Lue keskustelun säännöt.
Muita pienituloisia, jotka on innostunut sijoittamisesta?
23.04.2019 |
Olen parikymppinen yksin asuva nainen. Käyn osa-aikatöissä ja luen pääsykokeisiin, ja vuokran jälkeen mulle jää käteen n. 570 €/kk. Venytän senttiä niin että laitan aina 200 €/kk sijoitusrahastoihin. Yleensä pystyn myös säästämään 50-100 €/kk tilille varakassaksi, odottamaan yllättävää rahan tarvetta tai otollista hetkeä ostaa lisää rahastoja/osakkeita.
Kaverit pitää mua hulluna kun minimoin kaikki kulut enkä käytä rahaa elämiseen tässä ja nyt. Mutta nuorena on tärkeä aloittaa säästäminen, jotta pääsee kunnolla hyötymään korkoa korolle vaikutuksesta. Ja koska olisi parempi venyttää senttiä kuin nuorena terveenä sinkkuna? Vaikka toivon pääseväni myöhemmin selvästi paremmille palkoille, silloin mulla voi olla lapsia, asuntolaina (tai perheasunnon kallis vuokra), auto ja vaikka mitä muita ns. pakollisia kuluja. Ja kun elämä ei aina mene suunnitelmien mukaan vaan mitä tahansa voi tapahtua, kyllä se varmasti helpottaa tulevaa kun tietää että sijoitukset voi koska tahansa vaihtaa rahaksi jos tulee tarve.
Onko täällä muita pienituloisia, jotka sijoittaa vähistä rahoistaan? Olisi kiva vaihtaa ajatuksia.
Kommentit (100)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sijoitan tulevaisuuteeni sijoittamalla itseeni: niin fyysiseen kuin henkiseen hyvinvointiini, sosiaaliseen pääomaan ja muuhun sellaiseen, jota rahalla ei saa mutta jonka saamisessa rahalla eli kuluttamisella on oma merkityksensä. Mitä elämää se sellainen on, jossa lukkiutuu kotiinsa ja syö pelkkää kaurapuuroa saadakseen mahdollisimman paljon rahaa säästöön?
Ihanan mustavalkoista! Säästäminen/sijoittaminen ja itseensä ja hyvinvointiinsa sijoittaminenhan sulkevat toisensa pois?! Ennemminkin veikkaan, että te, jotka kulutatte surutta kaiken minkä tienaatte, istutte jossain vaiheessa kotona syömässä kaurapuuroa, kun elämässä tulee vastaan esim. työkyvyttömyys, vakava sairaus tms. eikä elämässä ole minkäänlaista puskuria ja toimeentulotuetkin on jo lakkautettu. Mutta hei yolo!
Siinä vaiheessa kun toimeentulotuet lakkautetaan ja kansa on jäänyt työttömäksi kun ahneet osakkeenomistajat on keskittynyt hamuamaan lisää voittoja, luuletko että kansa tyytyy puputtamaan kaurapuuroa kiltisti kotonaan? Ehei, kyllä moni hakee jotain kättä pidempää ja lähtee hakemaan heidän työllään ja heidän hyvinvoinnistaan piittaamatta rikastuneilta osakkeenomistajilta työnsä hedelmiä. Ja voipi olla, että siinä rytäkässä lähtee rahojen lisäksi henki.
Hui! Aiotko oikein selvittää kaikkien osakkeenomistajien henkilöllisyyden?
Nirri pois siltä, joka on säästänyt pienistä rahoista. Niinkö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahastojen tuottamasta voitosta joutuu maksamaan 30% pääomaveroa nostaessaan rahat. Osingoista menee veroa n. 25%. Sekin kannattaa pitää mielessä, kun miettii kuinka paljon on valmis sijoittamaan ja millä riskillä: Läheskään kaikkea voittoa ei saa itselleen vaan valtio vie osansa.
