Lue keskustelun säännöt.
Teini haki Ressuun lukioon eikä kyllä sinne pääse.
21.04.2019 |
Miten valmistan häntä pettymykseen asian tiimoilta? Lukuaineiden ka tulee olemaan 9-9,2 ja kovasti toivoo ja uskoo, että pääsisi. Vaikka viimevuonnakin raja oli 9,42.
Kommentit (294)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On siinä silti eroa, kuluuko oppitunnista suurin osa siihen, että päntätään perusasioita, vai voidaanko perusasiat käydä nopeasti läpi ja siirtyä sitten harjoittelemaan edistyneempiä juttuja.
Ja tästä syystä keskivertotallaaja ei oikein pärjää huippulukiossa, harvinaisella A-kielellähän niihin pääsee helpommin.
Koska huippulukioissa ehditään kurssilla käsitellä enemmän asioita, pitää niitä hallita myös enemmän kokeessa. Niinpä huippulukion 7 vastaa helposti tavallisen lukion arvosanaa 9, ja sen ysin saa vähemmällä työllä.
Höpö höpö. Kurssit on aivan opsin mukaisia ihan joka lukiossa. Ja yo kirjoitukset täsmälleen samat jokaiselle.
Yhtä hyvät yo tulokset saa missä tahansa lukiossa
Opetusharjoittelussa sen huomasi hyvin. Luokallinen huippuoppilaita ja työrauha. Opetun 10 minuutissa sen mitä huonommassa koulussa täytyy taukuttaa neljä rupeamaa.
Eli ei. Hyvässä koulussa ei todellakaan saa samaa opetusta kuin huonossa.
Mutta kaikille on silti se sama opsin mukainen oppimäärä, jonka hallinta testataan kaikille yhteisissä yo-kirjoituksissa. Huonommassa koulussa opettajalta vaaditaan vaan enemmän, jotta ne heikommatkin oppisivat vaadittavat asiat. Ysin keskiarvon lahjakas ja ahkera oppilashan pärjää molemmissa hyvin yo-kokeiden vaatimuksiin nähden.
Ysin opiskelija saa huonossa lukiossa M:n ja hyvässä lukiossa L:n paperit erityisesti jos on sosiaalisille vaikutteille altis kuten iso osa nuorista
47
Tähän mä en usko hetkeäkään. Ysin opiskelija saa joka paikasta hyvät paperit, ellei sitten kirjoitukset teetä ongelmia, kuten itselleni teetti. Sen sijaan heikompi opiskelija voi hyötyä hyvästä opetuksesta.
Opiskeluympäristöllä, opettajilla ja kavereilla ei ole mitään vaikutusta teiniin? Pedagogisten opintojen kirjallisuus on kanssasi hieman eri mieltä
Olen opettaja itse. Hyvä opiskelija oppii ihan keneltä tahansa, hän ei siihen tarvitse selälletaputtelijoita ja mahdollisimman loistokasta opetusta - hän ottaa selvää vaikkapa itse, jos opetuksessa jokin asia mättää. Mutta heikko tarvitsee tukea. Ja siinä opettajalla ja ympäristöllä on kullanarvoinen rooli.
Mihin kirjallisuuteen tarkalleen ottaen viittaat? Meillä ei ainakaan auskuvuonna luettu mitään tuollaista.
Sairas ajattelumalli. Koulun kuuluu kannustaa ja rohkaista ja huomata myös hyvät oppilaat.
Totta kai. Mutta sinä tarkastelet nyt asiaa jotenkin eri näkökulmasta kuin esim. minä. Ilmeisesti uskot siihen, että hyvä on vielä parempi toisten nerojen seurassa ja kannatat tätä myöten jonkinlaista segregaatiota. Lisäksi totta kai opettajalla on helpompaa, jos kaikki ovat opetuksesta kiinnostuneita, se nyt on täysin päivänselvää. Mutta opettajan perustehtäviin kuuluu ennen kaikkea tuossa vaiheessa elämää silti se persuksille potkiminen.
Mutta esitit väitteen, että hyvä opiskelija kirjoittaa tavallisesta lukiosta huonommin kuin mihin hänessä oikeasti olisi potentiaalia. Tältä pohjalta en usko tuota edelleenkään. Pitäisi olla kättä pidempää sanojen tueksi eli tutkimuksia.
On tehty myös näitä listauksia parhaista lukioista siltä pohjalta, että missä lukioissa tulokset ovat nousseet eniten, kun verrataan lukion aloitusvuotta ja lukion päättämistä. Kappas vaan, tavislukiot ovat olleet kärjessä. Totta kai siitä syystä, että opettajat voivat nimenomaan tällöin tsempata ja opettaa, kun taas niissä kouluissa, joissa jo lähtökohtaisesti ollaan hyviä, muutoksen varaa ei enää pahemmin ole. Tuosta nyt sitten voi olla montaa mieltä, kertooko tutkimus juurikaan opetuksen tasosta, koska tosiaan kympistä on paha enää korottaa.
Sinulla on juuri se sairas ajattelumalli, että Suomen koululaitos on pyhitetty pelkästään heikon aineksen mukana pitämiseen.
Juuri tämän takia koulut eriytyy. Koska siellä normikoulussa on liikaa kaltaisiasi mätämunia, joilla ei ole motään annettavaa hyville oppilaille. Pahimmassa tapauksessa te vielä valjastatte heidät apulaisiksenne.
Skarppaa. Ponnistele. Tajua mikä sen ammattisi kuuluisi olla.
Taas yhtä ruma viesti. Ahkerasti olet ikävää asennetta täällä jakanut.
Edellinen opettaja kuulostaa olevan erittäin fiksu eikä ole missään sanonut, että hän ei huomioi hyviä oppilaita. Missä sellainen lause on?Tottahan tuo on että opettaminen ja oppiminen on aina rajallista. Helpompaa on opettaa sellaisia, jotka osaavat opiskella. Opettajan tehtävä on opettaa oppimaan ja löytämään oman tiensä. Mikään tiedon kaataminen tai läpikäynti ei ole opettamista.
Mikä tämä heikompi aines on, jonka mukanapitämisestä syytät edellistä?
