Lue keskustelun säännöt.
Tutkija:Selluntuotanto Suomessa on vastuullinen ilmastotoimi. Mikä ongelma vihreillä nyt on taas tämänkin väitteen kanssa?
04.05.2019 |
Onko niin verissä aina verottaa, kieltää ja rajoittaa, ettei nähdä taas metsää puilta? No pun intended. Tai ehkä vähän.
Kommentit (151)
Gonamies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Gonamies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle ainakin opetettiin jo 70-luvulla talousmaantiedon tunnilla, että sellun vienti ei ole missään tapauksessa tuottavaa toimintaa, vaan kaikki selluloosat pitäisi jalostaa paljon paljon korkeammalle jalostusasteelle. Onko se nyt 50 vuoden jälkeen tullutkin yhtäkkiä kannattavaksi, kuun puu joudutaan ostamaan jopa Putinovksilta. Haloo!!!!
Meinaatko, että ovat pyörittäneet tappiolla sellutehtaita 70-luvulta asti? Aika vakaa kassa firmoilla, kun ovat tuohon pystyneet.
No joka tapauksessa tavallisen sellukilon hinta pyörii tällä hetkellä yhden euron kieppeillä. Se on noin kaksi kertaa enemmän kuin kilo Pohjanmeren brent-laadun öljyä. Ja pelkästään brentin pumppauskustannukset nielevät noin 80 prosenttia barrelihinnasta.
Seuraavaksi varmaan selität, että Norja ei ole hyötynyt mitenkään massatuottamalla öljyä erittäin pienellä katteella?
Sellutehtaita perustetaan nyt juuri siksi, että on huomattu sellun soveltuvan melkein mihin vain ja korvaavan fossiilisten hiilivetyjen käyttöä tehokkaasti. Tuo on Suomelle valtava mahdollisuus ja onneksi latte-baarin horinoilla ei tuota torpata.
"Sellutehtaita perustetaan nyt juuri siksi, että on huomattu sellun soveltuvan melkein mihin vain ja korvaavan fossiilisten hiilivetyjen käyttöä tehokkaasti."
Sellu kyllä soveltuu moneen, joten eikö ole silloin erityisen järjetöntä myydä sitä kiinalaisten vessapaperiksi? Sen sijaan, että pyrkisimme pitämään omistusta ja hallintaa itsellämme ja ottamaan itsellemme tuotot myös sellun jatkojalostuksesta uusiksi innovatiivisiksi tuotteiksi? Tämä toisi Suomeen enemmän myös korkean osaamisen työpaikkoja, jos täällä olisi myös tuotekehitystä ja pääkonttoritoimintoja, emmekä olisi vain raaka-aineen tuottaja. Tuo paikka arvoketjussa on aika surkea, siellä ovat yleensä köyhät kehitysmaat, jotka suuresti kärsivät tilanteesta.
No voit olla huoleti, havupuusellu ei taatusti mene kiinalaisten vessapaperiksi. 2000-luvun alussa, kun sellutehtaita ajettiin alas joka puolella, lyhytkuituista sellua riitti silti mielinmäärin vessapaperiksi.
Tämä uusi innostus selluun perustuu ihan muuhun kuin vessapaperiin. Vessapaperin kulutus ei nimittäin ole yhtä-äkkiä moninkertaistunut.
Se miksi kiinalaiset ovat löytäneet Suomesta markkinaraon, perustuu juuri siihen, että Suomi Nokia-huumassaan laiminlöi metsätaloutta ja hakkuumäärät putosivat jopa alle 60 prosentin metsien vuosituotosta.
Esimerkiksi Ruotsi ei tehnyt samaa virhettä ja on koko ajan hakannut 85 prosenttia vuosituotosta. Voitaisiin tietysti pitää ideaalina sitä, että kaikki tehtaiden omistus olisi suomalaisissa käsissä, mutta siihen sisältyy pieni ongelma. Nimittäin tuollaisessa protektionismissa muut voisivat sitten tehdä saman ja arvaa kuinka paljon suomalaisten metsäjättien tehtaita on ympäri maailman.
Toinen juttu on se, onko se edes kannattavaa. Ulkomaiset investoinnit ja erityisesti ulkomaisen pääoman luomat tehtaat ovat juuri sen Kiinan talousihmeenkin takana. On melko omituista, että 20 vuotta valitetaan tehtaiden muuttoa Kiinaan, mutta kun kerrankin homma menee toisin päin, niin sittenkin valitetaan.
