Äidinkielen opettajat! Mitä sanoja nykylapsi -nuori ei ymmärrä?

Vierailija kirjoitti:

Pari päivää sitten hämmästyin, kun 11-vee ei ymmärtänyt sanaa "eiköhän". Kysyi, että pitääkö laittaa takki päälle ulos, ja vastasin siinä ajatuksissani, että  "eiköhän". Minun piti sitten selittää, että se ei ole "ei", vaan se tarkoittaa. että todennäköisesti pitää. 

Uskomatonta. 😳

Tämä on hämmentävää. Olen itse 25-vuotias eli en nyt enää teini, mutta nuorta sukupolvea kuitenkin. Ei minun yläaste- ja lukioaikanani olisi tullut edes mieleen että joku ei osaa tässä ketjussa lueteltuja sanoja, ei edes niiden luokan häiriköiden kohdalla! Koulut kävin pikkupaikkakunnalla, tuttavapiiriin mahtui kymppirivejä vetäneitä lukutoukkia sekä eivittuukinnostaaa-astenteella vetäneitä ongelmanuoria. Ei minulle luettu pienenä, mutta tottakai kielen normaali sanasto tarttui arjessa mukaan. Luin kyllä itse kouluikäisenä, mutta en mielestäni paljon.

Jotenkin ymmärtäisin vielä sen, jos jonkun yksittäisen oudomman sanan merkitys olisi jäänyt pimentoon, esim. yksi kaverini luuli teininä että lasaretti tarkoitti teatteria tai näyttämöä. Mutta tässä ketjussa tulleet sanat on sellaisia että eihän niiltä voi välttyä, ja suuri osa myös ihan pääteltävissä olevia asiayhteydestä. Miten tässä on tapahtunut näin iso muutos vajaassa kymmenessä vuodessa?

Oppilaat eivät ole ymmärtäneet esimerkiksi sanoja valaistus, rahista, rönsyillä, niukka, kauhtunut, tilkitä. Mielekäs on heidän mielestään sama kuin miellyttävä ja nuorukainen voi olla myös tyttö. 

Aktiivinen sanavarasto on monilla vielä paljon suppeampi. On varsin vaikeaa kirjoittaa vaikkapa arvostelua, jos mieleen ei tule muita adjektiiveja kuin hyvä ja huono. Monimutkaisten ajatusten muodostaminen ja mielipiteiden perusteleminen ovat mahdottomia tehtäviä, jos ei ole sanoja.

T. Yläkoulun äikänope 

Miten nuoriso voi olla noin tyhmää?

Vierailija kirjoitti:

Oppilaat eivät ole ymmärtäneet esimerkiksi sanoja valaistus, rahista, rönsyillä, niukka, kauhtunut, tilkitä. Mielekäs on heidän mielestään sama kuin miellyttävä ja nuorukainen voi olla myös tyttö. 

Aktiivinen sanavarasto on monilla vielä paljon suppeampi. On varsin vaikeaa kirjoittaa vaikkapa arvostelua, jos mieleen ei tule muita adjektiiveja kuin hyvä ja huono. Monimutkaisten ajatusten muodostaminen ja mielipiteiden perusteleminen ovat mahdottomia tehtäviä, jos ei ole sanoja.

T. Yläkoulun äikänope 

Vähän ohis mutta itselle on tullut vasta tällä palstalla eteen se että nuorukainen ei voi tarkoittaa tyttöä. Kyllä omassa suvussani tuota on käytetty ihan molemmille sukupuolille, tyylillä "noh, mitäs ne suvun nuorukaiset toivoo joululahjaksi?" kun tilassa on ollut sekä poikia että tyttöjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oppilaat eivät ole ymmärtäneet esimerkiksi sanoja valaistus, rahista, rönsyillä, niukka, kauhtunut, tilkitä. Mielekäs on heidän mielestään sama kuin miellyttävä ja nuorukainen voi olla myös tyttö. 

Aktiivinen sanavarasto on monilla vielä paljon suppeampi. On varsin vaikeaa kirjoittaa vaikkapa arvostelua, jos mieleen ei tule muita adjektiiveja kuin hyvä ja huono. Monimutkaisten ajatusten muodostaminen ja mielipiteiden perusteleminen ovat mahdottomia tehtäviä, jos ei ole sanoja.

T. Yläkoulun äikänope 

Vähän ohis mutta itselle on tullut vasta tällä palstalla eteen se että nuorukainen ei voi tarkoittaa tyttöä. Kyllä omassa suvussani tuota on käytetty ihan molemmille sukupuolille, tyylillä "noh, mitäs ne suvun nuorukaiset toivoo joululahjaksi?" kun tilassa on ollut sekä poikia että tyttöjä.

