Lue keskustelun säännöt.
Meille on tulossa n 2000-3000e hintainen remontti jota varten on koitettu säästää rahaa. Anoppi ei vaan ymmärrä
08.04.2019 |
Miksi meillä on kasassa nyt vasta vain 1000e vaikka ollaan 3kk säästetty. Olen siis raskaana, lapsi syntyy kesällä joten olisi hyvä jos rempan saisi sitä ennen tehtyä, siitä kaikki on samaa mieltä.
Mies on matalapalkka-alalla kokoaikaisena ja itse myös matalapalkka-alalla osa-aikatyössä. Lapsia ei ole ennestään, eikä ehkä tehdäkkään enempää tämän tulevan lapsen jälkeen. Remontti on pakollinen lisäeristysremontti jotta asuntomme yläkerrasta ei karkaa kaikki lämpö harakoille. Viime talvi oli ostamassamme talossa ensimmäinen ja sähkölaskut oli kuussa 500e luokkaa. Lisäksi lainanlyhennys toiset saman verran. Vesi tulee onneksi omasta kaivosta niin siitä ei tarvitse maksaa. :) autovakuutukset joka 3.kk on yhteensä kahdesta autosta 300e, polttoaineet vie kuussa 300-400e väliltä koska työmatkat on pitkiä. Puhelinlaskut 80e kotinetillä. Lisäksi meillä on pari kissaa ja koira.
Mies saa verojen jälkeen kuussa 1400e käteen, itselle tulee 700e. Eli 2100e tuloja ja joka kk pakollisia menoja 1500e ilman ruoka yms kuluja. Ollaan saatu kuitenkin 1000e säästöön 3kk aikana vaikka on ostettu käytettynä lapselle tarvikkeitakin. Anopin mielestä olisi kuulunut saada enemmän säästöön, onko anoppi oikeassa?
Kommentit (145)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy vielä sanoa että tässä keskustelussa kyllä suomalaisuus kukkii. Kel onni on se onnen kätketköön toimii näemmä toisinkin päin.
Itsellä hiukan vaikeaa samaistua näihin "eihän anopille voi kertoa kuin puistoreissuista, miksi ihmeessä lavertelet raha-asiasi muille"-kommentteihin. Minä puhun sekä äitini että anoppikokelaani kanssa paljon muustakin kuin puistokävelyistä, myös vaikeista asioista ja rahasta. Ei mulle tai anopilleni ole vaikea sanoa että rahat on loppu. Anoppi siis jäi yt:ssä työttömäksi ja painii rahavaikeuksien kanssa hänkin. Tuntuisi todella kummalliselta jos tavatessamme nämä elämää kohtalaisesti hallitsevat jutut pitäisi jotenkin lakaista maton alle ja pitää sisällään.
Ehkä olen oman sukuni kanssa vaan tottunut ihan erilaiseen menoon kuin av:n normi. Tuntuisi oikeastaan kiusalliselta puhua läheisten kanssa jostain pinnallisesta ja turhasta, kuten nyt siitä puistokävelystä.
Ymmärrän että kaikkien anoppien ja äitien kanssa ei voi olla näin läheinen, mutta onko tällä palstalla ollenkaan muita kuin kauhu-anoppeja?
/18
Ei kyse ole siitä millainen anoppi on vaan siitä, että perheellä pitää olla rajat. Muuten niitä ei sitten saa missään, vaan sitten sukulaiset sekaantuvat kaikkeen. Alusta asti on tärkeää vetää ne. Silloin välit pysyvätkin hyvinä, eikä rajoista tarvitse riidellä.
Juuri tätä tarkoitan. Itselleni täysin vierasta että pitäisi erikseen vetää jotkut rajat, ja varsinkin se että rajat tarkoittavat sitä ettei raha-asioista voi keskustella.
Onko kaikilla täällä siis lähipiirin ihmiset sellaisia, jotka tyyliin muuttavat omatoimisesti viereiseen taloon ja tulevat samaan työpaikkaan jos keskustelut sisältävät muutakin kuin kuvauksia kävelyreissuista?
/18
Mistä ihmeestä sinä puhut? Et ole ikinä kuullut rajoista? Ala nyt herran tähden ottaa selvää.
Juuri sitähän koitan tässä tehdä. En ole koskaan ollut tilanteessa jossa olisi ollut tarpeen vetää jotain ihmeellisiä rajoja. Haluaisin tietää näistä lisää.