Sellu eroaa öljystä siten, että raaka-aineen omistavat suomalaiset yksityiset ihmiset. Ne ihmiset hyötyvät suoraan kantohinnan noususta ja se raha oikeasti jää suomeen. Samoin jäävät tehtaiden työntekijöiden palkat ja alihankintaketjujen rahat. Firmojen kannalta on melko yhdentekevää, missä maassa on pääkonttori, kun omistuspohja on ympäri maailmaa.
Vain suomalainen voi valittaa siitäkin, että ulkomainen yhtiö haluaa tuotantolaitoksen Suomeen. Muualla sitä pidetään lottovoittona. Aivan täsmälleen samaa ruikutusta näkyi, kun Meyer osti Suomesta telakoita. Nyt ne telakat tuovat Suomeen satojen miljoonien vientitulot ja alihankintaketjut siihen päälle. Ihmeellistä vikinää.
"Tämä uusi innostus selluun perustuu ihan muuhun kuin vessapaperiin. Vessapaperin kulutus ei nimittäin ole yhtä-äkkiä moninkertaistunut."
Kyllä se vessapaperin kulutus Kiinassa on moninkertaistunut ja jatkaa moninkertaistumista. Vessapaperin kulutus Kiinassa kasvaa joka vuosi, nousevan elintason myötä. Vessapaperia käytetään Kiinassa nyt lähes 8 kertaa niin paljon kuin 20 vuotta sitten, ja kysyntä kasvaa hurjaa vauhtia. Kun ihmisiä on yli miljardi, tuo on valtava määrä. Ja Kiinalla ei itsellään ole juurikaan mahdollisuuksia tuottaa selluraaka-ainetta vessapaperiin, siksi se hankkii raaka-ainetta muualta maailmasta. Kuten se rohmuaa raaka-aineita ja maata myös Afrikasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Tehtaan vuotuiseksi puuntarpeeksi arvioidaan 7,6 miljoonaa kuutiota, mikä on 4,5 miljoonaa kuutiota enemmän kuin nykyisin. Pääosa puusta on tarkoitus hankkia Suomesta." ...
"Näin Metsä Groupin suunnittelemat lisähakkuut supistaisivat Suomen metsien hiilinielua noin neljänneksen.
HIILINIELUN supistuminen on ilmaston näkökulmasta sama asia kuin päästöjen kasvu. Metsä Groupin lisähakkuiden aiheuttamaa nielujen supistumista voikin verrata suuruusluokaltaan Suomen teollisuuden vuotuisiin päästöihin."
Hesarilla on joku ihme kampanja Suomen metsätaloutta vastaan. Joka viikko uusi artikkeli. Helppo se on siellä toimistossa aukoa päätään.
Kävisivät edes laittomien hakkuiden kimppuun, mutku ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle ainakin opetettiin jo 70-luvulla talousmaantiedon tunnilla, että sellun vienti ei ole missään tapauksessa tuottavaa toimintaa, vaan kaikki selluloosat pitäisi jalostaa paljon paljon korkeammalle jalostusasteelle. Onko se nyt 50 vuoden jälkeen tullutkin yhtäkkiä kannattavaksi, kuun puu joudutaan ostamaan jopa Putinovksilta. Haloo!!!!
Turha sitä tosiaan on tietojaan päivittää, jos on kuitenkin vain 50 vuotta vanhaa brezneviläisen talousmaantiedon osaamista taustalla. Kyllä. Siitä viennistä on tullut kannattavaa toimintaa. Prosessi on tehokkuudessaan ja ympäristövaikutuksiltaan myös aivan eri planeetalta.
Ja saahan niitä korkeamman jalostusasteen liiketoimia ihan vapaasti starttailla, koska ei sitä sellua turhaan kutsuta termillä market pulp, sieltä sitä saa markkinoilta kun lyö rahaa tiskiin.
Kerro vielä, miksi sitä jatkojalostusta ei kannattaisi tehdä Suomessa? Mitä korkeammalle arvoketjussa pääsee, sitä parempi. Varmasti sellunmyynti on tuottavaa, onhan sille niin kova kysyntä Kiinassa. Laiskaa liiketoimintaa se kuitenkin on eikä hyödytä Suomea. Yksittäisiä osakkeenomistajia kyllä. Haittavaikutukset jäävät sitten muitten kärsittäviksi. On turha puhua innovatiivista tuotteista sellusta, jos sitä myydään jalostamattomana raaka-aineena Kiinan vessapaperimarkkinoille.
