Muita pienituloisia, jotka on innostunut sijoittamisesta?
Olen parikymppinen yksin asuva nainen. Käyn osa-aikatöissä ja luen pääsykokeisiin, ja vuokran jälkeen mulle jää käteen n. 570 €/kk. Venytän senttiä niin että laitan aina 200 €/kk sijoitusrahastoihin. Yleensä pystyn myös säästämään 50-100 €/kk tilille varakassaksi, odottamaan yllättävää rahan tarvetta tai otollista hetkeä ostaa lisää rahastoja/osakkeita.
Kaverit pitää mua hulluna kun minimoin kaikki kulut enkä käytä rahaa elämiseen tässä ja nyt. Mutta nuorena on tärkeä aloittaa säästäminen, jotta pääsee kunnolla hyötymään korkoa korolle vaikutuksesta. Ja koska olisi parempi venyttää senttiä kuin nuorena terveenä sinkkuna? Vaikka toivon pääseväni myöhemmin selvästi paremmille palkoille, silloin mulla voi olla lapsia, asuntolaina (tai perheasunnon kallis vuokra), auto ja vaikka mitä muita ns. pakollisia kuluja. Ja kun elämä ei aina mene suunnitelmien mukaan vaan mitä tahansa voi tapahtua, kyllä se varmasti helpottaa tulevaa kun tietää että sijoitukset voi koska tahansa vaihtaa rahaksi jos tulee tarve.
Onko täällä muita pienituloisia, jotka sijoittaa vähistä rahoistaan? Olisi kiva vaihtaa ajatuksia.
Kommentit (100)
Vierailija kirjoitti:
Rahastojen tuottamasta voitosta joutuu maksamaan 30% pääomaveroa nostaessaan rahat. Osingoista menee veroa n. 25%. Sekin kannattaa pitää mielessä, kun miettii kuinka paljon on valmis sijoittamaan ja millä riskillä: Läheskään kaikkea voittoa ei saa itselleen vaan valtio vie osansa.
Pienethän nuo prosentit ovat tuloveroon verrattuna. Hyvä että valtio ottaa välistä tässäkin, jotta köyhät ja vajaakuntoiset pysyvät mukana menossa.
Kannattaa ostaa noin 1 - 1,5 vuotta romahduksen jälkeen jolloin kurssit yleensä saavuttaneet pohjan, kurssit nousee aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahastojen tuottamasta voitosta joutuu maksamaan 30% pääomaveroa nostaessaan rahat. Osingoista menee veroa n. 25%. Sekin kannattaa pitää mielessä, kun miettii kuinka paljon on valmis sijoittamaan ja millä riskillä: Läheskään kaikkea voittoa ei saa itselleen vaan valtio vie osansa.
Pienethän nuo prosentit ovat tuloveroon verrattuna. Hyvä että valtio ottaa välistä tässäkin, jotta köyhät ja vajaakuntoiset pysyvät mukana menossa.
Palkkani on niin pieni, että maksan tuloveroa 0%. Tuntuu kohtuuttomalta, että kun säästän pienestä palkastani ja teen tuottoisia sijoituksia, valtio viekin tuotoista 30%.
Vierailija kirjoitti:
Sijoitan tulevaisuuteeni sijoittamalla itseeni: niin fyysiseen kuin henkiseen hyvinvointiini, sosiaaliseen pääomaan ja muuhun sellaiseen, jota rahalla ei saa mutta jonka saamisessa rahalla eli kuluttamisella on oma merkityksensä. Mitä elämää se sellainen on, jossa lukkiutuu kotiinsa ja syö pelkkää kaurapuuroa saadakseen mahdollisimman paljon rahaa säästöön?
Ihanan mustavalkoista! Säästäminen/sijoittaminen ja itseensä ja hyvinvointiinsa sijoittaminenhan sulkevat toisensa pois?! Ennemminkin veikkaan, että te, jotka kulutatte surutta kaiken minkä tienaatte, istutte jossain vaiheessa kotona syömässä kaurapuuroa, kun elämässä tulee vastaan esim. työkyvyttömyys, vakava sairaus tms. eikä elämässä ole minkäänlaista puskuria ja toimeentulotuetkin on jo lakkautettu. Mutta hei yolo!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sijoitan tulevaisuuteeni sijoittamalla itseeni: niin fyysiseen kuin henkiseen hyvinvointiini, sosiaaliseen pääomaan ja muuhun sellaiseen, jota rahalla ei saa mutta jonka saamisessa rahalla eli kuluttamisella on oma merkityksensä. Mitä elämää se sellainen on, jossa lukkiutuu kotiinsa ja syö pelkkää kaurapuuroa saadakseen mahdollisimman paljon rahaa säästöön?