Joo, tuntuu hienolta kun olen tässä vuosien saatossa onnistunut pääsemään rahastoissa kymppitonnin plussalle ja siitä veisi sitten valtio röyhkeästi 3 tonnia, melkein puolet. Tuntuu aika turhalta tämäkin touhu.
Alle kolmannes on kaukana puolesta. Mutta joo, ymmärrän mitä tarkoitat. Ei tunnu kivalta, kun köyhänä venyttää penniä ja ottaa riskin turvatakseen tulevaisuutensa, ja sitten valtio vie voitoista ison siivun.
Kyllä se 30% lähempänä puolta on kuin nollaa. Olisi edes vaikkapa 25% niin ei tuntuisi niin suurelta siivulta.
Itse asiassa yli 10 vuotta omistettuja rahasto-osuuksia myydessä voi käyttää hankintameno-olettamaa, jolloin vero on 18 % kauppahinnasta. Jos rahasto on tuottanut hyvin, tämä voi tulla selvästi edullisemmaksi. Sinun matematiikallasi 18 on lähes nolla.
Onko näin? Tämä on minulle uutta, mutta myönteinen tieto sikäli kun pitää paikkansa. Tuosta varmaan joutuu verottajalle jotenkin huomauttamaan, etteivät vie sitä normaalia pääomatuloverprosenttia...?
Eri
Jos on omistanut rahasto-osuudet tai esim. osakkeet yli 10 vuotta, voi ne myydessään käyttää luovutusvoittoa laskettaessa todellisen ostohinnan sijaan hankintahintameno-olettamaa, joka on 40 % myyntihinnasta. Laskennalliseksi luovutusvoitoksi jää tällöin 60 % myyntihinnasta, jolloin 30 % pääomatuloverolla vero on 18 % myyntihinnasta. Googlaa hankintameno-olettama, jos haluat lisätietoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahastojen tuottamasta voitosta joutuu maksamaan 30% pääomaveroa nostaessaan rahat. Osingoista menee veroa n. 25%. Sekin kannattaa pitää mielessä, kun miettii kuinka paljon on valmis sijoittamaan ja millä riskillä: Läheskään kaikkea voittoa ei saa itselleen vaan valtio vie osansa.
Joo, tuntuu hienolta kun olen tässä vuosien saatossa onnistunut pääsemään rahastoissa kymppitonnin plussalle ja siitä veisi sitten valtio röyhkeästi 3 tonnia, melkein puolet. Tuntuu aika turhalta tämäkin touhu.
Alle kolmannes on kaukana puolesta. Mutta joo, ymmärrän mitä tarkoitat. Ei tunnu kivalta, kun köyhänä venyttää penniä ja ottaa riskin turvatakseen tulevaisuutensa, ja sitten valtio vie voitoista ison siivun.
Kyllä se 30% lähempänä puolta on kuin nollaa. Olisi edes vaikkapa 25% niin ei tuntuisi niin suurelta siivulta.
Itse asiassa yli 10 vuotta omistettuja rahasto-osuuksia myydessä voi käyttää hankintameno-olettamaa, jolloin vero on 18 % kauppahinnasta. Jos rahasto on tuottanut hyvin, tämä voi tulla selvästi edullisemmaksi. Sinun matematiikallasi 18 on lähes nolla.
Onko näin? Tämä on minulle uutta, mutta myönteinen tieto sikäli kun pitää paikkansa. Tuosta varmaan joutuu verottajalle jotenkin huomauttamaan, etteivät vie sitä normaalia pääomatuloverprosenttia...?
Eri
Jos on omistanut rahasto-osuudet tai esim. osakkeet yli 10 vuotta, voi ne myydessään käyttää luovutusvoittoa laskettaessa todellisen ostohinnan sijaan hankintahintameno-olettamaa, joka on 40 % myyntihinnasta. Laskennalliseksi luovutusvoitoksi jää tällöin 60 % myyntihinnasta, jolloin 30 % pääomatuloverolla vero on 18 % myyntihinnasta. Googlaa hankintameno-olettama, jos haluat lisätietoa.
