Lue keskustelun säännöt.
Teini haki Ressuun lukioon eikä kyllä sinne pääse.
21.04.2019 |
Miten valmistan häntä pettymykseen asian tiimoilta? Lukuaineiden ka tulee olemaan 9-9,2 ja kovasti toivoo ja uskoo, että pääsisi. Vaikka viimevuonnakin raja oli 9,42.
Kommentit (294)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maalaiskunnan lähilukio on ihan hyvä vaihtoehto, siellä on koko kirjo oppilaita, myös ne hyvät ja opiskelumyönteiset. Sen sijaan Helsingin ”rupulukiot” eivät, koska niistä puuttuu se terävämpi pää kokonaan.
Tämä nimenomaan on Helsingin lukiotarjonnan ongelma. On hyvät yli ysin lukiot, sitten vain pari keskitason lukiota ja sitten on seiskan lukiot, joita pidetään huonoina. Oppilasaines jakautuu epätasaisesti ja se lisää kuilua lukioiden eroissa ja maineessa.
Mutta pitää kuitenkin muistaa, että se keskiarvoraja on viimeisen sisään otetun keskiarvo eikä sinällään kerro lukiosta mitään (paitsi että ei ole eliittilukio). Siellä on ihan sulassa sovussa seiskan, kasin ja ysin oppilaat, vaikka lukio olisi "seiskan lukio".
Ne kasipuolen lukiot ovat sitten sellaisia, että kiva sillä alueella asuvalle ja naapurilähiöstä, mutta ei kasipuolen lukioihin toiselta puolelta kaupunkia lähdetä. Sitten jäädään omaan lähilukioon, jonne joku luokkakaveri tuli vikana seiskalla.
Lisäksi amiksiin lähtee kutosen, seiskan, kasin ja ysinkin oppilaita. Sekin on eräänlainen ongelma Suomessa, että hyvällä keskiarvolla ei ole sosiaalisesti hyväksyttyä muuta kuin lähteä lukioon, vaikka nuori itse tahtoisi leipuriksi.
Ei ole. Vaan siellä rupulukiossa on just ihan vaan ne oppilaat jotka ei ole parempiin lukioihin päässeet.
Ja kyllä niihin kahteen kasipuolen lukioon kuljetaan kauempaakin. Mekin oltin laittamassa Lauttasaari vikaksi, koska uusi metro.
Mutta ilman metroa sinne ei ilmeisesti olisi ollut teiltä järkevää lähteä, vaan vikaksi vaihtoehdoksi olisi pitänyt laittaa joku rupulukio.
Hyvien kulkuyhtyeksien varrella olevat lukiot keräävät väkeä vähän kauempaa, mutta se ei kerro niinkään koulusta kuin niistä kulkijoista. Esim. Viherlaakson lukio vetää veikkolalaisia, Espoonlahden lukio vetää masalalaisia ja Lauttasaaren lukio vetää metron varrella asuvia espoolaisia ja helsinkiläisiä.
Etenkin Viherlaakso ja Espoonlahti ovat ihan tavallisia lähiölukioita, joihin vaan sattuu tietyiltä suunnilta olemaan hyvät yhteydet.
Ei olisi koska lapsen keskiarvo oli 9,75. Vikaksi laitettiin OYK.
Nyt puhutaan Helsingistä. Ei Espoosta. Espoossahan lisättiin viime vuonna lukiopaikkoja. Helsingissä on vain ysi ja yli lukiot, kaksi kasipuolen lukiota ja sitten ne rupulukiot, joihin ei mennä kuin sitten kun ei minnekään muualle pääse. Niissä on ihan hyvät sijainnitkin ja silti ne on ja pysyy rupuisina.
Mut ajattele, sieltä rupuistakin jotkut kirjoittaa L:n paperit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maalaiskunnan lähilukio on ihan hyvä vaihtoehto, siellä on koko kirjo oppilaita, myös ne hyvät ja opiskelumyönteiset. Sen sijaan Helsingin ”rupulukiot” eivät, koska niistä puuttuu se terävämpi pää kokonaan.
Tämä nimenomaan on Helsingin lukiotarjonnan ongelma. On hyvät yli ysin lukiot, sitten vain pari keskitason lukiota ja sitten on seiskan lukiot, joita pidetään huonoina. Oppilasaines jakautuu epätasaisesti ja se lisää kuilua lukioiden eroissa ja maineessa.