Pointti on siis se, että vaikka keskustelen läheisteni kanssa (appivanhemmat mukaanlukien) myös vaikeista asioista, eivät he edelleenkään asu meillä tai hoida tilejämme. Tarkoittaako siis rajanveto yksinkertaisesti sitä että mistään ei oikein voi puhua, etteivät vaan muut ihmiset tietäisi muustakin kuin niistä kävelyretkistä? Minä puhun työkavereiden ja hyvänpäiväntuttujen kanssa tuollaisista, lähipiirin kanssa useimmiten jostain aivan muusta.
Minä en nyt oikeasti tiedä enää mistä tässä puhutaan, valaiskaa joku rajatonta.
/18
Googleta.
Ydinperheessä, varsinkin lapsiperheessä, pitää olla rajat. On se perhe, sitten sukulaiset, ystävär jne.
Okei, ei täällä siis näemmä muutkaan tiedä. RAJAT on oltava mutta mitä ne tarkoittavat, se on toinen juttu.
/18
Et sitten osaa googlettaa. Mahdoton alkaa selittää alkeista tällaista asiaa ihmiselle, joka ei edes yritä haluta ymmärtää.
Minä nimenomaan haluan ymmärtää. Googlen tuloksena sain tietoa siitä, mihin ihminen itse loppuu ja mistä toinen alkaa. Ja että lyötäväksi ei kannata jäädä. Mielestäni nämä asiat eivät liity mitenkään siihen, että on jotenkin rajatonta ja väärin puhua anopin tai muiden läheisten kanssa raha-asioista. Tai siis muustakin kuin niistä kävelyjutuista.
/18
Niin ja kun anoppi on rajaton, hän alkaa sekaantua perheen budjettiin, ihmetellä sen riittävyyttä, vaatia selityksiä jne. Kuten nyt ap:lla.
Ja aikuinen ihminen on sellainen joka osaa hoitaa raha-asiansa ilman että märisee niistä pitkin kyliä. Eli niillä ei myöskään ole tarkoitus kuormittaa muita kutek sinä teet. Aikuistu.
No ap:n tapauksessa en varmaan olisi koko ihmisen kanssa edes tekemisissä. On yksinkertaisesti törppöä ihmetellä miten joku ei saa muutaman satasen käyttörahasta montaa tonnia säästöön.
Lähinnä ihmettelin yleisesti sitä, kun ihmiset huutavat ketjussa että ei saa puhua raha-asioista kellekään, rajat!
Jos aikuistuminen tarkoittaa kulissien pystyttämistä lähipiiriä varten, en aio aikuistua ikinä. Aikuinen kuitenkin toki jo olen eli ei sille ole tarvettakaan.
Enkä koe erityisesti kuormittavani ketään, jos joku haluaa aidosti tietää mitä kuuluu ja kerron että raha-asiat on huonosti. En minä niistä sen enempää vingu. Monet kuitenkin haluavat auttaa, kannustaa ja antaa neuvoja, ja minusta se on mahtavaa. Olen laumaeläin.
Kuuntelen tietysti myös vastavuoroisesti muiden huolia.
/18
Fiksu ihminen ei lörpötä niitä asioitaan törpöille. Ja sitten katkaise yhteyksiä törppöön kun tämä käyttäytyy törpösti ja rajat on jo menneet.
Fiksu ihminen rajaa alunperinkin asiansa, pitää kiinni niistä rajoista ja säilyttää asiallisen yhteyden myös törppöihin. Kuitenkin kyse isovanhemmasta.
Joo, nyt alan hahmottaa mistä tässä on kyse. On kyllä kiinnostavaa!
Mun perusajatus elämässä on, että ihminen on luotettava kunnes toisin todistetaan. Varsinkin jos se kuuluu lähipiiriin. Eli en siis ajattele että mistään ei voi puhua kellekään koskaan, sillä joukossa saattaa olla yksi törppökin.
Sauna, terva ja viina, turpa kiinni ja kärsi yksin, siinä suomalaisuuden perusaatteet tiivistettynä.
/18
Lapsellinen, edesvastuuton ja typerä. Sitä sinä olet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy vielä sanoa että tässä keskustelussa kyllä suomalaisuus kukkii. Kel onni on se onnen kätketköön toimii näemmä toisinkin päin.
Itsellä hiukan vaikeaa samaistua näihin "eihän anopille voi kertoa kuin puistoreissuista, miksi ihmeessä lavertelet raha-asiasi muille"-kommentteihin. Minä puhun sekä äitini että anoppikokelaani kanssa paljon muustakin kuin puistokävelyistä, myös vaikeista asioista ja rahasta. Ei mulle tai anopilleni ole vaikea sanoa että rahat on loppu. Anoppi siis jäi yt:ssä työttömäksi ja painii rahavaikeuksien kanssa hänkin. Tuntuisi todella kummalliselta jos tavatessamme nämä elämää kohtalaisesti hallitsevat jutut pitäisi jotenkin lakaista maton alle ja pitää sisällään.
