Äidinkielen opettajat! Mitä sanoja nykylapsi -nuori ei ymmärrä?

Surullinen kehityskulku. Jo vauvaikäisille voi ja kannattaa lukea, vaikkapa jotain lorukirjaa. Ei tarvitse lukea paljon kerrallaan mutta säännöllisesti. Kieli on ajattelun väline. Kuinka kaksi ihmistä voivat edes väitellä tasa-arvoisesti jos toinen on jopa oman äidinkielensä suhteen täysi kielipuoli. Miten vajaalla kielitaidolla hoidetaan kaikki virastoasiat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Johtuu siitä, että lapsille ei enää lueta. Vanhemmat roikkuvat netissä ja lapset perässä.

Höpöhöpö, ei kenenkään sanavarasto kartu pelkästään kuuntelemalla. Ainoa keino kartuttaa sanavarastoa on lukea itse ja mieluummin vielä kirjoittaakin jotain muuta kuin whatsap-viestejä.

Sanavarasto karttuu niin että lapselle ensin kirjoja kuvaluetaan, loruillaan, lauletaan, luetaan, kuunnellaan äänikirjoja. Lukutaidoton ei osaa lukea, joten hänen sanavarastonsa karttuu silloin kuuntelemalla - miten lapsi muuten oppii puhumaan ellei hänelle puhuta? Sehän on juuri kuuntelemista. Lapselle puhuminen ja lapsen kanssa puhuminen on tärkeää, koska se kehittää sanavarastoa ja vuorovaikutusta. Jos vanhempi on vain puhelimella ja netissä niin ei siinä lapsen sanavarasto kehity.

Pelkät whatsap-viestit eivät opeta kirjoittamaan koska ne ovat lyhyitä tekstejä, sarjakuvamaisia. Kirjoittamaan oppii lukemalla paljon kirjoja ja kirjoittamalla itse tarinoita. Joten, ihan oikeasti, lukekaa lapsillenne paljon!

Vierailija kirjoitti:

Esim. hämärä laskeutuu peltojen ylle/ ilta oli hämyisä.

Niin puhekielessä niitä voi ja pitääkin käyttää eri tavalla mutta samaahan ne silti tarkoittaa. Vai?

Vierailija kirjoitti:

Tältä viikolta poimintoja:

Hämärä

Hämyinen

Liplatus

Aalto (luulivat, että on vain sukunimi, eli ei merkitse mitään)

Kohdentaa

Abstrakti

Luulla

Vääristää

Aukoton suunnitelma

Värikylläinen

Olematon

Itsekuri

Luonnoton

Olen ohjaajana koulussa, en siis opettaja, mutta yläkoulun äikästä tällä viikolla nuo olivat vaikeita, kukaan ei merkitystä tiennyt. Ihan suomalaisia kaikki oppilaat.

Kuulostaa kovin omituiselta ettei kukaan tiennyt. Lapsen luokassa on keskiarvoja välillä 5,5-9,4 ja kyllä tuohon ryhmään mahtuu todella monenlaista osaajaa tai osaamatonta.

Juu, ap:n loppukaneetti, jos se olisi edes kieliopillisesti oikein, mutta kun kongruenssivirhe!

Tein huvikseni tuon Iltiksen sanatestin eikä minulla ollut minkäänlaisia vaikeuksia valita oikea vaihtoehto. Syynä voi hyvinkin olla, että olen jo hieman vanhempaa ikäluokkaa kuin lukiolaiset ja että olen aina ollut kiinnostunut kielistä ja niiden kehityksestä. Luin aamulla tuon lukion äidinkielen opettajan kirjoituksen ja mietin, minkä verran vaikutusta on sillä, että lukiolaiset ovat jo diginatiiveja ja käyttävät luvattoman huonoa kieltä somessa sun muussa viestinnässään. Niistä puuttuvat juuri opettajan mainitsemat iso kirjaimet, välimerkit ym. Kielen eri tasot käsitellään varmasti opetuksessa moneen kertaan, mutta suuri määrä nuorista ei hahmota näitä eri tasoja, vaan sekoittavat iloisesti kirjoitettavaan kieleen puhekielen ja alatyylin sanoja ja rakenteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Johtuu siitä, että lapsille ei enää lueta. Vanhemmat roikkuvat netissä ja lapset perässä.

