Lue keskustelun säännöt.
Tutkija:Selluntuotanto Suomessa on vastuullinen ilmastotoimi. Mikä ongelma vihreillä nyt on taas tämänkin väitteen kanssa?
04.05.2019 |
Onko niin verissä aina verottaa, kieltää ja rajoittaa, ettei nähdä taas metsää puilta? No pun intended. Tai ehkä vähän.
Kommentit (151)
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti tiedotusvälineiden selluhehkutus tähtää vain tunnetun Metson hankkeen kirittämiseen kiinalaishankkeiden ohi. Kovin hiljaa on oltu siitä, että Kiina siirtää saastuttavaa perustuotantoa omien rajojen ulkopuolelle. 4 kiinalaisrahoitteista selluhanketta, Tallinnan tunneli ja Jäämeren rata ovat osa samaa ilmiötä. Myös kaivosvaltaukset ja pohjavesipumppaamot siirtyvät äkkiä kiinalaisomistukseen, jos
Jäämeren reitti avautuu. Kiinan tarve raaka-aineille ja puhtaalle juomavedelle on pohjaton. Meille jäisivät saasteet ja sellunkeiton hiilipäästöjen kulut.
Maakuntahallintoa ei saa hyväksyä Suomessa ainakaan pohjavesien osalta. Ne pitää jättää suomalaisten kansallisomaisuudeksi eikä siirtää Vakeen kaikessa hiljaisuudessa myytäviksi kuten esimerkiksi Nesteen palmuöljytön MY biodiesel, jonka Sipilä möi tilastoja kaunistaakseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
calmlah kirjoitti:
Onhan se niin, että kannattaa suunnitella suuria tuotantolaitoksia. Yksikkökustannukset saadaan alas.
Sitten haukataan loppuosa käytettävästä puuvarannosta, myydään minimijalostusasteella - selluna - ulos.
Tehkööt paperit siitä muualla. Ei tarvi miettiä mihin metsiä jatkossa käytetään. Tapissa.
Kaikki ovat tyytyväisiä.
Etkö ihan oikeasti tiedä, mihin sellua nykyään käytetään? Ei siitä paperia tehdä, vaan esimerkiksi muovipakkaukset korvaavia biohajoavia pakkauksia. Ja kai tiedät, että muovi on valtava ympäristöongelma?
Miten voi olla, että ihmiset eivät oikeasti tiedä tällaisia perusasioita?
Sellua käytetään myös moneen muuhun high tech -tarkoitukseen. Tuo maaöljyn korvaaminen muoveissa on vain pieni osa kokonaisuutta. Tänään Hesarissa oli aiheesta hyvä juttu, jossa oli referoituna monien tiedejulkaisujen aiemmin käsittelemiä artikkeleita sellun mahdollisuuksista.
Pidän lähinnä sivistymättöminä öyhöttäjinä niitä, jotka eivät tiedä sellun funktiota juurikin ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, sekä muussa luonnonsuojelussa. Tuossa se juttu linkattuna:
https://dynamic.hs.fi/2019/sellu/?utm_campaign=tf-HS&utm_term=1&utm_sou…
Jos tuon jutun jälkeen ei tajua missä mennään, kannattaa jatkossakin pysyä siellä latte-baarin pöydässä öyhöttämässä sekavia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti tiedotusvälineiden selluhehkutus tähtää vain tunnetun Metson hankkeen kirittämiseen kiinalaishankkeiden ohi. Kovin hiljaa on oltu siitä, että Kiina siirtää saastuttavaa perustuotantoa omien rajojen ulkopuolelle. 4 kiinalaisrahoitteista selluhanketta, Tallinnan tunneli ja Jäämeren rata ovat osa samaa ilmiötä. Myös kaivosvaltaukset ja pohjavesipumppaamot siirtyvät äkkiä kiinalaisomistukseen, jos
Jäämeren reitti avautuu. Kiinan tarve raaka-aineille ja puhtaalle juomavedelle on pohjaton. Meille jäisivät saasteet ja sellunkeiton hiilipäästöjen kulut.Tässähän on kyse Metsä Groupin Kemin 1,5 miljardin euron biotuotetehtaasta, jota Vihreät vastustavat.
En ole törmännyt sellaiseen lausumaan. On veronmaksajien etu varmistaa, ettei valtion tuella rakenneta kapasiteettia, joka voi toimia vain tuontipuun varassa. Näin käy, jos kaikki 5 käynnissä olevaa hanketta toteutuu. YLE:n artikkelissa tänään arveltiin hiilidioksiditonnin hinnaksi tulevaisuudessa 65 eur. 2,5 miljoonan tonnin päästöillä yksittäisen sellutehtaan päästöt maksavat VERONMAKSAJILLE tuolloin 160 milj. vuodessa. Viisi uutta tehdasta tulisi siis melko kalliiksi, varsinkin kun tuontipuu ei työllistä eikä tuota verotuloja.
Kemin hanke on noista hankkeista ympäristön kannalta kestävin, koska sen päästöt on tarkoitus mahduttaa lakkautettavan yksikön rajoihin eikä jätevesiä lasketa makeaan veteen. Vihreät halunnevat rajata hankkeet yhteen, mikä vielä mahtuisi LUKE:n kestävän hakkuun n 80 miljoonaan kuutioon. Toivon, että tuo hanke on Kemi, mutta kiinalaisrahoitteiset Kemijärven ja Kuopion hankkeet ovat sitä vuosia edellä.
- Kyse ei ole tuontipuusta, vaan kotimaisesta.
- On erittäin epätodennäköistä, että viisi tehdashanketta toteutuisi, koska se nostaisi puun hinnan valtavan korkeaksi. Metsä Groupin Kemin hankkeen toteutuessa muita suunnitelmia, kuten kiinalaisten, todennäköisesti perutaan.
- Metsä Groupin Kemin hankkeen on arveltu työllistävän 2500 ihmistä arvoketjussa Suomessa.
- Metsä Groupin hanke on vahvimmilla, koska sillä on valmis infrastruktuuri alueella ja kokemusta samanlaisesta Äänekosken biotuotetehtaasta. Muut hankkeet ovat sitä jäljessä.
- Vihreät on vastustanut Metsä Groupin Kemin hanketta: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006087287.html
"NÄISSÄ asetelmissa vihreiden puoluejohto kokoontui sunnuntaina Helsinkiin kokoukseen. Paikalla olivat sekä vihreiden puoluevaltuuskunta että kansanedustajat. Edessään vihreillä olivat kysymykset, jotka hallitustunnustelija, Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne oli lähettänyt puolueille.
Vihreiden linja oli tiukka. Pohjan sille loivat puolueen puheenjohtaja Pekka Haavisto ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen puheissaan.
Erityisesti Mikkonen hyökkäsi metsähakkuiden lisäämistä vastaan. Mikkosen mukaan hakkuiden lisääminen ei ole kestävää – ei luonnon monimuotoisuuden eikä ilmaston näkökulmasta."
Kemijärvi odottaa saavansa toiminnanaloittamisluvan toukokuussa. Finnpulpin ympäristölupa on valituskäsittelyssä. Kemin hakkeelle ei ole tehty edes YVA:a.