Ehkä olen oman sukuni kanssa vaan tottunut ihan erilaiseen menoon kuin av:n normi. Tuntuisi oikeastaan kiusalliselta puhua läheisten kanssa jostain pinnallisesta ja turhasta, kuten nyt siitä puistokävelystä.
Ymmärrän että kaikkien anoppien ja äitien kanssa ei voi olla näin läheinen, mutta onko tällä palstalla ollenkaan muita kuin kauhu-anoppeja?
/18
Ei kyse ole siitä millainen anoppi on vaan siitä, että perheellä pitää olla rajat. Muuten niitä ei sitten saa missään, vaan sitten sukulaiset sekaantuvat kaikkeen. Alusta asti on tärkeää vetää ne. Silloin välit pysyvätkin hyvinä, eikä rajoista tarvitse riidellä.
Juuri tätä tarkoitan. Itselleni täysin vierasta että pitäisi erikseen vetää jotkut rajat, ja varsinkin se että rajat tarkoittavat sitä ettei raha-asioista voi keskustella.
Onko kaikilla täällä siis lähipiirin ihmiset sellaisia, jotka tyyliin muuttavat omatoimisesti viereiseen taloon ja tulevat samaan työpaikkaan jos keskustelut sisältävät muutakin kuin kuvauksia kävelyreissuista?
/18
Mistä ihmeestä sinä puhut? Et ole ikinä kuullut rajoista? Ala nyt herran tähden ottaa selvää.
Juuri sitähän koitan tässä tehdä. En ole koskaan ollut tilanteessa jossa olisi ollut tarpeen vetää jotain ihmeellisiä rajoja. Haluaisin tietää näistä lisää.
Pointti on siis se, että vaikka keskustelen läheisteni kanssa (appivanhemmat mukaanlukien) myös vaikeista asioista, eivät he edelleenkään asu meillä tai hoida tilejämme. Tarkoittaako siis rajanveto yksinkertaisesti sitä että mistään ei oikein voi puhua, etteivät vaan muut ihmiset tietäisi muustakin kuin niistä kävelyretkistä? Minä puhun työkavereiden ja hyvänpäiväntuttujen kanssa tuollaisista, lähipiirin kanssa useimmiten jostain aivan muusta.
Minä en nyt oikeasti tiedä enää mistä tässä puhutaan, valaiskaa joku rajatonta.
/18
Googleta.
Ydinperheessä, varsinkin lapsiperheessä, pitää olla rajat. On se perhe, sitten sukulaiset, ystävär jne.
Okei, ei täällä siis näemmä muutkaan tiedä. RAJAT on oltava mutta mitä ne tarkoittavat, se on toinen juttu.
/18
Et sitten osaa googlettaa. Mahdoton alkaa selittää alkeista tällaista asiaa ihmiselle, joka ei edes yritä haluta ymmärtää.
Minä nimenomaan haluan ymmärtää. Googlen tuloksena sain tietoa siitä, mihin ihminen itse loppuu ja mistä toinen alkaa. Ja että lyötäväksi ei kannata jäädä. Mielestäni nämä asiat eivät liity mitenkään siihen, että on jotenkin rajatonta ja väärin puhua anopin tai muiden läheisten kanssa raha-asioista. Tai siis muustakin kuin niistä kävelyjutuista.
/18
Niin ja kun anoppi on rajaton, hän alkaa sekaantua perheen budjettiin, ihmetellä sen riittävyyttä, vaatia selityksiä jne. Kuten nyt ap:lla.
Ja aikuinen ihminen on sellainen joka osaa hoitaa raha-asiansa ilman että märisee niistä pitkin kyliä. Eli niillä ei myöskään ole tarkoitus kuormittaa muita kutek sinä teet. Aikuistu.
No ap:n tapauksessa en varmaan olisi koko ihmisen kanssa edes tekemisissä. On yksinkertaisesti törppöä ihmetellä miten joku ei saa muutaman satasen käyttörahasta montaa tonnia säästöön.
Lähinnä ihmettelin yleisesti sitä, kun ihmiset huutavat ketjussa että ei saa puhua raha-asioista kellekään, rajat!
Jos aikuistuminen tarkoittaa kulissien pystyttämistä lähipiiriä varten, en aio aikuistua ikinä. Aikuinen kuitenkin toki jo olen eli ei sille ole tarvettakaan.
