienestä pitäen siihen, ettei metsiin jätetä roskaakaan jne. Nyt sitten Vihreät haluavat tehdä hänestä roiston kun hän haluaa hakkuuttaa vanhoja puita ja istuttaa uusia tilalle. Setäni vieläpä äänesti Vihreitä ilmeisesti viimeisen kerran jos hän lukee kovin herjaavia kirjoituksia vastuullisissa metsänhoitajista. Hän äänesti vaaleissa nuorta Vihreää naista.

Ei vastuullinen luontomies tee avohakkuuta, vaan korjaa ajallaan tukkipuun kunnon hintaan ja jättää keskenkasvuiset kasvamaan. Vihreät ovat ihan samalla linjalla. Aukkohakkuu hyödyttää vain selluteollisuutta, ei metsänomistajan kukkaroa eikä luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Tukkipuusta jalostetuissa tuotteissa hiilikin pysyy poissa kierrosta, toisin kuin vessapaperina.

Metsän nykymittaista käyttöä ei olla vähentämässä. Sen sijaan 5 jättiselluhankkeen tarpeisiin ei ole kestävää hakkuupotentiaalia, toteaa LUKE. Niiden toteutuminen tietäisi 20 miljoonaa lisäkuutiota. Perinteisesti hakkuutaso on ollut n 60 milj kuutiota. Nykytaso lähentelee 80 miljoonaa, yhden LUKEN laskelman mukaan se on jo ylittynytkin v 2017.

Setäni metsissä ei kasva puita sikin sokin. Hänellä on vuosikymmeniä vanhoja mäntymetsiä, joissa ei kasva mitään keskenkasvuisia puita. Hänellä on metsää, jossa on keskenkasvuisia puita ja sitten hänellä on myös maata, johon hän istuttaa puuntaimia, joissa on tarkoitus kasvaa uutta metsää.

Kierto on siis jatkuvaa ja noin on ollut isältä pojalle jo sukupolvien ajan. Metsähehtaarit ovat tavallaan loogisessa järjestyksessä ja koska setäni on ”metsämies” hän käy usein tarkastamassa tilanteen koska esimerkiksi hirvet syövät mielellään puuntaimia.

Jos haluaa mennä aarniometsään niin sitä kyllä löytyy ihan kävelymatkan päästä vaikka kuinka paljon koska se taitaa olla suojeltu alue. Setäni pitää näitä metsätyyppejä kahtena eri kokonaisuutena koska hänen metsänsä ovat tarkoitettu suvulle elannon ja koulutuksenkin takeeksi ainakin ennen vanhaan ennen opintolainoja ja -tukia. Kyse on talousmetsästä.

Aarniometsä on sitten ihan asia erikseen. Jokainen voi kyllä ostaa itselleen vaikka hehtaari kerrallaan metsää ja antaa sen muuttua aarniometsäksi. Minusta alkaa tuntua siltä, että metsätaloutta harjoittavia vainotaan nyt kohtuuttomasti.

Olisiko parempi, että setäni heittäytyisi yhteiskunnan tukien varaan ja antaisi metsiensä olla sekä kuntonsa rapistua? Kannattaisi nyt tarkastella näitä asioita kokonaisuuksina. Kaikilla metsänomistajilla ei ole mitään sivuelinkeinoa kuten esimerkiksi maataloutta vaan on olemassa sellaisiakin metsänomistajia, jotka ovat vilpittömästi kiinnostuneita metsistään ja niiden vastuullisesta hoidosta. Eihän se ole keneltäkään pois jos mies kulkee päivät pitkät ja hoitaa metsiään?

Olen itsekin ollut 12-vuotiaana mukana risusavotassa ja voin sanoa, ettei se ole mitenkään kevyttä työtä vaan kyllä sinä sai tyttölapsi ihan hiki päässä töitä tehdä.

En ymmärrä, mistä tämä lekkeriksi lyömisen ideaali on saanut alkunsa? Ihminen ikäänkuin tekeekin pahaa, kun ajattelee tekevänsä jotain hyvää ja omaa hyvän luontosuhteen. Ette te pysty muuttamaan minun vanhempieni ikäluokan ajatuksia vaikka kuinka valittaisitte. He eivät usko kansalaispalkkaan, eivät ainakaan heidän elinaikanaan.

Pitäisikö minun nyt sitten alkaa pitää ikääntynyttä hyväntahtoista teräsvaaria jonkinlaisena yhteiskunnan uhkatekijänä? Usko tai älä: hänen ikäluokkansa haluaa, että Suomi pärjää omillaan ja lapset sekä nuoriso opiskelevat niin pitkälle kuin päätä riittää. Jos sen tukeminen onnistuu veronsa maksamalla ja metsistä huolehtimalla muttei kelpaa enää niin sitten teidän pitää antaa heille konkreettinen vaihtoehto!

Yksi vaihtoehto on tietenkin se, ettei kukaan tee yhtään mitään ja katsotaan mihin kehitys kulkee.

Kukaan ei tässä hyökkää.setääsi vastaan, vaan suuruudenhullua selluteollisuutta, jonka kaavailemat hakkuumäärät ovat luonnon kannalta kestämättömät.

Tuo herja, että siitä vaan aarniometsää ostamaan, on aika ilkeä. Kaikkien suvussa ei ole metsäomaisuutta, vaikka monimuotoisuuden säilymisestä välittääkin.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan viisi kuusi