Ihanan mustavalkoista! Säästäminen/sijoittaminen ja itseensä ja hyvinvointiinsa sijoittaminenhan sulkevat toisensa pois?! Ennemminkin veikkaan, että te, jotka kulutatte surutta kaiken minkä tienaatte, istutte jossain vaiheessa kotona syömässä kaurapuuroa, kun elämässä tulee vastaan esim. työkyvyttömyys, vakava sairaus tms. eikä elämässä ole minkäänlaista puskuria ja toimeentulotuetkin on jo lakkautettu. Mutta hei yolo!
Näinpä! Itse odotin yli 3kk kuntoutustukipäätöstä ja oli kyllä mukavaa kun oli puskuri eikä tarvinnut työkkärin kanssa olla tekemisissä. Pystyin säästöillä elelemään ja sain kuntoutustuen takautuvasti. Toimeentulotukea ei joka tapauksessa olisi tippunut miehen palkan vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sijoitan tulevaisuuteeni sijoittamalla itseeni: niin fyysiseen kuin henkiseen hyvinvointiini, sosiaaliseen pääomaan ja muuhun sellaiseen, jota rahalla ei saa mutta jonka saamisessa rahalla eli kuluttamisella on oma merkityksensä. Mitä elämää se sellainen on, jossa lukkiutuu kotiinsa ja syö pelkkää kaurapuuroa saadakseen mahdollisimman paljon rahaa säästöön?
Ihanan mustavalkoista! Säästäminen/sijoittaminen ja itseensä ja hyvinvointiinsa sijoittaminenhan sulkevat toisensa pois?! Ennemminkin veikkaan, että te, jotka kulutatte surutta kaiken minkä tienaatte, istutte jossain vaiheessa kotona syömässä kaurapuuroa, kun elämässä tulee vastaan esim. työkyvyttömyys, vakava sairaus tms. eikä elämässä ole minkäänlaista puskuria ja toimeentulotuetkin on jo lakkautettu. Mutta hei yolo!
Siinä vaiheessa kun toimeentulotuet lakkautetaan ja kansa on jäänyt työttömäksi kun ahneet osakkeenomistajat on keskittynyt hamuamaan lisää voittoja, luuletko että kansa tyytyy puputtamaan kaurapuuroa kiltisti kotonaan? Ehei, kyllä moni hakee jotain kättä pidempää ja lähtee hakemaan heidän työllään ja heidän hyvinvoinnistaan piittaamatta rikastuneilta osakkeenomistajilta työnsä hedelmiä. Ja voipi olla, että siinä rytäkässä lähtee rahojen lisäksi henki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sijoitan tulevaisuuteeni sijoittamalla itseeni: niin fyysiseen kuin henkiseen hyvinvointiini, sosiaaliseen pääomaan ja muuhun sellaiseen, jota rahalla ei saa mutta jonka saamisessa rahalla eli kuluttamisella on oma merkityksensä. Mitä elämää se sellainen on, jossa lukkiutuu kotiinsa ja syö pelkkää kaurapuuroa saadakseen mahdollisimman paljon rahaa säästöön?
Ihanan mustavalkoista! Säästäminen/sijoittaminen ja itseensä ja hyvinvointiinsa sijoittaminenhan sulkevat toisensa pois?! Ennemminkin veikkaan, että te, jotka kulutatte surutta kaiken minkä tienaatte, istutte jossain vaiheessa kotona syömässä kaurapuuroa, kun elämässä tulee vastaan esim. työkyvyttömyys, vakava sairaus tms. eikä elämässä ole minkäänlaista puskuria ja toimeentulotuetkin on jo lakkautettu. Mutta hei yolo!