On syytä toivoa, että käsittely viivästyy entisestään. Myös muut syyt voivat aiheuttaa suunnitelmien perumisen. Toivotaan niin. Olisi järjetöntä myydä Suomen raaka-aineita Kiinaan pilkkahinnalla kun voimme myös itse vastuullisesti hyödyntää niitä.
Ympäristölupakäsittelyissä tuijotetaan vain päästömääriä/tuotettu tonni, ei tuotannon valtavaa määrää, eikä jätevedet vastaanottavan vesistön kantokykyä. Kuopiossa esim Kallavettä hapetetaan jo nykykuormituksen vuoksi. Se on myös lähes 100% Kuopion raakajuomavedestä. Silti maailman suurin havusellutehdas saisi päästää vedenottamon läheisyyteen mm 20 milj kg sulfaattisuoloja ja 146 000 kg aox-aineita vuosittain. Fosfori ruokkii leviä, joiden toksiinit voivat myös haitata juomavesikäyttöä. EU:n vesidirektiivi käskee suojelemaan juomavesilähteet. Siellä vain ei ole erikseen ymmärretty mainita sellutehtaan jätevesiä, joten ympäristöviranomainen on aseeton.
Kyse on paitsi puun riittävyydestä, myös elinympäristömme turvallisuudesta. Miltä tuntuisi laimennettu sellutehtaan jätevesi omassa juomalasissa? Kemin hanke on tältäkin osin kestävin, koska sen päästöt pysyvät entisissä lukemissa, kun tehdas korvaa vanhan. Suola ei myöskään ole yhtä haitallista meressä kuin makeassa järvessä.
Tästä täysin samaa mieltä. Suomen puhtaat järvet ovat aivan uskomaton luonnonaarre joita on syytä todella varjella.
nimim. Kallavedellä lapsuutensa kesät viettänyt
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti tiedotusvälineiden selluhehkutus tähtää vain tunnetun Metson hankkeen kirittämiseen kiinalaishankkeiden ohi. Kovin hiljaa on oltu siitä, että Kiina siirtää saastuttavaa perustuotantoa omien rajojen ulkopuolelle. 4 kiinalaisrahoitteista selluhanketta, Tallinnan tunneli ja Jäämeren rata ovat osa samaa ilmiötä. Myös kaivosvaltaukset ja pohjavesipumppaamot siirtyvät äkkiä kiinalaisomistukseen, jos
Jäämeren reitti avautuu. Kiinan tarve raaka-aineille ja puhtaalle juomavedelle on pohjaton. Meille jäisivät saasteet ja sellunkeiton hiilipäästöjen kulut.Tässähän on kyse Metsä Groupin Kemin 1,5 miljardin euron biotuotetehtaasta, jota Vihreät vastustavat.
En ole törmännyt sellaiseen lausumaan. On veronmaksajien etu varmistaa, ettei valtion tuella rakenneta kapasiteettia, joka voi toimia vain tuontipuun varassa. Näin käy, jos kaikki 5 käynnissä olevaa hanketta toteutuu. YLE:n artikkelissa tänään arveltiin hiilidioksiditonnin hinnaksi tulevaisuudessa 65 eur. 2,5 miljoonan tonnin päästöillä yksittäisen sellutehtaan päästöt maksavat VERONMAKSAJILLE tuolloin 160 milj. vuodessa. Viisi uutta tehdasta tulisi siis melko kalliiksi, varsinkin kun tuontipuu ei työllistä eikä tuota verotuloja.
Kemin hanke on noista hankkeista ympäristön kannalta kestävin, koska sen päästöt on tarkoitus mahduttaa lakkautettavan yksikön rajoihin eikä jätevesiä lasketa makeaan veteen. Vihreät halunnevat rajata hankkeet yhteen, mikä vielä mahtuisi LUKE:n kestävän hakkuun n 80 miljoonaan kuutioon. Toivon, että tuo hanke on Kemi, mutta kiinalaisrahoitteiset Kemijärven ja Kuopion hankkeet ovat sitä vuosia edellä.
- Kyse ei ole tuontipuusta, vaan kotimaisesta.
- On erittäin epätodennäköistä, että viisi tehdashanketta toteutuisi, koska se nostaisi puun hinnan valtavan korkeaksi. Metsä Groupin Kemin hankkeen toteutuessa muita suunnitelmia, kuten kiinalaisten, todennäköisesti perutaan.
- Metsä Groupin Kemin hankkeen on arveltu työllistävän 2500 ihmistä arvoketjussa Suomessa.
- Metsä Groupin hanke on vahvimmilla, koska sillä on valmis infrastruktuuri alueella ja kokemusta samanlaisesta Äänekosken biotuotetehtaasta. Muut hankkeet ovat sitä jäljessä.
- Vihreät on vastustanut Metsä Groupin Kemin hanketta: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006087287.html
"NÄISSÄ asetelmissa vihreiden puoluejohto kokoontui sunnuntaina Helsinkiin kokoukseen. Paikalla olivat sekä vihreiden puoluevaltuuskunta että kansanedustajat. Edessään vihreillä olivat kysymykset, jotka hallitustunnustelija, Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne oli lähettänyt puolueille.
Vihreiden linja oli tiukka. Pohjan sille loivat puolueen puheenjohtaja Pekka Haavisto ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen puheissaan.
Erityisesti Mikkonen hyökkäsi metsähakkuiden lisäämistä vastaan. Mikkosen mukaan hakkuiden lisääminen ei ole kestävää – ei luonnon monimuotoisuuden eikä ilmaston näkökulmasta."
Kemijärvi odottaa saavansa toiminnanaloittamisluvan toukokuussa. Finnpulpin ympäristölupa on valituskäsittelyssä. Kemin hakkeelle ei ole tehty edes YVA:a.
On syytä toivoa, että käsittely viivästyy entisestään. Myös muut syyt voivat aiheuttaa suunnitelmien perumisen. Toivotaan niin. Olisi järjetöntä myydä Suomen raaka-aineita Kiinaan pilkkahinnalla kun voimme myös itse vastuullisesti hyödyntää niitä.
Ympäristölupakäsittelyissä tuijotetaan vain päästömääriä/tuotettu tonni, ei tuotannon valtavaa määrää, eikä jätevedet vastaanottavan vesistön kantokykyä. Kuopiossa esim Kallavettä hapetetaan jo nykykuormituksen vuoksi. Se on myös lähes 100% Kuopion raakajuomavedestä. Silti maailman suurin havusellutehdas saisi päästää vedenottamon läheisyyteen mm 20 milj kg sulfaattisuoloja ja 146 000 kg aox-aineita vuosittain. Fosfori ruokkii leviä, joiden toksiinit voivat myös haitata juomavesikäyttöä. EU:n vesidirektiivi käskee suojelemaan juomavesilähteet. Siellä vain ei ole erikseen ymmärretty mainita sellutehtaan jätevesiä, joten ympäristöviranomainen on aseeton.
Kyse on paitsi puun riittävyydestä, myös elinympäristömme turvallisuudesta. Miltä tuntuisi laimennettu sellutehtaan jätevesi omassa juomalasissa? Kemin hanke on tältäkin osin kestävin, koska sen päästöt pysyvät entisissä lukemissa, kun tehdas korvaa vanhan. Suola ei myöskään ole yhtä haitallista meressä kuin makeassa järvessä.
