Olen suomenruotsalainen. Haluatko kysyä jotain?
Olen linjoilla kunnes palsta menee kiinni. Kysy jos huvittaa.
Kommentit (141)
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttääkö sinua, että ruotsalaiset pitävät suomenruotsiasi aksenttina?
Ei se herätä minussa mitään sen suurempia tunteita. Itse näkisin ehkä asian niin että suomenruotsi on yksi murre muiden joukossa, eli se voisi olla verrattavissa vaikkapa Skånen murteeseen. Tosin sitä riikinruotsalaiset eivät ymmärrä senkään vertaa mitä meidän muumiruotsia.
c346 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaaditko palvelua ruotsiksi? Miksi / miksi et?
Mitä mieltä olet ”pakkoruotsista”? Eli ruotsin kielen pakollisuudesta peruskoulussa?
En vaadi, olen kaksikielinen. En näe syytä hankaloittaa asiakaspalvelijoiden elämää, kun molemmat kielet sujuvat minulta aivan yhtä hyvin.
Pakkoruotsista minulla ei oikein ole selkeää mielipidettä. Kävin itse kouluni ruotsiksi (Suomessa), joten minulla ei koskaan ole ollut lukujärjestyksessä "pakkoruotsia" ja siksi on vähän vaikea mennä sanomaan. Henkilökohtaisesti en kyllä lähtisi pakottamaan ketään opiskelemaan kieltä jolle ei ole käyttöä tulevaisuudessa, esim. itärajan tuntumassa lapset voisivat minun puolestani yhtä hyvin opiskella venäjää. Vaikea mennä sanomaan. Ei se minulta ole mitenkään pois jos joku haluaa opiskella jotain muuta kieltä.
Eli kannatako vai et? Mikä siinä on niin vaikea sanoa. Itsehän jo annoit perustelut sille, miksi pakkoruotsi pitäisi poistaa, mutta silti et ole varma, pitäisikä se poistaa. Mitä ihmeen vatulointia tämä nyt on?
Mitä mieltä olet siitä että Suomessa on jo 2 kuntaa (maarianhamina ja jomala) joissa suomenkielisten väestöosuus on yli 8 prosenttia mutta kunnat eivät ole muuttuneet kaksikielisiksi? Entä siitä että päivystyksen siirtyminen seinäjoelle vaasasta nähtiin mahdottomaksi vajaan kielivalmiuden perusteella mutta kuitenkin pakkoruotsia on vaadittu juuri sillä perusteella että ruotsinkieliset saisivat palvelua ruotsiksi?
Mitä mieltä olet siitä että vantaalla on kaksi isompaa kieliryhmää, viro ja venäjä ja silti kunnan toinen virallinen kieli on ruotsi? Entä siitä että 20 vuodessa koko valtakunnassa venäjästä tulee toiseksi suurin kieliryhmä ja aivan samalla lailla Suomi on myös ollut Venäjän alaisuudessa, vielä tuoreemmin, niin mitenhän pakkoruotsia sitten enää saadaan perusteltua?
Vierailija kirjoitti:
Onko sinusta oikeudenmukaista, että niillä, jotka Suomessa pystyvät ruotsin kielellä opiskelemaan, on tilastollisesti moninkertaiset mahdollisuudet päästä opiskelemaan korkeakouluun, verrattuna suomeksi opiskeleviin? Itse koen tämän yhtenä epätasa-arvoisimmista asioista Suomen kielipolitiikassa.
Minusta on jännää, että samat ihmiset jotka ovat erittäin vahvasti pakkoruotsia vastaan valittavat sitten kovaan ääneen myös näistä korkeakoulupaikoista. Tottahan toki minulle on ollut kaksikielisyydestäni hyötyä elämässä, vaikkapa juuri näihin opiskelupaikkoihin liittyen. Mutta ei siinä hakuprosessissa kenenkään äidinkieltä kysytä. Minulla oli opiskelukavereita jotka tulivat ihan kouluruotsipohjalta ruotsinkieliseen tiedekuntaan ja pärjäsivät mainiosti. Sinne saa hakea ihan kuka tahansa.