Enkä koe erityisesti kuormittavani ketään, jos joku haluaa aidosti tietää mitä kuuluu ja kerron että raha-asiat on huonosti. En minä niistä sen enempää vingu. Monet kuitenkin haluavat auttaa, kannustaa ja antaa neuvoja, ja minusta se on mahtavaa. Olen laumaeläin.
Kuuntelen tietysti myös vastavuoroisesti muiden huolia.
/18
Fiksu ihminen ei lörpötä niitä asioitaan törpöille. Ja sitten katkaise yhteyksiä törppöön kun tämä käyttäytyy törpösti ja rajat on jo menneet.
Fiksu ihminen rajaa alunperinkin asiansa, pitää kiinni niistä rajoista ja säilyttää asiallisen yhteyden myös törppöihin. Kuitenkin kyse isovanhemmasta.
Joo, nyt alan hahmottaa mistä tässä on kyse. On kyllä kiinnostavaa!
Mun perusajatus elämässä on, että ihminen on luotettava kunnes toisin todistetaan. Varsinkin jos se kuuluu lähipiiriin. Eli en siis ajattele että mistään ei voi puhua kellekään koskaan, sillä joukossa saattaa olla yksi törppökin.
Sauna, terva ja viina, turpa kiinni ja kärsi yksin, siinä suomalaisuuden perusaatteet tiivistettynä.
/18
Lapsellinen, edesvastuuton ja typerä. Sitä sinä olet.
Tää vaatisi kyllä nyt vähän perusteluja. :D
/18
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy vielä sanoa että tässä keskustelussa kyllä suomalaisuus kukkii. Kel onni on se onnen kätketköön toimii näemmä toisinkin päin.
Itsellä hiukan vaikeaa samaistua näihin "eihän anopille voi kertoa kuin puistoreissuista, miksi ihmeessä lavertelet raha-asiasi muille"-kommentteihin. Minä puhun sekä äitini että anoppikokelaani kanssa paljon muustakin kuin puistokävelyistä, myös vaikeista asioista ja rahasta. Ei mulle tai anopilleni ole vaikea sanoa että rahat on loppu. Anoppi siis jäi yt:ssä työttömäksi ja painii rahavaikeuksien kanssa hänkin. Tuntuisi todella kummalliselta jos tavatessamme nämä elämää kohtalaisesti hallitsevat jutut pitäisi jotenkin lakaista maton alle ja pitää sisällään.
Ehkä olen oman sukuni kanssa vaan tottunut ihan erilaiseen menoon kuin av:n normi. Tuntuisi oikeastaan kiusalliselta puhua läheisten kanssa jostain pinnallisesta ja turhasta, kuten nyt siitä puistokävelystä.
Ymmärrän että kaikkien anoppien ja äitien kanssa ei voi olla näin läheinen, mutta onko tällä palstalla ollenkaan muita kuin kauhu-anoppeja?
/18
Ei kyse ole siitä millainen anoppi on vaan siitä, että perheellä pitää olla rajat. Muuten niitä ei sitten saa missään, vaan sitten sukulaiset sekaantuvat kaikkeen. Alusta asti on tärkeää vetää ne. Silloin välit pysyvätkin hyvinä, eikä rajoista tarvitse riidellä.
Juuri tätä tarkoitan. Itselleni täysin vierasta että pitäisi erikseen vetää jotkut rajat, ja varsinkin se että rajat tarkoittavat sitä ettei raha-asioista voi keskustella.
Onko kaikilla täällä siis lähipiirin ihmiset sellaisia, jotka tyyliin muuttavat omatoimisesti viereiseen taloon ja tulevat samaan työpaikkaan jos keskustelut sisältävät muutakin kuin kuvauksia kävelyreissuista?
/18
Mistä ihmeestä sinä puhut? Et ole ikinä kuullut rajoista? Ala nyt herran tähden ottaa selvää.
Juuri sitähän koitan tässä tehdä. En ole koskaan ollut tilanteessa jossa olisi ollut tarpeen vetää jotain ihmeellisiä rajoja. Haluaisin tietää näistä lisää.
Pointti on siis se, että vaikka keskustelen läheisteni kanssa (appivanhemmat mukaanlukien) myös vaikeista asioista, eivät he edelleenkään asu meillä tai hoida tilejämme. Tarkoittaako siis rajanveto yksinkertaisesti sitä että mistään ei oikein voi puhua, etteivät vaan muut ihmiset tietäisi muustakin kuin niistä kävelyretkistä? Minä puhun työkavereiden ja hyvänpäiväntuttujen kanssa tuollaisista, lähipiirin kanssa useimmiten jostain aivan muusta.
Minä en nyt oikeasti tiedä enää mistä tässä puhutaan, valaiskaa joku rajatonta.
