Muita oikeasti rumia?
Onko muita naisia jotka ovat oikeasti todella epäviehättävän näköisiä? Vaikuttaako asia itsetuntoonne ja yleiseen olemiseen?
Olen kolmekymppinen, naimisissa oleva perheenäiti ja myöntää täytyy, että olen ulkonäöltäni ruma. Omaan sellaisia ulkoisia piirteitä joita yleisesti pidetään epäviehättävänä. Kengänkokoni on 42, olen muutenkin suurikokoinen ja kasvoissani on jo pari syvää ilmeryppyä. En jaksa juuri meikata, arkena pelkkä ripsiväri ja sävytetty päivävoide. Välillä olen yrittänyt kunnostautua tässä asiassa, mutta palaan yleensä tuohon koska tunnen oloni oudoksi meikeissä.
Olen harkinnut ripsienpidennyksiä ja muita muodikkaita ehostuksia, mutta olen lopulta liian mukavuudenhaluinen enkä halua liimoja silmiini tai muovia kynsiini, vaikka ne taitavasti tehtynä kauniilta näyttävätkin. Olen toisaalta myös liian pihi.
Ihmettelen että mieheni haluaa olla kanssani, vaikka varmasti saisi jonkun kauniimman. Hän on tavanomainen duunarimies, mutta sillä komealla tavalla jota naiset yleensä ihailevat. Mieheni on kaikinpuolin ihannekumppani, mutta en voi olla ihmettelemättä miksi hän on kanssani.
Hullua ajatella näin, tiedän.
Kommentit (133)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä luulen että jos näkisin todellisuudessa nämä ihmiset, jotka täällä kertovat olevansa rumia, ei heistä yksikään olisi sellainen.
Tulin av:lle viime syksynä, ja jo silloin sama Ap samoine kuvauksineen kuvaili rumuuttaan. Yhteen vastasinkin, sanoin jotain myönteistä. Sitten nämä alkoivat toistua. Kasvonpiirteitä kuvailtiin suht samoin. Yhdessä Ap sanoi myöhemmin ketjussa että USA:ssa bussissa oli hänet sekoitettu Mandy Mooreen, pistäkääpä googleen tämä filmitähti-laulaja, jos ette tiedä muuten.
Eli pelkkä provohan tämä on. Pikkuisen muunnellaan. En ymmärrä, mitä aloittaja saa tästä. Varmaan tämäkin vastaukseni antaa hänelle jotain kicksejä? Ole hyvä.
Tässä ketjussa on eri ap. Mä kirjoitin tuon viestin taannoin, johon siis viittaat. Olen siis myöskin ruma ja olin juuri tulossa kommentoimaan ketjuun.
T. USA:ssa Mandy Mooreksi luultu
P.S. Ollessani lomamatkalla Intiassa muutama vuosi sitten monet tuntemattomat ihmiset halusivat kanssani samaan kuvaan -- syytä en edelleenkään tiedä. Siis tulivat innoissaan/tohkeissaan luokseni ja halusivat kuvata itsensä/perheensä kanssani. :D Olin retkillä siellä isomman porukan kanssa ja vain mun kanssa halusivat kuvaan. Hassua; suostuin sinänsä niihin mukaan, mutta sekoittivatkohan hekin mut johonkin länkkärijulkkikseen (?).
Siis millä perusteilla olet ruma?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te "rumat", oletteko koittaneet olla iloisia ja positiivisia? Kuljette suu hymyssä ja pää pystyssä! Kivat vaatteet päälle joissa olo tuntuu mukavalta ja niitä kivoja vaatteita löytyy joka kokoa.
Jotain piristystä hiuksiin ja vaikka sipaisu meikkiä!Ei se honey boo boo ohjelman mama Junekaan mikään kedon kaunein kukka ole mutta omaa iloisen elämänasenteen eikä ole tarvinnut sinkkuna viihtyä jos ei itse niin ole halunnut.
Kauneus kumpuaa sisältä.