Tästä täysin samaa mieltä. Suomen puhtaat järvet ovat aivan uskomaton luonnonaarre joita on syytä todella varjella.
nimim. Kallavedellä lapsuutensa kesät viettänyt
Kammottava ajatus, että Kallavesi saastutettaisiin jotta Kiinaan voitaisiin tuottaa vessapaperia. Koska tuolle tehtaalle suunnitelmat taitavat tosiaan olla vain vessapaperin tekeminen, eivät nuo kehittyneemmät sellutuotteet. Omistaja kun on kiinalainen pehmopaperijätti.
https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Kiinan-j%C3%A4ttil%C3%A4inen-tuli-F…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti tiedotusvälineiden selluhehkutus tähtää vain tunnetun Metson hankkeen kirittämiseen kiinalaishankkeiden ohi. Kovin hiljaa on oltu siitä, että Kiina siirtää saastuttavaa perustuotantoa omien rajojen ulkopuolelle. 4 kiinalaisrahoitteista selluhanketta, Tallinnan tunneli ja Jäämeren rata ovat osa samaa ilmiötä. Myös kaivosvaltaukset ja pohjavesipumppaamot siirtyvät äkkiä kiinalaisomistukseen, jos
Jäämeren reitti avautuu. Kiinan tarve raaka-aineille ja puhtaalle juomavedelle on pohjaton. Meille jäisivät saasteet ja sellunkeiton hiilipäästöjen kulut.Tässähän on kyse Metsä Groupin Kemin 1,5 miljardin euron biotuotetehtaasta, jota Vihreät vastustavat.
En ole törmännyt sellaiseen lausumaan. On veronmaksajien etu varmistaa, ettei valtion tuella rakenneta kapasiteettia, joka voi toimia vain tuontipuun varassa. Näin käy, jos kaikki 5 käynnissä olevaa hanketta toteutuu. YLE:n artikkelissa tänään arveltiin hiilidioksiditonnin hinnaksi tulevaisuudessa 65 eur. 2,5 miljoonan tonnin päästöillä yksittäisen sellutehtaan päästöt maksavat VERONMAKSAJILLE tuolloin 160 milj. vuodessa. Viisi uutta tehdasta tulisi siis melko kalliiksi, varsinkin kun tuontipuu ei työllistä eikä tuota verotuloja.
Kemin hanke on noista hankkeista ympäristön kannalta kestävin, koska sen päästöt on tarkoitus mahduttaa lakkautettavan yksikön rajoihin eikä jätevesiä lasketa makeaan veteen. Vihreät halunnevat rajata hankkeet yhteen, mikä vielä mahtuisi LUKE:n kestävän hakkuun n 80 miljoonaan kuutioon. Toivon, että tuo hanke on Kemi, mutta kiinalaisrahoitteiset Kemijärven ja Kuopion hankkeet ovat sitä vuosia edellä.
- Kyse ei ole tuontipuusta, vaan kotimaisesta.
- On erittäin epätodennäköistä, että viisi tehdashanketta toteutuisi, koska se nostaisi puun hinnan valtavan korkeaksi. Metsä Groupin Kemin hankkeen toteutuessa muita suunnitelmia, kuten kiinalaisten, todennäköisesti perutaan.
- Metsä Groupin Kemin hankkeen on arveltu työllistävän 2500 ihmistä arvoketjussa Suomessa.
- Metsä Groupin hanke on vahvimmilla, koska sillä on valmis infrastruktuuri alueella ja kokemusta samanlaisesta Äänekosken biotuotetehtaasta. Muut hankkeet ovat sitä jäljessä.
- Vihreät on vastustanut Metsä Groupin Kemin hanketta: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006087287.html
"NÄISSÄ asetelmissa vihreiden puoluejohto kokoontui sunnuntaina Helsinkiin kokoukseen. Paikalla olivat sekä vihreiden puoluevaltuuskunta että kansanedustajat. Edessään vihreillä olivat kysymykset, jotka hallitustunnustelija, Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne oli lähettänyt puolueille.
Vihreiden linja oli tiukka. Pohjan sille loivat puolueen puheenjohtaja Pekka Haavisto ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen puheissaan.
Erityisesti Mikkonen hyökkäsi metsähakkuiden lisäämistä vastaan. Mikkosen mukaan hakkuiden lisääminen ei ole kestävää – ei luonnon monimuotoisuuden eikä ilmaston näkökulmasta."
Kemijärvi odottaa saavansa toiminnanaloittamisluvan toukokuussa. Finnpulpin ympäristölupa on valituskäsittelyssä. Kemin hakkeelle ei ole tehty edes YVA:a.
On syytä toivoa, että käsittely viivästyy entisestään. Myös muut syyt voivat aiheuttaa suunnitelmien perumisen. Toivotaan niin. Olisi järjetöntä myydä Suomen raaka-aineita Kiinaan pilkkahinnalla kun voimme myös itse vastuullisesti hyödyntää niitä.
Ympäristölupakäsittelyissä tuijotetaan vain päästömääriä/tuotettu tonni, ei tuotannon valtavaa määrää, eikä jätevedet vastaanottavan vesistön kantokykyä. Kuopiossa esim Kallavettä hapetetaan jo nykykuormituksen vuoksi. Se on myös lähes 100% Kuopion raakajuomavedestä. Silti maailman suurin havusellutehdas saisi päästää vedenottamon läheisyyteen mm 20 milj kg sulfaattisuoloja ja 146 000 kg aox-aineita vuosittain. Fosfori ruokkii leviä, joiden toksiinit voivat myös haitata juomavesikäyttöä. EU:n vesidirektiivi käskee suojelemaan juomavesilähteet. Siellä vain ei ole erikseen ymmärretty mainita sellutehtaan jätevesiä, joten ympäristöviranomainen on aseeton.
Kyse on paitsi puun riittävyydestä, myös elinympäristömme turvallisuudesta. Miltä tuntuisi laimennettu sellutehtaan jätevesi omassa juomalasissa? Kemin hanke on tältäkin osin kestävin, koska sen päästöt pysyvät entisissä lukemissa, kun tehdas korvaa vanhan. Suola ei myöskään ole yhtä haitallista meressä kuin makeassa järvessä.
"Ympäristölupakäsittelyissä tuijotetaan vain päästömääriä/tuotettu tonni, ei tuotannon valtavaa määrää, eikä jätevedet vastaanottavan vesistön kantokykyä."
Tätä en tiennyt, kiitos tiedosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
calmlah kirjoitti:
Onhan se niin, että kannattaa suunnitella suuria tuotantolaitoksia. Yksikkökustannukset saadaan alas.
Sitten haukataan loppuosa käytettävästä puuvarannosta, myydään minimijalostusasteella - selluna - ulos.
Tehkööt paperit siitä muualla. Ei tarvi miettiä mihin metsiä jatkossa käytetään. Tapissa.
Kaikki ovat tyytyväisiä.
Etkö ihan oikeasti tiedä, mihin sellua nykyään käytetään? Ei siitä paperia tehdä, vaan esimerkiksi muovipakkaukset korvaavia biohajoavia pakkauksia. Ja kai tiedät, että muovi on valtava ympäristöongelma?
Miten voi olla, että ihmiset eivät oikeasti tiedä tällaisia perusasioita?