Siinä vaiheessa kun toimeentulotuet lakkautetaan ja kansa on jäänyt työttömäksi kun ahneet osakkeenomistajat on keskittynyt hamuamaan lisää voittoja, luuletko että kansa tyytyy puputtamaan kaurapuuroa kiltisti kotonaan? Ehei, kyllä moni hakee jotain kättä pidempää ja lähtee hakemaan heidän työllään ja heidän hyvinvoinnistaan piittaamatta rikastuneilta osakkeenomistajilta työnsä hedelmiä. Ja voipi olla, että siinä rytäkässä lähtee rahojen lisäksi henki.
Tämä sama kateellinen persaukinen kommunisti uhoo jokaisessa säästämisetä ja sijoittamista koskevassa ketjussa. Kun sinä et selvästikään osaa hoitaa omaa talouttasi ylijäämäiseksi ja tuottavaksi, ole riehumisen sijaan hiljaa ja lue huolella mitä sinua viisaammat kirjoittavat. Ja ota opiksi, niin katkeruutesi ehkä hellittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkälaisiin rahastoihin sijoitat?
Itse tienaan noin 2000 euroa kuussa ja olen myös tutkaillut sijoittamista. En kuitenkaan haluaisi sijoittaa kuukausittain noin paljon. Haluan laittaa kuukausittain rahaa sivuun, että voin matkustella. Sijoittamiseen varaan ennemmin pienemmän summan, niin, että tulee vain säästöjä.
Minulla on myös pieni varautuneisuus sijoittamisen riskiä kohtaan ja ajatus siitä, että pitäisi kitkuttaa sen vuoksi, että voisi myös menettää sijoitetun summan, mietityttää.
Risiki menettää sijoitettu summa on äärimmäisen pieni jos edes hiukan hajauttaa ajallisesti, maantieteellisesti ja toimialoittain. Toki arvo voi laskea mutta että kaikki yhtiöt mihin on sijoittanut menettäisivät yhtäkkiä arvonsa esim konkurssin vuoksi on äärimmäisen epätodennäköistä.
Kunnon pörssiromahdus voi pudottaa rahastosijoitusten arvon hetkessä esim. puoleen, vaikka hajauttaisi rahansa järkevästi. Köyhälle sekin on tosi kova isku vasten kasvoja, jos rahalle tulee tarvetta.
Köyhän(kään) ei kannata sijoittaa rahoja joille on arjessa tarvetta. Silloin kestää markkinoiden luonnolliset vaihtelut vaikeuksitta, eikä joudu realisoimaan omistuksiaan pakosta juuri pohjakosketuksen aikana.
Itse olen alusta saakka suhtautunut sijoittamiini rahoihin ikään kuin ne olisivat menetettyjä rahoja. Mitään en ole vuosien saatossa kuitenkaan menettänyt, vaan salkkuni ovat paisuneet upeasti niin osinkojen, splittausten kuin arvonnousun myötä. Ja säästän tietenkin jatkuvasti lisää ostaakseni lisää hyviä osinko-osakkeita kun hinta on mielestäni kohdillaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkälaisiin rahastoihin sijoitat?
Itse tienaan noin 2000 euroa kuussa ja olen myös tutkaillut sijoittamista. En kuitenkaan haluaisi sijoittaa kuukausittain noin paljon. Haluan laittaa kuukausittain rahaa sivuun, että voin matkustella. Sijoittamiseen varaan ennemmin pienemmän summan, niin, että tulee vain säästöjä.
Minulla on myös pieni varautuneisuus sijoittamisen riskiä kohtaan ja ajatus siitä, että pitäisi kitkuttaa sen vuoksi, että voisi myös menettää sijoitetun summan, mietityttää.
Risiki menettää sijoitettu summa on äärimmäisen pieni jos edes hiukan hajauttaa ajallisesti, maantieteellisesti ja toimialoittain. Toki arvo voi laskea mutta että kaikki yhtiöt mihin on sijoittanut menettäisivät yhtäkkiä arvonsa esim konkurssin vuoksi on äärimmäisen epätodennäköistä.
Kunnon pörssiromahdus voi pudottaa rahastosijoitusten arvon hetkessä esim. puoleen, vaikka hajauttaisi rahansa järkevästi. Köyhälle sekin on tosi kova isku vasten kasvoja, jos rahalle tulee tarvetta.