/18
Kommunikaatio on vaikeeta.Vastuu sekä kuuntelijalla että puhujalla. Ehkäpä sinun läheiset pystyvät pitämään kertomasi asiat itsellänsä, eivätkä lörpöttele niitä koko suvulle tai kylälle. Monet kyselevät uteliaisuuttaan eivät
tukeakseen tai auttaakseen. Apn anoppi utelias ihminen,saanut tietää asioita mitä ei tarttis tietää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy vielä sanoa että tässä keskustelussa kyllä suomalaisuus kukkii. Kel onni on se onnen kätketköön toimii näemmä toisinkin päin.
Itsellä hiukan vaikeaa samaistua näihin "eihän anopille voi kertoa kuin puistoreissuista, miksi ihmeessä lavertelet raha-asiasi muille"-kommentteihin. Minä puhun sekä äitini että anoppikokelaani kanssa paljon muustakin kuin puistokävelyistä, myös vaikeista asioista ja rahasta. Ei mulle tai anopilleni ole vaikea sanoa että rahat on loppu. Anoppi siis jäi yt:ssä työttömäksi ja painii rahavaikeuksien kanssa hänkin. Tuntuisi todella kummalliselta jos tavatessamme nämä elämää kohtalaisesti hallitsevat jutut pitäisi jotenkin lakaista maton alle ja pitää sisällään.
Ehkä olen oman sukuni kanssa vaan tottunut ihan erilaiseen menoon kuin av:n normi. Tuntuisi oikeastaan kiusalliselta puhua läheisten kanssa jostain pinnallisesta ja turhasta, kuten nyt siitä puistokävelystä.
Ymmärrän että kaikkien anoppien ja äitien kanssa ei voi olla näin läheinen, mutta onko tällä palstalla ollenkaan muita kuin kauhu-anoppeja?
/18
Ei kyse ole siitä millainen anoppi on vaan siitä, että perheellä pitää olla rajat. Muuten niitä ei sitten saa missään, vaan sitten sukulaiset sekaantuvat kaikkeen. Alusta asti on tärkeää vetää ne. Silloin välit pysyvätkin hyvinä, eikä rajoista tarvitse riidellä.
Juuri tätä tarkoitan. Itselleni täysin vierasta että pitäisi erikseen vetää jotkut rajat, ja varsinkin se että rajat tarkoittavat sitä ettei raha-asioista voi keskustella.
Onko kaikilla täällä siis lähipiirin ihmiset sellaisia, jotka tyyliin muuttavat omatoimisesti viereiseen taloon ja tulevat samaan työpaikkaan jos keskustelut sisältävät muutakin kuin kuvauksia kävelyreissuista?
/18
Mistä ihmeestä sinä puhut? Et ole ikinä kuullut rajoista? Ala nyt herran tähden ottaa selvää.
Juuri sitähän koitan tässä tehdä. En ole koskaan ollut tilanteessa jossa olisi ollut tarpeen vetää jotain ihmeellisiä rajoja. Haluaisin tietää näistä lisää.
Pointti on siis se, että vaikka keskustelen läheisteni kanssa (appivanhemmat mukaanlukien) myös vaikeista asioista, eivät he edelleenkään asu meillä tai hoida tilejämme. Tarkoittaako siis rajanveto yksinkertaisesti sitä että mistään ei oikein voi puhua, etteivät vaan muut ihmiset tietäisi muustakin kuin niistä kävelyretkistä? Minä puhun työkavereiden ja hyvänpäiväntuttujen kanssa tuollaisista, lähipiirin kanssa useimmiten jostain aivan muusta.
Minä en nyt oikeasti tiedä enää mistä tässä puhutaan, valaiskaa joku rajatonta.
/18
Kommunikaatio on vaikeeta.Vastuu sekä kuuntelijalla että puhujalla. Ehkäpä sinun läheiset pystyvät pitämään kertomasi asiat itsellänsä, eivätkä lörpöttele niitä koko suvulle tai kylälle. Monet kyselevät uteliaisuuttaan eivät
tukeakseen tai auttaakseen. Apn anoppi utelias ihminen,saanut tietää asioita mitä ei tarttis tietää.
Minun asiani saa kyllä lörpöttää vaikka koko kylälle. Ei vähävaraisuuteni ole mikään valtionsalaisuus. Tosin sellainen toiminta ei lähipiirissäni ole tapana, vaan me ollaan kiinnostuneita toistemme asioista koska välitämme toisistamme.
Ap:n anoppi taas on suoranainen ku.sipää, eikä ymmärrä raha-asioista edes alkeita. Ts. tyhjästä on paha nyhjästä.