Mutta pitää kuitenkin muistaa, että se keskiarvoraja on viimeisen sisään otetun keskiarvo eikä sinällään kerro lukiosta mitään (paitsi että ei ole eliittilukio). Siellä on ihan sulassa sovussa seiskan, kasin ja ysin oppilaat, vaikka lukio olisi "seiskan lukio".
Ne kasipuolen lukiot ovat sitten sellaisia, että kiva sillä alueella asuvalle ja naapurilähiöstä, mutta ei kasipuolen lukioihin toiselta puolelta kaupunkia lähdetä. Sitten jäädään omaan lähilukioon, jonne joku luokkakaveri tuli vikana seiskalla.
Lisäksi amiksiin lähtee kutosen, seiskan, kasin ja ysinkin oppilaita. Sekin on eräänlainen ongelma Suomessa, että hyvällä keskiarvolla ei ole sosiaalisesti hyväksyttyä muuta kuin lähteä lukioon, vaikka nuori itse tahtoisi leipuriksi.
Ei ole. Vaan siellä rupulukiossa on just ihan vaan ne oppilaat jotka ei ole parempiin lukioihin päässeet.
Ja kyllä niihin kahteen kasipuolen lukioon kuljetaan kauempaakin. Mekin oltin laittamassa Lauttasaari vikaksi, koska uusi metro.
Mutta ilman metroa sinne ei ilmeisesti olisi ollut teiltä järkevää lähteä, vaan vikaksi vaihtoehdoksi olisi pitänyt laittaa joku rupulukio.
Hyvien kulkuyhtyeksien varrella olevat lukiot keräävät väkeä vähän kauempaa, mutta se ei kerro niinkään koulusta kuin niistä kulkijoista. Esim. Viherlaakson lukio vetää veikkolalaisia, Espoonlahden lukio vetää masalalaisia ja Lauttasaaren lukio vetää metron varrella asuvia espoolaisia ja helsinkiläisiä.
Etenkin Viherlaakso ja Espoonlahti ovat ihan tavallisia lähiölukioita, joihin vaan sattuu tietyiltä suunnilta olemaan hyvät yhteydet.
Ei olisi koska lapsen keskiarvo oli 9,75. Vikaksi laitettiin OYK.
Nyt puhutaan Helsingistä. Ei Espoosta. Espoossahan lisättiin viime vuonna lukiopaikkoja. Helsingissä on vain ysi ja yli lukiot, kaksi kasipuolen lukiota ja sitten ne rupulukiot, joihin ei mennä kuin sitten kun ei minnekään muualle pääse. Niissä on ihan hyvät sijainnitkin ja silti ne on ja pysyy rupuisina.
Mut ajattele, sieltä rupuistakin jotkut kirjoittaa L:n paperit.
Mistä tiedät?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä vaikutti matkan lisäksi se, että KSYKissä oli yleislinjan lisäksi erityiset opintolinjat.
Mitä ne erityiset opintolinjat on???
Tiede- ja teknologialinja ja Yhteiskunta- ja talouslinja.
Lisäksi englanninkieliset linjat.
aivan yläasteella, poika kävi teknologialinjan painotus fysiikka ja tietotekniikka, kuvataide, tekninen käsityö ja se toinen missä on ompelua jne. Eritoten tykkäsi kahdesta ensimainitusta
Mistä ihmeestä sinä puhut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maalaiskunnan lähilukio on ihan hyvä vaihtoehto, siellä on koko kirjo oppilaita, myös ne hyvät ja opiskelumyönteiset. Sen sijaan Helsingin ”rupulukiot” eivät, koska niistä puuttuu se terävämpi pää kokonaan.
Tämä nimenomaan on Helsingin lukiotarjonnan ongelma. On hyvät yli ysin lukiot, sitten vain pari keskitason lukiota ja sitten on seiskan lukiot, joita pidetään huonoina. Oppilasaines jakautuu epätasaisesti ja se lisää kuilua lukioiden eroissa ja maineessa.
Mutta pitää kuitenkin muistaa, että se keskiarvoraja on viimeisen sisään otetun keskiarvo eikä sinällään kerro lukiosta mitään (paitsi että ei ole eliittilukio). Siellä on ihan sulassa sovussa seiskan, kasin ja ysin oppilaat, vaikka lukio olisi "seiskan lukio".