Köyhän(kään) ei kannata sijoittaa rahoja joille on arjessa tarvetta. Silloin kestää markkinoiden luonnolliset vaihtelut vaikeuksitta, eikä joudu realisoimaan omistuksiaan pakosta juuri pohjakosketuksen aikana.
Itse olen alusta saakka suhtautunut sijoittamiini rahoihin ikään kuin ne olisivat menetettyjä rahoja. Mitään en ole vuosien saatossa kuitenkaan menettänyt, vaan salkkuni ovat paisuneet upeasti niin osinkojen, splittausten kuin arvonnousun myötä. Ja säästän tietenkin jatkuvasti lisää ostaakseni lisää hyviä osinko-osakkeita kun hinta on mielestäni kohdillaan.
Näin se pitääkin ajatella. Itse katson harvoin sijoituksiani, ne ovat tavallaan niitä ylimääräisiä rahoja. Säästötilillä on sitten se puskuri yllättäviä juttuja varten. Hävettää myöntää että sukanvarressakin on käteisenä varmaan yli 5000€. Ne ovat juuri jotain lahjoja ja kirppiksellä tienattuja rahoja. Nekin ovat joskus hyödyksi joten siksi vaan "ovat". Olisi todella ahdistavaa elää niin ettei olisi mitään säästöjä, luo turvattomuuden tunnetta ainakin mulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkälaisiin rahastoihin sijoitat?
Itse tienaan noin 2000 euroa kuussa ja olen myös tutkaillut sijoittamista. En kuitenkaan haluaisi sijoittaa kuukausittain noin paljon. Haluan laittaa kuukausittain rahaa sivuun, että voin matkustella. Sijoittamiseen varaan ennemmin pienemmän summan, niin, että tulee vain säästöjä.
Minulla on myös pieni varautuneisuus sijoittamisen riskiä kohtaan ja ajatus siitä, että pitäisi kitkuttaa sen vuoksi, että voisi myös menettää sijoitetun summan, mietityttää.
Risiki menettää sijoitettu summa on äärimmäisen pieni jos edes hiukan hajauttaa ajallisesti, maantieteellisesti ja toimialoittain. Toki arvo voi laskea mutta että kaikki yhtiöt mihin on sijoittanut menettäisivät yhtäkkiä arvonsa esim konkurssin vuoksi on äärimmäisen epätodennäköistä.
Kunnon pörssiromahdus voi pudottaa rahastosijoitusten arvon hetkessä esim. puoleen, vaikka hajauttaisi rahansa järkevästi. Köyhälle sekin on tosi kova isku vasten kasvoja, jos rahalle tulee tarvetta.
Köyhän(kään) ei kannata sijoittaa rahoja joille on arjessa tarvetta. Silloin kestää markkinoiden luonnolliset vaihtelut vaikeuksitta, eikä joudu realisoimaan omistuksiaan pakosta juuri pohjakosketuksen aikana.
Itse olen alusta saakka suhtautunut sijoittamiini rahoihin ikään kuin ne olisivat menetettyjä rahoja. Mitään en ole vuosien saatossa kuitenkaan menettänyt, vaan salkkuni ovat paisuneet upeasti niin osinkojen, splittausten kuin arvonnousun myötä. Ja säästän tietenkin jatkuvasti lisää ostaakseni lisää hyviä osinko-osakkeita kun hinta on mielestäni kohdillaan.
Kyllä mä vaan sijoitan rahoja jotka "tarvitsen", koska se on paras mahdollisuuteni päästä eroon tästä ainaisesta sentinvenytyksestä jossa rahaa ei ole mihinkään ylimääräiseen ja aina täytyy pelätä yllättäviä menoja. Jos käy huonosti ja menetän sijoitukseni, sossu, seurakunnan diakonia ja hyväntekeväisyysjärjestöt kyllä auttaa pahimman yli niin että pääsen takaisin sille tasolle jolla olin ennen sijoitusten tekoa. Ja voin taas aloittaa sijoittamisen uudestaan, toivoen että tällä kertaa onni on matkassa...
Älkää nyt heti tulko haukkumaan ennen kuin mietitte asian loppuun asti. Sijoittamalla on sentään realistiset mahdollisuudet onnistua, toisin kuin lottoamalla jota moni muu köyhä harrastaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkälaisiin rahastoihin sijoitat?
