Lue keskustelun säännöt.
Voiko terapia toimia, jos asiakas on älykkäämpi kuin terapeutti?
04.05.2019 |
Vähän huonosti ehkä sanottu tuo älykkyys, koska älykkyyttähän on monenlaista.
Terapeutti on herttainen ja sosiaalisesti ihan lahjakas, muttei valitettavasti kovin analyyttinen tai pohdiskeleva. Tuntuu usein, ettei hän oikein saa juonesta kiinni ongelmieni kohdalla ja hänen ehdottamansa keinot ovat valitettavasti usein tosi naiivin tuntuisia. Terapeutin vahvuuksia toisaalta ovat sinnikkyys ja aurinkoisuus. Terapiassa painottuvat pienet "knopit", kuten esimerkiksi ajatus siitä että ongelmien taustalla ovat ajatusvääristymät (esim. "myöhästyin bussista -----> olen aivan kelvoton ihminen!!"), kun taas minusta tuntuu että kuvio taustalla on monimutkaisempi. Sitä monimutkaisuutta haluaisin käydä terapiassa läpi, mutta tuntuu ettei terapeutti oikein pysy matkassa.
Voisiko olla hyvä asia unohtaa liian monimutkaiset pohdinnat, ja ottaa vähemmän ennakkoluuloisena vastaan pinnalliselta tuntuva "niksipirkka"?
Kommentit (110)
Oliko täällä tosiaan nälvintää, ettei ap olisi oikeasti älykäs? Eikö kommenteissa viitattu pikemmin siihen, että voi olla osa ongelmaa tuo, että tuntee olevansa älyltään ja asioiden monimutkaisuuden hahmottamiskyvyltään niin korkealla, ja että niksipirkkaterapia voi olla juuri oikea lähestymistapa?
Onko terapian tehtäväkään tarjota mahdollisuus jonkinlaiseen älylliseen mittelöön - eikö sellaista vuorovaikutusta kannattaisi ennemmin hakea sosiaalisista suhteista, ei hoitosuhteesta?
Terapeuttia kannattaa varmasti vaihtaa, jos kukkaro kestää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
ap:n esimerkki on outo....
Eikö voi laittaa kelloa soimaan 15 min aiemmin..niin ehtii bussiin?
Mikä myöhästymisen aiheutti?
Myöhästyykö ap joka päivä bussista?
Ap kommentoi nyt ekaa kertaa tähän ketjuun.
Kyse ei tuossa bussi-esimerkissä ollut siitä, että minä myöhästelisin bussista, vaan siinä oli esimerkkiajatus, jonka terapeutti minulle antoi. Toinen vastaava oli "vaatekaappini on taas sotkuinen ----> en minä ikinä kehity!!". Eli ikäänkuin ajatellaan, että "ongelma" olisi se ajatusvääristymä, joka napataan kiinni ja korjataan. Tämän jälkeen ymmärtääkseni voisi sitten suhtautua todellisuuteen eli bussista myöhästymiseen ja sotkuiseen vaatekaappiin jotenkin armollisemmin?
Tässä vielä yksi esimerkki tuosta terapeutin "höpsöydestä". Olen yksinäinen, ja olemme puhuneet siitä PALJON. Nyt kerroin terapiassa, että olin ollut yhdessä tapahtumassa jossa eräs ihminen oli suhtautunut minuun ystävällisesti.
Oma ajatuskulku menisi jotenkin näin: "Olen yksinäinen, olin tapahtumassa x, jossa eräs henkilö suhtautui minuun ystävällisesti. Se oli hienoa ja arvostin hänen elettään. Tämä tapahtuma ei kuitenkaan sellaisenaan ole heti toistumassa, joten olen edelleen yksinäinen enkä oikein tiedä mistä voisin löytää vastaavia tapahtumia."
Terapeutti taas kysyi, pienen miettimisen jälkeen: "No millasist asioist sä huomasit, että se oli sulle ystävällinen?"
Eli ikäänkuin hän olisi halunnut palata miettimään, millaisista asioista minä voisin harjoitella huomaamaan ne tilanteet, kun joku on ystävällinen minua kohtaan. Omassa ajattelussa taas hyväksyin henkilön ystävällisyyden olemassaolevana faktana (jonka huomaan ja jota arvostan), mutta olen huolissani siitä, ettei yksi yksittäinen kohtaaminen muuta vielä yksinäisyyttä radikaalisti mihinkään suuntaan.
Eli se minun iso kuva on "olen yksinäinen ja yritän muuttaa sitä, mutta en oikein pysty", kun taas terapeutin "pieni kuva" on "miten voin harjoitella huomaamaan ystävällisen käytöksen minua kohtaan". Mikä on toisaalta turhauttavaa, koska huomasinhan minä jo sen ystävällisyyden alun perinkin.
Vierailija kirjoitti:
Mun terapeutti tuntui tyhmemmältä kuin minä ja se oli kyllä yhtä tuskaa. Terapeutin vaihto ei onnistunut. Jos pystyy, kannattaa yrittää vaihtaa. Ja alkututustuminen kannattaa tehdä huolella! Yksi kerta ei riitä!
miksi vaihto ei onnistu?
Pienet ongelmat on jos vain myöhästymisistä puhutte.
Miksi jotkut ihmiset ovat älykkäitä vaikka eivät ajattelekkaan mitään, hallitsevat hyvin kehonhallin, sellaisia "ajatteliva fiksuja gorilloja". Kenties paremi versio ihmisestä?, kuin nämä kömpelöt ja hauraat ajattelijat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole käynyt terapiassa, mutta olen käynyt muutamalla psykologilla, jotka vaikuttivat aika yksinkertaisilta eivätkä osanneet auttaa ongelmissani. Jos olisin ollut tyhmempi kuin nämä psykologit, niin silloin he varmasti olisivat pystyneet auttamaan vielä vähemmän.
Vai korkea koulutus korreloi korkean älykkyyden kanssa? Joku tainnut elvistellä sivistyksellään.. Lukeminen, oppiminen jme ovat opittuja asioita, ei siis mitään tekemistä älykkyyden kanssa. Valitettavasti ihmisten tavat mitata älykkyyttä ovat vajavaiset. Logiikkaa voi testata uskoisin aika hyvin, siis se mitä me sillä ymmärrämme palikkatestien pohjalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhat psykologit mielistelee poliklinikoilla nuorempia psykiatreja, vaikka tosiasiassa psykiatreilla on matalampi koulutus ja lyhyempi kokemus aiheesta. Sama ku hoitsut mielistelee lääkäreitä/kokee olevansa heidän alaisiaan. Sama homma rakennusinsinöörit, jotka on amk-pohjalla tekee tosiasiassa laskelmat, miten joku arkkitehdin piirtämä pilvilinna toteutetaan.
Minulle ainakin on psykologit esittäneet niin uskomatonta shaibaa vaan koska kokevat lääkärin (joka on mies) määräävän niin.
Älykkyyttä on monenlaista. Kait se kuuluu sosiaaliseen älykkyyteen se pomon mielistely potilaan kustannuksella
Eivät älykkäänkään asiakkaan ongelmat välttämättä ole niin mutkikkaita, että niitä ei voisi tyhmempi ymmärtää.
Vaihda ihmeessä terapeuttia, jos nykyisen kanssa ei edistystä tapahdu.