Ne kasipuolen lukiot ovat sitten sellaisia, että kiva sillä alueella asuvalle ja naapurilähiöstä, mutta ei kasipuolen lukioihin toiselta puolelta kaupunkia lähdetä. Sitten jäädään omaan lähilukioon, jonne joku luokkakaveri tuli vikana seiskalla.
Lisäksi amiksiin lähtee kutosen, seiskan, kasin ja ysinkin oppilaita. Sekin on eräänlainen ongelma Suomessa, että hyvällä keskiarvolla ei ole sosiaalisesti hyväksyttyä muuta kuin lähteä lukioon, vaikka nuori itse tahtoisi leipuriksi.
Ei ole. Vaan siellä rupulukiossa on just ihan vaan ne oppilaat jotka ei ole parempiin lukioihin päässeet.
Ja kyllä niihin kahteen kasipuolen lukioon kuljetaan kauempaakin. Mekin oltin laittamassa Lauttasaari vikaksi, koska uusi metro.
Mutta ilman metroa sinne ei ilmeisesti olisi ollut teiltä järkevää lähteä, vaan vikaksi vaihtoehdoksi olisi pitänyt laittaa joku rupulukio.
Hyvien kulkuyhtyeksien varrella olevat lukiot keräävät väkeä vähän kauempaa, mutta se ei kerro niinkään koulusta kuin niistä kulkijoista. Esim. Viherlaakson lukio vetää veikkolalaisia, Espoonlahden lukio vetää masalalaisia ja Lauttasaaren lukio vetää metron varrella asuvia espoolaisia ja helsinkiläisiä.
Etenkin Viherlaakso ja Espoonlahti ovat ihan tavallisia lähiölukioita, joihin vaan sattuu tietyiltä suunnilta olemaan hyvät yhteydet.
Ei olisi koska lapsen keskiarvo oli 9,75. Vikaksi laitettiin OYK.
Nyt puhutaan Helsingistä. Ei Espoosta. Espoossahan lisättiin viime vuonna lukiopaikkoja. Helsingissä on vain ysi ja yli lukiot, kaksi kasipuolen lukiota ja sitten ne rupulukiot, joihin ei mennä kuin sitten kun ei minnekään muualle pääse. Niissä on ihan hyvät sijainnitkin ja silti ne on ja pysyy rupuisina.
Mut ajattele, sieltä rupuistakin jotkut kirjoittaa L:n paperit.
Aivan. Poikani jäi niukasti eliittilukion ulkopuolelle ja jäi sitten lähiön rupulukioon. Pelkäsin että seura tekee kaltaisekseen mutta mitä vielä. Sai enemmän huomiota opettajilta, arvosanat nousivat ja kirjoitti lopulta hilkun paremmin eli rivin L:ä kuin eliittilukioon päässeet entiset luokkakaverinsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maalaiskunnan lähilukio on ihan hyvä vaihtoehto, siellä on koko kirjo oppilaita, myös ne hyvät ja opiskelumyönteiset. Sen sijaan Helsingin ”rupulukiot” eivät, koska niistä puuttuu se terävämpi pää kokonaan.
Tämä nimenomaan on Helsingin lukiotarjonnan ongelma. On hyvät yli ysin lukiot, sitten vain pari keskitason lukiota ja sitten on seiskan lukiot, joita pidetään huonoina. Oppilasaines jakautuu epätasaisesti ja se lisää kuilua lukioiden eroissa ja maineessa.
v 2018 Alppilan lukio ka raja 8,00
Apollon yk 7,33 Brändö gymnasium 7,17 Etu-Töölön lukio 8,18 Hgin kielilukio itis 7,54 kielilinja 7,75 Hellu 9,03Hgin medialukio 7,89 Norssi 9,33 Hgin ranskalais-suomalainen koulu 8,08 Rudolf Steiner 7,25SYK A enkku 9,69, SYK ranska 8,75 SYK saksa 9,08 SYK Venäjä 8,62SYK lyhyiden vieraiden kielten linja 9,23 Hgin uusi yk 7,67 Hgin yhteislyseo 7,33Herttoniemen yhteiskoulu 9,00 Kulis 9,58 Lauttasaaren yk 8,67 Maunula 8,08 Munkkiniemi 8,67 Mäkelänrinne 8,92Oulunkylä 8,92 Pohjois-Haaga 8,83 Ressu 9,31Sibelius lukio 9,08Tölö gymnasium 7,42Tykki 9,17 Viikki 9,58 Vuosaaren lukio 7,31 (erittäin kansainvälinen) kuten itis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maalaiskunnan lähilukio on ihan hyvä vaihtoehto, siellä on koko kirjo oppilaita, myös ne hyvät ja opiskelumyönteiset. Sen sijaan Helsingin ”rupulukiot” eivät, koska niistä puuttuu se terävämpi pää kokonaan.