Kielitaidottomia  jo kolmessa sukupolvessa?

Vierailija kirjoitti:

Englannin kieli on nykyaikaa sekä tulevaisuutta.

Olisit valmis luopumaan omasta äidinkielestä ja kansallisesta identiteetistä, jonkun YouTube englannin takia? Suomalaisista tulisi hetkessä kakkosluokan maa, jossa kukaan ei osaisi yhtäkään kieltä kovin hyvin. Putler naapurissa kiittää ja lähtee tulemaan. 

Vierailija kirjoitti:

Tulee mieleen, kun pari vuotta sitten joku opettaja-kirjailija puolusti nuoria siitä, että kyllä he lukevat paljon erilaisia tekstejä: whatsapp-viestejä, instaa, blogeja... Että tässä sen näkee, kun edes opettajat eivät pidä lukemisen puolta. Varmaan koulussakin voi kirjallisuusesseen tehdä nykyään jonkun bloggaajan teksteistä.

Kuulemma vaatimukset tippuu kovaa vauhtia. Ai, sä et halua lukea tätä kirjaa, (jonka koko muu luokka lukee). No, mitäs jos kattoisit leffan? Tai edes trailerin siitä leffasta. Tämä oli siltä tutkijalta, joka vietti vuoden takapulpetissa. 

Kiinnostaisi, että mikäköhän on nykynuorilla sanamäärä, jonka osaavat äidinkielestään? 

Tuota pitäisi myös tutkia pisakokeissa. 

Vierailija kirjoitti:

Miten nuoriso voi olla noin tyhmää?

Some, tietokoneet ja älylaitteet jo vaippaikäisenä käytössä. Jossainhan se kostautuu väkisinkin jos perheessä ei ole normaalia vuorovaikutustakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oppilaat eivät ole ymmärtäneet esimerkiksi sanoja valaistus, rahista, rönsyillä, niukka, kauhtunut, tilkitä. Mielekäs on heidän mielestään sama kuin miellyttävä ja nuorukainen voi olla myös tyttö. 

Aktiivinen sanavarasto on monilla vielä paljon suppeampi. On varsin vaikeaa kirjoittaa vaikkapa arvostelua, jos mieleen ei tule muita adjektiiveja kuin hyvä ja huono. Monimutkaisten ajatusten muodostaminen ja mielipiteiden perusteleminen ovat mahdottomia tehtäviä, jos ei ole sanoja.

T. Yläkoulun äikänope 

Vähän ohis mutta itselle on tullut vasta tällä palstalla eteen se että nuorukainen ei voi tarkoittaa tyttöä. Kyllä omassa suvussani tuota on käytetty ihan molemmille sukupuolille, tyylillä "noh, mitäs ne suvun nuorukaiset toivoo joululahjaksi?" kun tilassa on ollut sekä poikia että tyttöjä.

Tarkoitat varmaan nuorisoa?

Vierailija kirjoitti:

Surullinen kehityskulku. Jo vauvaikäisille voi ja kannattaa lukea, vaikkapa jotain lorukirjaa. Ei tarvitse lukea paljon kerrallaan mutta säännöllisesti. Kieli on ajattelun väline. Kuinka kaksi ihmistä voivat edes väitellä tasa-arvoisesti jos toinen on jopa oman äidinkielensä suhteen täysi kielipuoli. Miten vajaalla kielitaidolla hoidetaan kaikki virastoasiat?

Luultavasti tulevaisuudessa tapahtuu valitettavasti tällainen eriytyminen. On eliittiin kuuluvat, jotka puhuu ja kirjoittaa hyvin suomea ja luultavasti myös muita kieliä. Sitten on puolikieliset finglishin solkkaajat. 

Vierailija kirjoitti:

Minun äidinkielen numero on ollut 5 koko ylä-asteen mutta väittäisin että hallitsen oikeinkirjoituksen suht' hyvin.

Olen lukenut koko ikäni kirjoja niin on kehittynyt hyvä sanavarasto.

Tuo Iltalehden testi ei tuottanut kyllä mitään ongelmia enkä ymmärrä ettei kantasuomalainen tuosta selviydy tuloksin 10/10!

Kysyin omalta 5-luokkalaiseltani että tietääkö mitä tarkoittaa "neiti" sana. Hän ei tiennyt! Kertoi että tarkoittaa tyttöä.