Kannattaahan se, mutta se on varmaa, että vessapaperia ei kannata pahemmin laivata sen tiheyden vuoksi. Metsäliiton (omistaa Metsä Groupin) osittain omistaman Metsä Boardin kartongit ovat varmaan siellä jalostusketjun yläpäässä, eivät ne ole mitään bulkkikartonkia, jota kyllä tuotetaan ihan tarpeeksi. Joku sahatavarakin on helppo leimata bulkiksi, mutta sehän voi olla oikeassa parhaassa tapauksessa ja oikein käytettynä satoja vuosia kestävä kestokulutushyödyke. Niin kauan kuin joku Helen korvaa hiiltä puun poltolla, kaikki maassa tuotetut metsäteollisuuden tuotteet ovat high end kamaa.
Kannattaa, jos joku ostaa sitä jatkojalostettua tuotetta. Ei sitä pelkän jalostuksen takia tehdä, vaan pitää olla myös markkinat.
Tämä on ihan oleellinen pointti. Kysyntä ohjaa tarjontaa ja kysynnästä 99,99 prosenttia on bulkkia. Metsäteollisuus ottaa aivan varmasti kotiin kaiken saatavissa olevan jalostusarvon, mutta sille pitää sitten olla myös kysyntää.
Kokonaan toinen juttu on sitten se, että paljonko siitä kaatokypsästä puustosta on käytettävissä mihinkin. Jos otetaan 80-vuotias kuusi, niin kolme alinta tukkia on käytettävissä sahatavaraksi ja niistäkin noin puolet menee haaskuun pintoina ja kenttäsirkkelin hampaissa.
Puu on nimittäin pyöreä ja kun siitä aletaan työstää kantikasta kappaletta, aika iso osa jää ylitse. Seuraavaksi voi sitten laskea hukkaprosentit, kun kenttäsirkkelin 4,8 mm:n terä erottelee 22 mm:n laudat ja 50 mm:n lankut tuosta tukista.
Selluksi, hakkeeksi, pelletiksi, tai biopolttoaineeksi menee se, mistä ei sahatavaraa saa. Pitäisikö se jättää paikoilleen lahoamaan ja tuottamaan metaania, ettei vaan sorruttaisi hyödyntämään sitä esim sellukattilassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tehtaan vuotuiseksi puuntarpeeksi arvioidaan 7,6 miljoonaa kuutiota, mikä on 4,5 miljoonaa kuutiota enemmän kuin nykyisin. Pääosa puusta on tarkoitus hankkia Suomesta." ...
"Näin Metsä Groupin suunnittelemat lisähakkuut supistaisivat Suomen metsien hiilinielua noin neljänneksen.
HIILINIELUN supistuminen on ilmaston näkökulmasta sama asia kuin päästöjen kasvu. Metsä Groupin lisähakkuiden aiheuttamaa nielujen supistumista voikin verrata suuruusluokaltaan Suomen teollisuuden vuotuisiin päästöihin."
Hesarilla on joku ihme kampanja Suomen metsätaloutta vastaan. Joka viikko uusi artikkeli. Helppo se on siellä toimistossa aukoa päätään.
Kävisivät edes laittomien hakkuiden kimppuun, mutku ei.
Minusta tuo eilinen Hesarin artikkeli sellusta oli loistava. Sitä lukiessa tosin latte-baarin potrukoilta saattoi mennä latte väärään kurkkuun. Linkkaan sen vielä tähän: https://dynamic.hs.fi/2019/sellu/?utm_campaign=tf-HS&utm_term=1&utm_sou…
Olen myös ihmetellyt sitä, että Sanoma-konsernin Tiede-lehti antaa sellusta ja muusta bio-taloudesta aivan eri kuvan, kuin Hesari.
Se johtuu varmaan siitä, että Tiede-lehdessä on tiedetoimittajia, jotka perehtyvät tutkimustietoon ja yleislehti-Hesarissa on yleistoimittajia, joiden jutut perustuvat latte-baarin kuplaporukoihin.
Gonamies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tehtaan vuotuiseksi puuntarpeeksi arvioidaan 7,6 miljoonaa kuutiota, mikä on 4,5 miljoonaa kuutiota enemmän kuin nykyisin. Pääosa puusta on tarkoitus hankkia Suomesta." ...
"Näin Metsä Groupin suunnittelemat lisähakkuut supistaisivat Suomen metsien hiilinielua noin neljänneksen.