Tätä joku "ruma" tulee alapeukuttamaan ja sanomaan että en ole nähnyt kuinka ruma juuri sinä olet mutta mitä menetät jos koitat tuota ehdottamaani kikkaa?
Ja alat puhua itsellesi kauniisti ja kehumaan itseä peilin edessä.Olen, ja toki se tekee kauniimmaksi. Se on vaan ihan sairaan rankkaa ja tulee myös mielisairas olo, vaikka ajatteleekin sen olevan omaksi hyväksi. Ideaalitapauksessahan ihminen saa ihailua ensin vanhemmiltaan ja myöhemmin kumppaniltaan ja se kaunistuminen tulee näin luonnostaan itsetunnon kautta. Näkymättömän ihmisen pitää tehdä se kaikki työ feikkinä yksin ja on siltikin takamatkalla.
Kaikki varmasti voivat visualisoida naisen, joka on menettänyt kaiken hehkunsa ja lakannut pitämästä itsestään huolta latistavassa parisuhteessa. Sieltä nouseminen on mahdollista, mutta ei helppoa.
No tottakai kaikki muutos on rankkaa mutta jos sitä haluaa niin sen myös tekee.
Itsekin laihdutan. Ylipainoa minulla oli 35 kiloa ja jäljellä noin 18 kiloa. Ei ole ollut helppoa tämäkään muutos mutta se on hyväksi itselleni. Todennäköisesti vatsastani ei koskaan tule enää sileä eikä litteä vaan roikkuva nahka jossa mahdollisesti vielä läskiä painona ja allit tulee heilumaan tuulessa mutta ei se estä minua kulkemasta pää pystyssä ja suu hymyssä!Kuinka usein itse kiinnität huomiota ihmisten epäkohtiin? Itse en juurikaan ja olen ajatellut ettei kukaan minuakaan niin kriittisellä silmällä katso ja se on totta! Ja jos katsoo niin siinähän katsoo. Hymyllä peittoan tuollaiset nirppanokat mennen tullen!
En puhunut mistään laihduttamisesta vaan siitä, että yrität tsempata itsesi hymyilemään säitelevästi ja vakuutat olevasi rakas ja ihana ja yrität ilmituoda sitä ulos olemuksestasi, kun oikeasti olet yksin, kukaan ei koske eikä ihaile sinua, elämä pelottaa ja menneisyys on vaatinut veronsa. Se viimeinen surullinen häive silmistä on ihan tosi vaikea feikata pois. Etenkin kun ei tiedä,kantaako tuo kaikki koskaan mitään hedelmää vai jääkö se vain omaksi mielikuvitusleikiksi. Ei ihmisen itsetunto rakennu pelkästään oman pään sisällä tai siis jos saat enemmän itsetuntoa syövää impulssia kuin rakentavaa, joudut koko ajan hartiavoimin tekemään työtä pitääksesi itsesi edes jotenkin pinnalla.
On ihan helppo lähteä ulos ja lenkille ja katsoa mitä suuhunsa laittaa. Siihen ei tarvita mitään mielenmanipulaatiokeinoja.
Älä vähättele.
Jos olet masentunut niin se on eri juttu kuin olla ns ruma.
Ja luuletko että se mieliala kohoaa itseä haukkumalla?
Nimenomaan pään sisältä se kaikki lähtee.
Mutta kulje vaan naama nutturalla jatkossakin jos siitä tulee parempi mieli!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä luulen että jos näkisin todellisuudessa nämä ihmiset, jotka täällä kertovat olevansa rumia, ei heistä yksikään olisi sellainen.
Tulin av:lle viime syksynä, ja jo silloin sama Ap samoine kuvauksineen kuvaili rumuuttaan. Yhteen vastasinkin, sanoin jotain myönteistä. Sitten nämä alkoivat toistua. Kasvonpiirteitä kuvailtiin suht samoin. Yhdessä Ap sanoi myöhemmin ketjussa että USA:ssa bussissa oli hänet sekoitettu Mandy Mooreen, pistäkääpä googleen tämä filmitähti-laulaja, jos ette tiedä muuten.