Tämä juuri on rumaa asennetta. Jakaa lapsia hyviin ja heikkoihin aineksiin. Ja jakoperuste on? Ysin keskiarvo on heikko aines vielä?Voin kertoa ettei se keskiarvo takaa mitään. Tässä toisen asteen koulutuksen aikana moni näistä teineistä kasvaa, kypsyy, löytää oman tiensä. Muutos on huima. Ja moni alisuoriutuja alkaa kukoistaa. Itse en kyllä näe heikkona aineksena heitäkään, jotka eivät vielä 19-vuotiaina ole päässeet kiinni omaan lahjakkuuteensa. He löytävät sen oman tiensä kyllä.
Jonkinlainen välittäminen ja ihmisarvon kunnioittaminen on kai meille opettajille tärkein ominaisuus. Se, että näemme nämä teinit ja kunnioitamme heitä, saa heidät löytämään oman tiensä ja arvostamaan itseään.
👍
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut tulee pääkaupunkiseudun ulkopuolelta yli 9 lukioihin, Sibelus lukioon, Kallion lukioon, Kuvataidelukioon, Sibelius lukio, ei sibelus
Yksikään noista ei ole ”yli ysin lukio”. 😂
Sibelius lukio on . Tarkoitin yli 9 lukiot ja ne muut mitä kirjoitin
Vierailija kirjoitti:
Ikävää, että jo lukioiden valkkauksessa on alkanut esiintyä enenemässä määrin näitä snobbailusta ja koulushoppailusta kertovia piirteitä. Kävin tosin itsekin 1990-luvulla oikein hyvän lukion suurehkossa yliopistokaupungissa, jonne oli tullut opiskelijoita ympäri lääniä.
En vaan pidä siitä, että Suomen hyvä ja koko maan kattava koulutussysteemi altistetaan koko ajan oppilaiden sosioekonomista taustaa painottavalle vertailulle, koska näen tällaisen jotenkin ennakoivan yksityiseen koulutukseen siirtymistä. Vain parasta minun lapselleni -asenne valitettavasti ruokkii tätä kehitystä, eikä yksityisen koulutuksen paremmista tuloksista ole edelleenkään varmuutta. Tähän mennessä yksityisiin yliopistoihin ovat täällä menneet ne, jotka eivät ole päässeet sisään näihin varsinaisiin opetus- ja kulttuuriministeriön tunnustamiin ja tukemiin oppilaitoksiin.
Suomalaisella yo-todistuksella voi hakea myös niihin eurooppalaisiin huippuyliopistoihin, jolloin on ihan yksi lysti, mistä lukiosta ne hyvät arvosanat on saatu. Turha tuoda tasa-arvoiseen ja edistykselliseen maahan, jonka koulutussysteemiä ihaillaan ympäri maailmaa, jotain muualta omaksuttua elitismiä, jota käytetään epäilemättä jatkossa onnistuneeksi osoittautuneen järjestelmän alasajoon. Vaatikaa sen sijaan tasoa muiltakin kuin Helsingin lukioilta.
Hgissä on valinnan varaa jolla ka reilusti 9.
Lukioon haettaessa pitää olla hyvä kaikessa ja oikeassa elämässa riittää kapeampikin osaamisala. Siksi miehet pärjää töissä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On siinä silti eroa, kuluuko oppitunnista suurin osa siihen, että päntätään perusasioita, vai voidaanko perusasiat käydä nopeasti läpi ja siirtyä sitten harjoittelemaan edistyneempiä juttuja.
Ja tästä syystä keskivertotallaaja ei oikein pärjää huippulukiossa, harvinaisella A-kielellähän niihin pääsee helpommin.
Koska huippulukioissa ehditään kurssilla käsitellä enemmän asioita, pitää niitä hallita myös enemmän kokeessa. Niinpä huippulukion 7 vastaa helposti tavallisen lukion arvosanaa 9, ja sen ysin saa vähemmällä työllä.
Höpö höpö. Kurssit on aivan opsin mukaisia ihan joka lukiossa. Ja yo kirjoitukset täsmälleen samat jokaiselle.
Yhtä hyvät yo tulokset saa missä tahansa lukiossa
Opetusharjoittelussa sen huomasi hyvin. Luokallinen huippuoppilaita ja työrauha. Opetun 10 minuutissa sen mitä huonommassa koulussa täytyy taukuttaa neljä rupeamaa.
Eli ei. Hyvässä koulussa ei todellakaan saa samaa opetusta kuin huonossa.
Mutta kaikille on silti se sama opsin mukainen oppimäärä, jonka hallinta testataan kaikille yhteisissä yo-kirjoituksissa. Huonommassa koulussa opettajalta vaaditaan vaan enemmän, jotta ne heikommatkin oppisivat vaadittavat asiat. Ysin keskiarvon lahjakas ja ahkera oppilashan pärjää molemmissa hyvin yo-kokeiden vaatimuksiin nähden.
Ysin opiskelija saa huonossa lukiossa M:n ja hyvässä lukiossa L:n paperit erityisesti jos on sosiaalisille vaikutteille altis kuten iso osa nuorista
47
Tähän mä en usko hetkeäkään. Ysin opiskelija saa joka paikasta hyvät paperit, ellei sitten kirjoitukset teetä ongelmia, kuten itselleni teetti. Sen sijaan heikompi opiskelija voi hyötyä hyvästä opetuksesta.
Opiskeluympäristöllä, opettajilla ja kavereilla ei ole mitään vaikutusta teiniin? Pedagogisten opintojen kirjallisuus on kanssasi hieman eri mieltä
Olen opettaja itse. Hyvä opiskelija oppii ihan keneltä tahansa, hän ei siihen tarvitse selälletaputtelijoita ja mahdollisimman loistokasta opetusta - hän ottaa selvää vaikkapa itse, jos opetuksessa jokin asia mättää. Mutta heikko tarvitsee tukea. Ja siinä opettajalla ja ympäristöllä on kullanarvoinen rooli.
Mihin kirjallisuuteen tarkalleen ottaen viittaat? Meillä ei ainakaan auskuvuonna luettu mitään tuollaista.
Sairas ajattelumalli. Koulun kuuluu kannustaa ja rohkaista ja huomata myös hyvät oppilaat.
