Perintökysymys (jakamaton pesä)
Mietin, miten tässä pitäisi toimia.
Äitini kuoli, isä on edelleen elossa ja voi hyvin. Olen ainoa lapsi. Pesä on jakamaton, eli ei ole eritelty mitä minä olen perinyt, mikä on isäni omaisuutta. Näin tehtiin, koska haluan olla väleissä isäni kanssa ja tietenkin haluan hänen käyttävän ja nauttivan heidän entisestä yhteisestä omaisuudestaan. Omaisuus on melko iso, näin "tavalliselle ihmiselle". Eli on talo, mökki, vene, useampi auto jne. Olen maksanut perintöveroa useita kymmeniä tuhansia.
Nyt on käynyt ilmi, että isäni on antanut paljon äidin tavaroita muille. Esim. polkupyörä, ompelukone, kaikki vaatteet, vanha hieno lipasto. Isä ei ole ajatellut, että tässä on mitään ongelmaa. Eivätkä näköjään sukulaiset, jotka ovat ottaneet nuo vastaan. Sanoisitteko asiasta jotain?
Entä kehtaistteko pyytää käyttöönne esim. äidin nimissä ollutta autoa tai matkailuautoa? Edes lainaksi? Tai heidän yhteistä mökkiään pariksi päiväksi?
Isäni on todella tarkka tavaroistaan ja rahoistaan ja hänelle oli järkytys, kun tajusi että minä perin äidin kokonaan. Siksi aluksi rauhoittelin, että asiat eivät muutu. En vie hänen mökkiään tai autoaan. Mutta en ajatellut, että isä jakaisi omaisuutta muille. Minulle ei halua antaa edes äidin koruja.
Kommentit (245)
Mun ahne isä oli laskeskellut jopa sitä, että mieheni vanhemmilla on kesämökki ja sen takia minulle ei tarvi antaa niin paljon.
Aivan uskomatonta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisille näyttää aina vaan tulevan yllätyksenä, etteivät he perikään puolisoitaan, jos kuviossa on lapsia. Toki testamentilla voisivat periä, mutta harvempi peruspari testamentin tekee. Ap:n tapauksessa ihmettelen isän reaktiota (surua ehkä?), ihan kuin kokisi lapsen uhkana.
Minua vähän kyllästyttää tämä pilkunnussiminen puolison "perimisestä". Jos ei ole testamenttia tai avioehtoa niin leski ei saa perintöä, mutta hän saa puolet yhteisestä omaisuudesta avio-oikeuden kautta.
En oikein usko että kukaan on yllättynyt siitä että saa omaisuutta perimisen sijaan avio-oikeudella.
Sulla menee yhteinen omaisuus ja perittävä omaisuus sekaisin. Jos esim. auto oli äidin nimissä niin tytär perii sen, jos asunto oli puoliksi omistuksessa niin tytär perii sen puolikkaan.
Vierailija kirjoitti:
Eikös leski hallitse kuolinpesän tavaroita kunnes itsekin kuolee? Siis normaalia irtainta, jota ompelukone ja polkupyörä ovat. Ja voi antaa ainakin periaatteessa niitä pois jos haluaa. Eli koska voi hajottaakin niitä, eikä ole korvausvelvollinen.
Irtaimisto jää lesken hallintaan, mutta ei hän saa hukata sellaista mitä ei omista.
Vierailija kirjoitti:
Eikös leski hallitse kuolinpesän tavaroita kunnes itsekin kuolee? Siis normaalia irtainta, jota ompelukone ja polkupyörä ovat. Ja voi antaa ainakin periaatteessa niitä pois jos haluaa. Eli koska voi hajottaakin niitä, eikä ole korvausvelvollinen.
Valmistaudu moniin ongelmiin tulevaisuudessasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisille näyttää aina vaan tulevan yllätyksenä, etteivät he perikään puolisoitaan, jos kuviossa on lapsia. Toki testamentilla voisivat periä, mutta harvempi peruspari testamentin tekee. Ap:n tapauksessa ihmettelen isän reaktiota (surua ehkä?), ihan kuin kokisi lapsen uhkana.