Kiitos tästä! Tutkin asiaa kunhan ehdin.
Niin, ja veroilmoitukseen pitää yleensä täydentää laskelma, jossa kertoo, että on omistanut myymänsä rahastot yli 10 vuotta ja kertoo, että haluaa käyttää hankintameno-olettamaa.
83
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sijoitan tulevaisuuteeni sijoittamalla itseeni: niin fyysiseen kuin henkiseen hyvinvointiini, sosiaaliseen pääomaan ja muuhun sellaiseen, jota rahalla ei saa mutta jonka saamisessa rahalla eli kuluttamisella on oma merkityksensä. Mitä elämää se sellainen on, jossa lukkiutuu kotiinsa ja syö pelkkää kaurapuuroa saadakseen mahdollisimman paljon rahaa säästöön?
Ihanan mustavalkoista! Säästäminen/sijoittaminen ja itseensä ja hyvinvointiinsa sijoittaminenhan sulkevat toisensa pois?! Ennemminkin veikkaan, että te, jotka kulutatte surutta kaiken minkä tienaatte, istutte jossain vaiheessa kotona syömässä kaurapuuroa, kun elämässä tulee vastaan esim. työkyvyttömyys, vakava sairaus tms. eikä elämässä ole minkäänlaista puskuria ja toimeentulotuetkin on jo lakkautettu. Mutta hei yolo!
Siinä vaiheessa kun toimeentulotuet lakkautetaan ja kansa on jäänyt työttömäksi kun ahneet osakkeenomistajat on keskittynyt hamuamaan lisää voittoja, luuletko että kansa tyytyy puputtamaan kaurapuuroa kiltisti kotonaan? Ehei, kyllä moni hakee jotain kättä pidempää ja lähtee hakemaan heidän työllään ja heidän hyvinvoinnistaan piittaamatta rikastuneilta osakkeenomistajilta työnsä hedelmiä. Ja voipi olla, että siinä rytäkässä lähtee rahojen lisäksi henki.
Hui! Aiotko oikein selvittää kaikkien osakkeenomistajien henkilöllisyyden?
Nirri pois siltä, joka on säästänyt pienistä rahoista. Niinkö?
Ilmeisesti. Mikään ei tunnu ärsyttävän tuhluria enempää kuin kanssaihminen joka ei ole tuhluri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitatko että käytät kuukaudessa vain 300 euroa rahaa muihin menoihin? Miten se on mahdollista?
Miksei olisi? Kyllä tuolla helposti ylsi ihminen puhelinlaskun ja ruuat maksaa. Mihin muuhun sitä menisi?
Harrastuksiin, vaatteisiin, elämyksiin. Elämään, jota ei saa takaisin enää sitten 65 vuotiaana miljonäärinä.
Siis näiden juttujen takana on se yksi kaikessa pihistelijä, jolle säästäminen on niin tärkeää, ettei sillä elämäntavalla ole mahdollista esim. löytää kumppania.
Mikä pointti on elää koko elämä alle köyhyysrajan, ja kerätä omaisuutta, josta ei koskaan nauti millään tavalla?
Ok. 65-vuotiaana on siis jo elämä suuressa alamäessä. Mutta kuinka paljon aikaisemmin. Milloin se alamäki alkaa. Itse ajattelen, että alamäki ei lähtökohtaisesti ala missään vaiheessa. Toki ihminen voi sairastua ja tämä ei katso välttämättä ikää. Tai joutua onnettomuuteen.
Ajattelen siis kuitenkin että juuri 80-vuotiaana tulen kokemaan tarvitsevani eniten sen hetkistä vaurauttani. Ja katuisin sitä, että tuhlasin kaiken nuorukaisena seitsenkymppisenä. Ja päivittäisiä kävelylenkkejä. Olen päässyt siinäkin harrastuksessa tuolloin vasta hyvään alkuun.