Totta kai. Mutta sinä tarkastelet nyt asiaa jotenkin eri näkökulmasta kuin esim. minä. Ilmeisesti uskot siihen, että hyvä on vielä parempi toisten nerojen seurassa ja kannatat tätä myöten jonkinlaista segregaatiota. Lisäksi totta kai opettajalla on helpompaa, jos kaikki ovat opetuksesta kiinnostuneita, se nyt on täysin päivänselvää. Mutta opettajan perustehtäviin kuuluu ennen kaikkea tuossa vaiheessa elämää silti se persuksille potkiminen.
Mutta esitit väitteen, että hyvä opiskelija kirjoittaa tavallisesta lukiosta huonommin kuin mihin hänessä oikeasti olisi potentiaalia. Tältä pohjalta en usko tuota edelleenkään. Pitäisi olla kättä pidempää sanojen tueksi eli tutkimuksia.
On tehty myös näitä listauksia parhaista lukioista siltä pohjalta, että missä lukioissa tulokset ovat nousseet eniten, kun verrataan lukion aloitusvuotta ja lukion päättämistä. Kappas vaan, tavislukiot ovat olleet kärjessä. Totta kai siitä syystä, että opettajat voivat nimenomaan tällöin tsempata ja opettaa, kun taas niissä kouluissa, joissa jo lähtökohtaisesti ollaan hyviä, muutoksen varaa ei enää pahemmin ole. Tuosta nyt sitten voi olla montaa mieltä, kertooko tutkimus juurikaan opetuksen tasosta, koska tosiaan kympistä on paha enää korottaa.
Sinulla on juuri se sairas ajattelumalli, että Suomen koululaitos on pyhitetty pelkästään heikon aineksen mukana pitämiseen.
Juuri tämän takia koulut eriytyy. Koska siellä normikoulussa on liikaa kaltaisiasi mätämunia, joilla ei ole motään annettavaa hyville oppilaille. Pahimmassa tapauksessa te vielä valjastatte heidät apulaisiksenne.
Skarppaa. Ponnistele. Tajua mikä sen ammattisi kuuluisi olla.
Taas yhtä ruma viesti. Ahkerasti olet ikävää asennetta täällä jakanut.
Edellinen opettaja kuulostaa olevan erittäin fiksu eikä ole missään sanonut, että hän ei huomioi hyviä oppilaita. Missä sellainen lause on?Tottahan tuo on että opettaminen ja oppiminen on aina rajallista. Helpompaa on opettaa sellaisia, jotka osaavat opiskella. Opettajan tehtävä on opettaa oppimaan ja löytämään oman tiensä. Mikään tiedon kaataminen tai läpikäynti ei ole opettamista.
Mikä tämä heikompi aines on, jonka mukanapitämisestä syytät edellistä?
Tämä juuri on rumaa asennetta. Jakaa lapsia hyviin ja heikkoihin aineksiin. Ja jakoperuste on? Ysin keskiarvo on heikko aines vielä?Voin kertoa ettei se keskiarvo takaa mitään. Tässä toisen asteen koulutuksen aikana moni näistä teineistä kasvaa, kypsyy, löytää oman tiensä. Muutos on huima. Ja moni alisuoriutuja alkaa kukoistaa. Itse en kyllä näe heikkona aineksena heitäkään, jotka eivät vielä 19-vuotiaina ole päässeet kiinni omaan lahjakkuuteensa. He löytävät sen oman tiensä kyllä.
Jonkinlainen välittäminen ja ihmisarvon kunnioittaminen on kai meille opettajille tärkein ominaisuus. Se, että näemme nämä teinit ja kunnioitamme heitä, saa heidät löytämään oman tiensä ja arvostamaan itseään.
Täällä on useampi kirjoittaja samaa mieltä kuin minä.
Edellinen opettaja kirjoitti, miten ne hyvät oppilaat joutaa itse penkomaan netistä, kun hän keskittyy huonoihin oppilaisiin.
Juuri tämä on se nykykoulun ongelma ja juuri tämän takia vanhemmat koulushoppaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ressu on vielä evakossa remotin takia, joten voi olla, että hakijoita on nyt vähemmän ja ka jää matalammaksi.
Miten tuo nyt hakemiseen vaikuttaisi?
Siellä se koulu toimii evakossakin aivan normaalisti.No vaikuttaahan se koulumatka tietenkin kouluvalintaan. Ressu on evakossa jouluun eli vielä ens syyslukukauden. Hyvä koulu kyllä on. Ei mitään valittamista.
T. Ressulaisen äiti
Eipä tuossa niin montaa kilometriä ole eroa, että tuo matka kenenkään hakemiseen vaikuttaisi.
Eiköhän Ressuun haeta ihan muista syistä kuin lyhyen koulumatkan.
No kyllä se Meikku on tosi paljon hankalamman matkan päässä monelle kuin keskusta. Puoli tuntia äkkiä lisää koulumatkaan.
Ja ihan yhtä monelle Ressun nykyinen sijainti Laaksossa on lähempänä kuin keskusta. Kukaan ei valitse koulua noin 4 kilometrin eron takia koulumatkassa, lakkaa höpsöttelemästä.
Olen ollut Meikussa töissä 15 vuotta ja se matka keskustaan on tuskaisan hidas. Kyllä se todellakin vaikuttaa. Kun on hyvä keskiarvo on varaa valita jolloin myös se sijainti on tärkeä kriteeri.
Meillä teini valitsi Ressun koska meillä tosiaan on siellä toimisto ja pääsee kyydissä aamuisin.
Ressun lukio toimii väistötiloissa Laakson kaupunginosassa nelisen kuukautta ja sieltä on matkaa varsinaiselle lukiorakennukselle nelisen kilometriä. Ihan tosissasi väität, että nyt joku hakee Ressuun neljäksi kuukaudeksi tuon sijainnin takia, joka siis ei ole edes Meilahti vaan Laaksoa. Kunhan saa 4 kuukautta kulkea helposti ja sitten loppu 2,5 vuotta lukiota hankalaa kulkua. Tuskin.