Suuri sellutehdas käyttää vuorokaudessa 16 tankkiautollista kemikaaleja. Miksi tehtaat ovat aina veden äärellä: jotta olisi kätevä likaviemäri, johon pumpata jätevesi kemikaaleineen? Kiinassa on havahduttu siihen, että puhdas juomavesi on sellua arvokkaampaa ja alettu sulkea sellutehtaita. Suomen 5 selluhankkeesta 4 on kiinalaisten omistamia. Tarkoituksena ei ole tuottaa arvokkaita muovin korvaajia tai nanosellua lääketeollisuudelle, vaan raakasellua, jonka jatkojalostus ja lisäarvo tehdään vasta Kiinassa. Aika huono diili suomalaisille antaa saastuttaa oma juomavesi (poistoputki esim Kuopiossa kivenheitto kaupungin juomavedenottamolta yläjuoksulla), maksaa 160 miljoonaa hiilidioksidipäästöoikeuksista/tehdas/v ja vielä kustantaa tieinfraa sadoilla miljoonilla/tehdas. Jos kaikki hankkeet toteutuvat, osa pyörii tuontipuulla, mikä ei synnytä edes työpaikkoja tai metsänmyyntituloa verotettavaksi. Jättisellu työllistää 150 ja tuottaa 4 kuutiota jätevettä SEKUNNISSA. Sulfaattia esim yli 20 milj kg/v.
Sanooko termi suljettu kierto mitään? Eilen uutisissa näytettiin piikkiöläisen Langhin firman laivoille tekemiä suljetun kierron rikkipesureita laivoille. Firma laajenee koska rikkidirektiivi laajenee maailman merille ja sen vuoksi tehtaassa tehdään suljetun kierron sekä avoimen kierron pesureita laivoille.
Kyse ei ole pelkästään laivoista vaan muutkin firmat osannevat tehdä suljetun kierron puhdistuslaitteita teollisuuden käyttöön. Suomi on edelläkävijä Cleantechissä. Miksi ihmeessä pilaisimme omat vesistömme jos meillä on tietotaitoa ja laitteet, joilla puhdistaa vedet?
Pitää olla kyllä aikamoinen salaliittoteoreetikko jos kuvittelee, etteikö suomalainen viranomainen ryhtyisi suorittamaan omaa työtehtäväänsä kun hänen käsiään ei sidota liiaksi eri laein ja asetuksin. Eduskunnan tehtävä on huolehtia, ettei niin käy ja koristaa muutenkin sekä yhteiskunta- että myös vastuuta luonnosta ja yhteisöstä.
Googlettamalla löydät Finnpulpin YVA:n ja päästömäärät. Ei ole tulossa suljettua kiertoa. Yhtiö ei suostu edes paikallisen vesilaitoksen ehdottamaan purkuputken jatkoon, joka ohittaisi kaupungin vedenottamot. Sen sijaan kemikaalisekoitusta tulvii 4000 l:n sekuntivauhtia kohti Kuopiolaisten vedenottamoa. Siitä huolimatta, että Kuopion Vesi antoi lausunnon, ettei pysty takaamaan aox-myrkkyjen tai levien tuottamien mikrokystiineiden poistumista prosesseissaan. Määristä hieman kuvaa: 20 000 000 kg sulfaattisuoloja ja 146 000 kg aox:ia vuodessa.
Ulkomainen osakkeenomistaja ei tingi katteestaan ympäristön hyväksi eikä tunne ympäristövastuuta, jollei lainsäädäntö vaadi. Nyt ei vaadi. Esim aox pystyttäisiin poistamaan lähes täysin ja suola erottamaan jätevedestä. Se maksaisi. Ympäristöluvan mukaiset määrät eivät takaa päästöttömyyttä, eivät edes ympäristön tilan säilymistä. Kallaveden nykykuormituskin on liikaa, koska sitä joudutaan hapettamaan ennen sellutehtaan lisäkuormaakin.
Todellisuudessa, kuinka suuri osa suomalaisesta sellusta menee muuhun kuin erilaisiksi papereiksi? Heitän mututuntumalla että suurin osa. Ja sitten se hiili on ilmakehässä muutamassa vuodessa. Hienoa, Suomen metsäluonnon monimuotoisuus kiittää hakkuista! Puhumattakaan metsän hiilivarastoista..
Jos metsän monimuotoisuuden hupeneminen haluttaisiin pysäyttää, tarvittaisiin monimuotoisempaa metsänkäsittelyä kuin nykyään. Enemmän jatkuvaa kasvatusta, pidennettyä kiertoaikaa, paljon (kymmeniä kuutioita hehtaarilla) lisää lahopuuta tekopökkelöinä ja säästöpuina jotka merkataan gps:llä ja ovat säästöpuita seuraavissakin hakkuissa. Joitakin metsiköitä voisi jättää harventamatta. Nämä ovat ihan metsäekologian tutkimuksen mukaan tehokkaita keinoja, mutta ongelmahan on ihmisten ahneus, nämä eivät tuota sitä maksimaalista rahamäärää metsästä!
Terveisin kyrpiintynyt metsänomistaja, joka näkee metsässään muutakin kuin rahallista arvoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Todellisuudessa, kuinka suuri osa suomalaisesta sellusta menee muuhun kuin erilaisiksi papereiksi? Heitän mututuntumalla että suurin osa. Ja sitten se hiili on ilmakehässä muutamassa vuodessa. Hienoa, Suomen metsäluonnon monimuotoisuus kiittää hakkuista! Puhumattakaan metsän hiilivarastoista..
Jos metsän monimuotoisuuden hupeneminen haluttaisiin pysäyttää, tarvittaisiin monimuotoisempaa metsänkäsittelyä kuin nykyään. Enemmän jatkuvaa kasvatusta, pidennettyä kiertoaikaa, paljon (kymmeniä kuutioita hehtaarilla) lisää lahopuuta tekopökkelöinä ja säästöpuina jotka merkataan gps:llä ja ovat säästöpuita seuraavissakin hakkuissa. Joitakin metsiköitä voisi jättää harventamatta. Nämä ovat ihan metsäekologian tutkimuksen mukaan tehokkaita keinoja, mutta ongelmahan on ihmisten ahneus, nämä eivät tuota sitä maksimaalista rahamäärää metsästä!
Terveisin kyrpiintynyt metsänomistaja, joka näkee metsässään muutakin kuin rahallista arvoa.
Siis heitän mututuntumalla, että suurin osa menee paperiksi, jessus :D
Vierailija kirjoitti:
kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
calmlah kirjoitti:
Onhan se niin, että kannattaa suunnitella suuria tuotantolaitoksia. Yksikkökustannukset saadaan alas.
Sitten haukataan loppuosa käytettävästä puuvarannosta, myydään minimijalostusasteella - selluna - ulos.
Tehkööt paperit siitä muualla. Ei tarvi miettiä mihin metsiä jatkossa käytetään. Tapissa.
Kaikki ovat tyytyväisiä.
Etkö ihan oikeasti tiedä, mihin sellua nykyään käytetään? Ei siitä paperia tehdä, vaan esimerkiksi muovipakkaukset korvaavia biohajoavia pakkauksia. Ja kai tiedät, että muovi on valtava ympäristöongelma?
Miten voi olla, että ihmiset eivät oikeasti tiedä tällaisia perusasioita?