Eli pelkkä provohan tämä on. Pikkuisen muunnellaan. En ymmärrä, mitä aloittaja saa tästä. Varmaan tämäkin vastaukseni antaa hänelle jotain kicksejä? Ole hyvä.
Tässä ketjussa on eri ap. Mä kirjoitin tuon viestin taannoin, johon siis viittaat. Olen siis myöskin ruma ja olin juuri tulossa kommentoimaan ketjuun.
T. USA:ssa Mandy Mooreksi luultu
P.S. Ollessani lomamatkalla Intiassa muutama vuosi sitten monet tuntemattomat ihmiset halusivat kanssani samaan kuvaan -- syytä en edelleenkään tiedä. Siis tulivat innoissaan/tohkeissaan luokseni ja halusivat kuvata itsensä/perheensä kanssani. :D Olin retkillä siellä isomman porukan kanssa ja vain mun kanssa halusivat kuvaan. Hassua; suostuin sinänsä niihin mukaan, mutta sekoittivatkohan hekin mut johonkin länkkärijulkkikseen (?).
Siis millä perusteilla olet ruma?
No siis mulla on liian voimakkaat poskipäät, liian iso nenä, hieman vinot silmät, suomalaiseksi liian paksut huulet, päärynävartalo (lantio suhteessa leveähkö todella hoikkanakin) sekä luonnostaan maantienväriset hiukset. Lisäksi olen jollain määrittelemättömällä tavalla ruma, sillä kumppanin löytäminen on ollut aina vaikeaa ja ihmiset yleensä aina muistavat mut helposti (eli olen jotenkin ruman näköinen, niin jään mieleen, vaikka olen yleensä melko hiljainen ja pysyttelen sivussa).
T. Kommentoimasi henkilö
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sulla on jo lapsia niin sillä ei ole enää mitään väliä miltä näytät. Korkeintaan voit kohottaa itsetuntoa ja elää terveemmin.
Miten ne lapset liittyy mihinkään? Ei kaikki edes halua lapsia? Taas joku olettamassa, että kaikki haluaa samoja asioita :’D
Mihin muuhun rumuus elämässä vaikuttaa, kuin juuri kumppanin saamiseen ja sitä kautta lasten. Eli jos ne on saanut hankittua niin rumuudella ei ole enää mitään väliä.
No, ehkä joissakin työtehtävissä se voi vaikuttaa myös.
78978987 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sulla on jo lapsia niin sillä ei ole enää mitään väliä miltä näytät. Korkeintaan voit kohottaa itsetuntoa ja elää terveemmin.
Miten ne lapset liittyy mihinkään? Ei kaikki edes halua lapsia? Taas joku olettamassa, että kaikki haluaa samoja asioita :’D
Mihin muuhun rumuus elämässä vaikuttaa, kuin juuri kumppanin saamiseen ja sitä kautta lasten. Eli jos ne on saanut hankittua niin rumuudella ei ole enää mitään väliä.
No, ehkä joissakin työtehtävissä se voi vaikuttaa myös.
Minulla ei ole yhtään perheenjäsentä. Jotta voisin saada itselleni perheyhteisön, pitäisi pariutua. Pariutuminen hyvän ja uskollisen miehen kanssa rumana naisena ei ole mikään helppo nakki, etenkin kun yksinäisyys on muutenkin nakertanut itsetuntoa.
Työssä rumuus ei ole haitannut, koska osaan pukeutua asianmukaisesti ja minusta tuntuu, että työssäni liian tyttömäinen ulkonäkö haittaisi uskottavuutta.
78978987 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sulla on jo lapsia niin sillä ei ole enää mitään väliä miltä näytät. Korkeintaan voit kohottaa itsetuntoa ja elää terveemmin.
Miten ne lapset liittyy mihinkään? Ei kaikki edes halua lapsia? Taas joku olettamassa, että kaikki haluaa samoja asioita :’D
Mihin muuhun rumuus elämässä vaikuttaa, kuin juuri kumppanin saamiseen ja sitä kautta lasten. Eli jos ne on saanut hankittua niin rumuudella ei ole enää mitään väliä.