Väistötiloissa ollaan tämän hetkisen tiedon mukaan vuoden 2019 loppuun eli vähän enemmän kuin 4 kk, näin maalaislukion lyhyellä matematiikalla laskettuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On siinä silti eroa, kuluuko oppitunnista suurin osa siihen, että päntätään perusasioita, vai voidaanko perusasiat käydä nopeasti läpi ja siirtyä sitten harjoittelemaan edistyneempiä juttuja.
Ja tästä syystä keskivertotallaaja ei oikein pärjää huippulukiossa, harvinaisella A-kielellähän niihin pääsee helpommin.
Koska huippulukioissa ehditään kurssilla käsitellä enemmän asioita, pitää niitä hallita myös enemmän kokeessa. Niinpä huippulukion 7 vastaa helposti tavallisen lukion arvosanaa 9, ja sen ysin saa vähemmällä työllä.
Höpö höpö. Kurssit on aivan opsin mukaisia ihan joka lukiossa. Ja yo kirjoitukset täsmälleen samat jokaiselle.
Yhtä hyvät yo tulokset saa missä tahansa lukiossa
Opetusharjoittelussa sen huomasi hyvin. Luokallinen huippuoppilaita ja työrauha. Opetun 10 minuutissa sen mitä huonommassa koulussa täytyy taukuttaa neljä rupeamaa.
Eli ei. Hyvässä koulussa ei todellakaan saa samaa opetusta kuin huonossa.
Mutta kaikille on silti se sama opsin mukainen oppimäärä, jonka hallinta testataan kaikille yhteisissä yo-kirjoituksissa. Huonommassa koulussa opettajalta vaaditaan vaan enemmän, jotta ne heikommatkin oppisivat vaadittavat asiat. Ysin keskiarvon lahjakas ja ahkera oppilashan pärjää molemmissa hyvin yo-kokeiden vaatimuksiin nähden.
Ysin opiskelija saa huonossa lukiossa M:n ja hyvässä lukiossa L:n paperit erityisesti jos on sosiaalisille vaikutteille altis kuten iso osa nuorista
47
Tähän mä en usko hetkeäkään. Ysin opiskelija saa joka paikasta hyvät paperit, ellei sitten kirjoitukset teetä ongelmia, kuten itselleni teetti. Sen sijaan heikompi opiskelija voi hyötyä hyvästä opetuksesta.
Opiskeluympäristöllä, opettajilla ja kavereilla ei ole mitään vaikutusta teiniin? Pedagogisten opintojen kirjallisuus on kanssasi hieman eri mieltä
Olen opettaja itse. Hyvä opiskelija oppii ihan keneltä tahansa, hän ei siihen tarvitse selälletaputtelijoita ja mahdollisimman loistokasta opetusta - hän ottaa selvää vaikkapa itse, jos opetuksessa jokin asia mättää. Mutta heikko tarvitsee tukea. Ja siinä opettajalla ja ympäristöllä on kullanarvoinen rooli.
Mihin kirjallisuuteen tarkalleen ottaen viittaat? Meillä ei ainakaan auskuvuonna luettu mitään tuollaista.
Sairas ajattelumalli. Koulun kuuluu kannustaa ja rohkaista ja huomata myös hyvät oppilaat.
Totta kai. Mutta sinä tarkastelet nyt asiaa jotenkin eri näkökulmasta kuin esim. minä. Ilmeisesti uskot siihen, että hyvä on vielä parempi toisten nerojen seurassa ja kannatat tätä myöten jonkinlaista segregaatiota. Lisäksi totta kai opettajalla on helpompaa, jos kaikki ovat opetuksesta kiinnostuneita, se nyt on täysin päivänselvää. Mutta opettajan perustehtäviin kuuluu ennen kaikkea tuossa vaiheessa elämää silti se persuksille potkiminen.
Mutta esitit väitteen, että hyvä opiskelija kirjoittaa tavallisesta lukiosta huonommin kuin mihin hänessä oikeasti olisi potentiaalia. Tältä pohjalta en usko tuota edelleenkään. Pitäisi olla kättä pidempää sanojen tueksi eli tutkimuksia.
On tehty myös näitä listauksia parhaista lukioista siltä pohjalta, että missä lukioissa tulokset ovat nousseet eniten, kun verrataan lukion aloitusvuotta ja lukion päättämistä. Kappas vaan, tavislukiot ovat olleet kärjessä. Totta kai siitä syystä, että opettajat voivat nimenomaan tällöin tsempata ja opettaa, kun taas niissä kouluissa, joissa jo lähtökohtaisesti ollaan hyviä, muutoksen varaa ei enää pahemmin ole. Tuosta nyt sitten voi olla montaa mieltä, kertooko tutkimus juurikaan opetuksen tasosta, koska tosiaan kympistä on paha enää korottaa.
Sinulla on juuri se sairas ajattelumalli, että Suomen koululaitos on pyhitetty pelkästään heikon aineksen mukana pitämiseen.
Juuri tämän takia koulut eriytyy. Koska siellä normikoulussa on liikaa kaltaisiasi mätämunia, joilla ei ole motään annettavaa hyville oppilaille. Pahimmassa tapauksessa te vielä valjastatte heidät apulaisiksenne.
Skarppaa. Ponnistele. Tajua mikä sen ammattisi kuuluisi olla.
Taas yhtä ruma viesti. Ahkerasti olet ikävää asennetta täällä jakanut.
Edellinen opettaja kuulostaa olevan erittäin fiksu eikä ole missään sanonut, että hän ei huomioi hyviä oppilaita. Missä sellainen lause on?Tottahan tuo on että opettaminen ja oppiminen on aina rajallista. Helpompaa on opettaa sellaisia, jotka osaavat opiskella. Opettajan tehtävä on opettaa oppimaan ja löytämään oman tiensä. Mikään tiedon kaataminen tai läpikäynti ei ole opettamista.
Mikä tämä heikompi aines on, jonka mukanapitämisestä syytät edellistä?