Suuri sellutehdas käyttää vuorokaudessa 16 tankkiautollista kemikaaleja. Miksi tehtaat ovat aina veden äärellä: jotta olisi kätevä likaviemäri, johon pumpata jätevesi kemikaaleineen? Kiinassa on havahduttu siihen, että puhdas juomavesi on sellua arvokkaampaa ja alettu sulkea sellutehtaita. Suomen 5 selluhankkeesta 4 on kiinalaisten omistamia. Tarkoituksena ei ole tuottaa arvokkaita muovin korvaajia tai nanosellua lääketeollisuudelle, vaan raakasellua, jonka jatkojalostus ja lisäarvo tehdään vasta Kiinassa. Aika huono diili suomalaisille antaa saastuttaa oma juomavesi (poistoputki esim Kuopiossa kivenheitto kaupungin juomavedenottamolta yläjuoksulla), maksaa 160 miljoonaa hiilidioksidipäästöoikeuksista/tehdas/v ja vielä kustantaa tieinfraa sadoilla miljoonilla/tehdas. Jos kaikki hankkeet toteutuvat, osa pyörii tuontipuulla, mikä ei synnytä edes työpaikkoja tai metsänmyyntituloa verotettavaksi. Jättisellu työllistää 150 ja tuottaa 4 kuutiota jätevettä SEKUNNISSA. Sulfaattia esim yli 20 milj kg/v.
Sanooko termi suljettu kierto mitään? Eilen uutisissa näytettiin piikkiöläisen Langhin firman laivoille tekemiä suljetun kierron rikkipesureita laivoille. Firma laajenee koska rikkidirektiivi laajenee maailman merille ja sen vuoksi tehtaassa tehdään suljetun kierron sekä avoimen kierron pesureita laivoille.
Kyse ei ole pelkästään laivoista vaan muutkin firmat osannevat tehdä suljetun kierron puhdistuslaitteita teollisuuden käyttöön. Suomi on edelläkävijä Cleantechissä. Miksi ihmeessä pilaisimme omat vesistömme jos meillä on tietotaitoa ja laitteet, joilla puhdistaa vedet?
Pitää olla kyllä aikamoinen salaliittoteoreetikko jos kuvittelee, etteikö suomalainen viranomainen ryhtyisi suorittamaan omaa työtehtäväänsä kun hänen käsiään ei sidota liiaksi eri laein ja asetuksin. Eduskunnan tehtävä on huolehtia, ettei niin käy ja koristaa muutenkin sekä yhteiskunta- että myös vastuuta luonnosta ja yhteisöstä.
Googlettamalla löydät Finnpulpin YVA:n ja päästömäärät. Ei ole tulossa suljettua kiertoa. Yhtiö ei suostu edes paikallisen vesilaitoksen ehdottamaan purkuputken jatkoon, joka ohittaisi kaupungin vedenottamot. Sen sijaan kemikaalisekoitusta tulvii 4000 l:n sekuntivauhtia kohti Kuopiolaisten vedenottamoa. Siitä huolimatta, että Kuopion Vesi antoi lausunnon, ettei pysty takaamaan aox-myrkkyjen tai levien tuottamien mikrokystiineiden poistumista prosesseissaan. Määristä hieman kuvaa: 20 000 000 kg sulfaattisuoloja ja 146 000 kg aox:ia vuodessa.
Ulkomainen osakkeenomistaja ei tingi katteestaan ympäristön hyväksi eikä tunne ympäristövastuuta, jollei lainsäädäntö vaadi. Nyt ei vaadi. Esim aox pystyttäisiin poistamaan lähes täysin ja suola erottamaan jätevedestä. Se maksaisi. Ympäristöluvan mukaiset määrät eivät takaa päästöttömyyttä, eivät edes ympäristön tilan säilymistä. Kallaveden nykykuormituskin on liikaa, koska sitä joudutaan hapettamaan ennen sellutehtaan lisäkuormaakin.
Joo, täällä toinen Finnpulpin yvaa lukenut, joka ihmettelee samaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kierrätysmuovi on sellua kestävämpi ratkaisu. Samoin sähköautot vaikka persut muuta inisevätkin. Maailmalta ei saisi kaataa enää yhtään puuta kevyin perustein, tilanne on kestämätön. Omakotialojakaan ei pitäisi enää rakentaa, vaan ihmiset pitäisi asuttaa kerrostaloihin isoihin kasvukeskuksiin.
Ikäviä faktoja.
Vierailija kirjoitti:
kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
calmlah kirjoitti:
Onhan se niin, että kannattaa suunnitella suuria tuotantolaitoksia. Yksikkökustannukset saadaan alas.
Sitten haukataan loppuosa käytettävästä puuvarannosta, myydään minimijalostusasteella - selluna - ulos.
Tehkööt paperit siitä muualla. Ei tarvi miettiä mihin metsiä jatkossa käytetään. Tapissa.
Kaikki ovat tyytyväisiä.
Etkö ihan oikeasti tiedä, mihin sellua nykyään käytetään? Ei siitä paperia tehdä, vaan esimerkiksi muovipakkaukset korvaavia biohajoavia pakkauksia. Ja kai tiedät, että muovi on valtava ympäristöongelma?
Miten voi olla, että ihmiset eivät oikeasti tiedä tällaisia perusasioita?
Suuri sellutehdas käyttää vuorokaudessa 16 tankkiautollista kemikaaleja. Miksi tehtaat ovat aina veden äärellä: jotta olisi kätevä likaviemäri, johon pumpata jätevesi kemikaaleineen? Kiinassa on havahduttu siihen, että puhdas juomavesi on sellua arvokkaampaa ja alettu sulkea sellutehtaita. Suomen 5 selluhankkeesta 4 on kiinalaisten omistamia. Tarkoituksena ei ole tuottaa arvokkaita muovin korvaajia tai nanosellua lääketeollisuudelle, vaan raakasellua, jonka jatkojalostus ja lisäarvo tehdään vasta Kiinassa. Aika huono diili suomalaisille antaa saastuttaa oma juomavesi (poistoputki esim Kuopiossa kivenheitto kaupungin juomavedenottamolta yläjuoksulla), maksaa 160 miljoonaa hiilidioksidipäästöoikeuksista/tehdas/v ja vielä kustantaa tieinfraa sadoilla miljoonilla/tehdas. Jos kaikki hankkeet toteutuvat, osa pyörii tuontipuulla, mikä ei synnytä edes työpaikkoja tai metsänmyyntituloa verotettavaksi. Jättisellu työllistää 150 ja tuottaa 4 kuutiota jätevettä SEKUNNISSA. Sulfaattia esim yli 20 milj kg/v.
Sanooko termi suljettu kierto mitään? Eilen uutisissa näytettiin piikkiöläisen Langhin firman laivoille tekemiä suljetun kierron rikkipesureita laivoille. Firma laajenee koska rikkidirektiivi laajenee maailman merille ja sen vuoksi tehtaassa tehdään suljetun kierron sekä avoimen kierron pesureita laivoille.
Kyse ei ole pelkästään laivoista vaan muutkin firmat osannevat tehdä suljetun kierron puhdistuslaitteita teollisuuden käyttöön. Suomi on edelläkävijä Cleantechissä. Miksi ihmeessä pilaisimme omat vesistömme jos meillä on tietotaitoa ja laitteet, joilla puhdistaa vedet?
