Teini haluaisi lestadioilaiskaverin kanssa suviseuroille - mitä mieltä?
Lestadiolaiskaverin perhe pyysi 14-vuotiasta tyttöä mukaan muutamaksi päiväksi. Millaista siellä on? Onko tuollaisen tavallisen luterilaisperheen lapsen turha edes mennä? Mietin vain, että tehdäänkö siellä edes muuta kuin kuunnellaan niitä saarnoja... Tyttö itse olisi halukas lähtemään.
Kommentit (129)
Vierailija kirjoitti:
Aivopesun ideana onkin juuri tuo, että "ihan viatonta ja kivaa yhdessäoloa vaan, ei mitään käännytystä". Sillähän se alkaa, että saadaan positiivinen assosiaatio aikaan. Ihan huomaamattomasti. Lahjotaan lapset ja nuoret karkilla ja herkuilla ja ihan niinku viattomalla kivalla yhdessäololla. Ilman mitään taka-ajatuksia. Siellä on kova koneisto takana kuten kaikissa lahjoissa, jos ne meinaa hengissä säilyä.
*lahkoissa
Periaatteessa ev.lut. kirkko on myös lahko. Se on irronnut aikoinaan katolisesta kirkosta. Virallisen määritelmän mukaan lestadiolaisuus ei ole lahko, vaan herätysliike, koska toimii ev. lut. kirkon sisällä.
Vierailija kirjoitti:
Periaatteessa ev.lut. kirkko on myös lahko. Se on irronnut aikoinaan katolisesta kirkosta. Virallisen määritelmän mukaan lestadiolaisuus ei ole lahko, vaan herätysliike, koska toimii ev. lut. kirkon sisällä.
Ihan sama millä nimellä sitä kutsutaan.
Aika erikoinen kasvatusajatus olla päästämättä lasta mukaan sen takia, että lapsi voi saada sieltä vaikutteita ja on niille herkkä, ja jos lestadiolaisten ajatus- ja arvomaailma poikkeaa omasta. Olin siis kommentoija 81, ja itse kritisoin kovasti lestadiolaisten ajatusmaailmaa ja arvoja. Juuri siksi minusta tuo on hedelmällinen hetki päästää lapsi menemään, ja sitä ennen keskustella noista ongelmista ja epäkohdista, ja sanoa että vanhempana irtisanoutuu täysin sen uskonnon arvomaailmasta ja uskon harjoittamisesta. Siinä on lapselle sitten avartava kokemus nähdä ja kokea se erilainen tapa uskoa. Auttaa vain ymmärtämään sitäkin ilmiötä paremmin. Ei yksi suviseurakäynti käännä kenenkään uskoa.
Vierailija kirjoitti:
Aina suviseurojen jälkeen lähimaastot on täynnä kumeja ja oluttölkkejä. Ei taida lestanuoret ollakaan niin puhtoisia kuin väitetään.
Onkohan tämä loppujen lopuksi urbaani-/ruraalilegenda? Kuka voi vannoa omin silmin nähneensä eikä vain naapurin kummin kaiman kertoneen? Kysyn tätä ihan vilpittömästi, en ole lestadiolainen.
Vierailija kirjoitti:
Aika erikoinen kasvatusajatus olla päästämättä lasta mukaan sen takia, että lapsi voi saada sieltä vaikutteita ja on niille herkkä, ja jos lestadiolaisten ajatus- ja arvomaailma poikkeaa omasta. Olin siis kommentoija 81, ja itse kritisoin kovasti lestadiolaisten ajatusmaailmaa ja arvoja. Juuri siksi minusta tuo on hedelmällinen hetki päästää lapsi menemään, ja sitä ennen keskustella noista ongelmista ja epäkohdista, ja sanoa että vanhempana irtisanoutuu täysin sen uskonnon arvomaailmasta ja uskon harjoittamisesta. Siinä on lapselle sitten avartava kokemus nähdä ja kokea se erilainen tapa uskoa. Auttaa vain ymmärtämään sitäkin ilmiötä paremmin. Ei yksi suviseurakäynti käännä kenenkään uskoa.
Minusta ei ole ollenkaan erikoinen kasvatusajatus, että suojelee lastaan arvoilta, joita ei koe lainkaan omiksi. Sehän on ihan hemmetin hyvä ja vahva kasvatusperiaate.
Tavallisessa arjessa voi kyllä olla tekemisissä monenlaisten ihmisten ja vaikutteiden kanssa, mutta että menisi moneksi päiväksi ilman omia vanhempia suureen uskonnolliseen tapahtumaan, joo ei kiitos.
Teini voi löytää sieltä elämänsä rakkauden. Siellä solmitaan suhteita nuorten kanssa. Ei oo mitään seksiä eikä sen sellaista.
Saa sinne ulkopuolinen mennä. Itse käynyt pari kertaa lestadiolaisystävien kanssa. Hengattiin, juteltiin ja syötiin hyvin. Elä ole noin ennakkoluuloinen. Mielenkiintonen tapahtuma, ei mitään negatiivista sanottavaa, vaikka ateisti olenkin. Eivät tyrkytä uskoaan
Juuri lahkoihin kuuluvat luettelemasi asiat: mustavalkoisuus, ennakkoluulot ja kontrollointi :D Kuinka sekaisin olet.