Lue keskustelun säännöt.
Kesäloma ja eroperheet
Olemme sopineet ex-miehen kanssa lastenvalvojalla, että hän on lasten kanssa kesälomalla 2 viikkoa. Tämä saatiin sovittu kovan väännön jälkeen. Häntä lainatakseni "Et taida ymmärtää, miten tärkeä loma on minulle. En halua käyttää siitä pitkää aikaa lasten kanssa". Nyt hän ilmoitti, että ottaa lapset 1 viikoksi kesäkuussa ja 1 viikoksi heinäkuussa. Tuolloin kesäkuussa hän tosin itse on vielä töissä ja lapset keskenään hänen kotonaan päivä. Lapset ovat jo teinejä, joten pärjäävät kyllä. Mutta mietin, että onko tuo aika oikeasti tarkoitettu käytettäväksi näin. En tästä jaksa hänen kanssaan enää tapella. Käynnit lastenvalvojalle ja sovittelussa olivat sen verran rankkoja, etten halua kokea niitä enää ikinä. Mutta kuulisin mielellään mielipiteitä asiasta.
Kommentit (389)
Miettiikö täällä kukaan miltä lapsista mahtaa tuntua tällaisessa tilanteessa? Kun vanhemmat riitelee siitä kenen pitää olla heidän kanssaan?
Ihan turhaa vedota siihen, että vanhempikin tarvitsee omaa aikaa. Kyllä, varmasti tarvitseekin, mutta lapset kyllä tietävät etteivät ole toivottua seuraa.
Painivat sitten esim. mielenterveysongelmiensa kanssa myöhemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toinen puoli eroäideistä on marttyrinä kun joutuu olemaan lasten kanssa ja toinen puoli vieraannuttaa lapset tietoisesti isistään. Aika vähän on täysipäisiä eroäitejä näiden kahden välissä.
Vierailija kirjoitti:
Miehen eksän käsitys kesälomailusta on, että hänen pitäisi saada tietää kaikki osoitteet ja ajankohdat, milloin ollaan missäkin. Yrittää urkkia kaiken syömisiä myöten. Ongelma on meidän puolelta ratkaistu siten, ettei kerrota mitään. Lapsi on lukioikäinen, joten mistään taaperoikäisen päiväunirytmin huolehtimisesta ei todellakaan ole enää kyse, vaan vallanhaluisesta kyttäämisestä.
Tottakai isän tulisi tietää missä lapsi menee. Näiden tietojen pihtaaminen on vallankäyttöä
Vierailija kirjoitti:
Tämä taitaa olla ainoa asia josta mä olen yhteisymmärryksessä eksän kanssa. Lapset on meillä vuoroviikoin, molemmat kesälomailee vuoroviikoin (onnekas sattuma että työ mahdollistaa sen). Raskasta toki pidemmän päälle kun ei ole itsellä koskaan viikkoa pidempää lomaa putkeen mutta eipä tätä ikuisesti kestä. Eikä tarvi lasten olla keskenään kotona kuin pienen pieni osa lomasta.
Teinejä meilläkin lapset jo on. Ihmettelen teitä jotka sanotte ettei teinin kanssa muutenkaan lomalla mitään arjesta poikkeavaa tehdä. Miksei? Kyllä me ainakin puuhataan yhdessä kaikkea. Pelaillaan, uidaan, reissataan, hengaillaan ja nautiskellaan elämästä yhdessä. Meillä on erittäin hauskaa yhdessä. :)
Sulla on joka toinen viikko lapsivapaata ja valitat että on raskasta, kun ei saa olla kuin viikon kerrallaan lomalla? Erikoista. Olisin kiitollinen jos edes joskus olisi vapaata, mutta se vaatisi eron ja sitä en lapsilleni ja perheelleni halua. Tylsää että naimisissa olevilla ei ole mitään mahdollisuutta hengähtää pariskuntana koskaan viikonloppua pidempään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen eksän käsitys kesälomailusta on, että hänen pitäisi saada tietää kaikki osoitteet ja ajankohdat, milloin ollaan missäkin. Yrittää urkkia kaiken syömisiä myöten. Ongelma on meidän puolelta ratkaistu siten, ettei kerrota mitään. Lapsi on lukioikäinen, joten mistään taaperoikäisen päiväunirytmin huolehtimisesta ei todellakaan ole enää kyse, vaan vallanhaluisesta kyttäämisestä.