Tämä nimenomaan on Helsingin lukiotarjonnan ongelma. On hyvät yli ysin lukiot, sitten vain pari keskitason lukiota ja sitten on seiskan lukiot, joita pidetään huonoina. Oppilasaines jakautuu epätasaisesti ja se lisää kuilua lukioiden eroissa ja maineessa.
v 2018 Alppilan lukio ka raja 8,00
Apollon yk 7,33 Brändö gymnasium 7,17 Etu-Töölön lukio 8,18 Hgin kielilukio itis 7,54 kielilinja 7,75 Hellu 9,03Hgin medialukio 7,89 Norssi 9,33 Hgin ranskalais-suomalainen koulu 8,08 Rudolf Steiner 7,25SYK A enkku 9,69, SYK ranska 8,75 SYK saksa 9,08 SYK Venäjä 8,62SYK lyhyiden vieraiden kielten linja 9,23 Hgin uusi yk 7,67 Hgin yhteislyseo 7,33Herttoniemen yhteiskoulu 9,00 Kulis 9,58 Lauttasaaren yk 8,67 Maunula 8,08 Munkkiniemi 8,67 Mäkelänrinne 8,92Oulunkylä 8,92 Pohjois-Haaga 8,83 Ressu 9,31Sibelius lukio 9,08Tölö gymnasium 7,42Tykki 9,17 Viikki 9,58 Vuosaaren lukio 7,31 (erittäin kansainvälinen) kuten itis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maalaiskunnan lähilukio on ihan hyvä vaihtoehto, siellä on koko kirjo oppilaita, myös ne hyvät ja opiskelumyönteiset. Sen sijaan Helsingin ”rupulukiot” eivät, koska niistä puuttuu se terävämpi pää kokonaan.
Tämä nimenomaan on Helsingin lukiotarjonnan ongelma. On hyvät yli ysin lukiot, sitten vain pari keskitason lukiota ja sitten on seiskan lukiot, joita pidetään huonoina. Oppilasaines jakautuu epätasaisesti ja se lisää kuilua lukioiden eroissa ja maineessa.
v 2018 Alppilan lukio ka raja 8,00
Apollon yk 7,33 Brändö gymnasium 7,17 Etu-Töölön lukio 8,18 Hgin kielilukio itis 7,54 kielilinja 7,75 Hellu 9,03Hgin medialukio 7,89 Norssi 9,33 Hgin ranskalais-suomalainen koulu 8,08 Rudolf Steiner 7,25SYK A enkku 9,69, SYK ranska 8,75 SYK saksa 9,08 SYK Venäjä 8,62SYK lyhyiden vieraiden kielten linja 9,23 Hgin uusi yk 7,67 Hgin yhteislyseo 7,33Herttoniemen yhteiskoulu 9,00 Kulis 9,58 Lauttasaaren yk 8,67 Maunula 8,08 Munkkiniemi 8,67 Mäkelänrinne 8,92Oulunkylä 8,92 Pohjois-Haaga 8,83 Ressu 9,31Sibelius lukio 9,08Tölö gymnasium 7,42Tykki 9,17 Viikki 9,58 Vuosaaren lukio 7,31 (erittäin kansainvälinen) kuten itis.
Niin. Ja. Todistaa vain sen mitä on jo moneen kertaan sanottu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikävää, että jo lukioiden valkkauksessa on alkanut esiintyä enenemässä määrin näitä snobbailusta ja koulushoppailusta kertovia piirteitä. Kävin tosin itsekin 1990-luvulla oikein hyvän lukion suurehkossa yliopistokaupungissa, jonne oli tullut opiskelijoita ympäri lääniä.
En vaan pidä siitä, että Suomen hyvä ja koko maan kattava koulutussysteemi altistetaan koko ajan oppilaiden sosioekonomista taustaa painottavalle vertailulle, koska näen tällaisen jotenkin ennakoivan yksityiseen koulutukseen siirtymistä. Vain parasta minun lapselleni -asenne valitettavasti ruokkii tätä kehitystä, eikä yksityisen koulutuksen paremmista tuloksista ole edelleenkään varmuutta. Tähän mennessä yksityisiin yliopistoihin ovat täällä menneet ne, jotka eivät ole päässeet sisään näihin varsinaisiin opetus- ja kulttuuriministeriön tunnustamiin ja tukemiin oppilaitoksiin.