Ymmärrän että opiskelupaikkojen määrässä on selkeä vääristymä suhteessa hakijoiden määrään ja voi olla että juuri sinä joka kysyit tämän kysymyksen et edusta ollenkaan tätä ihmisryhmää, mutta näen selkeän epälogiikan siinä että ensin kieltäydytään opiskelemasta ruotsia (kun sille ei ole käyttöä) ja myöhemmin valitetaan että kieltä osaaville tarjotaan tällainen erityishyöty (joka on ihan kaikille avoin, mutta kun kyseiselle kielelle "ei ollut käyttöä"). Pahoittelut jos ilmaisin itseäni tässä asiassa turhan kärkkäästi, olen ehkä turhautunut aiemmissa tilanteissa kun tämä sama kysymys on joskus tullut vastaan eikä ole tarkoitus hyökätä sinun kimppuusi millään lailla.
c346 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
c346 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä olet opiskellut? Ja mikä on ammattisi?
Opiskelin Helsingin yliopistossa, tiedekunnassa jonka pääasiallinen opetuskieli on ruotsi. Minulla on kaksi osa-aikatyötä, joista yritän sitten saada jonkinlaisen säällisen palkan kasaan mutta toisinaan tuntuu että leipä on kyllä pieninä palasina maailmalla. Toinen "ammateistani" on kääntäjä, kieliparina suomi-ruotsi.
Du kunde vara jag, men det kan du inte vara.
Nu blir jag ju ängslig att du är nån jag känner... Busted!
Nå, jag känner mig lika busted, och jag är inte du. Scary.
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä olet siitä että Suomessa on jo 2 kuntaa (maarianhamina ja jomala) joissa suomenkielisten väestöosuus on yli 8 prosenttia mutta kunnat eivät ole muuttuneet kaksikielisiksi? Entä siitä että päivystyksen siirtyminen seinäjoelle vaasasta nähtiin mahdottomaksi vajaan kielivalmiuden perusteella mutta kuitenkin pakkoruotsia on vaadittu juuri sillä perusteella että ruotsinkieliset saisivat palvelua ruotsiksi?
Ihan mielenkiinnosta, mistä sinä nuo prosenttiluvut löysit? Wikipedia antaa molemmille kunnille alle 5% suomaisosuuden, tieto on vuodelta 2016
t:umpisuomalainen
Nyt kello tulee ihan pian 23, tulen vielä huomenna tänne kurkkaamaan ketjua jos joku kysymys jäi vastausta vaille. Öitä!
Vierailija kirjoitti:
Ketju alkaa mennä aika oudoille poluille. T. Suomalainen jonka suku tutkittu pitkälle ja 1600-luvulta löytyy tila, jota vieläkin viljellään ja asutetaan. Mutta en ole ikinä ennen kuullut puhetta mistään riistämisistä, ruotsalaisten toimesta.
Kieli jolla on estetty suomen kielen kehittyminen ja jolla on lyöty suomalaista identiteettiä ei mitenkään voi olla tärkeä suomalaisuudelle. Päinvastoin, sitä pitää hylkiä koska sen haittoja pitää välttää. Vielä 200 vuotta Ruotsista erkaantumisen jälkeenkin, meillä on haittanamme pakkoruotsi, kaksikielisyys ja virkamiesruotsi, erilliset koulut, erilliset siirtolapuutarhat, erilliset korttelit ja erilliset terveysasemat ym.
Ruotsalaisuuden ruma historia
Suomalaisia kohtaan on käyty sotaa jatkuvasti vaikka emme sitä ole huomaavinaan. Suomen kieltä on lyöty aina ruotsin kielellä emmekä edes yritä puolustautua.
Pakkoruotsilla on ruma historiallinen tausta ja sivistystä haittaava tarkoitus. Svedupetterit ovat historiallisesti määränneet mitä suomalainen saa oppia. Pakkoruotsi ei ole poikkeus tässä. Pakkoruotsilla yritetään pitää suomenkieliset toisen luokan kansalaisina.
Ruotsinkieliset tahot ovat aina vastustaneet suomalaisen kansanosan sivistyksen lisääntymistä. Mitä enemmän on alistettuja duunareita sitä enemmän etuja ja taloudellista hyötyä siitä riittää heille. Koulutettua kansaa on vaikeampi manipuloida eliitin tarpeiden mukaisesti.
