Lue keskustelun säännöt.
Kesäloma ja eroperheet
Olemme sopineet ex-miehen kanssa lastenvalvojalla, että hän on lasten kanssa kesälomalla 2 viikkoa. Tämä saatiin sovittu kovan väännön jälkeen. Häntä lainatakseni "Et taida ymmärtää, miten tärkeä loma on minulle. En halua käyttää siitä pitkää aikaa lasten kanssa". Nyt hän ilmoitti, että ottaa lapset 1 viikoksi kesäkuussa ja 1 viikoksi heinäkuussa. Tuolloin kesäkuussa hän tosin itse on vielä töissä ja lapset keskenään hänen kotonaan päivä. Lapset ovat jo teinejä, joten pärjäävät kyllä. Mutta mietin, että onko tuo aika oikeasti tarkoitettu käytettäväksi näin. En tästä jaksa hänen kanssaan enää tapella. Käynnit lastenvalvojalle ja sovittelussa olivat sen verran rankkoja, etten halua kokea niitä enää ikinä. Mutta kuulisin mielellään mielipiteitä asiasta.
Kommentit (389)
Käsitätkö ap ex.-miehesi loman tärkeyden?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa limittää koko kesä niin että se joka ensin lomailee
A lomailee 1 vkon ensin ilman lapsia ja lapset on B: n luona. Ja toisinpäin siten kun B:n loma alkaa hän pitää 1 vkon lapsivapaata lomaa ensin. Sitten vaikka 2 vkon pätkissä tai missä pätkissä tahansa. Tarkoitushan ei kuitenkaan ole pilata kummankaan lomaa.
Jos isä ei aijo katsoa lasten perään laisinkaan tai ota lapsia ollenkaan luokseen omalla kesälomalla, sinuna menisin uudelleen joko lakimiehen konsultointiin tai lastenvalvojalle.
Ex vaimo ei ole vuosiin halunnut viettää lastensa kanssa aikaa, saatikka uhrata aikaa kesälomastaan. Toimiiko sovitut viikonloput kahden viikon välein, no ei. Oma aika hälle tärkeämpää.
Nautin kyllä ajasta lasteni kanssa, vaikka välillä kaipaankin omaa aikaa. Spontaanit viikonlopun reissut vaan yksinkertaisesti unohdettava. Elämää se tämäkin on, enkä kadu missään vaiheessa
Ehkä parempi lapsille, että eivät ole tekemisissä äidin kanssa joka viis välittää.
Pointtini, että ihan pienistä ei kannata alkaa taistelemaan. Ei tarvitse aina mennä pilkulleen kuten on sovittu lastenvalvojan luona, vaan keskustellaan rauhassa ilman räyhäämistä. Lapset ei saa olla pelinappuloita
Voi päivä teidän kanssa. Ongelma tehdään/ nähdään missä sitä ei ole. Antakaa rauha ex.lle viettää lomaa miten tykkää lasten kanssa. Ei tarvitse huolehtia ja järjestää kyllä he pärjää.
Vierailija kirjoitti:
Et sinä, eikä lastenvalvoja voi pakottaa exääsi tapaamaan lapsiaan. Lasten kannalta on tietysti harmillista, jos isänsä ei heistä ole kiinnostunut.
Niin kukaan pysty määräämään että exä antaa lapset toiselle vanhemmalle jos exä ei halua. Se on ihmeellistä miten erotessa liian usein keskustelutaito ati yhteys katoaa. Itse olisin voinut olla lasteni kanssa vaikka kaikki loma- ajat. Exä vaan ei halunnut tuoda tyttäriäni minulle vaikka oli oikeudessa vahvistettu tapaamissopimus. Mikään ei auttanut. Lasten kanssa asuvan ei tarvitse antaa lapsia tapaamisiin jos ei halua. Siinä ei auta mikään. Toisaalta ei lapsia voi toiselle väkisinkään viedä jos tämä ei halua. Meilläkin oli sovittu että lapset on minulla kaksi viikkoa joka kesä mutta ei ikinä toteutunut kymmenen vuoden aikana. Eräänkin kerran olin varannut ja maksanut lomamatkan ystävieni kanssa kun exä ilmoitti ettei anna lapsia vaikka ihan muuta oli aiemmin sovittu. En nähnyt lapsiani kahdeksaan vuoteen... nyt ymmärrän exääni. Hän on sairas ihminen, halusi kiusata minua lasteni kautta. Sitä vaan en tiedä että miksi. Vaikeita tilanteita ja kaikista asioista pitäisi sopia kirjallisesti heti erotessa. Tosin harvoin kait sekään auttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ex vaimo ei ole vuosiin halunnut viettää lastensa kanssa aikaa, saatikka uhrata aikaa kesälomastaan. Toimiiko sovitut viikonloput kahden viikon välein, no ei. Oma aika hälle tärkeämpää.
Nautin kyllä ajasta lasteni kanssa, vaikka välillä kaipaankin omaa aikaa. Spontaanit viikonlopun reissut vaan yksinkertaisesti unohdettava. Elämää se tämäkin on, enkä kadu missään vaiheessa
Ehkä parempi lapsille, että eivät ole tekemisissä äidin kanssa joka viis välittää.
Pointtini, että ihan pienistä ei kannata alkaa taistelemaan. Ei tarvitse aina mennä pilkulleen kuten on sovittu lastenvalvojan luona, vaan keskustellaan rauhassa ilman räyhäämistä. Lapset ei saa olla pelinappuloita
Sulla on asiat tosi hyvin. Olen samaa mieltä ettei ihan pikkujutuista kannata alkaa riitelemään. Itselle kävi niin että vaimo esti lasten tapaamiset aikoinaan liki kymmeneksi vuodeksi. Oli sopimukset papreilla mutta ei meillä näihin apua saa. Mies on yleensä aina häviäjä. Mitää perustetta lasten vieraannuttamiselle ei ollut, ehkä se oli kosto kun en pienituloisena yrittäjänä suostunut maksamaan elareita tai kosto etten antanut tyttöjen muuttaa sukunimeään uuden ukkonsa sukunimeksi. Se oli hyvä koska exä on kolunnut läpi ties kuinka monta miestä ja tyttäret ovat fiksusti pitäneet minun, isänsä sukunimen. Mielestäni tapaamisita voi kyllä luopua mutta niitä ei saa missään nimessä estää. Vaikeita juttuja.
Mun sydän särkyy kun mietin miten monet lapset pikkuhiljaa ymmärtää että toinen vanhempi, tai pahimmillaan molemmat, ei halua viettää aikaa heidän kanssa. Ei ole kiinnostunut heistä, ei tykkää heistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos toinen vanhemmista ei halua viettää aikaansa lasten kanssa, niin äärimmäisen tärkeää, että se toinen on läsnä, tukena ja mitä ikinä vanhemmuuteen tuleekaan. Valitettavasti tinkii sitten omasta "vapaa-ajasta" joka olisi tärkeää, että jaksaa arjen pyörityksen.
Vaikka kuinka tekisi mieli lapsilleen haukkua sitä toista vanhempaa joka välttelee vastuutaan, niin loppupelissä aika turhaa. Lapset kun on oikeasti fiksuja ja tajuavat itsekkin. Haukkuminen saattaa aiheuttaa sitten myöhemmässä vaiheessa, kun lapsi on jo aikuinen jonkin asteista suppeakatseisuutta tms
Riittää kun on yksi hyvä vanhempi, vaikka välillä rankkaa onkin
Miksi valitsit tämän uroon lastesi isäksi? Piti j komea?