Itse tienaan noin 2000 euroa kuussa ja olen myös tutkaillut sijoittamista. En kuitenkaan haluaisi sijoittaa kuukausittain noin paljon. Haluan laittaa kuukausittain rahaa sivuun, että voin matkustella. Sijoittamiseen varaan ennemmin pienemmän summan, niin, että tulee vain säästöjä.
Minulla on myös pieni varautuneisuus sijoittamisen riskiä kohtaan ja ajatus siitä, että pitäisi kitkuttaa sen vuoksi, että voisi myös menettää sijoitetun summan, mietityttää.
Risiki menettää sijoitettu summa on äärimmäisen pieni jos edes hiukan hajauttaa ajallisesti, maantieteellisesti ja toimialoittain. Toki arvo voi laskea mutta että kaikki yhtiöt mihin on sijoittanut menettäisivät yhtäkkiä arvonsa esim konkurssin vuoksi on äärimmäisen epätodennäköistä.
Kunnon pörssiromahdus voi pudottaa rahastosijoitusten arvon hetkessä esim. puoleen, vaikka hajauttaisi rahansa järkevästi. Köyhälle sekin on tosi kova isku vasten kasvoja, jos rahalle tulee tarvetta.
Köyhän(kään) ei kannata sijoittaa rahoja joille on arjessa tarvetta. Silloin kestää markkinoiden luonnolliset vaihtelut vaikeuksitta, eikä joudu realisoimaan omistuksiaan pakosta juuri pohjakosketuksen aikana.
Itse olen alusta saakka suhtautunut sijoittamiini rahoihin ikään kuin ne olisivat menetettyjä rahoja. Mitään en ole vuosien saatossa kuitenkaan menettänyt, vaan salkkuni ovat paisuneet upeasti niin osinkojen, splittausten kuin arvonnousun myötä. Ja säästän tietenkin jatkuvasti lisää ostaakseni lisää hyviä osinko-osakkeita kun hinta on mielestäni kohdillaan.
Kyllä mä vaan sijoitan rahoja jotka "tarvitsen", koska se on paras mahdollisuuteni päästä eroon tästä ainaisesta sentinvenytyksestä jossa rahaa ei ole mihinkään ylimääräiseen ja aina täytyy pelätä yllättäviä menoja. Jos käy huonosti ja menetän sijoitukseni, sossu, seurakunnan diakonia ja hyväntekeväisyysjärjestöt kyllä auttaa pahimman yli niin että pääsen takaisin sille tasolle jolla olin ennen sijoitusten tekoa. Ja voin taas aloittaa sijoittamisen uudestaan, toivoen että tällä kertaa onni on matkassa...
Älkää nyt heti tulko haukkumaan ennen kuin mietitte asian loppuun asti. Sijoittamalla on sentään realistiset mahdollisuudet onnistua, toisin kuin lottoamalla jota moni muu köyhä harrastaa.
Olen harkinnut samaa jo jonkun aikaa. Olen 26v ja pääsin just pysyvästi eläkkeelle monen vuoden kuntoutustukikierteen jälkeen. Moralisoijat miettiköön, miltä tuntuu elää kituuttaa täysin muiden varassa, vailla mitään toivoa paremmasta, vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen.
En usko rikastuvani osakkeilla, en näillä pikkusummilla joita pystyn sijoittamaan, mutta sekin helpottaisi paljon jos saisin vähän sukanvarteen pahan päivän varalle ja voisin ehkä joskus tehdä jotain ylimääräistä kivaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkälaisiin rahastoihin sijoitat?
Itse tienaan noin 2000 euroa kuussa ja olen myös tutkaillut sijoittamista. En kuitenkaan haluaisi sijoittaa kuukausittain noin paljon. Haluan laittaa kuukausittain rahaa sivuun, että voin matkustella. Sijoittamiseen varaan ennemmin pienemmän summan, niin, että tulee vain säästöjä.
Minulla on myös pieni varautuneisuus sijoittamisen riskiä kohtaan ja ajatus siitä, että pitäisi kitkuttaa sen vuoksi, että voisi myös menettää sijoitetun summan, mietityttää.