Höpöhöpö, ei kenenkään sanavarasto kartu pelkästään kuuntelemalla. Ainoa keino kartuttaa sanavarastoa on lukea itse ja mieluummin vielä kirjoittaakin jotain muuta kuin whatsap-viestejä.

Kun kirjat ovat mukana arjessa, on teininä helpompi jatkaa jo nuorena alkanutta lukuharrastusta.

Kirjoja lukenut teini osaa jopa 70 000 sanaa – Nuori, joka ei lue, 15 000 sanaa

https://yle.fi/uutiset/3-8711651

Nuorukainen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Johtuu siitä, että lapsille ei enää lueta. Vanhemmat roikkuvat netissä ja lapset perässä.

Höpöhöpö, ei kenenkään sanavarasto kartu pelkästään kuuntelemalla. Ainoa keino kartuttaa sanavarastoa on lukea itse ja mieluummin vielä kirjoittaakin jotain muuta kuin whatsap-viestejä.

Kun kirjat ovat mukana arjessa, on teininä helpompi jatkaa jo nuorena alkanutta lukuharrastusta.

Kirjoja lukenut teini osaa jopa 70 000 sanaa – Nuori, joka ei lue, 15 000 sanaa

https://yle.fi/uutiset/3-8711651

Kuinkakohan paljon poikien heikkoon lukutaitoon auttaisi se, että isät lukisivat enemmän lapsilleen? Vanhempihan se ensimmäinen esimerkki on. Jos isää ei kiinnosta lukeminen, niin helposti poikakaan ei kiinnostu asiasta. Nyt isät lukemaan, laulamaan ja loruttelemaan lapsille!

Miten esimerkiksi aukoton voi olla vieras sana? Täysin loogisesti ajateltavissa, jos tietää mikä on aukko. Varmaan myös kengätön, aivoton, maaton ovat vieraita sanoja?

Vierailija kirjoitti:

Miten esimerkiksi aukoton voi olla vieras sana? Täysin loogisesti ajateltavissa, jos tietää mikä on aukko. Varmaan myös kengätön, aivoton, maaton ovat vieraita sanoja?

Tämähän on seurausta siitä, että lapset seurustelevat enää vain keskenään ja oppivat toisiltaan. Sitten kysytään kaverilta ja kaverikaan ei tiedä ja neuvoo väärin. Kohta tarvitaan tulkkeja nuorten ja ennen 90-lukua syntyneiden välille. 

Siskoa ja sisarusta ei juurikaan ymmärretä, samoin ketä ja kuka sekä enää kirjoitetaan usein väärin. T: Entinen ope

Myös me vanhemmat rapautamme lastemme osaamista epämääräisillä viesteillä esim. Whatsappissa. Kuka muka käyttää välimerkkejä, isoja alkukirjaimia, kokonaisia sanoja tai täydellisiä lauseita kiireessä kirjoittaessaan?

"Tuu kotii"

"k saat mennä ku oot tehny läksyt"

"Vrm hu"

Jne...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esim. hämärä laskeutuu peltojen ylle/ ilta oli hämyisä.

Niin puhekielessä niitä voi ja pitääkin käyttää eri tavalla mutta samaahan ne silti tarkoittaa. Vai?

Kertokaa nyt mitä eroa niillä.on tuon alapeukutuksen sijaan?

Kävin itse asiassa sanakirjasta katsomassa niin siinä oli hämärä selitetty sanalla hämyisä.

Vierailija kirjoitti:

Myös me vanhemmat rapautamme lastemme osaamista epämääräisillä viesteillä esim. Whatsappissa. Kuka muka käyttää välimerkkejä, isoja alkukirjaimia, kokonaisia sanoja tai täydellisiä lauseita kiireessä kirjoittaessaan?

"Tuu kotii"

"k saat mennä ku oot tehny läksyt"

"Vrm hu"

Jne...

Minä aika usein. 😊

Uutinen (jo) vuodelta 2012:

"Opetusneuvos Pirjo Singon mukaan tekstitaidon kokeessa yksi sana oli abeille erityisen vaikea: renki. Sitä eivät kaikki osanneet taivuttaa oikein.