Suomalaisella yo-todistuksella voi hakea myös niihin eurooppalaisiin huippuyliopistoihin, jolloin on ihan yksi lysti, mistä lukiosta ne hyvät arvosanat on saatu. Turha tuoda tasa-arvoiseen ja edistykselliseen maahan, jonka koulutussysteemiä ihaillaan ympäri maailmaa, jotain muualta omaksuttua elitismiä, jota käytetään epäilemättä jatkossa onnistuneeksi osoittautuneen järjestelmän alasajoon. Vaatikaa sen sijaan tasoa muiltakin kuin Helsingin lukioilta.
Vierailija kirjoitti:
Olin tulossa kirjoittamaan ihan samaa. Ei ketään kiinnosta työmarkkinoilla minkä lukion on kukin käynyt. Vasta lukion jälkeinen koulutus alkaa painamaan ja yliopistoonkin haetaan yo-todistuksen arvosanoilla.
Kyllä jollain aloilla voi olla merkitystä sillä lukiollakin. Toki se oma osaaminen merkkaa eniten, mutta jos on käynyt nörttilukion missä oppii myös koodausta, sillä voi saada jo ensimmäisen oman alan työpaikan lukion jälkeiselle kesälle. Jotkut lukiot tiedetään muita vaativammiksi, kyllä työnantaja osaa näihin kiinnittää huomiota. Kyllä se, että on käynyt tavallista vaativamman lukion kertoo siitä työnhakijasta jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ikävää, että jo lukioiden valkkauksessa on alkanut esiintyä enenemässä määrin näitä snobbailusta ja koulushoppailusta kertovia piirteitä. Kävin tosin itsekin 1990-luvulla oikein hyvän lukion suurehkossa yliopistokaupungissa, jonne oli tullut opiskelijoita ympäri lääniä.
En vaan pidä siitä, että Suomen hyvä ja koko maan kattava koulutussysteemi altistetaan koko ajan oppilaiden sosioekonomista taustaa painottavalle vertailulle, koska näen tällaisen jotenkin ennakoivan yksityiseen koulutukseen siirtymistä. Vain parasta minun lapselleni -asenne valitettavasti ruokkii tätä kehitystä, eikä yksityisen koulutuksen paremmista tuloksista ole edelleenkään varmuutta. Tähän mennessä yksityisiin yliopistoihin ovat täällä menneet ne, jotka eivät ole päässeet sisään näihin varsinaisiin opetus- ja kulttuuriministeriön tunnustamiin ja tukemiin oppilaitoksiin.
Suomalaisella yo-todistuksella voi hakea myös niihin eurooppalaisiin huippuyliopistoihin, jolloin on ihan yksi lysti, mistä lukiosta ne hyvät arvosanat on saatu. Turha tuoda tasa-arvoiseen ja edistykselliseen maahan, jonka koulutussysteemiä ihaillaan ympäri maailmaa, jotain muualta omaksuttua elitismiä, jota käytetään epäilemättä jatkossa onnistuneeksi osoittautuneen järjestelmän alasajoon. Vaatikaa sen sijaan tasoa muiltakin kuin Helsingin lukioilta.
No kyllä siinä nyt hyhhytellään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ressu on vielä evakossa remotin takia, joten voi olla, että hakijoita on nyt vähemmän ja ka jää matalammaksi.
Miten tuo nyt hakemiseen vaikuttaisi?
Siellä se koulu toimii evakossakin aivan normaalisti.No vaikuttaahan se koulumatka tietenkin kouluvalintaan. Ressu on evakossa jouluun eli vielä ens syyslukukauden. Hyvä koulu kyllä on. Ei mitään valittamista.
T. Ressulaisen äiti
Eipä tuossa niin montaa kilometriä ole eroa, että tuo matka kenenkään hakemiseen vaikuttaisi.
Eiköhän Ressuun haeta ihan muista syistä kuin lyhyen koulumatkan.
No kyllä se Meikku on tosi paljon hankalamman matkan päässä monelle kuin keskusta. Puoli tuntia äkkiä lisää koulumatkaan.
