Mikä oli sinun sosiaalinen status yläasteella?

Vierailija kirjoitti:

Olin vähän kaikkea, suhteellisen suosittu, vähän pahis joka poltti tupakkaa ja maisteli pussikaljaa, mutta harrastin yhä hampaat irvessä lapsena aloitettua urheiluharrastusta.

Hyvin pitkälti tätä samaa. Meillä oli tiivis kaveriporukka jossa oltiin ikäänkuin ”turvassa” kaikilta muilta. Sinänsä kaveriporukan ilmapiiri oli aika salliva, sekaan mahtui kilttejä tyttöjä ja pahoja poikia ja pahoja tyttöjä ja kilttejä poikia, nörttiä ja hikaria, pari vähän ressukkaakin. Omia ei kiusattu koskaan ja pidettiin heidän puolta joka paikassa. Meillä oli myös aika laaja ikähaitari, seiskaluokkalaisesta jo peruskoulun päättäneisiin ja muualle opiskelemaan lähteneisiin.

En ollut erityisen suosittu, mutta olin pidetty. Olin sellainen lahjakas lapsi köyhästä ja sekopäisestä perheestä ja aika itsenäinen, tunnollinen ja myötätuntoinen tyttö. Asuin karmeella aluella, mutta kaverini olivat paremmista perheistä. Lähinnä välimatkojen ja harrastusmahdollisuuksien vuoksi en päässyt aivan piireihin mukaan, ainakaan tuntenut olevani osa niitä. Välttelin epämiellyttävää seuraa aika sujuvasti, melkein kaikki koulun ilkeimmät kiusaajat asuivat naapurissa, mutta antoivat olla ja pitivätkin monet musta. Mulla oli poikakaveri toiselta paikkakunnalta ja olin niiiiiiiiiiiiin rakastunut kunnes se petti ja katosi. Sellainen oli yläaste.

Olin epäsosiaalinen hämy nörtti jolla oli 3,5" levyke nappipaidan rintataskussa. Ei kauheasti kiinnostanut panostaa ulkomuotoon tai hygieniaan, koulussa kävin vain kun oli pakko ja loppuajan pelailin kotona tietokoneella.

Kiusattu 12 vuotta, ala-aste, yläaste  ja lukio. Amk yritettiin kiusata mutta sain kavereita. Yliopistossa ei ole kiusattu. Nykyään pitkäaikaissairaus ja lähes koko elämä sairauslomalla tai pätkätöissä. Still alive n*gga kiss my ass kiusaajat.

Olin osin pahis mutta koulu sujui tosi hyvin vaikken mitään siellä tehnytkään. Jostain syystä mua on inhottu aina ja sain kuulla sellaisia vidduiluja ja mollaamista ihme tahoilta. Oman tieni kulkija. Ilkeitä kommentteja olen kuullut noista vuosista vielä jälkeenkin päin. Ihmetyttäähän se.

Rehellisesti sanottuna en tiedä. Eikä kiinnostanutkaan tietää. Kävin koulussa, oli kavereita, en halunnut olla esillä ja näkyvä. Olin hyvä oppilas. Yhdeksännen luokan loputtua tuli muutama luokan poika sanomaan, että olin ollut luokan mukavin ja nätein tyttö. Tästä päättelen, että status ei tainnut olla huono.

Minua noissa kommenteissa vähän huvittaa se miksi joillakin on kova tarve olla suosittu ellei sitten suunnittele politiikon tai viihdetaiteilijan uraa. Minulle on aina riittänyt tietty ystävä- ja tuttavapiiri elämän eri vaiheissa ja viihdyn hyvin omissakin oloissani. Olisi vain rasittavaa jos pitäisi yrittää jatkuvasti miellyttää mahdollisimman useita ihmisiä.

Etenkin aikuisemmassa iässä olen ollut seurassa vilkas ja ulospäinsuuntautunut ihminen enkä mikään hiljainen hissukka, joka ei osaa pitää puoliaan ja minusta on varsin mukava jututtaa satunnaisestikin tapaamiani ihmisiä. Mutta en pyri mitenkään sen kummemmin luokittelemaan ketään minkään sosiaalisen aseman perusteella. En muista ainakaan omalta kouluajoilta mitään tarkkoja klikkejä enkä edes kiinnittänyt semmoisiin huomiota. Joillakin tuntuu olevan jotain ihmeeellisiä traumoja pelkästään koulun liikuntatunneilta, jossa on joutunut ottamaan muutaman juoksuaskelen.

Vierailija kirjoitti:

Minua noissa kommenteissa vähän huvittaa se miksi joillakin on kova tarve olla suosittu ellei sitten suunnittele politiikon tai viihdetaiteilijan uraa. Minulle on aina riittänyt tietty ystävä- ja tuttavapiiri elämän eri vaiheissa ja viihdyn hyvin omissakin oloissani. Olisi vain rasittavaa jos pitäisi yrittää jatkuvasti miellyttää mahdollisimman useita ihmisiä.

Etenkin aikuisemmassa iässä olen ollut seurassa vilkas ja ulospäinsuuntautunut ihminen enkä mikään hiljainen hissukka, joka ei osaa pitää puoliaan ja minusta on varsin mukava jututtaa satunnaisestikin tapaamiani ihmisiä. Mutta en pyri mitenkään sen kummemmin luokittelemaan ketään minkään sosiaalisen aseman perusteella. En muista ainakaan omalta kouluajoilta mitään tarkkoja klikkejä enkä edes kiinnittänyt semmoisiin huomiota. Joillakin tuntuu olevan jotain ihmeeellisiä traumoja pelkästään koulun liikuntatunneilta, jossa on joutunut ottamaan muutaman juoksuaskelen.

Juurihan sinä luokittelit itsesi vilkkaaksi ja ulospäinsuuntautuneeksi, ja jotkut toiset taas hiljaisiksi hissukoiksi, jotka ei osaa pitää puoliaan. Kuulostaa kovasti siltä, ettet oikein arvosta hiljaisia hissukoita vaikka muuta ikään kuin väität?

Osa neljän (myöhemmin kolmen) pahispojan ydinryhmää, jonka ympärillä pörräsi sekalainen joukko rinnakkaisluokkien suosituimpia poikia. Minuun suhtauduttiin vaihtelevasti: kunnioittaen, peläten, ihaillen, vihaten. Olen ollut mukana asioissa jotka naurattavat vieläkin ja asioissa joita häpeän syvästi ja kaikkea siltä väliltä. Nykyään olen keski-ikäinen, koko elämäni työttömänä + sinkkuna elänyt liberaali ja vihervasemmistolainen sukupuolivähemmistön edustaja. Eli en ihan sitä mitä olisin kuvitellut.

ohis, onko sukupuolivähemmistö yhtäkuin naiset koska naisia syntyy hieman vähemmän vai yhtäkuin miehet koska iäkkäämmissä miehet ovat vähemmistö? vai tarkoitettiinko seksuaalivähemmistöä?

Köyhä. Vaatteet haisivat röökille, äiti poltti kotona sisällä

Vierailija kirjoitti:

ohis, onko sukupuolivähemmistö yhtäkuin naiset koska naisia syntyy hieman vähemmän vai yhtäkuin miehet koska iäkkäämmissä miehet ovat vähemmistö? vai tarkoitettiinko seksuaalivähemmistöä?

Voi jeesus