Tottakai isän tulisi tietää missä lapsi menee. Näiden tietojen pihtaaminen on vallankäyttöä
Mies tietääkin. Sen eksälle ei kyllä kuulu pätkääkään, missä osoitteessa ja kenen kanssa me lomaamme vietetään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miettiikö täällä kukaan miltä lapsista mahtaa tuntua tällaisessa tilanteessa? Kun vanhemmat riitelee siitä kenen pitää olla heidän kanssaan?
Ihan turhaa vedota siihen, että vanhempikin tarvitsee omaa aikaa. Kyllä, varmasti tarvitseekin, mutta lapset kyllä tietävät etteivät ole toivottua seuraa.
Painivat sitten esim. mielenterveysongelmiensa kanssa myöhemmin.
Oletko miettinyt, että usein tuo riitely juontuu siitä kun äiti ei suostu siihen että isä ilmoittamatta nostaa kädet pystyyn ja kävelee ulos tilanteesta vaan yrittää pitää puolensa. Helppo se on vedota siihen että vanhemmat riitelee kuka lapset joutuu ottamaan, kun kyse on pikemminkin siitä, että äiti yrittää saada isän kiinnostumaan lapsistaan ja saisi muutakin elämää välillä edes sen viikon tai viikonlopun vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen eksän käsitys kesälomailusta on, että hänen pitäisi saada tietää kaikki osoitteet ja ajankohdat, milloin ollaan missäkin. Yrittää urkkia kaiken syömisiä myöten. Ongelma on meidän puolelta ratkaistu siten, ettei kerrota mitään. Lapsi on lukioikäinen, joten mistään taaperoikäisen päiväunirytmin huolehtimisesta ei todellakaan ole enää kyse, vaan vallanhaluisesta kyttäämisestä.
Tottakai isän tulisi tietää missä lapsi menee. Näiden tietojen pihtaaminen on vallankäyttöä
Mies tietääkin. Sen eksälle ei kyllä kuulu pätkääkään, missä osoitteessa ja kenen kanssa me lomaamme vietetään.
Hauska harhaluulo, mutta valitettavasti kuuluu jos hän on lähihuoltaja. Jos lapsi viedään paikkaan mikä on lapsen turvallisuuden ja terveyden vaarantavaa, niin todellakin lähiä kuuluu kiinnostaa. Minuakin kiinnostaisi ja nostaisin metelin jos toinen vanhempi salamyhkäilisi eikä kertoisi mitään kuulumisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä taitaa olla ainoa asia josta mä olen yhteisymmärryksessä eksän kanssa. Lapset on meillä vuoroviikoin, molemmat kesälomailee vuoroviikoin (onnekas sattuma että työ mahdollistaa sen). Raskasta toki pidemmän päälle kun ei ole itsellä koskaan viikkoa pidempää lomaa putkeen mutta eipä tätä ikuisesti kestä. Eikä tarvi lasten olla keskenään kotona kuin pienen pieni osa lomasta.
Teinejä meilläkin lapset jo on. Ihmettelen teitä jotka sanotte ettei teinin kanssa muutenkaan lomalla mitään arjesta poikkeavaa tehdä. Miksei? Kyllä me ainakin puuhataan yhdessä kaikkea. Pelaillaan, uidaan, reissataan, hengaillaan ja nautiskellaan elämästä yhdessä. Meillä on erittäin hauskaa yhdessä. :)
Sulla on joka toinen viikko lapsivapaata ja valitat että on raskasta, kun ei saa olla kuin viikon kerrallaan lomalla? Erikoista. Olisin kiitollinen jos edes joskus olisi vapaata, mutta se vaatisi eron ja sitä en lapsilleni ja perheelleni halua. Tylsää että naimisissa olevilla ei ole mitään mahdollisuutta hengähtää pariskuntana koskaan viikonloppua pidempään.
Ihan itsestä kiinni miten sen järjestää..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskustele lasten kanssa ja kysy, mitä he haluavat. Jos ei kiinnosta aika isän luona (ei isän kanssa), niin kerro se miehelle ja kysy, haluaako hän olla lapsille isänä ollenkaan. Jos ei halua, niin pyydä kertomaan se lapsille samantien. Ei tässä ole kyse sinusta, tässä on kyse isästä ja lapsista ja jos ei isä halua olla lastensa kanssa, niin hänen tehtävänsä on selittää asia lapsille.