/18
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy vielä sanoa että tässä keskustelussa kyllä suomalaisuus kukkii. Kel onni on se onnen kätketköön toimii näemmä toisinkin päin.
Itsellä hiukan vaikeaa samaistua näihin "eihän anopille voi kertoa kuin puistoreissuista, miksi ihmeessä lavertelet raha-asiasi muille"-kommentteihin. Minä puhun sekä äitini että anoppikokelaani kanssa paljon muustakin kuin puistokävelyistä, myös vaikeista asioista ja rahasta. Ei mulle tai anopilleni ole vaikea sanoa että rahat on loppu. Anoppi siis jäi yt:ssä työttömäksi ja painii rahavaikeuksien kanssa hänkin. Tuntuisi todella kummalliselta jos tavatessamme nämä elämää kohtalaisesti hallitsevat jutut pitäisi jotenkin lakaista maton alle ja pitää sisällään.
Ehkä olen oman sukuni kanssa vaan tottunut ihan erilaiseen menoon kuin av:n normi. Tuntuisi oikeastaan kiusalliselta puhua läheisten kanssa jostain pinnallisesta ja turhasta, kuten nyt siitä puistokävelystä.
Ymmärrän että kaikkien anoppien ja äitien kanssa ei voi olla näin läheinen, mutta onko tällä palstalla ollenkaan muita kuin kauhu-anoppeja?
/18
Ei kyse ole siitä millainen anoppi on vaan siitä, että perheellä pitää olla rajat. Muuten niitä ei sitten saa missään, vaan sitten sukulaiset sekaantuvat kaikkeen. Alusta asti on tärkeää vetää ne. Silloin välit pysyvätkin hyvinä, eikä rajoista tarvitse riidellä.
Juuri tätä tarkoitan. Itselleni täysin vierasta että pitäisi erikseen vetää jotkut rajat, ja varsinkin se että rajat tarkoittavat sitä ettei raha-asioista voi keskustella.
Onko kaikilla täällä siis lähipiirin ihmiset sellaisia, jotka tyyliin muuttavat omatoimisesti viereiseen taloon ja tulevat samaan työpaikkaan jos keskustelut sisältävät muutakin kuin kuvauksia kävelyreissuista?
/18
Mistä ihmeestä sinä puhut? Et ole ikinä kuullut rajoista? Ala nyt herran tähden ottaa selvää.
Juuri sitähän koitan tässä tehdä. En ole koskaan ollut tilanteessa jossa olisi ollut tarpeen vetää jotain ihmeellisiä rajoja. Haluaisin tietää näistä lisää.
Pointti on siis se, että vaikka keskustelen läheisteni kanssa (appivanhemmat mukaanlukien) myös vaikeista asioista, eivät he edelleenkään asu meillä tai hoida tilejämme. Tarkoittaako siis rajanveto yksinkertaisesti sitä että mistään ei oikein voi puhua, etteivät vaan muut ihmiset tietäisi muustakin kuin niistä kävelyretkistä? Minä puhun työkavereiden ja hyvänpäiväntuttujen kanssa tuollaisista, lähipiirin kanssa useimmiten jostain aivan muusta.
Minä en nyt oikeasti tiedä enää mistä tässä puhutaan, valaiskaa joku rajatonta.
/18
Kommunikaatio on vaikeeta.Vastuu sekä kuuntelijalla että puhujalla. Ehkäpä sinun läheiset pystyvät pitämään kertomasi asiat itsellänsä, eivätkä lörpöttele niitä koko suvulle tai kylälle. Monet kyselevät uteliaisuuttaan eivät
tukeakseen tai auttaakseen. Apn anoppi utelias ihminen,saanut tietää asioita mitä ei tarttis tietää.Minun asiani saa kyllä lörpöttää vaikka koko kylälle. Ei vähävaraisuuteni ole mikään valtionsalaisuus. Tosin sellainen toiminta ei lähipiirissäni ole tapana, vaan me ollaan kiinnostuneita toistemme asioista koska välitämme toisistamme.
Ap:n anoppi taas on suoranainen ku.sipää, eikä ymmärrä raha-asioista edes alkeita. Ts. tyhjästä on paha nyhjästä.
/18
Ja tämän sinä tiedät mistä?
Ihan tavalliselta ihmiseltä kuulostaa.
Ainoa järkevä tapa lähestyä on olla lörpöttämättä. Sitten ei tule näitä rajojen ylityksiäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy vielä sanoa että tässä keskustelussa kyllä suomalaisuus kukkii. Kel onni on se onnen kätketköön toimii näemmä toisinkin päin.
