Äidinkielen opettajat! Mitä sanoja nykylapsi -nuori ei ymmärrä?
Tämän päivän Hesarissa oli mielipidekirjoitus, jossa työmääräänsä väsynyt äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja kertoi, että kaikki lukiossa opiskelevat, eivät tiedä edes sanan neiti merkitystä. Olen järkyttynyt. Jotta saisimme sanastomme omasta kielestä takaisin ajatteluumme, niin voisimmeko ( Oikeammin: voisitteko) alkaa tekemään listaa sanoista, joita lapset eivät ole ymmärtäneet? Vanhemmat sitten kotona käyvät läpi omien lapsiensa kanssa näitä sanoja.
Vai onko niin, että tästä kiinnostuisi vain ne, jotka jo lukevat, loruttelevat, laulavat ja keskustelevat lapsiensa kanssa?
Kommentit (135)
Vierailija kirjoitti:
Hedelmäistä keskustelua.
Tiiseri.
Maku tai esim. tuoksu voi olla hedelmäinen.
Hedelmällinen tarkoittaa jotain muuta. Sikiävä?
Onneksi tuli luettua paljon lapsille heidän ollessaan pieniä. Lukemaan opittuaan heistä tulikin sitten kirjaston vakioasiakkaita. Kumpikin kirjoittaa hyvin ja muutenkin käyttää monipuolista kieltä.
Lukeminen on varmasti avainasemassa rikkaan sanavaraston kehittymisessä. Kielellä leikittely myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On aivan normaalia, että kieli elää ja kehittyy. Uusia sanoja syntyy ja vanhoja hiipuu pois vähäisemmän käytön takia. Miksi tästä pitäisi nostaa haloo? Näin on aina ollut. Maailma muuttuu ja uudet ilmiöt ja keksinnöt tarvitsevat nimen. Esim. sana kasettisoitin alkaa olla jo historiaa enkä todellakaan odota oman lapseni tietävän, mikä vekotin sellainen on. Sen sijaan huolestuisin, jos lapsi ei kouluiässä tietäisi, mikä on internetyhteys.
Kielen muuttumisesta ei ole kysymys, jos ei tunnista jokapäiväisessä käytössä olevia sanoja, joille ei ole ”uutta” sanaa olemassa.
Ei liene ihan harvinainen myöskään esimerkkinä mainittu sana neiti.
Mutta mitä tällä neidin ymmärtämisellä nyt haettiin? Tietääkö nykynuori välttämättä että neiti voi olla vanhempikin naimaton ihminen?
Testasin tuossa omaa lukiolaista ja lopulta sekin sieltä tuli. Hän on varmaan tottunein muodossa "Neiti on hyvä ja tulee itse hakemaan".
Mitäkö haettiin 😶 No että nuori tietäisi, mitä se tarkoittaa.
Ei se, että yksittäisiä sanoja ei tunneta, vaan koko kirjoitetun kielen ymmärtäminen on monille haastavaa.
Jos monelle koulutetulle ja lukevalle aikuiselle esimerkiksi viranomaispäätökset ja -ohjeet ovat haastavia ymmärtää, niin miten heikon lukutason omaavat nuoret selviävät niistä? Kaunokirjallisuutta ei lueta, koska se on tylsää ja raskasta, uutisia ei ymmärretä ja työpaikkahakemus vilisee virheitä.
Minun äidinkielen numero on ollut 5 koko ylä-asteen mutta väittäisin että hallitsen oikeinkirjoituksen suht' hyvin.
Olen lukenut koko ikäni kirjoja niin on kehittynyt hyvä sanavarasto.
Tuo Iltalehden testi ei tuottanut kyllä mitään ongelmia enkä ymmärrä ettei kantasuomalainen tuosta selviydy tuloksin 10/10!
Kysyin omalta 5-luokkalaiseltani että tietääkö mitä tarkoittaa "neiti" sana. Hän ei tiennyt! Kertoi että tarkoittaa tyttöä.
Kasettisoitinta kysyin myös ja ensin vastasi että rumpuja, mutta korjasi sitten että vanhan ajan musiikkilaitetta johon laitetaan kasetti sisään.
Täytyy pyytää omaa 14-vuotiastani tekemään tuo Iltalehden testi myös. 😅
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Googlella löytyy esimerkkejä kyllä.
Esimerkiksi: demonstroida, primaarinen, harmoninen, konkreettinen, demonisoida, joutilas, ahdinko, realistinen, ynseä, höveli, jouhea ja empatia on listattu sanoiksi, joiden merkitystä moni nuorista ei ymmärrä.Aika hämmentävää.
Osalle noista on ihan suomenkielinen vastine...
Niin, mitä sitten? Ei se paljoa auta, jos eivät tiedä sitä. Nämä olivat siis sanoja, joiden merkitystä eivät ymmärrä - saati että tietäisivät vastinesanan.
Onko sinusta ihan normaalia, ettei lukiolainen tiedä, mitä tarkoittaa empatia tai konkreettinen?