Pakkoruotsi on suora jatkumo ruotsalaisuuden historian rumuudelle. Ruotsinkieliset tahot jarruttivat suomen kielen ottamista viralliseksi kieleksi ja opetuskieleksi kaikissa vaiheissa.
Svedupetterit eivät rakenna enää piikkilankaesteitä suomenkielisten lasten koulujen ympärille mutta pakkoruotsilla he ovat rakentaneet sivistyksellisen piikkilankaesteen kaikille suomenkielisille.
Pieni lista ruotsalaisuuden rumasta historiasta.
Agricola joutui odottamaan 4 vuotta painolupaa että sai Uuden Testamentin painettua. Kesti sata vuotta että löytyi rahat Raamatun kääntämiseen kokonaisuudessaan.
Vuoteen 1860 asti onnistuivat ruotsinkieliset tahot estämään suomenkielisen kirjallisuuden painamisen, ja siten kirjallisuuden ja lukutaidon kehittymisen suomenkielisten joukossa.
http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kieliasetus_(1850)
Mikkeliin anottiin koulua suomenkielisille mutta saatiin ruotsinkielinen koulu v. 1873, vaikka alueella ei ollut tarvetta ruotsinkieliselle koululle, koska Mikkelissä oli jo ruotsinkielinen koulu.
Vuonna 1908 Espoossa suomenkielinen koulu saarrettiin piikkilangalla että lapset eivät pääsisi kouluun.
Helsingin yliopisto suomalaistettiin vasta hivenen ennen Talvisotaa 1937, vaikka suurin osa opiskelijoista oli ollut suomenkielisiä jo pitkään.
Nykyinen pakkoruotsi tuli peruskoulu-uudistuksessa yli neljäkymmentä vuotta sitten.
Rassenburgin (Raasepori) RKP sai aikaan pakkoruotsin aloittamisen jo ensimmäisellä luokalla kaikille suomalaisille lapsille vaikka suurin osa halusi englantia ensimmäiseksi.
Muutama vuosi sitten päätettiin että pakkoruotsi aloitetaan vuotta aikaisemmin eli jo kuudennelta luokalta ala-asteella.
Esooon piikkilankakoulusta
http://espoonperinneseura.net/perinnetieto/Lahnuksen-kansakoulu-autonom…
c346 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sinusta oikeudenmukaista, että niillä, jotka Suomessa pystyvät ruotsin kielellä opiskelemaan, on tilastollisesti moninkertaiset mahdollisuudet päästä opiskelemaan korkeakouluun, verrattuna suomeksi opiskeleviin? Itse koen tämän yhtenä epätasa-arvoisimmista asioista Suomen kielipolitiikassa.
Minusta on jännää, että samat ihmiset jotka ovat erittäin vahvasti pakkoruotsia vastaan valittavat sitten kovaan ääneen myös näistä korkeakoulupaikoista. Tottahan toki minulle on ollut kaksikielisyydestäni hyötyä elämässä, vaikkapa juuri näihin opiskelupaikkoihin liittyen. Mutta ei siinä hakuprosessissa kenenkään äidinkieltä kysytä. Minulla oli opiskelukavereita jotka tulivat ihan kouluruotsipohjalta ruotsinkieliseen tiedekuntaan ja pärjäsivät mainiosti. Sinne saa hakea ihan kuka tahansa.
Ymmärrän että opiskelupaikkojen määrässä on selkeä vääristymä suhteessa hakijoiden määrään ja voi olla että juuri sinä joka kysyit tämän kysymyksen et edusta ollenkaan tätä ihmisryhmää, mutta näen selkeän epälogiikan siinä että ensin kieltäydytään opiskelemasta ruotsia (kun sille ei ole käyttöä) ja myöhemmin valitetaan että kieltä osaaville tarjotaan tällainen erityishyöty (joka on ihan kaikille avoin, mutta kun kyseiselle kielelle "ei ollut käyttöä"). Pahoittelut jos ilmaisin itseäni tässä asiassa turhan kärkkäästi, olen ehkä turhautunut aiemmissa tilanteissa kun tämä sama kysymys on joskus tullut vastaan eikä ole tarkoitus hyökätä sinun kimppuusi millään lailla.