Itsellä hiukan vaikeaa samaistua näihin "eihän anopille voi kertoa kuin puistoreissuista, miksi ihmeessä lavertelet raha-asiasi muille"-kommentteihin. Minä puhun sekä äitini että anoppikokelaani kanssa paljon muustakin kuin puistokävelyistä, myös vaikeista asioista ja rahasta. Ei mulle tai anopilleni ole vaikea sanoa että rahat on loppu. Anoppi siis jäi yt:ssä työttömäksi ja painii rahavaikeuksien kanssa hänkin. Tuntuisi todella kummalliselta jos tavatessamme nämä elämää kohtalaisesti hallitsevat jutut pitäisi jotenkin lakaista maton alle ja pitää sisällään.
Ehkä olen oman sukuni kanssa vaan tottunut ihan erilaiseen menoon kuin av:n normi. Tuntuisi oikeastaan kiusalliselta puhua läheisten kanssa jostain pinnallisesta ja turhasta, kuten nyt siitä puistokävelystä.
Ymmärrän että kaikkien anoppien ja äitien kanssa ei voi olla näin läheinen, mutta onko tällä palstalla ollenkaan muita kuin kauhu-anoppeja?
/18
Ei kyse ole siitä millainen anoppi on vaan siitä, että perheellä pitää olla rajat. Muuten niitä ei sitten saa missään, vaan sitten sukulaiset sekaantuvat kaikkeen. Alusta asti on tärkeää vetää ne. Silloin välit pysyvätkin hyvinä, eikä rajoista tarvitse riidellä.
Juuri tätä tarkoitan. Itselleni täysin vierasta että pitäisi erikseen vetää jotkut rajat, ja varsinkin se että rajat tarkoittavat sitä ettei raha-asioista voi keskustella.
Onko kaikilla täällä siis lähipiirin ihmiset sellaisia, jotka tyyliin muuttavat omatoimisesti viereiseen taloon ja tulevat samaan työpaikkaan jos keskustelut sisältävät muutakin kuin kuvauksia kävelyreissuista?
/18
Mistä ihmeestä sinä puhut? Et ole ikinä kuullut rajoista? Ala nyt herran tähden ottaa selvää.
Juuri sitähän koitan tässä tehdä. En ole koskaan ollut tilanteessa jossa olisi ollut tarpeen vetää jotain ihmeellisiä rajoja. Haluaisin tietää näistä lisää.
Pointti on siis se, että vaikka keskustelen läheisteni kanssa (appivanhemmat mukaanlukien) myös vaikeista asioista, eivät he edelleenkään asu meillä tai hoida tilejämme. Tarkoittaako siis rajanveto yksinkertaisesti sitä että mistään ei oikein voi puhua, etteivät vaan muut ihmiset tietäisi muustakin kuin niistä kävelyretkistä? Minä puhun työkavereiden ja hyvänpäiväntuttujen kanssa tuollaisista, lähipiirin kanssa useimmiten jostain aivan muusta.
Minä en nyt oikeasti tiedä enää mistä tässä puhutaan, valaiskaa joku rajatonta.
/18
Kommunikaatio on vaikeeta.Vastuu sekä kuuntelijalla että puhujalla. Ehkäpä sinun läheiset pystyvät pitämään kertomasi asiat itsellänsä, eivätkä lörpöttele niitä koko suvulle tai kylälle. Monet kyselevät uteliaisuuttaan eivät
tukeakseen tai auttaakseen. Apn anoppi utelias ihminen,saanut tietää asioita mitä ei tarttis tietää.Minun asiani saa kyllä lörpöttää vaikka koko kylälle. Ei vähävaraisuuteni ole mikään valtionsalaisuus. Tosin sellainen toiminta ei lähipiirissäni ole tapana, vaan me ollaan kiinnostuneita toistemme asioista koska välitämme toisistamme.
Ap:n anoppi taas on suoranainen ku.sipää, eikä ymmärrä raha-asioista edes alkeita. Ts. tyhjästä on paha nyhjästä.
/18
Ja tämän sinä tiedät mistä?
Ihan tavalliselta ihmiseltä kuulostaa.
Ainoa järkevä tapa lähestyä on olla lörpöttämättä. Sitten ei tule näitä rajojen ylityksiäkään.
En minä tiedä onko tuossa nyt kyse ensisijaisesti jostain rajojen ylittämisestä. Minusta ap:n anoppi kuulostaa inhottavalta ja hiukan todellisuudesta irtaantuneelta ihmiseltä. Jos joku ihmettelisi mulle ääneen miten en saa jostain kuuden sadan kuukausittaisesta rahasta säästettyä enempää kuin tonnin kuukaudessa, en usko että olisin tekemisissä ollenkaan. Kuulostaa vähän harhaiselta.