Tämä juuri on rumaa asennetta. Jakaa lapsia hyviin ja heikkoihin aineksiin. Ja jakoperuste on? Ysin keskiarvo on heikko aines vielä?Voin kertoa ettei se keskiarvo takaa mitään. Tässä toisen asteen koulutuksen aikana moni näistä teineistä kasvaa, kypsyy, löytää oman tiensä. Muutos on huima. Ja moni alisuoriutuja alkaa kukoistaa. Itse en kyllä näe heikkona aineksena heitäkään, jotka eivät vielä 19-vuotiaina ole päässeet kiinni omaan lahjakkuuteensa. He löytävät sen oman tiensä kyllä.
Jonkinlainen välittäminen ja ihmisarvon kunnioittaminen on kai meille opettajille tärkein ominaisuus. Se, että näemme nämä teinit ja kunnioitamme heitä, saa heidät löytämään oman tiensä ja arvostamaan itseään.
Täällä on useampi kirjoittaja samaa mieltä kuin minä.
Edellinen opettaja kirjoitti, miten ne hyvät oppilaat joutaa itse penkomaan netistä, kun hän keskittyy huonoihin oppilaisiin.
Juuri tämä on se nykykoulun ongelma ja juuri tämän takia vanhemmat koulushoppaa.
Ei hän niin kirjoittanut.
Varmaan in muitakin, joiden mielestä pitäisi enemmän huomioida hyviä oppilaita. Harva kuitenkaan kurjoittaa yhtä rumasti ja ihmisarvoa kunnioittamatta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ikävää, että jo lukioiden valkkauksessa on alkanut esiintyä enenemässä määrin näitä snobbailusta ja koulushoppailusta kertovia piirteitä. Kävin tosin itsekin 1990-luvulla oikein hyvän lukion suurehkossa yliopistokaupungissa, jonne oli tullut opiskelijoita ympäri lääniä.
En vaan pidä siitä, että Suomen hyvä ja koko maan kattava koulutussysteemi altistetaan koko ajan oppilaiden sosioekonomista taustaa painottavalle vertailulle, koska näen tällaisen jotenkin ennakoivan yksityiseen koulutukseen siirtymistä. Vain parasta minun lapselleni -asenne valitettavasti ruokkii tätä kehitystä, eikä yksityisen koulutuksen paremmista tuloksista ole edelleenkään varmuutta. Tähän mennessä yksityisiin yliopistoihin ovat täällä menneet ne, jotka eivät ole päässeet sisään näihin varsinaisiin opetus- ja kulttuuriministeriön tunnustamiin ja tukemiin oppilaitoksiin.
Suomalaisella yo-todistuksella voi hakea myös niihin eurooppalaisiin huippuyliopistoihin, jolloin on ihan yksi lysti, mistä lukiosta ne hyvät arvosanat on saatu. Turha tuoda tasa-arvoiseen ja edistykselliseen maahan, jonka koulutussysteemiä ihaillaan ympäri maailmaa, jotain muualta omaksuttua elitismiä, jota käytetään epäilemättä jatkossa onnistuneeksi osoittautuneen järjestelmän alasajoon. Vaatikaa sen sijaan tasoa muiltakin kuin Helsingin lukioilta.
Ensinnäkin, ainakin Ressussa on myös köyhistä yh-perheistä tulevia lapsia. Tai ainakin oli silloin 10 vuotta sitten, kun minä sitä kävin. SYK sen sijaan on täysin rikkaiden snobien koulu ja niistä suurin osa on opiskellut samassa koulussa samojen ihmisten kanssa 1.luokasta lähtien. Ressussa on porukkaa Kontulasta ja Korsosta ja Vuosaaresta ja Westendistä.
Ja jos Suomeen jää töihin, niin ainakin pk-seudulla voi ”eliittilukiosta” olla työelämässä hyötyä. Oman työnantajani mielestä se on erittäin vaikuttava lisä ansioluettelossa, ja toisessa työpaikassa sattui olemaan pomona entinen ressu, joka otti minut töihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta esitit väitteen, että hyvä opiskelija kirjoittaa tavallisesta lukiosta huonommin kuin mihin hänessä oikeasti olisi potentiaalia. Tältä pohjalta en usko tuota edelleenkään. Pitäisi olla kättä pidempää sanojen tueksi eli tutkimuksia.
Lainaan vain tämän pätkän, mutta minä voin helposti uskoa tuon ilman mitään tutkimustuloksia. Ei ole ollenkaan tavatonta, että haasteiden puutteessa lahjakas oppilas tylsistyy ja alkaa alisuoriutua. Mutta kun nuo lahjakkaat pistetään samaan paikkaan ja isketään kunnon haasteet eteen, niin nehän pystyy melkein mihin vain! Tavallisessa koulussa tällaista ei vain voi tehdä, koska siellä on niitä kivirekiä joita pitää vetää perässä.
Tästä tasapäistämisestä pitäisi päästä eroon ja näille lahjakkaille pitäisi löytää riittävästi haastetta. Todella ikävää, jos opettajillakin on tällaista asennetta, ettei superlahjakkuuksia pitäisi erityisesti huomioida, koska he pärjäävät omillaan. Kaikki paukut laitetaan niihin heikkoihin, ja lahjakkaat jätetään oman onnensa nojaan. Tämä on suurta typeryyttä ja suoranaista kansallisten luonnonvarojen tuhlausta! Suomi tarvitsee näitä fiksuja nuoria, heihin pitää panostaa myös!
Tutkimusta tästä on, julkaistu viime vuonna. Niukasti eliittilukiosta ulos jääneet kirjoittivat aivan yhtä hyvin kuin juuri rajan ylittäneet eliittilukiolaiset. Parhaiten lähtötaso kirjoitustulos vertailussa onnistuvat tavislukiot, jotka tosiasn hyvällä opetuksella ja motivoinnilla usein kohottavat lähtötasoa huimastikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maalaiskunnan lähilukio on ihan hyvä vaihtoehto, siellä on koko kirjo oppilaita, myös ne hyvät ja opiskelumyönteiset. Sen sijaan Helsingin ”rupulukiot” eivät, koska niistä puuttuu se terävämpi pää kokonaan.
Tämä nimenomaan on Helsingin lukiotarjonnan ongelma. On hyvät yli ysin lukiot, sitten vain pari keskitason lukiota ja sitten on seiskan lukiot, joita pidetään huonoina. Oppilasaines jakautuu epätasaisesti ja se lisää kuilua lukioiden eroissa ja maineessa.