Minua vähän kyllästyttää tämä pilkunnussiminen puolison "perimisestä". Jos ei ole testamenttia tai avioehtoa niin leski ei saa perintöä, mutta hän saa puolet yhteisestä omaisuudesta avio-oikeuden kautta.
En oikein usko että kukaan on yllättynyt siitä että saa omaisuutta perimisen sijaan avio-oikeudella.
Sulla menee yhteinen omaisuus ja perittävä omaisuus sekaisin. Jos esim. auto oli äidin nimissä niin tytär perii sen, jos asunto oli puoliksi omistuksessa niin tytär perii sen puolikkaan.
Jos isä on persaukinen ja omisuus on äidin, niin silloinhan puolet siitä on avio-oikeudella lesken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai saisi antaa. Jakamattomassa pesässä tarvitaan kaikkien osapuolien sopimus kaikkeen toimintaan.
Kukahan tähänkin on laittanut alapeukun ja miksi... Täysin asiaa koko viesti.
Leski saa tehdä irtamistolle ihan mitä itse haluaa.
Onko ihan se faija itse joka tuli kommentoimaan ja alapeukuttamaan...
Joka tapauksessa olet väärässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisille näyttää aina vaan tulevan yllätyksenä, etteivät he perikään puolisoitaan, jos kuviossa on lapsia. Toki testamentilla voisivat periä, mutta harvempi peruspari testamentin tekee. Ap:n tapauksessa ihmettelen isän reaktiota (surua ehkä?), ihan kuin kokisi lapsen uhkana.
Minua vähän kyllästyttää tämä pilkunnussiminen puolison "perimisestä". Jos ei ole testamenttia tai avioehtoa niin leski ei saa perintöä, mutta hän saa puolet yhteisestä omaisuudesta avio-oikeuden kautta.
En oikein usko että kukaan on yllättynyt siitä että saa omaisuutta perimisen sijaan avio-oikeudella.
Sulla menee yhteinen omaisuus ja perittävä omaisuus sekaisin. Jos esim. auto oli äidin nimissä niin tytär perii sen, jos asunto oli puoliksi omistuksessa niin tytär perii sen puolikkaan.
Jos isä on persaukinen ja omisuus on äidin, niin silloinhan puolet siitä on avio-oikeudella lesken.
Ei ole.
Avioliitto purkautuu kuoleman yhteydessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisille näyttää aina vaan tulevan yllätyksenä, etteivät he perikään puolisoitaan, jos kuviossa on lapsia. Toki testamentilla voisivat periä, mutta harvempi peruspari testamentin tekee. Ap:n tapauksessa ihmettelen isän reaktiota (surua ehkä?), ihan kuin kokisi lapsen uhkana.
Minua vähän kyllästyttää tämä pilkunnussiminen puolison "perimisestä". Jos ei ole testamenttia tai avioehtoa niin leski ei saa perintöä, mutta hän saa puolet yhteisestä omaisuudesta avio-oikeuden kautta.
En oikein usko että kukaan on yllättynyt siitä että saa omaisuutta perimisen sijaan avio-oikeudella.
Sulla menee yhteinen omaisuus ja perittävä omaisuus sekaisin. Jos esim. auto oli äidin nimissä niin tytär perii sen, jos asunto oli puoliksi omistuksessa niin tytär perii sen puolikkaan.
Jos isä on persaukinen ja omisuus on äidin, niin silloinhan puolet siitä on avio-oikeudella lesken.
Voi voi... Kyllä joku voikin olla pihalla lakiasioista. Et kai sentään kuvittele olevasi vainajan kanssa naimisissa kuoleman jälkeen?
Juuri noinhan tuo käytös menee. Äärettömän ahneet ihmiset syyttävät muita ahneiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisille näyttää aina vaan tulevan yllätyksenä, etteivät he perikään puolisoitaan, jos kuviossa on lapsia. Toki testamentilla voisivat periä, mutta harvempi peruspari testamentin tekee. Ap:n tapauksessa ihmettelen isän reaktiota (surua ehkä?), ihan kuin kokisi lapsen uhkana.