Aivan totta. Kieli muuttuu ja maailma muuttuu, mutta kyllä pitäisi oppia ensin äidinkieli. Muuten tulee vaikeuksia esimerkiksi viranomaisten (verottaja, Kela, työttömyyskassa ym.) kanssa, kun ei ymmärrä kieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Googlella löytyy esimerkkejä kyllä.
Esimerkiksi: demonstroida, primaarinen, harmoninen, konkreettinen, demonisoida, joutilas, ahdinko, realistinen, ynseä, höveli, jouhea ja empatia on listattu sanoiksi, joiden merkitystä moni nuorista ei ymmärrä.Aika hämmentävää.
Osalle noista on ihan suomenkielinen vastine...
Niin, mitä sitten? Ei se paljoa auta, jos eivät tiedä sitä. Nämä olivat siis sanoja, joiden merkitystä eivät ymmärrä - saati että tietäisivät vastinesanan.
Onko sinusta ihan normaalia, ettei lukiolainen tiedä, mitä tarkoittaa empatia tai konkreettinen?
Onnea yliopisto-opintoihin noille lukiolaisille.
Tässä luodaan uudenlaista luokkajakoa. Jatko-opintoihin menevät ne, joille vanhemmat lukivat lapsena.
Vierailija kirjoitti:
Juu, voisimme alkaa tekemään.
Ketä muka?
Ohis
Vierailija kirjoitti:
Tältä viikolta poimintoja:
Hämärä
Hämyinen
Liplatus
Aalto (luulivat, että on vain sukunimi, eli ei merkitse mitään)
Kohdentaa
Abstrakti
Luulla
Vääristää
Aukoton suunnitelma
Värikylläinen
Olematon
Itsekuri
LuonnotonOlen ohjaajana koulussa, en siis opettaja, mutta yläkoulun äikästä tällä viikolla nuo olivat vaikeita, kukaan ei merkitystä tiennyt. Ihan suomalaisia kaikki oppilaat.
Mitä eroa on "hämyisellä" ja "hämärällä"?
Vierailija kirjoitti:
Tältä viikolta poimintoja:
Hämärä
Hämyinen
Liplatus
Aalto (luulivat, että on vain sukunimi, eli ei merkitse mitään)
Kohdentaa
Abstrakti
Luulla
Vääristää
Aukoton suunnitelma
Värikylläinen
Olematon
Itsekuri
LuonnotonOlen ohjaajana koulussa, en siis opettaja, mutta yläkoulun äikästä tällä viikolla nuo olivat vaikeita, kukaan ei merkitystä tiennyt. Ihan suomalaisia kaikki oppilaat.[/
Kiitos! Täytyypä testata omalla lapsella tätä listaa.
Vierailija kirjoitti:
Hedelmäistä keskustelua.
Kyllä, suorastaan omenaista. Jopa hieman sitruunaista.
Ohis
Esim. hämärä laskeutuu peltojen ylle/ ilta oli hämyisä.
Johtuu siitä, että lapsille ei enää lueta. Vanhemmat roikkuvat netissä ja lapset perässä.
Vierailija kirjoitti:
Johtuu siitä, että lapsille ei enää lueta. Vanhemmat roikkuvat netissä ja lapset perässä.
Höpöhöpö, ei kenenkään sanavarasto kartu pelkästään kuuntelemalla. Ainoa keino kartuttaa sanavarastoa on lukea itse ja mieluummin vielä kirjoittaakin jotain muuta kuin whatsap-viestejä.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi tuli luettua paljon lapsille heidän ollessaan pieniä. Lukemaan opittuaan heistä tulikin sitten kirjaston vakioasiakkaita. Kumpikin kirjoittaa hyvin ja muutenkin käyttää monipuolista kieltä.
Lukeminen on varmasti avainasemassa rikkaan sanavaraston kehittymisessä. Kielellä leikittely myös.
Tämä!
Minun yläluokkani tällä viikolla eivät ymmärtäneet sanoja renki, nuorukainen ja oikukas.
Vierailija kirjoitti:
Tältä viikolta poimintoja:
Hämärä
Hämyinen
Liplatus
Aalto (luulivat, että on vain sukunimi, eli ei merkitse mitään)
Kohdentaa
Abstrakti
Luulla
Vääristää
Aukoton suunnitelma
Värikylläinen
Olematon
Itsekuri
LuonnotonOlen ohjaajana koulussa, en siis opettaja, mutta yläkoulun äikästä tällä viikolla nuo olivat vaikeita, kukaan ei merkitystä tiennyt. Ihan suomalaisia kaikki oppilaat.
14-vuotiaani ei tiennyt näitä sanoja:
-Hämärä/hämyinen = joku juttu on hämärä.
-Liplatusta ei edes lähtenyt arvaamaan.
Vääristää sanaa ei tiennyt enkä muista mitä arveli sen olevan.
-Aukoton suunnitelma = suunnitelma jossa aukkoja eli täysin päinvastoin!
-Luonnoton. Ei tiennyt
Osalle noista on ihan suomenkielinen vastine...