Mutta pitää kuitenkin muistaa, että se keskiarvoraja on viimeisen sisään otetun keskiarvo eikä sinällään kerro lukiosta mitään (paitsi että ei ole eliittilukio). Siellä on ihan sulassa sovussa seiskan, kasin ja ysin oppilaat, vaikka lukio olisi "seiskan lukio".
Ne kasipuolen lukiot ovat sitten sellaisia, että kiva sillä alueella asuvalle ja naapurilähiöstä, mutta ei kasipuolen lukioihin toiselta puolelta kaupunkia lähdetä. Sitten jäädään omaan lähilukioon, jonne joku luokkakaveri tuli vikana seiskalla.
Lisäksi amiksiin lähtee kutosen, seiskan, kasin ja ysinkin oppilaita. Sekin on eräänlainen ongelma Suomessa, että hyvällä keskiarvolla ei ole sosiaalisesti hyväksyttyä muuta kuin lähteä lukioon, vaikka nuori itse tahtoisi leipuriksi.
Ei ole. Vaan siellä rupulukiossa on just ihan vaan ne oppilaat jotka ei ole parempiin lukioihin päässeet.
Ja kyllä niihin kahteen kasipuolen lukioon kuljetaan kauempaakin. Mekin oltin laittamassa Lauttasaari vikaksi, koska uusi metro.
Mutta ilman metroa sinne ei ilmeisesti olisi ollut teiltä järkevää lähteä, vaan vikaksi vaihtoehdoksi olisi pitänyt laittaa joku rupulukio.
Hyvien kulkuyhtyeksien varrella olevat lukiot keräävät väkeä vähän kauempaa, mutta se ei kerro niinkään koulusta kuin niistä kulkijoista. Esim. Viherlaakson lukio vetää veikkolalaisia, Espoonlahden lukio vetää masalalaisia ja Lauttasaaren lukio vetää metron varrella asuvia espoolaisia ja helsinkiläisiä.
Etenkin Viherlaakso ja Espoonlahti ovat ihan tavallisia lähiölukioita, joihin vaan sattuu tietyiltä suunnilta olemaan hyvät yhteydet.
Ei olisi koska lapsen keskiarvo oli 9,75. Vikaksi laitettiin OYK.
Nyt puhutaan Helsingistä. Ei Espoosta. Espoossahan lisättiin viime vuonna lukiopaikkoja. Helsingissä on vain ysi ja yli lukiot, kaksi kasipuolen lukiota ja sitten ne rupulukiot, joihin ei mennä kuin sitten kun ei minnekään muualle pääse. Niissä on ihan hyvät sijainnitkin ja silti ne on ja pysyy rupuisina.
Helsingisdä ei kylläkään ole rupulukioita. Joidenkin lukioiden keskiarvot ovat käsittämättömässä tapissa kun vetävät väkeä myös naakunnista. Joissain peruskouluissa - sois maan laajuisesti, ei pelkästään Helsingissä, on lisäksi löysempää numeronantoa, mikä näkyy eliittilukiossa sitten niin että arvosanat pitoavat ja nuori ahdistuu. Etenkin jos on kauempaa, muuttanut itsekseen.
Vierailija kirjoitti:
Ressussa on oppilailla tosi paljon paineita ja mielenterveysongelmia, kun ovat yläasteellaan tottuneet olemaan aina luokkansa parhaita ja saamaan (helposti) hyviä numeroita. Yhtäkkiä ovatkin seurassa, jossa kaikki ovat hyviä ja motivoituneita, niin se tulee järkyttävänä yllätyksenä, ettei olekaan enää paras.
Lisäksi jossain maalaiskouluissa saa aika helpolla tuollaisen yli 9 keskiarvon, jolla pääsee sisälle mihin haluaa, mutta ei se osaamistaso ole silti sama kuin jostain paremmasta koulusta tulleella.
Mutta tsemppiä kaikille kyseisen koulun valinneille!
Heikot murtuu. Pitää tottua siihen, ettei kaikessa voi aina olla paras. Elämästä tulee muuten vaikeaa. Miksi haluaisit pitää tällaista illuusiota yllä hyvin pärjänneille nuorille?
Jos et totu kovaan tasoon lukiossa, et pärjää sitten jossain hyvässä yliopistossakaan. Kävin itse yläasteen ns.rikkaalla alueella, eikä arvosanat Ressussa hirveästi tippuneet (enintään yhdellä numerolla). Yli ysin ka oli Ressustakin lähtiessä. Kannattaa vaan keskittyä tekemään omaa suoritusta eikä miettiä, miten hyviä ne muut on. Jokaisella yleensä kuitenkin on tietyt aineet, joissa on Ressussakin keskivertoa parempi tai jopa paras.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maalaiskunnan lähilukio on ihan hyvä vaihtoehto, siellä on koko kirjo oppilaita, myös ne hyvät ja opiskelumyönteiset. Sen sijaan Helsingin ”rupulukiot” eivät, koska niistä puuttuu se terävämpi pää kokonaan.
Tämä nimenomaan on Helsingin lukiotarjonnan ongelma. On hyvät yli ysin lukiot, sitten vain pari keskitason lukiota ja sitten on seiskan lukiot, joita pidetään huonoina. Oppilasaines jakautuu epätasaisesti ja se lisää kuilua lukioiden eroissa ja maineessa.
Mutta pitää kuitenkin muistaa, että se keskiarvoraja on viimeisen sisään otetun keskiarvo eikä sinällään kerro lukiosta mitään (paitsi että ei ole eliittilukio). Siellä on ihan sulassa sovussa seiskan, kasin ja ysin oppilaat, vaikka lukio olisi "seiskan lukio".
Ne kasipuolen lukiot ovat sitten sellaisia, että kiva sillä alueella asuvalle ja naapurilähiöstä, mutta ei kasipuolen lukioihin toiselta puolelta kaupunkia lähdetä. Sitten jäädään omaan lähilukioon, jonne joku luokkakaveri tuli vikana seiskalla.
Lisäksi amiksiin lähtee kutosen, seiskan, kasin ja ysinkin oppilaita. Sekin on eräänlainen ongelma Suomessa, että hyvällä keskiarvolla ei ole sosiaalisesti hyväksyttyä muuta kuin lähteä lukioon, vaikka nuori itse tahtoisi leipuriksi.
