Lue keskustelun säännöt.
Miten täällä luullaan että yhden tuloilla pystyisi elättämään koko perheen?
Kommentit (289)
Riippuu tuloista. Esimerkiksi kaverillani on niin kovat tulot, että sillä elättäisi haaremin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei sitä pariskunta ilman lapsiakaan vaan toisen tuloilla pärjää! Ihme nillittämistä taas, ei ole pakko tehdä lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on 2 sisarusta, äiti oli meidän kanssa kotona 10 vuotta samalla kun insinööri-isä oli töissä, 2 velatonta uudehkoa autoa, ulkomailla käytiin vuosittain. Talosta maksoivat lainan pois juuri kun täyttivät 40. Että kyllä vaan elättää, kun on hankkinut hyvän työpaikan itselleen. Jos kyseessä olisi vaikka abc:n kokki niin tilanne olisikin ollut varmaan hieman eri.
No eipä nuo insinöörit nykyään enää pahemmin tienaa, niitä on nytkin hemmetisti työttöminä kun mikään duuni ei kelpaa arvon herrasväelle.
Lapsilla ei tunnu olevan mitään käsitystä, mitä eläminen maksaa. Täälläkin väitetään, että 6000 euron kuukausipalkalla pystyy elättämään vaikka minkälaisen perheen. Minä asun yksin ja joutuisin myymään kotini, jos palkkani tippuisi 6000 euroon. Kun ei ole koskaan saanut palkkaa, ei välttämättä ymmärrä, että palkasta puolet menee verottajalle. Kyllä perhe tarvitsee kaksi työssäkäyvää aikuista; yhdellä aikuisella ei vain tule toimeen.
Vierailija kirjoitti:
Jaa, kyllä se meillä onistuisi, vaikka vaan mun tuloilla jos tarve olisi. 5 henkinen perhe, mun bruttotulot 5000e/kk. Miehen tulot onkin sitten kaiken kansan ihmeteltävänä joka vuosi.
En usko. Jos näin olisi et kertoisi siitä. Eikä kenenkään tulot ole tasan 5000. ONISTUMISTA toivottaen ...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä yhdenkin tuloilla pärjää ihan säällisesti, jos on maltettu tehdä vain yksi lapsi. Useimmat tekevät ahneuksissaan tai ajattelemattomuuttaan vähintään kaksi lasta ja voihkivat sitten, kun rahat eivät riitä.
Nooh itse asiassa pitäisi olla ainakin se kaksi lasta, mielellään kolme jotta kuittaa yhteiskunnalle itsestä aiheutuneet kulut. Että periaatteessa ne lapsettomat ja yhden lapsen vanhemmat vasta itsekkäitä ovatkin.
Meillä lapset on jo koulussa ja mä olen edelleen kotiäiti. Kyllä yhden palkallakin pärjää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsilla ei tunnu olevan mitään käsitystä, mitä eläminen maksaa. Täälläkin väitetään, että 6000 euron kuukausipalkalla pystyy elättämään vaikka minkälaisen perheen. Minä asun yksin ja joutuisin myymään kotini, jos palkkani tippuisi 6000 euroon. Kun ei ole koskaan saanut palkkaa, ei välttämättä ymmärrä, että palkasta puolet menee verottajalle. Kyllä perhe tarvitsee kaksi työssäkäyvää aikuista; yhdellä aikuisella ei vain tule toimeen.
HÖPÖ HÖPÖ, oma ansioni on vuosittain n 150 tonttuu. Palkkatulo 90000 ja pääomatuloja 60000, niin pääomatulot menee veroihin. Jolloin palkkatulot ikään kuin tulee puhtaana käteeen.
Onnistuu kyllä jos verojen jälkeen tulot ovat +2000€ eikä hartioilla ole velkataakkaa asuntolainan lisäksi. Tietysti jos perheessä on kalliita harrastuksia, tulee tulot olla myös sen mukaiset. Taloudessa jos 1 velaton auto niin pitäisi onnistua tämän päivän ruuan ja elämisen hinnoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli lähtökohta, että lapsia ei kovin pienenä laiteta päiväkotiin ja tehtiin valinnat sen mukaan. Kun oltiin dinkkuja, elettiin miehen palkalla ja koko minun palkkani meni säästöön. Kun tulin raskaaksi ja piti ruveta katsomaan perheasuntoa, valittiin se budjetti sen mukaan, että sen lainan pystyy miehen palkalla maksamaan. Tehtiin myös valinta sen välillä, pysytäänkö hyvien julkisten liikenneyhteyksien äärellä ilman autoa vai muutetaanko kauemmas asumaan väljemmin, mutta joudutaan ostamaan auto. Muutettiin metron varteen ja jatkettiin ilman autoa.