Risiki menettää sijoitettu summa on äärimmäisen pieni jos edes hiukan hajauttaa ajallisesti, maantieteellisesti ja toimialoittain. Toki arvo voi laskea mutta että kaikki yhtiöt mihin on sijoittanut menettäisivät yhtäkkiä arvonsa esim konkurssin vuoksi on äärimmäisen epätodennäköistä.
Kunnon pörssiromahdus voi pudottaa rahastosijoitusten arvon hetkessä esim. puoleen, vaikka hajauttaisi rahansa järkevästi. Köyhälle sekin on tosi kova isku vasten kasvoja, jos rahalle tulee tarvetta.
Köyhän(kään) ei kannata sijoittaa rahoja joille on arjessa tarvetta. Silloin kestää markkinoiden luonnolliset vaihtelut vaikeuksitta, eikä joudu realisoimaan omistuksiaan pakosta juuri pohjakosketuksen aikana.
Itse olen alusta saakka suhtautunut sijoittamiini rahoihin ikään kuin ne olisivat menetettyjä rahoja. Mitään en ole vuosien saatossa kuitenkaan menettänyt, vaan salkkuni ovat paisuneet upeasti niin osinkojen, splittausten kuin arvonnousun myötä. Ja säästän tietenkin jatkuvasti lisää ostaakseni lisää hyviä osinko-osakkeita kun hinta on mielestäni kohdillaan.
Kyllä mä vaan sijoitan rahoja jotka "tarvitsen", koska se on paras mahdollisuuteni päästä eroon tästä ainaisesta sentinvenytyksestä jossa rahaa ei ole mihinkään ylimääräiseen ja aina täytyy pelätä yllättäviä menoja. Jos käy huonosti ja menetän sijoitukseni, sossu, seurakunnan diakonia ja hyväntekeväisyysjärjestöt kyllä auttaa pahimman yli niin että pääsen takaisin sille tasolle jolla olin ennen sijoitusten tekoa. Ja voin taas aloittaa sijoittamisen uudestaan, toivoen että tällä kertaa onni on matkassa...
Älkää nyt heti tulko haukkumaan ennen kuin mietitte asian loppuun asti. Sijoittamalla on sentään realistiset mahdollisuudet onnistua, toisin kuin lottoamalla jota moni muu köyhä harrastaa.
Tottakai, tyyli sijoittaa on vapaa ja vaihtoehtoja on onneksi monia. Mutta kirjoitin ehkä epäselvästi sen mitä yritin sanoa, yritän siis uusiksi.
Eli, tarkoitin että säästämisastetta ei kannata laittaa liian kovaksi niin, ettei arkeen jää yhtään pelivaraa. Aikoinaan kun itse aloittelin, jätin kulutukseen ja pahan päivän varalle minimaalisesti rahaa, ja laitoin kaiken muun ”sisään’. Kyse ei siis ole siitä että minulla olisi jotain ihmeellistä ylimääräistä rahaa jota sijoitan jos sattuu huvittamaan. Ei, kyllä jokainen sijoitettu euro on säästetty kulutuksesta. Mutta minulle kävi kerran esim. niin, että tarvitsin eläinlääkärin kuluihin yhtäkkiä noin 700€. No ei minulla sellaista rahaa pankissa ollut, vaikka sijoitettuna oli kymmeniä tuhansia. Maksoin laskun luottokortilla, mutta koska halusin kuitata kortin nollille asap, päädyin ottamaan rahaa ulos sijoituksistani. En enää muista mitä osaketta myin, mutta kalliiksi se tuli. Myynteihin sovelletaan first in first out -periaatetta, eli kaupaksi meni ensimmäisenä ostamiani, jo kovaa arvounnousua kokeneita osakkeita. Noista maksoin sitten sekä myyntivoittoverot, että välityspalkkion. Jättämällä enemmän pelivaraa arkeen, olisin voinut välttää tämän koko episodin. Jollain toisella henkilöllä olisi ehkä myös ollut joku jolta lainata hetkeksi rahaa, minulla ei ollut.