Ei ole. Vaan siellä rupulukiossa on just ihan vaan ne oppilaat jotka ei ole parempiin lukioihin päässeet.
Ja kyllä niihin kahteen kasipuolen lukioon kuljetaan kauempaakin. Mekin oltin laittamassa Lauttasaari vikaksi, koska uusi metro.
Mutta ilman metroa sinne ei ilmeisesti olisi ollut teiltä järkevää lähteä, vaan vikaksi vaihtoehdoksi olisi pitänyt laittaa joku rupulukio.
Hyvien kulkuyhtyeksien varrella olevat lukiot keräävät väkeä vähän kauempaa, mutta se ei kerro niinkään koulusta kuin niistä kulkijoista. Esim. Viherlaakson lukio vetää veikkolalaisia, Espoonlahden lukio vetää masalalaisia ja Lauttasaaren lukio vetää metron varrella asuvia espoolaisia ja helsinkiläisiä.
Etenkin Viherlaakso ja Espoonlahti ovat ihan tavallisia lähiölukioita, joihin vaan sattuu tietyiltä suunnilta olemaan hyvät yhteydet.
Ei olisi koska lapsen keskiarvo oli 9,75. Vikaksi laitettiin OYK.
Nyt puhutaan Helsingistä. Ei Espoosta. Espoossahan lisättiin viime vuonna lukiopaikkoja. Helsingissä on vain ysi ja yli lukiot, kaksi kasipuolen lukiota ja sitten ne rupulukiot, joihin ei mennä kuin sitten kun ei minnekään muualle pääse. Niissä on ihan hyvät sijainnitkin ja silti ne on ja pysyy rupuisina.
Helsingisdä ei kylläkään ole rupulukioita. Joidenkin lukioiden keskiarvot ovat käsittämättömässä tapissa kun vetävät väkeä myös naakunnista. Joissain peruskouluissa - sois maan laajuisesti, ei pelkästään Helsingissä, on lisäksi löysempää numeronantoa, mikä näkyy eliittilukiossa sitten niin että arvosanat pitoavat ja nuori ahdistuu. Etenkin jos on kauempaa, muuttanut itsekseen.
Kyllä Helsingissä on rupulukioita. Sellaisia lukioita, joissa ei ole yhtään hyvää tai edes keskinkertaista oppilasta. Siksihän niitä vältellään hullun lailla.
Toivottavasti nämä ketjuun kirjoittaneet opettajiksi esittäytyneet eivät oikeasti ole opettajia. Sen verran hirveitä mielipiteitä.
Onhan se nyt ihan selvä, että hyvässä koulussa on paremmat opettajat, parempi ilmapiiri ja parempi opiskella. Ja koulun pitäisi vaalia niitä hyviä oppilaita! Milloin tämä on tällaiseksi keikahtanut, että heidät laiminlyödään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti nämä ketjuun kirjoittaneet opettajiksi esittäytyneet eivät oikeasti ole opettajia. Sen verran hirveitä mielipiteitä.
Onhan se nyt ihan selvä, että hyvässä koulussa on paremmat opettajat, parempi ilmapiiri ja parempi opiskella. Ja koulun pitäisi vaalia niitä hyviä oppilaita! Milloin tämä on tällaiseksi keikahtanut, että heidät laiminlyödään?
Kuka opettaja tässä ketjussa on sanonut, että hyviä tai muitakaan laiminlyödään? Näytä yksikin sellainen viesti
Mitä hirveitä mielipiteitä olet nähnyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti nämä ketjuun kirjoittaneet opettajiksi esittäytyneet eivät oikeasti ole opettajia. Sen verran hirveitä mielipiteitä.
Onhan se nyt ihan selvä, että hyvässä koulussa on paremmat opettajat, parempi ilmapiiri ja parempi opiskella. Ja koulun pitäisi vaalia niitä hyviä oppilaita! Milloin tämä on tällaiseksi keikahtanut, että heidät laiminlyödään?
Kuka opettaja tässä ketjussa on sanonut, että hyviä tai muitakaan laiminlyödään? Näytä yksikin sellainen viesti
Mitä hirveitä mielipiteitä olet nähnyt?
Esim kirjoitus 121 on puistattava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti nämä ketjuun kirjoittaneet opettajiksi esittäytyneet eivät oikeasti ole opettajia. Sen verran hirveitä mielipiteitä.
Onhan se nyt ihan selvä, että hyvässä koulussa on paremmat opettajat, parempi ilmapiiri ja parempi opiskella. Ja koulun pitäisi vaalia niitä hyviä oppilaita! Milloin tämä on tällaiseksi keikahtanut, että heidät laiminlyödään?
Kuka opettaja tässä ketjussa on sanonut, että hyviä tai muitakaan laiminlyödään? Näytä yksikin sellainen viesti
Mitä hirveitä mielipiteitä olet nähnyt?
Esim kirjoitus 121 on puistattava.
Tässä siitä osa: Hyvä opiskelija oppii ihan keneltä tahansa, hän ei siihen tarvitse selälletaputtelijoita ja mahdollisimman loistokasta opetusta - hän ottaa selvää vaikkapa itse, jos opetuksessa jokin asia mättää. Mutta heikko tarvitsee tukea. Ja siinä opettajalla ja ympäristöllä on kullanarvoinen rooli.
Mikä tässä on puistattavaa? Tottahan tämä on. Hyvä opiskelija oppii aina. Hän osaa itsekin ottaa asioista selvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ressussa on oppilailla tosi paljon paineita ja mielenterveysongelmia, kun ovat yläasteellaan tottuneet olemaan aina luokkansa parhaita ja saamaan (helposti) hyviä numeroita. Yhtäkkiä ovatkin seurassa, jossa kaikki ovat hyviä ja motivoituneita, niin se tulee järkyttävänä yllätyksenä, ettei olekaan enää paras.
Lisäksi jossain maalaiskouluissa saa aika helpolla tuollaisen yli 9 keskiarvon, jolla pääsee sisälle mihin haluaa, mutta ei se osaamistaso ole silti sama kuin jostain paremmasta koulusta tulleella.