Ostettiin kohtuukokoinen (83-neliöinen) asunto, missä arveltiin, että voidaan asua kahdenkin lapsen kanssa. Lopulta sitten tultiinkin siihen tulokseen, että yksi lapsi riittää ja asuttiin tuossa lopulta 12 vuotta. Kun tulot ajan myötä nousivat, ei lähdetty heti vaihtamaan asuntoa isompaan ja kalliimpaan. Autottomuus loppupeleissä mahdollisti sen, että meillä oli varaa yhteen ulkomaanmatkaan vuodessa. Varsinkin alkuvuosina ne matkat oli miehen työmatkan yhteydessä, niin päästiin vähän edullisemmin, kun miehen työn puolesta saatiin miehen lentoliput ja hotellihuone viikoksi.
Auto ostettiin vasta sitten, kun lapsi oli jo 10 ja sain pienen perinnön. Sen jälkeen meillä oli varaa myös kotimaan matkailuun, mikä autottomana oli ollut liian kallista.
Minun ei ollut tarkoitus olla iänkaikkisesti kotona, mutta viisi vuotta kotona teki sen, että työelämään palaaminen oli todella vaikeaa. Ei sitä silloin tajunnut, mutta aika kovan hinnan siitä kotonaolosta joutui maksamaan. En sano, että katuisin, mutta olisi ollut parempi jos olisin tiennyt sen hinnan silloin kun vietin huolettomia vuosia lapsen kanssa. Kyllä kotiäidillä olisi hyvä olla joku suunnitelma siitä, miten hän siirtyy työelämään myöhemmin - vaikka siinä kohtaa, kun nuorinkin lapsista menee kouluun. Tai voihan sitä ryhtyä perhepäivähoitajaksikin, jos se kotielämä ja lasten kanssa puuhaaminen on se juttu.
80-luvulla kun isä oli ammattikoulun tason töissä, eli perus duunari, niin sillä pärjäsi koko 6 henkinen perhe, tilavassa kämpässä, hyvällä paikalla, 2 autoa ja lämmitetty autotalli ja muutama lemmikkikin vielä ja äiti oli siis kotiäitinä ja kyllä kelpasi, oli ihan sellainen win-win-win tilanne isän, äidin ja lasten kannalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kohtalaisen hyvätuloinen, yli 4k. Pärjätään yhdellä palkalla ihan helposti. Neljä henkilöä, yksi auto ja talo. Lapset saa tietty ruuan koulussa, mikä helpottaa paljon. Jos on pienet tarpeet eikä asu Helsingissä, niin onnistuu.
Vierailija kirjoitti:
No ei sitä pariskunta ilman lapsiakaan vaan toisen tuloilla pärjää! Ihme nillittämistä taas, ei ole pakko tehdä lapsia.
Eikä kenenkään kannattaisi jäädä toisen elättämäksi. Mitä sitten, jos tulee ero? Tyhjän päälle jäät. Ja ilman eroakin jäät tyhjän päälle, jos puolisosi kuolee ennen sinua. Elät pelkällä kansan- tai takuueläkkeellä ja saat siihen pienen leskeneläkkeen, joka varmaan piankin muutetaan vielä tilapäiseksi. Yleensä nämä kotona olleet ovat naisia, kyllä pitäisi pitää naistenkin tavoitteena se, että pystyy itsensä elättämään, oli puolisoa tai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muualla maailmassa pystyy vaikka meillä pitäisi olla parempi sosiaaliturva ja tulotaso. Jotenkin tämä yhtälö vuotaa...
Missä?
Vierailija kirjoitti:
Olen kohtalaisen hyvätuloinen, yli 4k. Pärjätään yhdellä palkalla ihan helposti. Neljä henkilöä, yksi auto ja talo. Lapset saa tietty ruuan koulussa, mikä helpottaa paljon. Jos on pienet tarpeet eikä asu Helsingissä, niin onnistuu.