Pitää olla kyllä aikamoinen salaliittoteoreetikko jos kuvittelee, etteikö suomalainen viranomainen ryhtyisi suorittamaan omaa työtehtäväänsä kun hänen käsiään ei sidota liiaksi eri laein ja asetuksin. Eduskunnan tehtävä on huolehtia, ettei niin käy ja koristaa muutenkin sekä yhteiskunta- että myös vastuuta luonnosta ja yhteisöstä.
Googlettamalla löydät Finnpulpin YVA:n ja päästömäärät. Ei ole tulossa suljettua kiertoa. Yhtiö ei suostu edes paikallisen vesilaitoksen ehdottamaan purkuputken jatkoon, joka ohittaisi kaupungin vedenottamot. Sen sijaan kemikaalisekoitusta tulvii 4000 l:n sekuntivauhtia kohti Kuopiolaisten vedenottamoa. Siitä huolimatta, että Kuopion Vesi antoi lausunnon, ettei pysty takaamaan aox-myrkkyjen tai levien tuottamien mikrokystiineiden poistumista prosesseissaan. Määristä hieman kuvaa: 20 000 000 kg sulfaattisuoloja ja 146 000 kg aox:ia vuodessa.
Ulkomainen osakkeenomistaja ei tingi katteestaan ympäristön hyväksi eikä tunne ympäristövastuuta, jollei lainsäädäntö vaadi. Nyt ei vaadi. Esim aox pystyttäisiin poistamaan lähes täysin ja suola erottamaan jätevedestä. Se maksaisi. Ympäristöluvan mukaiset määrät eivät takaa päästöttömyyttä, eivät edes ympäristön tilan säilymistä. Kallaveden nykykuormituskin on liikaa, koska sitä joudutaan hapettamaan ennen sellutehtaan lisäkuormaakin.
Olette kumpikin oikeassa. Teknologia on olemassa, mutta siihen pitäisi investoida rahaa. Ei valtava kiinalainen yritysjätti tee sitä, jos ei ole pakko. Ja tuon Kuopion sellutehtaan taustalla on kiinalaisjätti. Hengan Group, tekee vessapaperia ja vaippoja Kiinan markkinoille. Eli siihen ne Suomen luonnonvarat tuolla käytettäisiin ja Kallavesi saastutettaisiin, ei noihin hienoihin uusiutuvan talouden tuotteisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Selluinnostuksessa unohtuu, että metsä on muutakin kuin hiilinielu tai puukasvattamo. Ja sellua voi tehdä muustakin kuin puusta, vaikkapa ruokohelpistä, energiapajusta tai oljesta.
Mitä arvelet risusavotan puiden joutuvan? Miksi metsät pitäisi vaihtaa olkiin tai ruokahelppiin?
Helsingin Sanomien artikkelissa kerrottiin miksi nimenomaan männyn kuitu on sopivaa uusiin innovaatioihin. Maitsemistasi lähteistä ei saa noita innovaatioita. Eiköhän tehdä jatkossakin oljista himmeleitä jne?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metsiä ei voi hakkauttaa suunnitellussa mittakaavassa kestävällä tasolla.
Luonnontilaista, eri ikäistä puustoa edustavaa metsää ei ekosysteemille korvaa mikään istutusmetsä, jossa viihtyvät lähinnä yleisimmät lajit. Aarniometsä on monen uhanalaisen lajin turvasatama.Ei sellussa mitään, mutta hakkuita täytyy suunnitella paremmin.
En äänestä vihreitä, tai ole ekofasisti, mutta ymmärrän että emme ymmärrä vielä kaikkea luonnonjärjestyksestä.
Luonnon monimuotoisuutta verrataan lentokoneeseen, josta voi poistaa osia, mutta kun kriittinen osa poistetaan, kone putoaa. Mitä enemmän koskematonta metsää säilyy, sitä paremmat edellytykset ekosysteemillä on toimintansa jatkumiselle kaikesta ihmisen sekaantumisesta huolimatta.
No, puhun jälleen seitsemänkymppisestä sedästäni hän on hoitanut metsää isänsä kanssa jo pienestä pitäen ollen mukana risusavotoissa jne. Hän lunasti metsät itselleen muulta perikunnalta ja on pitänyt niistä todella hyvää huolta. Metsien lähellä on ihan luonnontilassa olevaa metsää, jossa ei ole tehty ikinä risusavottaa. Soitakin löytyy ja setäni käy aina katsomassa kukkiiko lakka ja löytyykö keväällä lumen alla parhaimmiksi muhineita karpaloita.
Setäni kokisi kyllä puheet itsestään jonain luonnontuhoajana loukkauksena koska hän on oppinut pienestä pitäen siihen, ettei metsiin jätetä roskaakaan jne. Nyt sitten Vihreät haluavat tehdä hänestä roiston kun hän haluaa hakkuuttaa vanhoja puita ja istuttaa uusia tilalle. Setäni vieläpä äänesti Vihreitä ilmeisesti viimeisen kerran jos hän lukee kovin herjaavia kirjoituksia vastuullisissa metsänhoitajista. Hän äänesti vaaleissa nuorta Vihreää naista.
Ei vastuullinen luontomies tee avohakkuuta, vaan korjaa ajallaan tukkipuun kunnon hintaan ja jättää keskenkasvuiset kasvamaan. Vihreät ovat ihan samalla linjalla. Aukkohakkuu hyödyttää vain selluteollisuutta, ei metsänomistajan kukkaroa eikä luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Tukkipuusta jalostetuissa tuotteissa hiilikin pysyy poissa kierrosta, toisin kuin vessapaperina.
Metsän nykymittaista käyttöä ei olla vähentämässä. Sen sijaan 5 jättiselluhankkeen tarpeisiin ei ole kestävää hakkuupotentiaalia, toteaa LUKE. Niiden toteutuminen tietäisi 20 miljoonaa lisäkuutiota. Perinteisesti hakkuutaso on ollut n 60 milj kuutiota. Nykytaso lähentelee 80 miljoonaa, yhden LUKEN laskelman mukaan se on jo ylittynytkin v 2017.
Suomessa tuotekehitys kehittää muitakin kuin pelkkää vessapaperia suomalaiseksi vientituotteeksi. Kyllä se on huomattu, että vessapaperia osataan tehdä ulkomaillakin koska suomalaisista kaupoista löytyy ulkomaista vessapaperia vaikka kuinka paljon.
Ihmiset kyllä ulottavat tulevaisuudessakin muttei Suomi voi kehitystään yksinomaan sen varaan laskea.
Olet oikeassa, mutta ikävä kyllä vaikuttaa siltä, että nuo kiinalaisomisteiset sellutehtaat eivät tekisi juuri muuta siitä sellusta kuin vessapaperia, koska toimivat vain sillä alalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis tehtaat olisivat suomalaisomisteisia vai ainoastaan yksi tehdas? Kuka tietää?
Puuta saisi kaataa vain kestävän kehityksen edellyttämien rajojen sisällä?Kemin suunniteltu biotuotetehdas on Metsä Groupin hanke. Metsä Group on suomalainen. Sen emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunta. Eli tässä on nyt kyse tuosta.
Se siis nimenomaan kilpailisi kiinalaishankkeiden kanssa:
"Metsä Groupin myönteinen päätös rakentaa uusi biotuotetehdas Kemiin olisi kova isku muille Lapin metsähankkeille. Samoista puista kilpailisi ennen kaikkea Kemijärven jo kertaalleen suljettu sellutehdas. Sitä ollaan synnyttämässä uudelleen kiinalaisella pääomalla.