Minua vähän kyllästyttää tämä pilkunnussiminen puolison "perimisestä". Jos ei ole testamenttia tai avioehtoa niin leski ei saa perintöä, mutta hän saa puolet yhteisestä omaisuudesta avio-oikeuden kautta.
En oikein usko että kukaan on yllättynyt siitä että saa omaisuutta perimisen sijaan avio-oikeudella.
Sulla menee yhteinen omaisuus ja perittävä omaisuus sekaisin. Jos esim. auto oli äidin nimissä niin tytär perii sen, jos asunto oli puoliksi omistuksessa niin tytär perii sen puolikkaan.
Jos isä on persaukinen ja omisuus on äidin, niin silloinhan puolet siitä on avio-oikeudella lesken.
Ei ole.
Avioliitto purkautuu kuoleman yhteydessä.
Niin ja silloin tehdään ositus, jossa persaukinen saa puolet, jos ei ole avioehtoa.
Vierailija kirjoitti:
Sanot aluksi nätisti isällesi, että tavaroita ei voi jaella jos se ei sinulle sovi. Jos jotain todella arvokasta on mennyt, niin soitat jopa sille ”lahjan” saajalle ja selität, ettei isälläsi ollut oikeutta antaa mitään eteenpäin.
Jos isäsi ei tätä hyvällä käsitä ja hyväksy, joudut vetämään juristin mukaan. Valitettavasti monissa perheissä perinnönjako pilaa välit.
Ennen äitini kuolemaa meillä oli isän kanssa mielestäni oikein hyvät välit. Raha-asioista puhuminen viilensi välejä pahasti. Isä ei voinut ymmärtää, miten tiedot hänen ja äidin omaisuudesta kuuluisi mitenkään minulle. Pakkohan minun oli olla tekemässä perunkirjaa lakimiehen luona ja näin nähdä omaisuuden arvo.
Mitään en ole saanut, enkä varmaan tule vuosiin, ehkä vuosikymmeniin saamaan. Perintöverot maksoin ihan rahalla. Ne olivat isot, koska vanhemmillani on paljon sijoituksia (mm. asuntoja).
Nuo ihmiset, joille isä on tavaroita antanut, ovat mukavia sukulaisiani. Eivät mitenkään ahneuksissaan ole varmasti noita tavaroita ottaneet, vaan ottaneet ne hyötykäyttöön aivan järkevästi. Eivät vaan tiedä, että minä olen isän mielestä se ahne perintörahat silmissä vaaniva tytär.
Ap
Älä vie minulta mitään. Istutaan vaikka hiuspinnin päällä :D
Nyt haiskahtaa vähän provolta. Vaikka pesä olisi jakamaton, niin silti perunkijoituksessa on käyty omaisuus läpi ja on selvää mikä on äitisi omaisuutta. Ethän olisi muuten voinut maksaa perintöveroakaan. Omaisuus on vain jäänyt lseken hallinnoimaksi, mutta ei hän tosiaan voi huka omaisuutta. Ehkä isä on pitänyt tavaroita arvoltaan niin vähäisinä, ettei niiden pois antamisella ole merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös leski hallitse kuolinpesän tavaroita kunnes itsekin kuolee? Siis normaalia irtainta, jota ompelukone ja polkupyörä ovat. Ja voi antaa ainakin periaatteessa niitä pois jos haluaa. Eli koska voi hajottaakin niitä, eikä ole korvausvelvollinen.
Valmistaudu moniin ongelmiin tulevaisuudessasi.
Kuinka niin? Eli Matti Nykäsen pokaalit eivät olekaan Pian omaisuutta, vaan Matin tyttären. Miksi Pia sitten suurieleisesti lupasi Seiskassa, että voi antaa niistä jopa yhden lapselle, jos tämä haluaa? Ja aikoi itse pitää loput.
Vierailija kirjoitti:
Sulla menee yhteinen omaisuus ja perittävä omaisuus sekaisin. Jos esim. auto oli äidin nimissä niin tytär perii sen, jos asunto oli puoliksi omistuksessa niin tytär perii sen puolikkaan.