En ymmärrä siis lainkaan ajatteluasi jossa mahdollisesti 40-vuotiaana tai jopa 30-vuotiaana pitää kaikki olla koettu ja kaikki tuhlattu. Silloinhan vasta juurikin lamaannutaan odottamaan omia hautajaisia.
Vähän erilainen näkökulma tulee nyt, mutta itse toivoisin että olisin mieluummin tuhlannut rahaa silloin nuorempana ja lapsettomana, kuin sijoittanut. Kyse ei ole suurista summista, sain sijoitettua ehkä pari tonnia, mutta nyt jälkikäteen ajattelen että paremmin olisin sen sijoittanut kun olisin sijoittanut itseeni ja lähtenyt vaikka reppureissaamaan.
Nyt nelikymppisenä taloudellinen tilanteeni on hyvä ja säästöjä useampi kymppitonni. En tee sillä köyhinä vuosina säästetyllä parilla tonnilla yhtään mitään. Pisara meressä. Mutta silloin 20-vuotiaana se oli iso raha.
Sijoitan toki edelleen ja tottakai pidän sitä järkevänä, mutta muistutuksen sanana: Muista myös elää ja toteuta haaveitasi. Varsinkin nuorena kannattaa mennä, kun on vielä terve ja jaksavainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MISTÄ NÄITÄ RAHANAHNEITA TYYPPEJÄ SIKIÄÄ?
RAHA ELÄMÄNSISÄLTÖNÄ?
Vierailija kirjoitti:
MISTÄ NÄITÄ RAHANAHNEITA TYYPPEJÄ SIKIÄÄ?
RAHA ELÄMÄNSISÄLTÖNÄ?
Niinhän se on, että jos polttaa askin päivässä tupakkaa ja ostaa lisäksi muutamalla kympillä viinaa, niin se on normaalia OK elämää.
Mutta jos jättää nämä tekemättä ja sen sijaan sijoittaa säästyneet 250 euroa kuukaudessa, on rahanahne paskiainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
MISTÄ NÄITÄ RAHANAHNEITA TYYPPEJÄ SIKIÄÄ?
RAHA ELÄMÄNSISÄLTÖNÄ?
Mitä ihmeen rahanahneutta on pitää itse tienaamistaan rahoista huolta? Ei, kyllä rahanahne on sellainen jota itseään ei tienaaminen huvita, mutta vaatii kuitenkin itselleen hyvää elintasoa muiden maksamana. Näille raha on elämän ykkössisältö, valitettavasti tosin muiden rahat.
Mistä se raha tulee sinulle? Olet vissiin todella suuri tietoguru?
Miehen veli menetti koko 500 000 e arvoisen omaisuutensa ihan sijoittamalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä se raha tulee sinulle? Olet vissiin todella suuri tietoguru?
Miehen veli menetti koko 500 000 e arvoisen omaisuutensa ihan sijoittamalla.
Mihin sijoitti?
Vierailija kirjoitti:
Mistä se raha tulee sinulle? Olet vissiin todella suuri tietoguru?
Miehen veli menetti koko 500 000 e arvoisen omaisuutensa ihan sijoittamalla.
Keeneltä sinä kysyt?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan järkevää toimintaa pieni sijoittaminen on. Esimerkiksi 10% kk-tuloista ei ole suuri siivu pois elämänlaadusta, ja sen voi ohjata vaikka säästörahastoon, jossa ei ole ylläpitokuluja, ja alin kertasijoitus on pieni, jopa vain 10 e. Ihan huomaamatta kertyy oma puskurirahasto tai käteishinta isommalle kertahankinnalle. Riskitasonkin voi valita itse, tosin sillä on vaikutus tuottoon.