Mutta tsemppiä kaikille kyseisen koulun valinneille!
Heikot murtuu. Pitää tottua siihen, ettei kaikessa voi aina olla paras. Elämästä tulee muuten vaikeaa. Miksi haluaisit pitää tällaista illuusiota yllä hyvin pärjänneille nuorille?
Jos et totu kovaan tasoon lukiossa, et pärjää sitten jossain hyvässä yliopistossakaan. Kävin itse yläasteen ns.rikkaalla alueella, eikä arvosanat Ressussa hirveästi tippuneet (enintään yhdellä numerolla). Yli ysin ka oli Ressustakin lähtiessä. Kannattaa vaan keskittyä tekemään omaa suoritusta eikä miettiä, miten hyviä ne muut on. Jokaisella yleensä kuitenkin on tietyt aineet, joissa on Ressussakin keskivertoa parempi tai jopa paras.
Heikot murtuu? Pitää tottua ettei aina voi olla paras?
Eikö mielummin pitäisi tottua siihen, ettei tarvitse olla paras. Kelpaa ihan omana itsenään. Ei tarvitse ostaa kelpaamista
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti nämä ketjuun kirjoittaneet opettajiksi esittäytyneet eivät oikeasti ole opettajia. Sen verran hirveitä mielipiteitä.
Onhan se nyt ihan selvä, että hyvässä koulussa on paremmat opettajat, parempi ilmapiiri ja parempi opiskella. Ja koulun pitäisi vaalia niitä hyviä oppilaita! Milloin tämä on tällaiseksi keikahtanut, että heidät laiminlyödään?
Kuka opettaja tässä ketjussa on sanonut, että hyviä tai muitakaan laiminlyödään? Näytä yksikin sellainen viesti
Mitä hirveitä mielipiteitä olet nähnyt?
Esim kirjoitus 121 on puistattava.
Tässä siitä osa: Hyvä opiskelija oppii ihan keneltä tahansa, hän ei siihen tarvitse selälletaputtelijoita ja mahdollisimman loistokasta opetusta - hän ottaa selvää vaikkapa itse, jos opetuksessa jokin asia mättää. Mutta heikko tarvitsee tukea. Ja siinä opettajalla ja ympäristöllä on kullanarvoinen rooli.
Mikä tässä on puistattavaa? Tottahan tämä on. Hyvä opiskelija oppii aina. Hän osaa itsekin ottaa asioista selvää.
Kyllä myös hyvä oppilas tarvitsee huomaamista, kannustusta ja opettajan aikaa. Aivan järkyttävää tulla selittämään, että se nyt joutaa itse penkomaan ja mitä sitä nyt selkään taputtelemaan, minä keskityn tässä nyt luusereihin.
Aivan järkyttävää tekstiä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti nämä ketjuun kirjoittaneet opettajiksi esittäytyneet eivät oikeasti ole opettajia. Sen verran hirveitä mielipiteitä.
Onhan se nyt ihan selvä, että hyvässä koulussa on paremmat opettajat, parempi ilmapiiri ja parempi opiskella. Ja koulun pitäisi vaalia niitä hyviä oppilaita! Milloin tämä on tällaiseksi keikahtanut, että heidät laiminlyödään?
Kuka opettaja tässä ketjussa on sanonut, että hyviä tai muitakaan laiminlyödään? Näytä yksikin sellainen viesti
Mitä hirveitä mielipiteitä olet nähnyt?
Esim kirjoitus 121 on puistattava.
Tässä siitä osa: Hyvä opiskelija oppii ihan keneltä tahansa, hän ei siihen tarvitse selälletaputtelijoita ja mahdollisimman loistokasta opetusta - hän ottaa selvää vaikkapa itse, jos opetuksessa jokin asia mättää. Mutta heikko tarvitsee tukea. Ja siinä opettajalla ja ympäristöllä on kullanarvoinen rooli.
Mikä tässä on puistattavaa? Tottahan tämä on. Hyvä opiskelija oppii aina. Hän osaa itsekin ottaa asioista selvää.
Kyllä myös hyvä oppilas tarvitsee huomaamista, kannustusta ja opettajan aikaa. Aivan järkyttävää tulla selittämään, että se nyt joutaa itse penkomaan ja mitä sitä nyt selkään taputtelemaan, minä keskityn tässä nyt luusereihin.
Aivan järkyttävää tekstiä!
Lukiko tuossa noin? Lukiko ettei huomioida, kannusteta tms? Lukiko että joutaa itse penkomaan?
Saati mainittiinko luuserit?
Ei. Siinä ei lukenut niin.
Taas yhtä ruma viesti. Ahkerasti olet ikävää asennetta täällä jakanut.
Edellinen opettaja kuulostaa olevan erittäin fiksu eikä ole missään sanonut, että hän ei huomioi hyviä oppilaita. Missä sellainen lause on?
Tottahan tuo on että opettaminen ja oppiminen on aina rajallista. Helpompaa on opettaa sellaisia, jotka osaavat opiskella. Opettajan tehtävä on opettaa oppimaan ja löytämään oman tiensä. Mikään tiedon kaataminen tai läpikäynti ei ole opettamista.
Mikä tämä heikompi aines on, jonka mukanapitämisestä syytät edellistä?
Tämä juuri on rumaa asennetta. Jakaa lapsia hyviin ja heikkoihin aineksiin. Ja jakoperuste on? Ysin keskiarvo on heikko aines vielä?
Voin kertoa ettei se keskiarvo takaa mitään. Tässä toisen asteen koulutuksen aikana moni näistä teineistä kasvaa, kypsyy, löytää oman tiensä. Muutos on huima. Ja moni alisuoriutuja alkaa kukoistaa. Itse en kyllä näe heikkona aineksena heitäkään, jotka eivät vielä 19-vuotiaina ole päässeet kiinni omaan lahjakkuuteensa. He löytävät sen oman tiensä kyllä.
Jonkinlainen välittäminen ja ihmisarvon kunnioittaminen on kai meille opettajille tärkein ominaisuus. Se, että näemme nämä teinit ja kunnioitamme heitä, saa heidät löytämään oman tiensä ja arvostamaan itseään.