Sinä olet esimerkki siitä että ruotsinkieliset opiskelupaikat ovat turhia, koska osaat suomea noin hyvin. Toisille suomenruotsalaisille olisi vieläkin tärkeämpää opiskella suomeksi, jotta he voivat työskennellä koko maassa.
Ruotsinkielisiä kouluihin ei kysytä äidinkieltä, koska niihin pääseminen suomenkielisillä estetään tehokkaammin kielitestillä.
c346 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka kauan asumistukihakemuksessa kestää?
Viimeksi meni nelisen kuukautta, kun Kela sössi oikein kunnolla. Piti toimittaa kaikki työtodistukset ja palkkakuitit kahden vuoden ajalta, kun heille oli näköjään ihan uusi asia että ihminen voi vaihtaa työpaikkaa.
Minulla on pelkkä osa-aikatyö ja velaton omistusasunto,kolme viikkoa äsken ylittyi.
c346 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sinusta oikeudenmukaista, että niillä, jotka Suomessa pystyvät ruotsin kielellä opiskelemaan, on tilastollisesti moninkertaiset mahdollisuudet päästä opiskelemaan korkeakouluun, verrattuna suomeksi opiskeleviin? Itse koen tämän yhtenä epätasa-arvoisimmista asioista Suomen kielipolitiikassa.
Minusta on jännää, että samat ihmiset jotka ovat erittäin vahvasti pakkoruotsia vastaan valittavat sitten kovaan ääneen myös näistä korkeakoulupaikoista. Tottahan toki minulle on ollut kaksikielisyydestäni hyötyä elämässä, vaikkapa juuri näihin opiskelupaikkoihin liittyen. Mutta ei siinä hakuprosessissa kenenkään äidinkieltä kysytä. Minulla oli opiskelukavereita jotka tulivat ihan kouluruotsipohjalta ruotsinkieliseen tiedekuntaan ja pärjäsivät mainiosti. Sinne saa hakea ihan kuka tahansa.
Ymmärrän että opiskelupaikkojen määrässä on selkeä vääristymä suhteessa hakijoiden määrään ja voi olla että juuri sinä joka kysyit tämän kysymyksen et edusta ollenkaan tätä ihmisryhmää, mutta näen selkeän epälogiikan siinä että ensin kieltäydytään opiskelemasta ruotsia (kun sille ei ole käyttöä) ja myöhemmin valitetaan että kieltä osaaville tarjotaan tällainen erityishyöty (joka on ihan kaikille avoin, mutta kun kyseiselle kielelle "ei ollut käyttöä"). Pahoittelut jos ilmaisin itseäni tässä asiassa turhan kärkkäästi, olen ehkä turhautunut aiemmissa tilanteissa kun tämä sama kysymys on joskus tullut vastaan eikä ole tarkoitus hyökätä sinun kimppuusi millään lailla.
Kiitos vastauksestasi ja pyrkimyksestä avata kysymääni asiaa, vaikka et nyt ihan tuohon oikeudenmukaisuuskysymykseen vastannutkaan. Itse en yhtä luottavaisesti usko, että kenellä tahansa on mahdollisuudet ruotsinkieliseen korkeakouluun päästä, ellei äidinkieli satu ruotsi olemaan. Pidän oikeastaan melko poikkeuksellisensa, että yläkoulun ja lukion oppituntien aikana ehtisi hankkia lähelle äidinkieltä vastaavan kielitaidon vieraassa kielessä.