HIILINIELUN supistuminen on ilmaston näkökulmasta sama asia kuin päästöjen kasvu. Metsä Groupin lisähakkuiden aiheuttamaa nielujen supistumista voikin verrata suuruusluokaltaan Suomen teollisuuden vuotuisiin päästöihin."
Hesarilla on joku ihme kampanja Suomen metsätaloutta vastaan. Joka viikko uusi artikkeli. Helppo se on siellä toimistossa aukoa päätään.
Kävisivät edes laittomien hakkuiden kimppuun, mutku ei.
Minusta tuo eilinen Hesarin artikkeli sellusta oli loistava. Sitä lukiessa tosin latte-baarin potrukoilta saattoi mennä latte väärään kurkkuun. Linkkaan sen vielä tähän: https://dynamic.hs.fi/2019/sellu/?utm_campaign=tf-HS&utm_term=1&utm_sou…
Olen myös ihmetellyt sitä, että Sanoma-konsernin Tiede-lehti antaa sellusta ja muusta bio-taloudesta aivan eri kuvan, kuin Hesari.
Se johtuu varmaan siitä, että Tiede-lehdessä on tiedetoimittajia, jotka perehtyvät tutkimustietoon ja yleislehti-Hesarissa on yleistoimittajia, joiden jutut perustuvat latte-baarin kuplaporukoihin.
Tämänpäiväinen Hesarin juttu oli saman toimittajan kirjoittama kuin eilinen sellusta. Muodostavat hyvän kokonaisuuden.
Tämänpäiväisen jutun keskeinen viesti oli mielestäni tämä:
"Onko järkevää lanata kansallisaarteet eli metsät vessapaperiksi? Vai voisiko sellusta kehittää jotakin kekseliäämpää ja kunnianhimoisempaa? Jotakin, joka auttaisi ratkaisemaan globaaleja ympäristöongelmia ja samaan aikaan toisi Suomeen rahaa?
Esimerkiksi käy sellusta tehty tekstiilikuitu, joka voisi olla puuvillaa tai öljypohjaista tekstiilikuitua ekologisempaa. Siitä voisi myös saada moninkertaisen hinnan tavalliseen selluun verrattuna.
Näitä sellun uusia mahdollisuuksia esiteltiin lauantaina HS:n Kuukausiliitteen laajassa artikkelissa."
Pitäisin tätä juttuparia ennemminkin Suomen ja suomalaisen teollisuuden puolustuspuheena. Olisi karmeaa luovuttaa metsien käyttö kiinalaisten haltuun. Ovat tuhonneet jo omat metsänsä ja aiheuttavat valtavia metsätuhoja Venäjällä, Etelä-Amerikassa, Etelä-Aasiassa ja Afrikassa tyydyttääksen tarpeensa esimerkiksi vessapaperin kulutukselle. Nyt sitten kohteena Suomi.
Venäjän kanssa on tullut myös ongelmia siitä, että laittomuuksien ja luonnon tuhoamien lisäksi eivät työllistä paikallisia, vaan tuovat kiinalaisia hoitamaan hommat. Oikein pahimmanlaatuista riistävää siirtomaameininkiä.
https://www.talouselama.fi/uutiset/venaja-pohtii-puun-viennin-kieltamis…
https://www.nytimes.com/2019/04/09/world/asia/chinas-voracious-appetite…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Gonamies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tehtaan vuotuiseksi puuntarpeeksi arvioidaan 7,6 miljoonaa kuutiota, mikä on 4,5 miljoonaa kuutiota enemmän kuin nykyisin. Pääosa puusta on tarkoitus hankkia Suomesta." ...
"Näin Metsä Groupin suunnittelemat lisähakkuut supistaisivat Suomen metsien hiilinielua noin neljänneksen.
HIILINIELUN supistuminen on ilmaston näkökulmasta sama asia kuin päästöjen kasvu. Metsä Groupin lisähakkuiden aiheuttamaa nielujen supistumista voikin verrata suuruusluokaltaan Suomen teollisuuden vuotuisiin päästöihin."
Hesarilla on joku ihme kampanja Suomen metsätaloutta vastaan. Joka viikko uusi artikkeli. Helppo se on siellä toimistossa aukoa päätään.
Kävisivät edes laittomien hakkuiden kimppuun, mutku ei.