Kasettisoitinta kysyin myös ja ensin vastasi että rumpuja, mutta korjasi sitten että vanhan ajan musiikkilaitetta johon laitetaan kasetti sisään.

Täytyy pyytää omaa 14-vuotiastani tekemään tuo Iltalehden testi myös. 😅

Lainattavan viestin kirjoittaja tuskin on täällä enää, mutta esim. "ylä-aste" ja "...väittäisin että hallitsen oikeinkirjoituksen suht' hyvin", eivät kyllä mahdu samaan lauseeseen.

No tuskinpa ap:kaan ymmärtää kaikkia 1700-luvun sanoja. Ajat muuttuu ja kieli siinä mukana. 

Vierailija kirjoitti:

Meille ei oteta töihin sellaisia, jotka eivät osaa lainkaan teititellä asiakasta. Voi, voi !.

Eiväthän toimittajat osaa esimerkiksi Linnan juhlissa teititellä presidenttejä tai vieraita. Hullunkurisin kysymys meni tyyliin: Mitä rouva esivalta ajattelee tehdä tämän vuoden jouluna? 

 

Siis aivan kuin Suomi-filmissä kartanon isäntä tai emäntä kysyy pihalta tai rengiltä joulunviettosuunnitelmista. Toinen on: Mitä rouva esivalta olette ajatelleet tehdä tämän vuoden jouluna?

Se on niin, että tietyn tyyppisiä sanoja ei käytetä yleensä kuin kirjallisessa viestinnässä ja sielläkin vain pidemmissä teksteissä. Se sanavarasto, jotka käytetään päivittäisessä puheessa voi olla yllättävänkin suppea. 

Vierailija kirjoitti:

Oppilaat eivät ole ymmärtäneet esimerkiksi sanoja valaistus, rahista, rönsyillä, niukka, kauhtunut, tilkitä. Mielekäs on heidän mielestään sama kuin miellyttävä ja nuorukainen voi olla myös tyttö. 

Aktiivinen sanavarasto on monilla vielä paljon suppeampi. On varsin vaikeaa kirjoittaa vaikkapa arvostelua, jos mieleen ei tule muita adjektiiveja kuin hyvä ja huono. Monimutkaisten ajatusten muodostaminen ja mielipiteiden perusteleminen ovat mahdottomia tehtäviä, jos ei ole sanoja.

T. Yläkoulun äikänope 

Eikö mieleks ole sama kuin miellyttävä tai mieluisa? Esim. "Jotain mielekästä tekemistä" tarkoittaa minusta sitä, että tekeminen on miellyttävää ja mieluisaa. 

N40

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oppilaat eivät ole ymmärtäneet esimerkiksi sanoja valaistus, rahista, rönsyillä, niukka, kauhtunut, tilkitä. Mielekäs on heidän mielestään sama kuin miellyttävä ja nuorukainen voi olla myös tyttö. 

Aktiivinen sanavarasto on monilla vielä paljon suppeampi. On varsin vaikeaa kirjoittaa vaikkapa arvostelua, jos mieleen ei tule muita adjektiiveja kuin hyvä ja huono. Monimutkaisten ajatusten muodostaminen ja mielipiteiden perusteleminen ovat mahdottomia tehtäviä, jos ei ole sanoja.

T. Yläkoulun äikänope 

Vähän ohis mutta itselle on tullut vasta tällä palstalla eteen se että nuorukainen ei voi tarkoittaa tyttöä. Kyllä omassa suvussani tuota on käytetty ihan molemmille sukupuolille, tyylillä "noh, mitäs ne suvun nuorukaiset toivoo joululahjaksi?" kun tilassa on ollut sekä poikia että tyttöjä.

Ei kielitaidotonta, vaan murteita. Eri murteissa asiat ilmaistaan eri tavoin. Esimerkiksi minulle kehtaaminen on sitä, että asiaan liittyy jotain noloa. Sen sijaan Imatralla se tarkoittaa käytännössä samaa kuin viitsiminen. "Kehtaatko laittaa oven kiinni" tms. 

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostaisi, että mikäköhän on nykynuorilla sanamäärä, jonka osaavat äidinkielestään? 

Tuota pitäisi myös tutkia pisakokeissa. 

Riippuu varmaan aika paljon, mikä sen nuoren äidinkieli on. Meillä Suomessakaan kaikkien nuorten äidinkieli ei ole suomi. 

Vähänkin abstrakti asia, esim. asian taustat tai syyt. Mikä tausta? Mikä syy?