Tämä saattaisi olla mahdollista jos suomen- ja ruotsinkieliset lapset opiskelisivat samoissa kouluissa, jolloin tunneilla opeteltua ruotsia olisi mahdollista käyttää aidoissa vuorovaikutustilanteissa. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin monessa kunnassa se, että suomen- ja ruotsinkieliset lapset pysyvät visusti omissa lokeroissaan koulujen eriyttämisen kautta. Olisi mahtavaa, jos välitunneilla puhuttaisiin sulassa sovussa suomea ja ruotsia, jolloin käytännön mahdollisuuksia kielen harjoitteluun tulisi puolin ja toisin. Englannin kielen kanssa hyvin huomaa miten käytännön harjoittelu tehostaa oppimista huimasti. Pelien kautta jo alakouluikäiset lapset oppivat puhumaan sujuvasti englantia päästessään netin välityksellä puhumaan muiden pelaajien kanssa. Ruotsin kielen opiskeluun tästä on turha haaveilla pelastusta, sillä pelimaailma vaan toimii englanniksi, eikä se aikuisten toiveesta muuksi muutu. Jos lapset oman kokemuksensa kautta (ruotsinkieliset kaverit) oppisivat, että Suomi todella on kaksikielinen, tukisi tämä ehdottomasti motivaatiota ja mahdollisuuksia opiskella ruotsia.
Ylimitoitettua kiintiötä ruotsinkielisissä korkeakoulupaikoissa pidän ongelmana lähinnä siitä näkökulmasta, että se uusintaa voimassa olevia valtarakenteita, mikä ei tietenkään ole tasa-arvon näkökulmasta oikeudenmukaista. Ruotsin kieltä vastaan itselläni ei ole mitään, ja milloin ikinä Tukholmassa satun vierailemaan, yritän mielelläni selvitä vuorovaikutustilanteista paikallisella kielellä. On vähän kurjaa, että tämä asia on sellainen, josta ei voi keskustella ilman, että osapuolet vetäytyvät siilipuolustuksessa poteroihinsa.
Huomenta kaikille! Näköjään tuolla oli vielä muutama kysymys joihin en ehtinyt vastata eilen illalla. Osa kysymyksistä on todella kiperiä, olisi ilmeisesti pitänyt tehdä vähän laajempikin taustatyö ennen kuin uskaltaa tehdä tälle palstalle aloituksen.
Pyytäisin vielä kysyjiä pitämään mielessä että olen ihan tavallinen pulliainen jolla ei ole näihin asioihin sen enempää vaikutusvaltaa kuin muillakaan rivikansalaisilla, eivätkä minun mielipiteeni edusta mitään yleistä suomenruotsalaista mielipidettä. Esim. kuntien kielikiintiöihin liittyvät kysymykset ja pakkoruotsiperustelujen tivaamiset kannattaa suunnata ihan sinne Arkadianmäelle. En itse koe tarvetta puolustella tai perustella pakkoruotsia – olkoon se nyt siis minun mielipiteeni siihen asiaan, kun sitä kysyttiin.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ajattelet siitä, että osaan itse täydellisesti ruotsia (asunut aikoinaan Tukholmassa monta vuotta), mutta suomenruotsalaisille en koskaan suostu puhumaan ruotsia vaan aina puhun suomea?
Ajattelen lähinnä että miksi ihmeessä, onpa erikoinen periaate. Mutta minun puolestani saat valita juuri sen kielen jonka puhuminen tuntuu sinusta mukavalta.
Vierailija kirjoitti:
Kummalla kielellä ajattelet ja näet unia ?
Molemmilla kielillä! Riippuu täysin asiayhteydestä ja ajatuksissa/unissa esiintyvistä ihmisistä. Sanoisin kuitenkin että useimmissa arjen tilanteissa suomi on se kieli, joka tulee ensimmäisenä ja on ehkä ajatuksissani se päällimmäinen. Jos joku vaikka hidastelee liikenteessä niin saatan ärähtää ääneen että menes nyt siitä jo, vaikka se toinen autoilija ei tietenkään voi kuulla minua eikä välitä, millä kielellä siinä ratin takana itsekseni jupisen. Ja jos suunnittelen vaikka kauppalistaa, niin sekin tulee aika automaattisesti suomeksi. Jos taas pohdin jotain työasiaa, niin ajattelen sen todennäköisesti ruotsiksi.
Vierailija kirjoitti:
c346 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sinusta oikeudenmukaista, että niillä, jotka Suomessa pystyvät ruotsin kielellä opiskelemaan, on tilastollisesti moninkertaiset mahdollisuudet päästä opiskelemaan korkeakouluun, verrattuna suomeksi opiskeleviin? Itse koen tämän yhtenä epätasa-arvoisimmista asioista Suomen kielipolitiikassa.