Unohtuiko sinulta tasinko? Ei se vainajan nimissä ollut automaattisesti kuulu perijälle vaan vainjan ja lesken omaisuudet lasketaan yhteen ja siitä saadaan sekä perinnön arvo että leskelle jäävän omaisuuden arvo. (poislukien avioehdolla suojattu ”yksityinen” omaisuus)
Jos leskellä on suurempi omaisuus, hänen ei tarvitse maksaa tasinkoa perillisille. Mutta kuolinpesän tulee suorittaa tasinko leskelle jos hänen avio-oikeuden alaisen omaisuutensa arvo on pienempi kuin puolet pesästä. Omaisuutta leski ja kuolinpesä voivat jakaa haluamallaan tavalla, vaikka se auto perijälle tai leskelle, ihan kumminpäin päättävät. Asuntoon leskellä on aina ikuinen asumisoikeus. (ja siis tilanteessa jossa on kyse avioliitosta ilman avioehtoa)
Vierailija kirjoitti:
Nyt haiskahtaa vähän provolta. Vaikka pesä olisi jakamaton, niin silti perunkijoituksessa on käyty omaisuus läpi ja on selvää mikä on äitisi omaisuutta. Ethän olisi muuten voinut maksaa perintöveroakaan. Omaisuus on vain jäänyt lseken hallinnoimaksi, mutta ei hän tosiaan voi huka omaisuutta. Ehkä isä on pitänyt tavaroita arvoltaan niin vähäisinä, ettei niiden pois antamisella ole merkitystä.
Niin ja sellaista omaisuutta leski saaneekin hukata. Miten se mä.ritellään, kumman ompelukone oli? Isä on voinut ostaa sen eli maksaa, ja jos se ei ollut lahja, niin sehän on silloin hänen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisille näyttää aina vaan tulevan yllätyksenä, etteivät he perikään puolisoitaan, jos kuviossa on lapsia. Toki testamentilla voisivat periä, mutta harvempi peruspari testamentin tekee. Ap:n tapauksessa ihmettelen isän reaktiota (surua ehkä?), ihan kuin kokisi lapsen uhkana.
Minua vähän kyllästyttää tämä pilkunnussiminen puolison "perimisestä". Jos ei ole testamenttia tai avioehtoa niin leski ei saa perintöä, mutta hän saa puolet yhteisestä omaisuudesta avio-oikeuden kautta.
En oikein usko että kukaan on yllättynyt siitä että saa omaisuutta perimisen sijaan avio-oikeudella.
Sulla menee yhteinen omaisuus ja perittävä omaisuus sekaisin. Jos esim. auto oli äidin nimissä niin tytär perii sen, jos asunto oli puoliksi omistuksessa niin tytär perii sen puolikkaan.
Jos isä on persaukinen ja omisuus on äidin, niin silloinhan puolet siitä on avio-oikeudella lesken.
Ei ole.
Avioliitto purkautuu kuoleman yhteydessä.
Avioliiton päättyessä eroon tai kuolemaan, tehdään ositus. Sinulle on näköjään nämä perusjutut vähän epäselviä.
Jakamaton pesä aiheuttaa ongelmia lähes aina. Mitäpä jos suorittaisitte jaon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös leski hallitse kuolinpesän tavaroita kunnes itsekin kuolee? Siis normaalia irtainta, jota ompelukone ja polkupyörä ovat. Ja voi antaa ainakin periaatteessa niitä pois jos haluaa. Eli koska voi hajottaakin niitä, eikä ole korvausvelvollinen.
Valmistaudu moniin ongelmiin tulevaisuudessasi.
Kuinka niin? Eli Matti Nykäsen pokaalit eivät olekaan Pian omaisuutta, vaan Matin tyttären. Miksi Pia sitten suurieleisesti lupasi Seiskassa, että voi antaa niistä jopa yhden lapselle, jos tämä haluaa? Ja aikoi itse pitää loput.
Pitäisköhän sun tutustua lakiasioihin jossain muualla kuin Seiska-lehdessä?
Saatu merkittävä perintö ja sitten murehditaan jostain vanhasta polkupyörästä. Just.