No, ehkä joissakin työtehtävissä se voi vaikuttaa myös.
Niin, olen saanut ystäviä, uran, rahaa, lisää rahaa, autoja, asuntoja. Mutta en perhettä (mies ja lapset) tai itsetuntoa tai tunnetta siitä, että olisin kuin muut.
Olen miettinyt miksi aina sanotaan että rumaksi itsensä koskevalla ihmisellä on huono itsetunto. Miksi pitäisi kokea itsensä kauniiksi jos ei sitä ole? Eikö se ole itsepetosta?
Olen pitkä ja harteikas, vartalonmuoto vähän samanlainen kun temppareissa Vilmalla, mutta iho ruma ja joka paikka roikkuu.
Otsassa syviä ryppyjä, kaksoisleukakin löytyy. Suuret jalat ja kädet.
Minulla ei mielestäni ole huono itsetunto, mutta totean vain faktat jotka kuka tahansa näkee.
Vierailija kirjoitti:
En millään jaksa uskoa että olisitte oikeasti rumia. Monella vain on sellainen käsitys ja lisäksi huono itsetunto. Jokainen voi tehdä itsestäni loppumattoman listan huonoista puolista ja tuijottaa niitä jatkuvasti.
Minulla on epäsymmetriset kasvot, valtavat silmäpussit, kaksoisleuka, pieni suu, ohuet hiukset, lyhyet jalat... lista on loputon. Usein kuitenkin meikkaan ja koitan hiuksiakin jotenkin laittaa. Pidän vartalostani huolta kuntoilemalla 5x viikossa.
Jos kuljen kaupungilla meikittä lököverkkareissa tiukka ilme naamalla niin tuntuu että sulaudun seiniin, olen ilmaa. Jos minulla on vartaloni parhaita puolia korostavat kivat vaatteet, vähän ehostusta ja etenkin positiivinen asenne ja hymy suunpielessä niin saan tuntemattomilta miehiltä treffipyyntöjä, silmäniskuja, juttuseuraa. En ole todellakaan kedon kaunein kukkanen mutta asenteella ja omalla hyvällä fiiliksella on aivan valtava ero siihen miten itsensä näkee ja miten muut näkevät tämän kyseisen henkilön.
Rumallehan olisi hieno tunne, kun sulautuisi seiniin eikä herättäisi huomiota. Nuo treffipyynnöt ja silmäniskut nyt ovat rumalle täyttä utopiaa meikeistä tai vaatteista riippumatta.
Olenkohan mä ruma, jos mua haukuttiin peruskoulussa lehmäksi, huudeltiin hyi v*ttua, ja sitä etten koskaan saisi miestä. Nyt kun olen päässyt peruskoulusta ja aloin meikkaamaan kevyesti, niin mua on kehuttu kasvotusten monesti kauniiksi ja nukeksi aina välillä. Mutta kyllä jotkut on sanoneet että olen sievä ilman meikkiäkin. Itse en oikein osaa sanoa minkälainen olen.
T. 17v
Niin ruma olen, että luonto on suojellut minua joutumasta / pääsemästä naimisiin. Samalla se on kuitenkin säästänyt minut monelta harmilta, kuten juopolta tai pettävältä aviosiipalta ja pahatapaisilta lapsilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
millainen on epäsymmetrinen naama, mietin että itselläni on varmaan sellainen. :(
No siis kyllä kaikilla tietenkin on vähän epäsymmetriaa. Mutta niinhän sitä sanotaan, että maailman kauneimmat naiset ovat niitä joiden kasvot ovat mahdollisimman symmetriset.
Voi olla. Mutta esimerkiksi monella yleisesti kauniina pidetyllä naisnäyttelijällä on epäsymmetriset kasvot. Symmetria ei mielestäni kerro mitään kauneudesta / rumuudesta. Ainoastaan siitä, ovatko kasvot symmetriset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
millainen on epäsymmetrinen naama, mietin että itselläni on varmaan sellainen. :(
No siis kyllä kaikilla tietenkin on vähän epäsymmetriaa. Mutta niinhän sitä sanotaan, että maailman kauneimmat naiset ovat niitä joiden kasvot ovat mahdollisimman symmetriset.