Minusta on jännää, että samat ihmiset jotka ovat erittäin vahvasti pakkoruotsia vastaan valittavat sitten kovaan ääneen myös näistä korkeakoulupaikoista. Tottahan toki minulle on ollut kaksikielisyydestäni hyötyä elämässä, vaikkapa juuri näihin opiskelupaikkoihin liittyen. Mutta ei siinä hakuprosessissa kenenkään äidinkieltä kysytä. Minulla oli opiskelukavereita jotka tulivat ihan kouluruotsipohjalta ruotsinkieliseen tiedekuntaan ja pärjäsivät mainiosti. Sinne saa hakea ihan kuka tahansa.
Ymmärrän että opiskelupaikkojen määrässä on selkeä vääristymä suhteessa hakijoiden määrään ja voi olla että juuri sinä joka kysyit tämän kysymyksen et edusta ollenkaan tätä ihmisryhmää, mutta näen selkeän epälogiikan siinä että ensin kieltäydytään opiskelemasta ruotsia (kun sille ei ole käyttöä) ja myöhemmin valitetaan että kieltä osaaville tarjotaan tällainen erityishyöty (joka on ihan kaikille avoin, mutta kun kyseiselle kielelle "ei ollut käyttöä"). Pahoittelut jos ilmaisin itseäni tässä asiassa turhan kärkkäästi, olen ehkä turhautunut aiemmissa tilanteissa kun tämä sama kysymys on joskus tullut vastaan eikä ole tarkoitus hyökätä sinun kimppuusi millään lailla.
Kiitos vastauksestasi ja pyrkimyksestä avata kysymääni asiaa, vaikka et nyt ihan tuohon oikeudenmukaisuuskysymykseen vastannutkaan. Itse en yhtä luottavaisesti usko, että kenellä tahansa on mahdollisuudet ruotsinkieliseen korkeakouluun päästä, ellei äidinkieli satu ruotsi olemaan. Pidän oikeastaan melko poikkeuksellisensa, että yläkoulun ja lukion oppituntien aikana ehtisi hankkia lähelle äidinkieltä vastaavan kielitaidon vieraassa kielessä.
Tämä saattaisi olla mahdollista jos suomen- ja ruotsinkieliset lapset opiskelisivat samoissa kouluissa, jolloin tunneilla opeteltua ruotsia olisi mahdollista käyttää aidoissa vuorovaikutustilanteissa. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin monessa kunnassa se, että suomen- ja ruotsinkieliset lapset pysyvät visusti omissa lokeroissaan koulujen eriyttämisen kautta. Olisi mahtavaa, jos välitunneilla puhuttaisiin sulassa sovussa suomea ja ruotsia, jolloin käytännön mahdollisuuksia kielen harjoitteluun tulisi puolin ja toisin. Englannin kielen kanssa hyvin huomaa miten käytännön harjoittelu tehostaa oppimista huimasti. Pelien kautta jo alakouluikäiset lapset oppivat puhumaan sujuvasti englantia päästessään netin välityksellä puhumaan muiden pelaajien kanssa. Ruotsin kielen opiskeluun tästä on turha haaveilla pelastusta, sillä pelimaailma vaan toimii englanniksi, eikä se aikuisten toiveesta muuksi muutu. Jos lapset oman kokemuksensa kautta (ruotsinkieliset kaverit) oppisivat, että Suomi todella on kaksikielinen, tukisi tämä ehdottomasti motivaatiota ja mahdollisuuksia opiskella ruotsia.
Ylimitoitettua kiintiötä ruotsinkielisissä korkeakoulupaikoissa pidän ongelmana lähinnä siitä näkökulmasta, että se uusintaa voimassa olevia valtarakenteita, mikä ei tietenkään ole tasa-arvon näkökulmasta oikeudenmukaista. Ruotsin kieltä vastaan itselläni ei ole mitään, ja milloin ikinä Tukholmassa satun vierailemaan, yritän mielelläni selvitä vuorovaikutustilanteista paikallisella kielellä. On vähän kurjaa, että tämä asia on sellainen, josta ei voi keskustella ilman, että osapuolet vetäytyvät siilipuolustuksessa poteroihinsa.