No, enää minulla ei ole eläintä ja taloudenpitoni on hieman löysempää, myös salkkuni ovat lihoneet merkittävästi. Saatan myös käyttää luottokorttia maksuaikakorttina ilman panikointia, eikä parin euron korkokulukaan enää tunnu maailmanlopulta. Säästäminen ja sijoittaminen ovat hyveitä joita Suomessa ei liiaksi arvosteta, mutta on positiivista että yli miljoonalla suomalaisella on rahasto- ja suoria osakeomistuksia. On positiivista, että niin moni yrittää aktiivisesti parantaa omaa taloudellista tilannettaan ja seistä enemmän omilla jaloillaan. Kannustetaan toisiamme vaurastumaan, sillä nythän suomalaiset ovat muiden pohjoismaiden kansalaisiin verrattuna keppikerjäläisiä!
Vierailija kirjoitti:
Sioittaminen on tyhmää. Elämä kannatttaa elää tässä ja nyt!
Miten sijoittaminen estää elämästä tässä ja nyt?
Vierailija kirjoitti:
Minkälaisiin rahastoihin sijoitat?
Itse tienaan noin 2000 euroa kuussa ja olen myös tutkaillut sijoittamista. En kuitenkaan haluaisi sijoittaa kuukausittain noin paljon. Haluan laittaa kuukausittain rahaa sivuun, että voin matkustella. Sijoittamiseen varaan ennemmin pienemmän summan, niin, että tulee vain säästöjä.
Minulla on myös pieni varautuneisuus sijoittamisen riskiä kohtaan ja ajatus siitä, että pitäisi kitkuttaa sen vuoksi, että voisi myös menettää sijoitetun summan, mietityttää.
Voit hyvin pistää nordnetin täysin kuluttomiin superrahastoihin kaiken ylimääräisen ja kun lähdet reissuun nostat sieltä sen verran kun tarvit. Sen ajan kasvavat siellä.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä ap! Itse olen aloittanut samasta, eli nollasta ja 7 euron tuntipalkalla sijoittamisen. n. 20 vuotta sitten. nyt kasassa on jo reilu puoli miljoonaa, toki " tuntipalkkakin" on kuusinkertaistunut.
varaudu siihen että lähipiiri suhtautuu ajatuksiisi jopa vihamielisesti. käytöksesi loukkaa saamattomien tunteita
Jep ja sitten kun sitä rahaa alkaa olla, ruvetaan huomauttelemaan miten TUURI SINULLA ON KÄYNYT kun ilmaiseksi saat rahaa esim osinkojen muodossa :) tuurihan se olikin joka vuosia säästi enkä minä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä ap! Itse olen aloittanut samasta, eli nollasta ja 7 euron tuntipalkalla sijoittamisen. n. 20 vuotta sitten. nyt kasassa on jo reilu puoli miljoonaa, toki " tuntipalkkakin" on kuusinkertaistunut.
varaudu siihen että lähipiiri suhtautuu ajatuksiisi jopa vihamielisesti. käytöksesi loukkaa saamattomien tunteita
Jep ja sitten kun sitä rahaa alkaa olla, ruvetaan huomauttelemaan miten TUURI SINULLA ON KÄYNYT kun ilmaiseksi saat rahaa esim osinkojen muodossa :) tuurihan se olikin joka vuosia säästi enkä minä...
Heh, huvittelen joskus lukemalla esim Taloussanomista kansalaisten kirjoittamia kommentteja koskien esim juuri osinkouutisointia. Siellä sitä ihmetellään kuinka köyhille ei lainkaan makseta osinkoja, kyllä kaiken oikeudenmukaisuuden nimissä se olisi sentään reilua. Huoh, miksi niin moni ei ymmärrä millä perusteella osikoja maksetaan? Kyllähän tosiasiassa köyhätkin osinkoja saavat, niiden nimi vaan on asumistuki, kansaneläke, työttömyyspäiväraha jne. Kaiken lisäksi noita maksetaan niin hyvinä kuin huonoina aikoina, toisin kuin yritysten omistajille osinkoja.
Ehkä ei nyt tossa vaiheessa kannattaisi ihan liikaa satsata sijoituksiin. Säästäminen tietenkin ok. Ja hyvä hiukan tutkia/harjoitella sijoittamista.
Sitten kun olet hyvissä töissä ja hyvät tulot sijoita.
Tarkoitus on nimenomaan tasata tuloja, silloin kun liikenee säästöön, opiskellessa otetaan lainaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkälaisiin rahastoihin sijoitat?