Voi olla. Mutta esimerkiksi monella yleisesti kauniina pidetyllä naisnäyttelijällä on epäsymmetriset kasvot. Symmetria ei mielestäni kerro mitään kauneudesta / rumuudesta. Ainoastaan siitä, ovatko kasvot symmetriset.
Samaa mieltä. Symmetrisetkin kasvot voivat olla kaikkea muuta kuin kauniit. Ja monella kauniilla taas on epäsymmetriset kasvot.
Vierailija kirjoitti:
Ahdistaa katsoa peiliin.
Hyvältä sä näytät :)
Olisin halunnut lapsia, mutta aina pelännyt, että niistä tulisi kauhean näköisiä.
Piirteissäni ei ole mitään sievää eikä siroa, ei kasvoissa eikä vartalossa. Korkeintaan liian pienet sormet ja varpaat. Kunnon resting bitch face lisättynä pystyllä perunanenällä, valtavat posket, kaksoisleukaa, emännänkyhmyä jopa kun paino alkoi vitosella eikä pilateskaan tai mikään ryhtikorjaus auta, löllöä kertyy sisäreisiin ja alleihin, rinnat suhteettoman suuret. Iho ohut ja veltto, keho kerää nestepöhötystä.
Ihan se ja sama, vaikka olen kuinka iloinen ja reipas ja pukeudun kivasti ja laitan hiukset niin eipä sitä ulkonäöllään mitään positiivista vaikutusta tee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä luulen että jos näkisin todellisuudessa nämä ihmiset, jotka täällä kertovat olevansa rumia, ei heistä yksikään olisi sellainen.
Tulin av:lle viime syksynä, ja jo silloin sama Ap samoine kuvauksineen kuvaili rumuuttaan. Yhteen vastasinkin, sanoin jotain myönteistä. Sitten nämä alkoivat toistua. Kasvonpiirteitä kuvailtiin suht samoin. Yhdessä Ap sanoi myöhemmin ketjussa että USA:ssa bussissa oli hänet sekoitettu Mandy Mooreen, pistäkääpä googleen tämä filmitähti-laulaja, jos ette tiedä muuten.
Eli pelkkä provohan tämä on. Pikkuisen muunnellaan. En ymmärrä, mitä aloittaja saa tästä. Varmaan tämäkin vastaukseni antaa hänelle jotain kicksejä? Ole hyvä.
Ap:n todellisuudesta en tiedä, mutta olen yksi kommentoijista ja mulle on tultu ihan päin naamaa kadulla sanomaan, että ”hyi v*ttu” tai joskus joku äijä kommentoi, että pussi päässä voisin kelvata johonkin. Eli tuskin olisin saanut tällaisia kommentteja, ellen oikeasti olisi ruma.
Minäkin olen saanut tällaisia kommentteja koko elämäni ajan. Viimeksi noin kuukausi sitten random mies kadulla haukkui minut pystyyn. Mies tosin oli sekaisin kuin seinäkello, mutta ei se asiaa mihinkään muuta, että häneltä nyt vaan puuttui estot sanoa ääneen se mitä kaikki muutkin ajattelevat. Koko elämä näitä herjauksia on kuultu ja lapsetkin tuijottavat.
Itse en kyllä osaisi eritellä vikojani ja virheitäni kuten muut edellä. Välttelen peilejä ja valokuvia, olen aina vältellyt. Hississä katson lattiaan. En halua kohdata rumuuttani, on helpompaa sietää itseä kun ei oikein tarkalleen edes tiedä miltä oma kuori näyttää. Sen tiedän, että käteni ja jalkani ovat kauheat: ihoni on todella ohut ja vaalea, joten isot siniset suonet näkyvät ja tuntuvat kaikkialta ja aivan etenkin kropan äärialueilla selvästi läpi. Käteni ovatkin aina olleet kuin vanhalla mummolla ja nuorempana häpesin ja piilottelin niitä hullun lailla, enää en jaksa.