- Tämän kevään erikoisuus on renki-sanan tuntemattomuus Jotunin novellista kirjoitettaessa. Sana taipuu abien teksteissä renki: rengen. Eräs kirjoitti, että 1900-luvun alussa isännät ja renget eivät yleensä menneet keskenään naimisiin. Taitaa siis koko renki-sanan merkitys olla hukassa nykynuorelta, Sinko kertoo.

Esseekokeessa on edessä lukuisia vaaran paikkoja. Jos opiskelija esimerkiksi käyttää esseetekstissä hymiötä, tietää se pisteiden putoamista. "

Muistan keskustelun hymiöistä yo-esseessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Johtuu siitä, että lapsille ei enää lueta. Vanhemmat roikkuvat netissä ja lapset perässä.

Höpöhöpö, ei kenenkään sanavarasto kartu pelkästään kuuntelemalla. Ainoa keino kartuttaa sanavarastoa on lukea itse ja mieluummin vielä kirjoittaakin jotain muuta kuin whatsap-viestejä.

Kun kirjat ovat mukana arjessa, on teininä helpompi jatkaa jo nuorena alkanutta lukuharrastusta.

Kirjoja lukenut teini osaa jopa 70 000 sanaa – Nuori, joka ei lue, 15 000 sanaa

https://yle.fi/uutiset/3-8711651

Kuinkakohan paljon poikien heikkoon lukutaitoon auttaisi se, että isät lukisivat enemmän lapsilleen? Vanhempihan se ensimmäinen esimerkki on. Jos isää ei kiinnosta lukeminen, niin helposti poikakaan ei kiinnostu asiasta. Nyt isät lukemaan, laulamaan ja loruttelemaan lapsille!

Tämä on totta. Kummipoikani osaa mm. semmoisia sanoja kuin: amispölö, ammattisurkea ja tradetörppö. Ei olisi ilman lauluja ja loruja oppinut :D

Ero lukevien ja lukemista välttelevien lasten välillä oli selvä jo 90-luvun alussa. Kaverini ei esimerkiksi ymmärtänyt sanaa mittelö.

Nykyään kun lukee Jodelia huomaa, että nuoret eivät ymmärrä hyvin monien sanojen merkitystä. Taivuttaminen menee myös pieleen ja lauseista tulee käsittämättömiä. Tyypillinen ja toistuva esimerkki on "nuorikko", jota Jodelissa näkee käytettävän merkityksessä "nuori ihminen". Ei se ole kielen elämistä että morsiamesta tulee ihminen, tietämättömyyttä se on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esim. hämärä laskeutuu peltojen ylle/ ilta oli hämyisä.

Niin puhekielessä niitä voi ja pitääkin käyttää eri tavalla mutta samaahan ne silti tarkoittaa. Vai?

Kertokaa nyt mitä eroa niillä.on tuon alapeukutuksen sijaan?

Kävin itse asiassa sanakirjasta katsomassa niin siinä oli hämärä selitetty sanalla hämyisä.

En tiedä, mutta itse käytän hämärää tarkoituksessa "ei enää auringonvaloa" ja hämyisä on mikä tahansa huono valaistus, savua tms. kyseisessä tilassa.

Pisa-tulokset laskevat myös koko ajan.

Meillä töissä nuoret eivät ymmärtäneet sanaa neiti, eikä myöskään sanaa rouva. Siitä tuli oikein riitaa, kun nuoremmat kuulivat ettei neiti ja rouva ole sama asia. Vielä kauheammin yksi nuori suuttui , kun hänelle selvisi  ettei hän ole rouva , vaan oikeasti vielä neiti,  kun hän ei ole naimisissa. Se että vanhempi nainen onkin neiti ei mennyt mitenkään heille jakeluun.     Mitään niin vaikeata kuin " nuorikko" tai  " morsio " ei ole vielä uskallettu työrauhan vuoksi käsitellä. Talouteen ja rahaan viittaavat termit ovat myös täysin tuntemattomia.  Niitä täytyy vielä opettaa, joku hiljainen perjantai-iltapäivä käydään niitä sitten läpi. Kodista se johtuu, jossei sanoja tunne.