Minusta tuo eilinen Hesarin artikkeli sellusta oli loistava. Sitä lukiessa tosin latte-baarin potrukoilta saattoi mennä latte väärään kurkkuun. Linkkaan sen vielä tähän: https://dynamic.hs.fi/2019/sellu/?utm_campaign=tf-HS&utm_term=1&utm_sou…
Olen myös ihmetellyt sitä, että Sanoma-konsernin Tiede-lehti antaa sellusta ja muusta bio-taloudesta aivan eri kuvan, kuin Hesari.
Se johtuu varmaan siitä, että Tiede-lehdessä on tiedetoimittajia, jotka perehtyvät tutkimustietoon ja yleislehti-Hesarissa on yleistoimittajia, joiden jutut perustuvat latte-baarin kuplaporukoihin.
Tämänpäiväinen Hesarin juttu oli saman toimittajan kirjoittama kuin eilinen sellusta. Muodostavat hyvän kokonaisuuden.
Tämänpäiväisen jutun keskeinen viesti oli mielestäni tämä:
"Onko järkevää lanata kansallisaarteet eli metsät vessapaperiksi? Vai voisiko sellusta kehittää jotakin kekseliäämpää ja kunnianhimoisempaa? Jotakin, joka auttaisi ratkaisemaan globaaleja ympäristöongelmia ja samaan aikaan toisi Suomeen rahaa?
Esimerkiksi käy sellusta tehty tekstiilikuitu, joka voisi olla puuvillaa tai öljypohjaista tekstiilikuitua ekologisempaa. Siitä voisi myös saada moninkertaisen hinnan tavalliseen selluun verrattuna.
Näitä sellun uusia mahdollisuuksia esiteltiin lauantaina HS:n Kuukausiliitteen laajassa artikkelissa."
Pitäisin tätä juttuparia ennemminkin Suomen ja suomalaisen teollisuuden puolustuspuheena. Olisi karmeaa luovuttaa metsien käyttö kiinalaisten haltuun. Ovat tuhonneet jo omat metsänsä ja aiheuttavat valtavia metsätuhoja Venäjällä, Etelä-Amerikassa, Etelä-Aasiassa ja Afrikassa tyydyttääksen tarpeensa esimerkiksi vessapaperin kulutukselle. Nyt sitten kohteena Suomi.
Venäjän kanssa on tullut myös ongelmia siitä, että laittomuuksien ja luonnon tuhoamien lisäksi eivät työllistä paikallisia, vaan tuovat kiinalaisia hoitamaan hommat. Oikein pahimmanlaatuista riistävää siirtomaameininkiä.
https://www.talouselama.fi/uutiset/venaja-pohtii-puun-viennin-kieltamis…
https://www.nytimes.com/2019/04/09/world/asia/chinas-voracious-appetite…
Ei suomalaisten metsien käyttö siirry kiinalaisten haltuun, vaikka Kiina tänne sellutehtaan tekee. Suomalaisten metsien käyttö on täysin niiden 600000 suomalaisen käsissä, jotka metsät omistavat.
Meillä on täällä varsin vahva omaisuudensuoja perustuslain takaamana ja metsänomistaja myy metsää sille, joka siitä eniten maksaa.
Eilinen artikkeli oli tosiaan tiedepainotteinen, mutta tämänpäiväinen lipsahti kyllä osatotuuksien puolelle. Ensinnäkin hiilinieluna toimii kasvava metsä, puulajista riippuen huippuaika on 30-60 -vuotiaissa puissa. Se 800-vuotias mänty on kyllä arvo sinänsä, mutta hiiltä se ei juuri niele.
Toisekseen sillä jatkuvan kasvun menetelmällä, jota hevostaloudessa käytettiin, metsät eivät suinkaan olleet hyvinvoivia hiilinieluja. Siinä kävi ihan samalla tavoin kuin metsästäjillä taannoin, eli kun ammutaan komeimmat hirvisonnit, kanta alkaa taantua.
Siihen aikaan ei ollut sellutehtaita vähäarvoiselle puulle, joten ne jätettiin ja komeat tukkipuut kaadettiin. Juuri avohakkuilla ja jalostetuilla taimilla metsän puuntuotto per hehtaari on saatu tuplatuksi.
Minusta on hienoa, että 13 prosenttia Suomen metsistä on suojeltuja ja 1/4 EU:n tiukasti suojelluista metsistä löytyy yllätys, yllätys - Suomesta. Siinä vaiheessa, kun yritetään laajentaa suojelun ulkopuolisin metsiin suojelumääräyksiä, ollaan kuitenkin vähän ohkaisilla jäillä.