Menopuolestahan se on kiinni. Lähipiirissä on nuoripari, jossa vaimo tienaa päälle 4000€ ja mies päälle 3000€, eikä lapsia ole, mutta lemmikkejä on. Velkaa on hampaisiin saakka - asuntolainaa, opintolainaa, autolainaa - ja kulupuolella auton lisäksi moottoripyörät ja vene. Jotkut on nuoresta asti tarkkoja rahan kanssa, ja jotkut vetää heti parikymppisenä tällaisen velkavetoisen himmelin pystyyn. Heillä on juuri tuo harha, että pitävät itseään hyvätuloisina, kun eivät ymmärrä mitä perhe-elämä maksaa ja minkälaiseen elämään noilla tuloilla oikeasti olisi varaa.
Voisin kuvitella, että jollain toisella pariskunnalla vastaavilla tuloilla olisi kompakti kaksio keskeisemmällä sijainnilla, vähemmän lainaa ja sijoitussalkut hyvällä alulla. Saisivat niistä sijoituksista lisätuloja sen sijaan, että maksaisivat hampaat irvessä lainojen korkoja ja kulkupelien vakuutusmaksuja.
Jos oikeasti malttaa odottaa suurempien hankintojen (auto, vene, mökki) kanssa siihen, että niihin oikeasti on varaa, niin elämä sujuu paljon mukavammin.
Hyvin pystyy. Teen 2 työtä.
T. Hoitaja
Pärjää hyvin, riippuu ihan tuloista. Mä olen kotirouvana, lapset jo teinejä. Olen mukana hyväntekeväisyydessä kyllä aktiivisesti. Miehen tulot 12-15 k/kk. Ei nyt mitään ökyelämää voida viettää, kun verottaja vie niin suuren osan, mutta pärjätään ihan mukavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka niin on luullut?
Palstalla ihan yleinen luulo. Ja aina lohdutellaan että voi olla onnellinen vaikka on vain kotona.
Minä olen onnellinen kotona. En käy töissä mutta en ole työtönkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on 2 sisarusta, äiti oli meidän kanssa kotona 10 vuotta samalla kun insinööri-isä oli töissä, 2 velatonta uudehkoa autoa, ulkomailla käytiin vuosittain. Talosta maksoivat lainan pois juuri kun täyttivät 40. Että kyllä vaan elättää, kun on hankkinut hyvän työpaikan itselleen. Jos kyseessä olisi vaikka abc:n kokki niin tilanne olisikin ollut varmaan hieman eri.
No eipä nuo insinöörit nykyään enää pahemmin tienaa, niitä on nytkin hemmetisti työttöminä kun mikään duuni ei kelpaa arvon herrasväelle.
Miksi pitäis mennä paskaa lapioimaan, jos on DI?
Laskin joskus että menot on aika tarkkaan 2500e/kk sisältäen aivan kaiken. Nyt erityisesti asumisen kulut on noussut niin paljon että ehkä 3000e/kk on lähempänä totuutta.
Meillä vain yksi aikuinen ja kolme lasta ja ihan ok pärjätään 2200e nettotuloilla. Ilman lapsilisiä ja minimielatustukea tosin ei pärjättäisi. Toki voisin myydä tämän asunnon mutta toistaiseksi ei ole ollut halua eikä tarvetta. Asumiseen menee 1500e/kk mutta se on oma valinta.
Lapset harrastavat mutta ei mitään huippukallista, ehkä max 150e/kk menee niihin yhteensä. Ruokakaupassa lasken kilohintoja ja mietin ostosten järkevyyttä. Alkoholia tai tupakkaa meillä ei käytetä. Lomilla käydään vanhempieni mökillä ja on varaa Lintsireissuun kerran vuodessa ja sen lisäksi vaikka Tallinnanreissuun. Ei käydä kampaajalla tai kosmetologilla, ei kuntosalilla. Vaatteita ostan joskus uutena alesta, mutta paljon myös kirppareilta, samoin luistimet, sukset jne ostetaan käytettyinä. En koe että olisimme köyhiä. Menoista voisin vielä kiristää mutta ei ole tarvetta ollut toistaiseksi.