Teinit kyllä kestävät sen, että isästä ei ole isäksi. Mutta laita mies itse sanomaan se.
Myös ap voisi haluta viettää muutaman päivän ilman lapsia... Vai onko se liikaa vaadittu?
Ihania nää keskustelut, kun tapellaan ajasta, että saa lomailla ilman lapsia! Täälleen perheellisenä äitinä olen viettänyt lomani aina lasteni kanssa. Ydinperheessä ei luojan kiitos tarvitse edes moisia miettiä !
Yhtäkkiä voi sinullakin olla ko. mukainen tilanne, monellehan on juuri niin käy yt. Tuleppas silloin kertomaan
Kuinka lomat vietetään, muistellen ydinperheessä vietettyjä lomia, kenties?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskustele lasten kanssa ja kysy, mitä he haluavat. Jos ei kiinnosta aika isän luona (ei isän kanssa), niin kerro se miehelle ja kysy, haluaako hän olla lapsille isänä ollenkaan. Jos ei halua, niin pyydä kertomaan se lapsille samantien. Ei tässä ole kyse sinusta, tässä on kyse isästä ja lapsista ja jos ei isä halua olla lastensa kanssa, niin hänen tehtävänsä on selittää asia lapsille.
Teinit kyllä kestävät sen, että isästä ei ole isäksi. Mutta laita mies itse sanomaan se.
Myös ap voisi haluta viettää muutaman päivän ilman lapsia... Vai onko se liikaa vaadittu?
Ap ei ilmaissut, että tämä 2 vko lomajakso on hänen jaksamiselleen ehdottoman tärkeä asia. Monessa perheessä teinien lomasta osa menee leireillä, joten oletin, että ap osaa itse järjestää lapsetonta aikaa itselleen, teinit kun yleensä on jo 13v täyttäneitä.
Miten niin monessa perheessä teinit ovat kesälomalla leireillä? Meidän kolmesta teinistä vain yksi menee viikon leirille heinäkuussa.
Se nyt on itsestään selvää, että ap haluaisi olla myös joskus muutaman päivän itsekseen ilman vastuuta, edes sen viikon pari vuodessa.
Jos minä haluan jotain, niin minä järjestän sen itse itselleni enkä oleta, että on olemassa joku muu, jolla on käsissään onneni avaimet!
Kirjotin oman tuttavapiirini kokemuksista eli iso osa teineistä 13-19v on kesällä erilaisilla harrasteleireillä tai töissä. Kaikki eivät ole, se on totta, mutta näistäkin osa menee mummolaan, kummilaan, erilaisille parin päivän retkille jne. eli koko kesän vain kotona oleva teini on minun maailmassani vähän epätavallisempi asia.
Toiseksi en ikinä ole ajatellut, että lasteni isän tulee järjestää minulle omaa aikaa. Omien lasten kanssa on jo ennen joulua keskusteltu heidän kesäsuunnitelmansa ja tehty tarvittavat varaukset eli soiteltu lasten kummeille sopimukset mökkeilystä, varattu matkat jne. En todellakaan kuvittele, että lasten isä varmistaa, että saan vapaata, ihan itse minä sen varmistan.
Ja olen lisäksi aina varautunut siihen, että vastavuoroisesti lasteni kummien jälkikasvu voi tulla meille lomalle.
On kyllä hyvin erikoinen ajattelu, että lasten kummien pitäisi hoitaa teini-ikäisiä lapsia mutta lasten isän ei itse tarvitse?
Missä kirjoitin, että tarvitsee? Meidän lapset on olleet kummeillaan pienestä pitäen enkä keksi yhtäkään syytä sille, miksi vanhempien avioeron jälkeen tämä ei voisi jatkua. Menettikö sinun lapsesi erossa ydinperheen lisäksi kummit ja sukulaiset? Ainakin meillä 14v lähtee ihan mielellään kummin ja tämän 14v:n kanssa reissuun enkä keksi, mitä pahaa siinä on. Teiniä ei tarvitse hoitaa ainakaan meillä, peräänkatsominen riittää.