Teen sen mitä pystyn, eli pukeudun nätisti ja laitan ripsiväriä ja pidän tukan pitkänä. Muulle en vain mahda mitään. Parisuhteesta en ole kiinnostunut, en kykenisi asettumaan kenenkään suoralle arvostelulle ja jatkuvalle arvioinnille niin alttiiksi, joten se, ettei kukaan koskaan ikinä milloinkaan ole lähestynyt minua, ei ole haitannut. Minulla on paljon ystäviä, minua pidetään mukavana, teen tärkeää työtä ja olen siinä tosi hyvä. Jos nyt ulkonäöllisesti en vastaa yleisiin ihanteisiin niin se on lopulta aika pientä.
Aloitin pari viikkoa sitten projektin. Se ei ole ollut helppoa, mutta hetkittäin jopa hauskaa.
Olen ruma. Itsetunto ulkonäön osalta nolla. En ole koskaan saanut kehuja. Joskus ikuisuus sitten joku todella rakastunut on voinut sanoa, että silmäni ovat kauniit tai perse hyvä. Vuosikausiin ei mitään eikä kukaan edes huomaa minua. Inhoan kameraa ja valokuvaustilanteessa yritän transportata itseni muualle.
Nyt olen päättänyt ottaa itsestäni joka ainoa päivä yhden valokuvan, johon olen tyytyväinen. Ilman filtteröintiä. On kyllä vaatinut psyykkaamista aikalailla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä luulen että jos näkisin todellisuudessa nämä ihmiset, jotka täällä kertovat olevansa rumia, ei heistä yksikään olisi sellainen.
Tulin av:lle viime syksynä, ja jo silloin sama Ap samoine kuvauksineen kuvaili rumuuttaan. Yhteen vastasinkin, sanoin jotain myönteistä. Sitten nämä alkoivat toistua. Kasvonpiirteitä kuvailtiin suht samoin. Yhdessä Ap sanoi myöhemmin ketjussa että USA:ssa bussissa oli hänet sekoitettu Mandy Mooreen, pistäkääpä googleen tämä filmitähti-laulaja, jos ette tiedä muuten.
Eli pelkkä provohan tämä on. Pikkuisen muunnellaan. En ymmärrä, mitä aloittaja saa tästä. Varmaan tämäkin vastaukseni antaa hänelle jotain kicksejä? Ole hyvä.
Ap:n todellisuudesta en tiedä, mutta olen yksi kommentoijista ja mulle on tultu ihan päin naamaa kadulla sanomaan, että ”hyi v*ttu” tai joskus joku äijä kommentoi, että pussi päässä voisin kelvata johonkin. Eli tuskin olisin saanut tällaisia kommentteja, ellen oikeasti olisi ruma.
Äitini oli aikanaan todella kaunis nainen. Silti hän on saanut saman kommentin (pussi päässä). Sanojana oli ruma, lihava, kaljamahainen, haiseva ja huonohampainen dippainssi, joka ei koskaan tule saamaan äitiäni parempaa.
Tässä ketjussa on eri ap. Mä kirjoitin tuon viestin taannoin, johon siis viittaat. Olen siis myöskin ruma ja olin juuri tulossa kommentoimaan ketjuun.
T. USA:ssa Mandy Mooreksi luultu
P.S. Ollessani lomamatkalla Intiassa muutama vuosi sitten monet tuntemattomat ihmiset halusivat kanssani samaan kuvaan -- syytä en edelleenkään tiedä. Siis tulivat innoissaan/tohkeissaan luokseni ja halusivat kuvata itsensä/perheensä kanssani. :D Olin retkillä siellä isomman porukan kanssa ja vain mun kanssa halusivat kuvaan. Hassua; suostuin sinänsä niihin mukaan, mutta sekoittivatkohan hekin mut johonkin länkkärijulkkikseen (?).