Ja ihan yhtä monelle Ressun nykyinen sijainti Laaksossa on lähempänä kuin keskusta. Kukaan ei valitse koulua noin 4 kilometrin eron takia koulumatkassa, lakkaa höpsöttelemästä.
Olen ollut Meikussa töissä 15 vuotta ja se matka keskustaan on tuskaisan hidas. Kyllä se todellakin vaikuttaa. Kun on hyvä keskiarvo on varaa valita jolloin myös se sijainti on tärkeä kriteeri.
Meillä teini valitsi Ressun koska meillä tosiaan on siellä toimisto ja pääsee kyydissä aamuisin.
Ressun lukio toimii väistötiloissa Laakson kaupunginosassa nelisen kuukautta ja sieltä on matkaa varsinaiselle lukiorakennukselle nelisen kilometriä. Ihan tosissasi väität, että nyt joku hakee Ressuun neljäksi kuukaudeksi tuon sijainnin takia, joka siis ei ole edes Meilahti vaan Laaksoa. Kunhan saa 4 kuukautta kulkea helposti ja sitten loppu 2,5 vuotta lukiota hankalaa kulkua. Tuskin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Poika Ressussa toisella luokalla ja se lisämatka-aika Rautatieasemalta on kuulema n.10-15min. Busseja menee Elielin aukiolta koko ajan juurikin Ressuun päin, ratikoita myös. Ei ole kertaakaan valittanut koulumatkansa pituutta, itsehän päätöksen teki, päivässä kulkee kodin ja koulun (väistötila ekan luokan syksyn jälk) väliä yht. n.1,5h.
Aloitukseen en osaa muuta sanoa, kuin tsempit hakijalle, eiköhän hän kuitenkin tiedosta nuo keskiarvorajat ja sen ettei 9,2 tule Ressuun sisälle pääsemiseen riittämään.
Ihan sama kokemus, maksimissaan vartti menee keskustasta nykyiselle sijainnille. Aika rajoittunut on elämä jos alle 5 kilometriä vaikuttaa valintaan liian pitkänä matkana. Toivottavasti jatkossa työt yms löytyy sen pienen maailmanne sisältä ettei herrantertut joudu hämmennyksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poika Ressussa toisella luokalla ja se lisämatka-aika Rautatieasemalta on kuulema n.10-15min. Busseja menee Elielin aukiolta koko ajan juurikin Ressuun päin, ratikoita myös. Ei ole kertaakaan valittanut koulumatkansa pituutta, itsehän päätöksen teki, päivässä kulkee kodin ja koulun (väistötila ekan luokan syksyn jälk) väliä yht. n.1,5h.
Aloitukseen en osaa muuta sanoa, kuin tsempit hakijalle, eiköhän hän kuitenkin tiedosta nuo keskiarvorajat ja sen ettei 9,2 tule Ressuun sisälle pääsemiseen riittämään.Ihan sama kokemus, maksimissaan vartti menee keskustasta nykyiselle sijainnille. Aika rajoittunut on elämä jos alle 5 kilometriä vaikuttaa valintaan liian pitkänä matkana. Toivottavasti jatkossa työt yms löytyy sen pienen maailmanne sisältä ettei herrantertut joudu hämmennyksiin.
15-20 minuuttia on se realistinen aika mikä siihen pitää varata. Ja se on sitten jo 30-40 minuuttia lisää koulumatkaan, joka voi jo tuonne olla yli puoli tuntia.
Kun sitten taas kilpaileviin kouluihin sitä matkaa ei ole. Siksihän juuri esim Ksyk vetää. Sinne on helppo kulkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihme valitusta, ilmeisesti suurin osa Ressussa opiskelevista on aina kuskattu ovelta ovelle kouluun, harrastuksiin, kavereille jne. Oma teini on nyt parisen vuotta kulkenut Märskyyn aamuin iltapäivin 40-60 minuutin kestoisen matkan suuntaansa. Useimpina iltoina vielä saman kestoinen matka harkkoihin ja takaisin. Toinen käy kuudesti viikossa julkisilla treeneissä, tunteroinen yhteen suuntaan. Eivät ole valittaneet tai marisseet kymmenien kilometrien matkoista, osaavat sujuvasti käyttää reittiopasta ja julkisia. Oudolta tuntuu muutaman kilometrin takia koulun hylkääminen.