Lasten isä saa puolestaan huolehtia omasta ajastaan ja yhteisestä ajasta lastensa kanssa, minä en siihen puutu. Mutta en todellakaan kuvittele, että lasten isän pitää mahdollistaa minulle teinivapaa aika!
Oletkin ulkoistanut isän vastuun kummeille, mikä kuulostaa tosi sairaalta järjestelyltä. Ovatko he helpommin sinun käskytettävissä?
Ja by the way - ei se ole yhtään sen enempää lasten äidinkään tehtävä järjestää lasten isälle teinivapaata aikaa. Ihan isän itse pitää se itselleen tällä sinun logiikalla järjestää, tai muuten saakin olla teineissä kiinni 24/7.
Höpöhöpö. Lähivanhemmalla on se vastuu, ja jos sitä ei halua, niin lapset sitten etälle asumaan, ja lähille vain ne tapaamiset.
Kyllä se etävanhempi on lasten huoltaja kuten lähivanhempikin ja hoitovastuussa lapsista, toisin kuin ne kummit.
Voi hyvänen aika sentään. Etkö pysty kuvittelemaan, että se kummi HALUAA viettää aikaansa kummilapsensa kanssa samoin kuin se kummilapsi kumminsa kanssa. Itse olen ainakin viettänyt aikaa omien kummilasteni kanssa niin lomalla kuin muutenkin ihan heidän syntymästään asti. Vanhempi heistä täyttää tänä kesänä 25 ja vielä on tulossa kummitädin kanssa mökkeilemään pariksi päiväksi lomallaan. Aiemmin näistä vierailuista ja niiden aikatauluista oli tietysti sovittava kummilapsen vanhempien kanssa, mutta nykyisin nuoret ottavat itse yhteyttä kun haluavat tulla eikä näissä vierailuissa ole koskaan ollut kyse siitä, että vanhemmat saavat lapsivapaata aikaa, vaan kummin ja kummilasten HALUSTA viettää aikaa yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskustele lasten kanssa ja kysy, mitä he haluavat. Jos ei kiinnosta aika isän luona (ei isän kanssa), niin kerro se miehelle ja kysy, haluaako hän olla lapsille isänä ollenkaan. Jos ei halua, niin pyydä kertomaan se lapsille samantien. Ei tässä ole kyse sinusta, tässä on kyse isästä ja lapsista ja jos ei isä halua olla lastensa kanssa, niin hänen tehtävänsä on selittää asia lapsille.
Teinit kyllä kestävät sen, että isästä ei ole isäksi. Mutta laita mies itse sanomaan se.
Myös ap voisi haluta viettää muutaman päivän ilman lapsia... Vai onko se liikaa vaadittu?
Joo on. Ukot vetoavat siihen, että sinähän niitä lapsia halusit tehdä ja sinähän halusit ne ottaa asumaan eron jälkeen. Vaikka totuus olisi, että yhdessä on haluttu lapset ja lapset asuvat äidillä olosuhteiden pakosta, ts. koska isä ei heitä haluaisi asumaan missään tilanteessa. Tämä yhteiskunta, saatikka miehet yleisesti, ei ajattele koskaan äitien jaksamista, eikä varsinkaan eroäitien. Siihen todetaan kuten vaikka tupakoitsijan keuhkosyöpään, että noh sitä saa mitä tilaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen eksän käsitys kesälomailusta on, että hänen pitäisi saada tietää kaikki osoitteet ja ajankohdat, milloin ollaan missäkin. Yrittää urkkia kaiken syömisiä myöten. Ongelma on meidän puolelta ratkaistu siten, ettei kerrota mitään. Lapsi on lukioikäinen, joten mistään taaperoikäisen päiväunirytmin huolehtimisesta ei todellakaan ole enää kyse, vaan vallanhaluisesta kyttäämisestä.
Tottakai isän tulisi tietää missä lapsi menee. Näiden tietojen pihtaaminen on vallankäyttöä
Mies tietääkin. Sen eksälle ei kyllä kuulu pätkääkään, missä osoitteessa ja kenen kanssa me lomaamme vietetään.
Hauska harhaluulo, mutta valitettavasti kuuluu jos hän on lähihuoltaja. Jos lapsi viedään paikkaan mikä on lapsen turvallisuuden ja terveyden vaarantavaa, niin todellakin lähiä kuuluu kiinnostaa. Minuakin kiinnostaisi ja nostaisin metelin jos toinen vanhempi salamyhkäilisi eikä kertoisi mitään kuulumisia.