Itse tienaan noin 2000 euroa kuussa ja olen myös tutkaillut sijoittamista. En kuitenkaan haluaisi sijoittaa kuukausittain noin paljon. Haluan laittaa kuukausittain rahaa sivuun, että voin matkustella. Sijoittamiseen varaan ennemmin pienemmän summan, niin, että tulee vain säästöjä.
Minulla on myös pieni varautuneisuus sijoittamisen riskiä kohtaan ja ajatus siitä, että pitäisi kitkuttaa sen vuoksi, että voisi myös menettää sijoitetun summan, mietityttää.
Risiki menettää sijoitettu summa on äärimmäisen pieni jos edes hiukan hajauttaa ajallisesti, maantieteellisesti ja toimialoittain. Toki arvo voi laskea mutta että kaikki yhtiöt mihin on sijoittanut menettäisivät yhtäkkiä arvonsa esim konkurssin vuoksi on äärimmäisen epätodennäköistä.
Kunnon pörssiromahdus voi pudottaa rahastosijoitusten arvon hetkessä esim. puoleen, vaikka hajauttaisi rahansa järkevästi. Köyhälle sekin on tosi kova isku vasten kasvoja, jos rahalle tulee tarvetta.
Köyhän(kään) ei kannata sijoittaa rahoja joille on arjessa tarvetta. Silloin kestää markkinoiden luonnolliset vaihtelut vaikeuksitta, eikä joudu realisoimaan omistuksiaan pakosta juuri pohjakosketuksen aikana.
Itse olen alusta saakka suhtautunut sijoittamiini rahoihin ikään kuin ne olisivat menetettyjä rahoja. Mitään en ole vuosien saatossa kuitenkaan menettänyt, vaan salkkuni ovat paisuneet upeasti niin osinkojen, splittausten kuin arvonnousun myötä. Ja säästän tietenkin jatkuvasti lisää ostaakseni lisää hyviä osinko-osakkeita kun hinta on mielestäni kohdillaan.
Kyllä mä vaan sijoitan rahoja jotka "tarvitsen", koska se on paras mahdollisuuteni päästä eroon tästä ainaisesta sentinvenytyksestä jossa rahaa ei ole mihinkään ylimääräiseen ja aina täytyy pelätä yllättäviä menoja. Jos käy huonosti ja menetän sijoitukseni, sossu, seurakunnan diakonia ja hyväntekeväisyysjärjestöt kyllä auttaa pahimman yli niin että pääsen takaisin sille tasolle jolla olin ennen sijoitusten tekoa. Ja voin taas aloittaa sijoittamisen uudestaan, toivoen että tällä kertaa onni on matkassa...
Älkää nyt heti tulko haukkumaan ennen kuin mietitte asian loppuun asti. Sijoittamalla on sentään realistiset mahdollisuudet onnistua, toisin kuin lottoamalla jota moni muu köyhä harrastaa.
Olen harkinnut samaa jo jonkun aikaa. Olen 26v ja pääsin just pysyvästi eläkkeelle monen vuoden kuntoutustukikierteen jälkeen. Moralisoijat miettiköön, miltä tuntuu elää kituuttaa täysin muiden varassa, vailla mitään toivoa paremmasta, vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen.
En usko rikastuvani osakkeilla, en näillä pikkusummilla joita pystyn sijoittamaan, mutta sekin helpottaisi paljon jos saisin vähän sukanvarteen pahan päivän varalle ja voisin ehkä joskus tehdä jotain ylimääräistä kivaa.
Mä oon myös ollut kuntoutustuella yli 3v. Laitan sivuun edelleen rahaa kuten töissä ollessani ennen loukkaantumistani. Pahin pelkoni on että joudun työttömäksi työmarkkinatuelle vammani kanssa, en tiedä miten kauan vararahastoni riittäisi kun tällöin sitä olisi pakko käyttää. Minua ei tule kukaan palkkaamaan enkä oikeasti tiedä mitä työtä pystyisin edes tekemään. On todella ahdistavaa elää jatkuvassa taloudellisessa epävarmuudessa.
Tämä on tämän yolo-sukupolven agenda. 20 vuoden päästä itketään mediassa kun ei ole mitään tilillä eikä se sosiaalinen pääoma tuottanutkaan odotetusti. onneksi on li andersson joka ymmärtää.