Kiitos tästä tarkennuksesta, nyt ymmärsin paremmin. Kirjoitin sinulle eilen illalla hurjalla kiireellä että saisin vastauksen lähetettyä ennen yhtätoista, ja ilmeisesti vastasinkin sitten vähän kysymyksen ohi. Pahoittelut siitä, tämä aihe vaatii ennemminkin sellaista rauhallisempaa ajatustyötä.
Olen samaa mieltä siitä, että kielikiintiöissä on selkeä vääristymä, ja mielestäni ruotsinkielisiä korkeakoulupaikkoja voisi vähentää, mutta ei poistaa kokonaan. Ruotsinkieliseen tiedekuntaan hakeminen kouluruotsipohjalta vaatii tietysti omaa kiinnostusta ja vaivannäköä asian eteen, mutta niinhän se on kaikkien korkeakoulupaikkojen kohdalla. Täytyyhän pääsykokeisiin aina valmistautua ja päntätä, ja harvat pääaineet ovat sellaisia että niihin olisi saanut peruskoulusta tai edes lukiosta täydet valmiudet esim. yliopisto-opintoja ajatellen.
Kaksikielinen koulu on todella mielenkiintoinen ajatus, ja muistaakseni sellaista hanketta yritettiinkin pedata muutama vuosi takaperin. Asiasta ei kuitenkaan tullut mitään, enkä usko että se toimisi käytännössä ihan sillä tavalla kuin päättäjät toivoisivat. Uumoilen vähän että kaksikielisessäkin koulussa välitunneilla puhuttaisiin pääosin suomea, ja kielikylvyn hyödyt jäisivät minimaalisiksi suomenkielisten oppilaiden osalta. Tämä veikkaukseni pohjautuu siihen että suomen kieli on Suomessa niin hallitseva (aivan oikeutetusti) että ainakin pääkaupunkiseudulla ja isommissa kaupungeissa ruotsinkieliset ja kaksikieliset lapset mukautuvat tähän tosiasiaan ihan alusta alkaen. Meidän ruotsinkielisessä koulussakin puhuttiin toisinaan välitunnilla suomea, ja opettajat saivat sitten muistutella että puhukaa nyt ruotsia keskenänne, tämä on ruotsinkielinen koulu.
Tasa-arvon ja valtarakenteiden kannalta olisi siis paikallaan vähentää ruotsinkielisiä korkeakoulupaikkoja, siitä voin olla ihan samaa mieltä. Joku tuolla ylempänä oli kuitenkin jo sanomassa että ruotsinkieliset opiskelupaikat ovat täysin turhia, ja sitä en allekirjoita.
Olet väärässä. Suomi ei ole kaksikielinen.
Ne muutamat pääkaupunkiseudun ruotsinkieliset kaksikieliset eivät tee maasta kaksikielistä. Olemme yksikielisiä ja asumme myös yksikielisillä alueilla.
Ruotsin kieli on vieras kieli sisämaassa, jonne se ei ole tullut edes tähän päivään mennessä. Ruotsin kieli on rannikollakin vain alloktoninen kieli, eli muualta tullut. Kuitenkin väitetään että ruotsin kieli olisi joskus tullut Suomeen, mikä ei siis pidä paikkaansa.
Se että meitä on alistettu ruotsin kielellä Tukholmasta käsin, ja yhteiskunnassa oli suomen kieli kielletty, EI VELVOITA meitä mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Onko ruotsinkielusissä havaittavissa sitä asennetta, että suomenkieliset olisivat edes hitusen sämre folk? Mehän puhumme ironiseen mutta hieman kateelliseen sävyyn bättre folkista.
Varmasti on niitäkin ihmisiä jotka ajattelevat noin, mutta henkilökohtaisesti en onneksi tunne yhtään. Oman kokemukseni mukaan suomenruotsalaiset vääntävät vitsiä lähinnä toisistaan, ja silloinkin kaikella rakkaudella.
Kun noin pitkään on suku ollut Suomessa ja suomalaine identiteetti niin miksi kutsut itseäsi suomenruotsalaiseksi? Miksi et ole ensisijaisesti) suomalainen jonka äidinkieli on ruotsi (jos se nyt erikseen pitää mainita)?