Just tän takia kerrota, kun se eksän oletus on, että lasta suunnilleen paistetaan grillissä ja sen sisäelimiä myydään mafialle. Ihan normaalisti mökkeillään ja käydään jäätelöllä ja sen sellaista. Jos eksälle antaa koordinaatit, se aloittaa pommituksen: kello on 13, liikaa UV-säteilyä, lähetä kuva että lapsi on sisällä peiton alla. Ei saa syödä tuon merkkistä jäätelöä, siinä on askorbiinihappoa. Ette saa mennä eläinpuistoon, lehmä voi purra. Vaihtoehdot on siis tosiaan ne, että annetaan eksän sanella mitä ja missä saa tehdä tai sitten ei kerrota kuin ylimalkaisesti, että ”ollaan Pirkanmaalla” tai ”käytiin sukulaisten luona”.
Vierailija kirjoitti:
Miettiikö täällä kukaan miltä lapsista mahtaa tuntua tällaisessa tilanteessa? Kun vanhemmat riitelee siitä kenen pitää olla heidän kanssaan?
Ihan turhaa vedota siihen, että vanhempikin tarvitsee omaa aikaa. Kyllä, varmasti tarvitseekin, mutta lapset kyllä tietävät etteivät ole toivottua seuraa.
Painivat sitten esim. mielenterveysongelmiensa kanssa myöhemmin.
En tiedä miten te siellä ydinperheissä riitelette, mutta minä en riitele lasten isän kanssa lasten kuullen. En riidellyt ydinperheessä, en ole riidellyt eron jälkeenkään. Kyllä ne hoidetaan rauhallisesti ja asiallisesti kommunikoiden ja aikuisten kesken. Erosta on jo kymmenen vuotta, mutta erotessamme tein kaksi päätöstä. 1) Ikinä en lasten isää arvostele lasten kuullen ja 2) rahasta mä en tappele. Ne päätökset ovat pitäneet 100%.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näitä lapsiaan vieroksuvia vanhempia on aina ollut ja tulee aina olemaan.
Kaikkein helpoimmalla pääset, kun et mieti ollenkaan exäsi tekemisiä tai tekemättäjättämisiä. Ole onnellinen, että lapsenne on jo teinejä ja pärjäävät kyllä. Olisi huomattavasti ikävämpää sopia asioita, jos kyseessä olisi taaperoikäinen jota oikeasti pitäisi hoitaa.
Jos isä itse haluaa järjestää loman lasten kanssa noin, niin ikävä kyllä et sille mahda mitään. Ei varmastikaan ideaali lasten kannalta, mutta kuten sanottua asialle ei voi mitään. Turhaan itseäsi asialla kiusaat.
Oma eroni jälkeinen aika helpottui todella paljon, kun lakkasin murehtimasta sitä, kuinka isä vieraantuu lapsistaan, koska ei heitä halua tavata. Tilanne on todella kurja ja ikävä ja siitä kärsii myös lapset, mutta asialle ei voi mitään. Älä hauku isää lapsille, äläkä valita tilannetta lasten kuullen. Pidä huoli siitä, että olet itse läsnä lapsillesi ja olet heille se tuki ja turva, vaikka välillä se on raskasta, eikä kiitosta kannata odottaa. Se on äidin rooli ja se on loppujen lopuksi todella mahtavaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen eksän käsitys kesälomailusta on, että hänen pitäisi saada tietää kaikki osoitteet ja ajankohdat, milloin ollaan missäkin. Yrittää urkkia kaiken syömisiä myöten. Ongelma on meidän puolelta ratkaistu siten, ettei kerrota mitään. Lapsi on lukioikäinen, joten mistään taaperoikäisen päiväunirytmin huolehtimisesta ei todellakaan ole enää kyse, vaan vallanhaluisesta kyttäämisestä.
Tottakai isän tulisi tietää missä lapsi menee. Näiden tietojen pihtaaminen on vallankäyttöä
Miksi isän pitäisi se tietää…?
Miksi ei riitä tieto siitä, että lapsesta huolehditaan?
Eri
Pitää kokonaan lopettaa tuo, että lapset ovat vuoroviikoin eronneiden vanhempiensa luona. On lasten kannalta parempi, että ne ovat vain toisella vanhemmalla.