Vierailija kirjoitti:
Mutta esitit väitteen, että hyvä opiskelija kirjoittaa tavallisesta lukiosta huonommin kuin mihin hänessä oikeasti olisi potentiaalia. Tältä pohjalta en usko tuota edelleenkään. Pitäisi olla kättä pidempää sanojen tueksi eli tutkimuksia.
Lainaan vain tämän pätkän, mutta minä voin helposti uskoa tuon ilman mitään tutkimustuloksia. Ei ole ollenkaan tavatonta, että haasteiden puutteessa lahjakas oppilas tylsistyy ja alkaa alisuoriutua. Mutta kun nuo lahjakkaat pistetään samaan paikkaan ja isketään kunnon haasteet eteen, niin nehän pystyy melkein mihin vain! Tavallisessa koulussa tällaista ei vain voi tehdä, koska siellä on niitä kivirekiä joita pitää vetää perässä.
Tästä tasapäistämisestä pitäisi päästä eroon ja näille lahjakkaille pitäisi löytää riittävästi haastetta. Todella ikävää, jos opettajillakin on tällaista asennetta, ettei superlahjakkuuksia pitäisi erityisesti huomioida, koska he pärjäävät omillaan. Kaikki paukut laitetaan niihin heikkoihin, ja lahjakkaat jätetään oman onnensa nojaan. Tämä on suurta typeryyttä ja suoranaista kansallisten luonnonvarojen tuhlausta! Suomi tarvitsee näitä fiksuja nuoria, heihin pitää panostaa myös!
Vierailija kirjoitti:
Ihme valitusta, ilmeisesti suurin osa Ressussa opiskelevista on aina kuskattu ovelta ovelle kouluun, harrastuksiin, kavereille jne. Oma teini on nyt parisen vuotta kulkenut Märskyyn aamuin iltapäivin 40-60 minuutin kestoisen matkan suuntaansa. Useimpina iltoina vielä saman kestoinen matka harkkoihin ja takaisin. Toinen käy kuudesti viikossa julkisilla treeneissä, tunteroinen yhteen suuntaan. Eivät ole valittaneet tai marisseet kymmenien kilometrien matkoista, osaavat sujuvasti käyttää reittiopasta ja julkisia. Oudolta tuntuu muutaman kilometrin takia koulun hylkääminen.
Kas kun erinomaisilla oppilailla on varaa valita.
Jotkut tulee pääkaupunkiseudun ulkopuolelta yli 9 lukioihin, Sibelus lukioon, Kallion lukioon, Kuvataidelukioon, Sibelius lukio, ei sibelus
Vierailija kirjoitti:
Jotkut tulee pääkaupunkiseudun ulkopuolelta yli 9 lukioihin, Sibelus lukioon, Kallion lukioon, Kuvataidelukioon, Sibelius lukio, ei sibelus
Yksikään noista ei ole ”yli ysin lukio”. 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todistus ei tosin monilla riitä yhtään minnekään suoraan.
Ensi vuodesta lähtien kaikista korkeakoulupaikoista vähintään puolet, eli käytännössä 51-97 % alasta riippuen, jaetaan yo-todistuksen perusteella muille kuin taidealoille. Kaikki voivat hakea myös pääsykoevalinnan kautta.
Jep. Ja arvaapa vain, pääseekö moni sillä torkkavalinnalla minnekään. No eipä pääse, ellei juurikin ole nero.
Tietenkin pääsee. Korkeakoulujen aloituspaikkoja on joku 40 000 (AMK+yliopisto). Niistä vähintään 20 000 jaetaan todistuksella. Se on aika lailla puolet lukiolaisista.
Suosituimmat alat tulevat tietenkin vaatimaan erittäin hyvän todistuksen, mutta esim. luokanopettajan paikkoja on niin paljon, eikä se ole näitä kärkihakijoiden aloja, että sinne todennäköisesti pääsee jollain M:n papereilla. Ne saadakseen ei tarvitse olla nero.
Ei varmasti tule M:n paperit riittämään. E:n paperit saattavat ehkä riittää, jos on valittu paljon pisteitä tuottavia aineita kuten pitkää matikkaa. Arvosanat kokevat vielä pienen inflaation nykyiseen nähden uusimissäännön muuttumisen myötä
Eri
aivan yläasteella, poika kävi teknologialinjan painotus fysiikka ja tietotekniikka, kuvataide, tekninen käsityö ja se toinen missä on ompelua jne. Eritoten tykkäsi kahdesta ensimainitusta