Samoista puista kilpailisivat myös Stora Enson tehtaat. Kemin Kaidin biopolttoainejalostamo joutuisi sekin vähintään tarkentamaan investointisuunnitelmiaan. Kaidin olisi tarkoitus valmistaa biotuotteitaan muun muassa metsähakkuiden tähteistä ja muusta puusta.
Edessä voi olla verinen puusota, ja puun hinta voi kivuta taivaisiin. Tai sitten puuta riittää vallan mainiosti ja kohtuuhintaan, jos ja kun muita tehdassuunnitelmia ruvetaan perumaan."
Kaikin biopolttoaine on eri asia kuin Metso Groupin tuotteet. Kemijärven liimapalkkitehdas on eri asia kuin Kaidin tai Metson projektit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selluinnostuksessa unohtuu, että metsä on muutakin kuin hiilinielu tai puukasvattamo. Ja sellua voi tehdä muustakin kuin puusta, vaikkapa ruokohelpistä, energiapajusta tai oljesta.
Mitä arvelet risusavotan puiden joutuvan? Miksi metsät pitäisi vaihtaa olkiin tai ruokahelppiin?
Helsingin Sanomien artikkelissa kerrottiin miksi nimenomaan männyn kuitu on sopivaa uusiin innovaatioihin. Maitsemistasi lähteistä ei saa noita innovaatioita. Eiköhän tehdä jatkossakin oljista himmeleitä jne?
Ikävä kyllä, vaikka upeita innovaatioita on, niin nuo kiinalaistehtaat haluavat sen sellun vain siihen vessapaperiin. Ei noihin innovaatioihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metsiä ei voi hakkauttaa suunnitellussa mittakaavassa kestävällä tasolla.
Luonnontilaista, eri ikäistä puustoa edustavaa metsää ei ekosysteemille korvaa mikään istutusmetsä, jossa viihtyvät lähinnä yleisimmät lajit. Aarniometsä on monen uhanalaisen lajin turvasatama.Ei sellussa mitään, mutta hakkuita täytyy suunnitella paremmin.
En äänestä vihreitä, tai ole ekofasisti, mutta ymmärrän että emme ymmärrä vielä kaikkea luonnonjärjestyksestä.
Luonnon monimuotoisuutta verrataan lentokoneeseen, josta voi poistaa osia, mutta kun kriittinen osa poistetaan, kone putoaa. Mitä enemmän koskematonta metsää säilyy, sitä paremmat edellytykset ekosysteemillä on toimintansa jatkumiselle kaikesta ihmisen sekaantumisesta huolimatta.
No, puhun jälleen seitsemänkymppisestä sedästäni hän on hoitanut metsää isänsä kanssa jo pienestä pitäen ollen mukana risusavotoissa jne. Hän lunasti metsät itselleen muulta perikunnalta ja on pitänyt niistä todella hyvää huolta. Metsien lähellä on ihan luonnontilassa olevaa metsää, jossa ei ole tehty ikinä risusavottaa. Soitakin löytyy ja setäni käy aina katsomassa kukkiiko lakka ja löytyykö keväällä lumen alla parhaimmiksi muhineita karpaloita.
Setäni kokisi kyllä puheet itsestään jonain luonnontuhoajana loukkauksena koska hän on oppinut pienestä pitäen siihen, ettei metsiin jätetä roskaakaan jne. Nyt sitten Vihreät haluavat tehdä hänestä roiston kun hän haluaa hakkuuttaa vanhoja puita ja istuttaa uusia tilalle. Setäni vieläpä äänesti Vihreitä ilmeisesti viimeisen kerran jos hän lukee kovin herjaavia kirjoituksia vastuullisissa metsänhoitajista. Hän äänesti vaaleissa nuorta Vihreää naista.
Ei vastuullinen luontomies tee avohakkuuta, vaan korjaa ajallaan tukkipuun kunnon hintaan ja jättää keskenkasvuiset kasvamaan. Vihreät ovat ihan samalla linjalla. Aukkohakkuu hyödyttää vain selluteollisuutta, ei metsänomistajan kukkaroa eikä luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Tukkipuusta jalostetuissa tuotteissa hiilikin pysyy poissa kierrosta, toisin kuin vessapaperina.
Metsän nykymittaista käyttöä ei olla vähentämässä. Sen sijaan 5 jättiselluhankkeen tarpeisiin ei ole kestävää hakkuupotentiaalia, toteaa LUKE. Niiden toteutuminen tietäisi 20 miljoonaa lisäkuutiota. Perinteisesti hakkuutaso on ollut n 60 milj kuutiota. Nykytaso lähentelee 80 miljoonaa, yhden LUKEN laskelman mukaan se on jo ylittynytkin v 2017.
Suomessa tuotekehitys kehittää muitakin kuin pelkkää vessapaperia suomalaiseksi vientituotteeksi. Kyllä se on huomattu, että vessapaperia osataan tehdä ulkomaillakin koska suomalaisista kaupoista löytyy ulkomaista vessapaperia vaikka kuinka paljon.
Ihmiset kyllä ulottavat tulevaisuudessakin muttei Suomi voi kehitystään yksinomaan sen varaan laskea.
Olet oikeassa, mutta ikävä kyllä vaikuttaa siltä, että nuo kiinalaisomisteiset sellutehtaat eivät tekisi juuri muuta siitä sellusta kuin vessapaperia, koska toimivat vain sillä alalla.
Edes vessapaperia ei tehtäisi Suomessa, vain raakasellu, joka laivattaisiin Kiinaan jatkojalostettavaksi. Aika eri asiasta puhutaan noiden kiinalaishankkeiden kohdalla kuin Hesarin tämän päivän artikkelin tulevaisuuden selluinnovaatiot, joiden jalostusaste, hinta ja hyöty kansantaloudelle olisi aivan eri luokkaa. Olisi fiksumpaa tuottaa kestävä määrä arvokasta tuotetta, kuin sallia Kiinan alhaisen jalostusasteen bulkkituotanto Suomen luonnon kustannuksella, veronmaksajien tuella ja pienellä työllisyysvaikutuksella. Finnpulp muuten ihan julkisesti kertoo suunnittelevansa merkittävän tuontipuumäärän käyttöä. Kiinalla on jo merkittävää puunhankintaa Venäjältä, joten hankintaketju lienee kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis tehtaat olisivat suomalaisomisteisia vai ainoastaan yksi tehdas? Kuka tietää?
Puuta saisi kaataa vain kestävän kehityksen edellyttämien rajojen sisällä?Kemin suunniteltu biotuotetehdas on Metsä Groupin hanke. Metsä Group on suomalainen. Sen emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunta. Eli tässä on nyt kyse tuosta.
Se siis nimenomaan kilpailisi kiinalaishankkeiden kanssa:
"Metsä Groupin myönteinen päätös rakentaa uusi biotuotetehdas Kemiin olisi kova isku muille Lapin metsähankkeille. Samoista puista kilpailisi ennen kaikkea Kemijärven jo kertaalleen suljettu sellutehdas. Sitä ollaan synnyttämässä uudelleen kiinalaisella pääomalla.
Samoista puista kilpailisivat myös Stora Enson tehtaat. Kemin Kaidin biopolttoainejalostamo joutuisi sekin vähintään tarkentamaan investointisuunnitelmiaan. Kaidin olisi tarkoitus valmistaa biotuotteitaan muun muassa metsähakkuiden tähteistä ja muusta puusta.