Vuorottelu eronneiden vanhempien luona on kaupankäyntiä lasten elämällä.
Elatustuki on tarkoitettu lapsille, ei sille puolisolle jonka luona lapset asuvat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen eksän käsitys kesälomailusta on, että hänen pitäisi saada tietää kaikki osoitteet ja ajankohdat, milloin ollaan missäkin. Yrittää urkkia kaiken syömisiä myöten. Ongelma on meidän puolelta ratkaistu siten, ettei kerrota mitään. Lapsi on lukioikäinen, joten mistään taaperoikäisen päiväunirytmin huolehtimisesta ei todellakaan ole enää kyse, vaan vallanhaluisesta kyttäämisestä.
Tottakai isän tulisi tietää missä lapsi menee. Näiden tietojen pihtaaminen on vallankäyttöä
Miksi isän pitäisi se tietää…?
Miksi ei riitä tieto siitä, että lapsesta huolehditaan?Eri
perusjuttuhan se on, että pidetään toinen huoltaja kartalla missä lapsi on ja mitä sille kuuluu silloin kun on toisen huoltajan luona. Ja jos on matkoja ym niistä kerrotaan. Mikä ihmeen motiivi voi olla pantata lasten asioita?
Vierailija kirjoitti:
Pitää kokonaan lopettaa tuo, että lapset ovat vuoroviikoin eronneiden vanhempiensa luona. On lasten kannalta parempi, että ne ovat vain toisella vanhemmalla.
Vuorottelu eronneiden vanhempien luona on kaupankäyntiä lasten elämällä.
Elatustuki on tarkoitettu lapsille, ei sille puolisolle jonka luona lapset asuvat.
Jaa. En ota siihen kantaa, mikä on lasten kannalta parempi. Totean vain, että ei se vuorottelu olen kaupankäyntiä lasten elämällä. Eiköhän syy ole yleensä se, että molemmat vanhemmat haluavat lapset itselleen, ja tuo vuoroviikko on se kompromissi. Uskallan väittää, että (samassa kaupungissa asuva) etävanhemmaksi haluava ei oikeasti edes halua nähdä niitä lapsiaan enempää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen eksän käsitys kesälomailusta on, että hänen pitäisi saada tietää kaikki osoitteet ja ajankohdat, milloin ollaan missäkin. Yrittää urkkia kaiken syömisiä myöten. Ongelma on meidän puolelta ratkaistu siten, ettei kerrota mitään. Lapsi on lukioikäinen, joten mistään taaperoikäisen päiväunirytmin huolehtimisesta ei todellakaan ole enää kyse, vaan vallanhaluisesta kyttäämisestä.
Tottakai isän tulisi tietää missä lapsi menee. Näiden tietojen pihtaaminen on vallankäyttöä
Miksi isän pitäisi se tietää…?
Miksi ei riitä tieto siitä, että lapsesta huolehditaan?Eri
perusjuttuhan se on, että pidetään toinen huoltaja kartalla missä lapsi on ja mitä sille kuuluu silloin kun on toisen huoltajan luona. Ja jos on matkoja ym niistä kerrotaan. Mikä ihmeen motiivi voi olla pantata lasten asioita?
En ajatellut panttaamista, vaan yleisesti vain sitä, että onko tiedolla merkitystä.
Tietysti haluaisin tietää, jos toinen vanhempi lähtee ulkomaille, mutta minun kannaltani on aivan sama, viekö isä lapset omalle tai kaverin mökille. Maa riittää, sen tarkemmalla tiedolla en tee mitään.
Ja mikäli luotan toiseen vanhempaan, niin luotan myös, että kaikki menee hyvin. Mikäli en luota, niin sitten alan kyttämään ja kontrolloimaan.
Tämä on jännä juttu. Eroperheissä on täysin ymmärrettävää, että vanhempi haluaa omaa aikaa edes kaksi viikkoa vuodessa, mutta annas olla kun kyse on päiväkoti-ikäisestä ja ydinperheestä. Silloin vanhempia syyllistetään ja päälistellään miten itsekkäitä he ovat jos eivät koko lomaansa vietä lasten kanssa ja että kehtaavat viedä päiväkotiin kesällä! Miksi hankkia lapsia jos ei niiden kanssa halua taitaa olla yleisin tässä asiassa käytetty argumentti.