Itse ainakin pidän säästösijoittamista pienituloisen tärkeänä turvana hätätilanteen varalta. Toinen keinoni on veroprosentin nosto alkuvuodesta hippusen liian korkeaksi, niin sitten on kiva saada palautuksina hyvät joulurahat :) Voihan sillä tavalla myös ns. pakkosäästää itselleen pesämunaa isompaa sijoittamista varten.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa ostaa noin 1 - 1,5 vuotta romahduksen jälkeen jolloin kurssit yleensä saavuttaneet pohjan, kurssit nousee aina.
Toisaalta hyviä, osingonmaksukykyisiä yhtiöitä kannattaa ostaa aina. Odottelemalla pohjia jopa puolitoista vuotta saattaa missata kahdetkin osingot. Ajoittamista on tutkittu paljon ja todettu, ettei se useinkaan tuota sen paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahastojen tuottamasta voitosta joutuu maksamaan 30% pääomaveroa nostaessaan rahat. Osingoista menee veroa n. 25%. Sekin kannattaa pitää mielessä, kun miettii kuinka paljon on valmis sijoittamaan ja millä riskillä: Läheskään kaikkea voittoa ei saa itselleen vaan valtio vie osansa.
Joo, tuntuu hienolta kun olen tässä vuosien saatossa onnistunut pääsemään rahastoissa kymppitonnin plussalle ja siitä veisi sitten valtio röyhkeästi 3 tonnia, melkein puolet. Tuntuu aika turhalta tämäkin touhu.
Alle kolmannes on kaukana puolesta. Mutta joo, ymmärrän mitä tarkoitat. Ei tunnu kivalta, kun köyhänä venyttää penniä ja ottaa riskin turvatakseen tulevaisuutensa, ja sitten valtio vie voitoista ison siivun.
Voisiko olla niin että Suomessa puolueet haluavat pitää kansan tuista riippuvaisena? Millä muulla sitä äänestäjää houkuttelisi kuin armonpaloilla?
Olen ollut 15-vuotiaasta lähtien sijoitushenkinen, vaikka varsinainen sijoittaminen jäi taka-alalle vuosiksi kun hoitelin pienen palkan ja korkeiden korkojen aikana lähinnä asuntolainaa. Toki myös sijoitin ja teinkin jo varhain muutamia loistohankintoja joiden antama jatkuva hedelmäsato on paisunut kymmenien vuosien varrella tavalla jota hankintahetkellä ei olisi uskaltanut toivoa.
Nyt olen 40 vuotta vanhempi ja sijoitusten ja vankan talouden turvin melko rennosti mietin, että milloin sitä irtaantuisi työelämästä. Työeläkettä kannatta myös ajatella ja kartuttaa.
Se, että olen jo nuorena aloittanut raha-asioihin perehtymisen on tuonut mukanaan mm. sen, että osaan todella hyvin tehdä raha-asioihin liittyviä laskelmia. Tunnen riskit ja tiedän minkälaisen kulutusjuhlan voisin ilman työtuloja tai eläkettä itselleni kustantaa.
Nuorena aloittamisesta on paljon hyötyä, saa kokemusta, näkökulmaa ja sitä oppii kaikenlaista. Ja uskokaa vaan että vaikka minulle on luonteenomaista se, että pienistäkin tuloista raha on aina tupannut kinostumaan, olen aina myös nauttinut valtavasti siitä että olen voinut käyttää rahaa ja tehdä harkittuja hankintoja.
Sijoitan tulevaisuuteeni matkustelemalla.
Ei säästäminen (ja sijoittaminen) sulje pois normaalia elämää. Kun perheen kaksi aikuista ei esim tupakoi eikä ryyppää, jää rahaa muuhun tuhansia euroja vuodessa. Sen sijaan että käyttää paljon aikaa muiden säästeliään elintavan ihmettelemiseen, kannattaisikin miettiä minne ne omat rahat oikein katoavat.