Jos noin haluaa toimia, niin siitä vain ostamaan sitä metsää ja suojelemaan. Kuten sanottu, meillä on perustuslaissa vahva omaisuudensuoja ja metsänomistaja hoitaa metsäänsä parhaan tuoton mukaan. Yleensä se kylläkin tarkoittaa sitä, että metsänomistaja pyrkii mahdollisimman kovaan puuston kasvuun.
Edelleen: kaavaillut 5 suurta sellutehdasinvestointia ei ole yksityisasia, kun ne vaativat valtiolta jopa miljardin panostusta infraan ja päästöoikeuksiin. Jos investoinneista 4 on kiinalaista, menee tuo yritystuki suomalaisen teollisuuden näkökulmasta väärään osoitteeseen, vaikka yksittäinen metsänomistaja saattaisi tilapäisesti tilanteesta hyötyäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän nyt kuka tahansa luottaisi puolueettoman tutkijatiedon sijaan itseoppineeseen ilmastoasiantuntijaan, lihavien televisiorepresentaatiosta pro gradu-työnsä kirjoittaneeseen Oras Tynkkyseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tehtaan vuotuiseksi puuntarpeeksi arvioidaan 7,6 miljoonaa kuutiota, mikä on 4,5 miljoonaa kuutiota enemmän kuin nykyisin. Pääosa puusta on tarkoitus hankkia Suomesta." ...
"Näin Metsä Groupin suunnittelemat lisähakkuut supistaisivat Suomen metsien hiilinielua noin neljänneksen.
HIILINIELUN supistuminen on ilmaston näkökulmasta sama asia kuin päästöjen kasvu. Metsä Groupin lisähakkuiden aiheuttamaa nielujen supistumista voikin verrata suuruusluokaltaan Suomen teollisuuden vuotuisiin päästöihin."
Hesarilla on joku ihme kampanja Suomen metsätaloutta vastaan. Joka viikko uusi artikkeli. Helppo se on siellä toimistossa aukoa päätään.
Kävisivät edes laittomien hakkuiden kimppuun, mutku ei.
HS on kokonaan cityvihreiden nuorisotoimittajien vallassa.
Yrittävät muuttaa maailmaa vegaanityttösten mallimaaksi. Lihaa ei saisi syödä eikä kasvattaa, Puu- nimistä hyötykasvia ei saisi hyötykäyttää, sen sijaan esim soijapavun viljelemiseksi on OK kaataa sademetsiä ja myrkyttää peltoja niin että tuhannet peltotyöläiset sairastuvat. Eipä olla sademetsien ötököistä huolissaan.
Mutta suomalainen talouselämän tukipylväs eli puunjalostus pitää tuhota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelottavaa, että metsäteollisuus on ottanut valheelliseksi agendakseen monimuotoisuuden suojelun ja ilmastotoimet, vaikka toiminnallaan tuhoavat kumpaakin.
Mistä Sinä tiedät, minkä kuoriaisen lopullinen katoaminen johtaa tapahtumaketjuun, jonka seurauksena ekologinen kierto romahtaa? Miettikää sellulobbarit sitä tuhotessanne hupenevia luonnonmetsiä.
Sellun kehitysmahdollisuudet esimerkiksi pakkausmateriaaleissa vaikuttavat lupaavilta, mutta hintana ei voi olla teollisuuden aiheuttama ympäristötuho.
Kuviohan on ihan sairas: tuotetaan "ympäristöystävällistä" ainetta ympäristöä tuhoten, ja nauretaan matkalla pankkiin.
"Ehkä ilmastonmuutoksen torjunta pakottaa löytämään kierrätettäviä pakkauksia nettikauppaan tai se vähenee, jolloin bulkkisellusta on oikeasti siirryttävä kohti innovatiivisia tuotteita."
Tässä on myös se, että ensin kuluttajien pitää haluta ympäristöystävällisiä tuotteita, ennen kuin niille on markkinat. Ei ole mitään merkkiä tällaisesta kuluttajakäyttäytymisestä Kiinassa, ei varmasti useaan vuosikymmeneen. Ja vessapaperin kulutus jatkaa siellä hurjaa kasvua vaikka kuinka kauan. Kyllä sinne sellua menee loputtomasti.
Muualla maailmassa tuollaisissa innovatiivisille, ympäristöystävällisille tuotteille on jo kysyntää. Se vain vaatii enemmän tuotekehitystä ja markkinointia, eli riskinottoa, investointeja ja vaivannäköä.