Edessä voi olla verinen puusota, ja puun hinta voi kivuta taivaisiin. Tai sitten puuta riittää vallan mainiosti ja kohtuuhintaan, jos ja kun muita tehdassuunnitelmia ruvetaan perumaan."
Kaikin biopolttoaine on eri asia kuin Metso Groupin tuotteet. Kemijärven liimapalkkitehdas on eri asia kuin Kaidin tai Metson projektit.
Kaidi kuitenkin käyttäisi puuta, eli samaa raaka-ainetta: http://www.kaidi.fi/
Samoin Kemijärven Boreal Bioref :http://www.borealbioref.fi/fi/
Kuten myös Stora Enso.
Kaikilla siis sama raaka-aine, eli puu.
Vierailija kirjoitti:
Vihreät eivät taida edes ymmärtää, mihin sellua käytetään. Kuten muovin korvaamiseen. Mikä on todella ympäristöystävällistä, aivan konkreettisesti. Liian monimutkaisen teknistä heille, menee hilseen yli.
Vihreillä on ollut useitakin ympäristöteknologian diplomi-insinöörejä ym. koulutuksen saaneita kansanedustajia. Montako muilla puolueilla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metsiä ei voi hakkauttaa suunnitellussa mittakaavassa kestävällä tasolla.
Luonnontilaista, eri ikäistä puustoa edustavaa metsää ei ekosysteemille korvaa mikään istutusmetsä, jossa viihtyvät lähinnä yleisimmät lajit. Aarniometsä on monen uhanalaisen lajin turvasatama.Ei sellussa mitään, mutta hakkuita täytyy suunnitella paremmin.
En äänestä vihreitä, tai ole ekofasisti, mutta ymmärrän että emme ymmärrä vielä kaikkea luonnonjärjestyksestä.
Luonnon monimuotoisuutta verrataan lentokoneeseen, josta voi poistaa osia, mutta kun kriittinen osa poistetaan, kone putoaa. Mitä enemmän koskematonta metsää säilyy, sitä paremmat edellytykset ekosysteemillä on toimintansa jatkumiselle kaikesta ihmisen sekaantumisesta huolimatta.
No, puhun jälleen seitsemänkymppisestä sedästäni hän on hoitanut metsää isänsä kanssa jo pienestä pitäen ollen mukana risusavotoissa jne. Hän lunasti metsät itselleen muulta perikunnalta ja on pitänyt niistä todella hyvää huolta. Metsien lähellä on ihan luonnontilassa olevaa metsää, jossa ei ole tehty ikinä risusavottaa. Soitakin löytyy ja setäni käy aina katsomassa kukkiiko lakka ja löytyykö keväällä lumen alla parhaimmiksi muhineita karpaloita.
Setäni kokisi kyllä puheet itsestään jonain luonnontuhoajana loukkauksena koska hän on oppinut pienestä pitäen siihen, ettei metsiin jätetä roskaakaan jne. Nyt sitten Vihreät haluavat tehdä hänestä roiston kun hän haluaa hakkuuttaa vanhoja puita ja istuttaa uusia tilalle. Setäni vieläpä äänesti Vihreitä ilmeisesti viimeisen kerran jos hän lukee kovin herjaavia kirjoituksia vastuullisissa metsänhoitajista. Hän äänesti vaaleissa nuorta Vihreää naista.
Ei vastuullinen luontomies tee avohakkuuta, vaan korjaa ajallaan tukkipuun kunnon hintaan ja jättää keskenkasvuiset kasvamaan. Vihreät ovat ihan samalla linjalla. Aukkohakkuu hyödyttää vain selluteollisuutta, ei metsänomistajan kukkaroa eikä luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Tukkipuusta jalostetuissa tuotteissa hiilikin pysyy poissa kierrosta, toisin kuin vessapaperina.
Metsän nykymittaista käyttöä ei olla vähentämässä. Sen sijaan 5 jättiselluhankkeen tarpeisiin ei ole kestävää hakkuupotentiaalia, toteaa LUKE. Niiden toteutuminen tietäisi 20 miljoonaa lisäkuutiota. Perinteisesti hakkuutaso on ollut n 60 milj kuutiota. Nykytaso lähentelee 80 miljoonaa, yhden LUKEN laskelman mukaan se on jo ylittynytkin v 2017.
Suomessa tuotekehitys kehittää muitakin kuin pelkkää vessapaperia suomalaiseksi vientituotteeksi. Kyllä se on huomattu, että vessapaperia osataan tehdä ulkomaillakin koska suomalaisista kaupoista löytyy ulkomaista vessapaperia vaikka kuinka paljon.
Ihmiset kyllä ulottavat tulevaisuudessakin muttei Suomi voi kehitystään yksinomaan sen varaan laskea.
Olet oikeassa, mutta ikävä kyllä vaikuttaa siltä, että nuo kiinalaisomisteiset sellutehtaat eivät tekisi juuri muuta siitä sellusta kuin vessapaperia, koska toimivat vain sillä alalla.
Edes vessapaperia ei tehtäisi Suomessa, vain raakasellu, joka laivattaisiin Kiinaan jatkojalostettavaksi. Aika eri asiasta puhutaan noiden kiinalaishankkeiden kohdalla kuin Hesarin tämän päivän artikkelin tulevaisuuden selluinnovaatiot, joiden jalostusaste, hinta ja hyöty kansantaloudelle olisi aivan eri luokkaa. Olisi fiksumpaa tuottaa kestävä määrä arvokasta tuotetta, kuin sallia Kiinan alhaisen jalostusasteen bulkkituotanto Suomen luonnon kustannuksella, veronmaksajien tuella ja pienellä työllisyysvaikutuksella. Finnpulp muuten ihan julkisesti kertoo suunnittelevansa merkittävän tuontipuumäärän käyttöä. Kiinalla on jo merkittävää puunhankintaa Venäjältä, joten hankintaketju lienee kunnossa.
Huh huh. Karmeaa.
Ympäristölupakäsittelyissä tuijotetaan vain päästömääriä/tuotettu tonni, ei tuotannon valtavaa määrää, eikä jätevedet vastaanottavan vesistön kantokykyä. Kuopiossa esim Kallavettä hapetetaan jo nykykuormituksen vuoksi. Se on myös lähes 100% Kuopion raakajuomavedestä. Silti maailman suurin havusellutehdas saisi päästää vedenottamon läheisyyteen mm 20 milj kg sulfaattisuoloja ja 146 000 kg aox-aineita vuosittain. Fosfori ruokkii leviä, joiden toksiinit voivat myös haitata juomavesikäyttöä. EU:n vesidirektiivi käskee suojelemaan juomavesilähteet. Siellä vain ei ole erikseen ymmärretty mainita sellutehtaan jätevesiä, joten ympäristöviranomainen on aseeton.
Kyse on paitsi puun riittävyydestä, myös elinympäristömme turvallisuudesta. Miltä tuntuisi laimennettu sellutehtaan jätevesi omassa juomalasissa? Kemin hanke on tältäkin osin kestävin, koska sen päästöt pysyvät entisissä lukemissa, kun tehdas korvaa vanhan. Suola ei myöskään ole yhtä haitallista meressä kuin makeassa järvessä.