/18
Nuorempana olin avoimempi appi vanhempiani kohtaan.Luulin lapsellisesti että kaikki perheet toimivat kuten oma lapsuuteni perhe.Olen oppinut kantapään kautta että näin ei ole.
Nyt joka tapaamisella saa miettiä tarkoin mitä sanon,vaikeaa avoimelle ja puheliaalle ihmiselle. Kysymykset rajattomia ja ei hyvällä tavalla uteliaita. Onneksi nähdään vaan pari kertaa vuodessa,kerrallaan pari tuntia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy vielä sanoa että tässä keskustelussa kyllä suomalaisuus kukkii. Kel onni on se onnen kätketköön toimii näemmä toisinkin päin.
Itsellä hiukan vaikeaa samaistua näihin "eihän anopille voi kertoa kuin puistoreissuista, miksi ihmeessä lavertelet raha-asiasi muille"-kommentteihin. Minä puhun sekä äitini että anoppikokelaani kanssa paljon muustakin kuin puistokävelyistä, myös vaikeista asioista ja rahasta. Ei mulle tai anopilleni ole vaikea sanoa että rahat on loppu. Anoppi siis jäi yt:ssä työttömäksi ja painii rahavaikeuksien kanssa hänkin. Tuntuisi todella kummalliselta jos tavatessamme nämä elämää kohtalaisesti hallitsevat jutut pitäisi jotenkin lakaista maton alle ja pitää sisällään.
Ehkä olen oman sukuni kanssa vaan tottunut ihan erilaiseen menoon kuin av:n normi. Tuntuisi oikeastaan kiusalliselta puhua läheisten kanssa jostain pinnallisesta ja turhasta, kuten nyt siitä puistokävelystä.
Ymmärrän että kaikkien anoppien ja äitien kanssa ei voi olla näin läheinen, mutta onko tällä palstalla ollenkaan muita kuin kauhu-anoppeja?
/18
Ei kyse ole siitä millainen anoppi on vaan siitä, että perheellä pitää olla rajat. Muuten niitä ei sitten saa missään, vaan sitten sukulaiset sekaantuvat kaikkeen. Alusta asti on tärkeää vetää ne. Silloin välit pysyvätkin hyvinä, eikä rajoista tarvitse riidellä.
Juuri tätä tarkoitan. Itselleni täysin vierasta että pitäisi erikseen vetää jotkut rajat, ja varsinkin se että rajat tarkoittavat sitä ettei raha-asioista voi keskustella.
Onko kaikilla täällä siis lähipiirin ihmiset sellaisia, jotka tyyliin muuttavat omatoimisesti viereiseen taloon ja tulevat samaan työpaikkaan jos keskustelut sisältävät muutakin kuin kuvauksia kävelyreissuista?
/18
Mistä ihmeestä sinä puhut? Et ole ikinä kuullut rajoista? Ala nyt herran tähden ottaa selvää.
Juuri sitähän koitan tässä tehdä. En ole koskaan ollut tilanteessa jossa olisi ollut tarpeen vetää jotain ihmeellisiä rajoja. Haluaisin tietää näistä lisää.
Pointti on siis se, että vaikka keskustelen läheisteni kanssa (appivanhemmat mukaanlukien) myös vaikeista asioista, eivät he edelleenkään asu meillä tai hoida tilejämme. Tarkoittaako siis rajanveto yksinkertaisesti sitä että mistään ei oikein voi puhua, etteivät vaan muut ihmiset tietäisi muustakin kuin niistä kävelyretkistä? Minä puhun työkavereiden ja hyvänpäiväntuttujen kanssa tuollaisista, lähipiirin kanssa useimmiten jostain aivan muusta.
Minä en nyt oikeasti tiedä enää mistä tässä puhutaan, valaiskaa joku rajatonta.
/18
Kommunikaatio on vaikeeta.Vastuu sekä kuuntelijalla että puhujalla. Ehkäpä sinun läheiset pystyvät pitämään kertomasi asiat itsellänsä, eivätkä lörpöttele niitä koko suvulle tai kylälle. Monet kyselevät uteliaisuuttaan eivät
tukeakseen tai auttaakseen. Apn anoppi utelias ihminen,saanut tietää asioita mitä ei tarttis tietää.Minun asiani saa kyllä lörpöttää vaikka koko kylälle. Ei vähävaraisuuteni ole mikään valtionsalaisuus. Tosin sellainen toiminta ei lähipiirissäni ole tapana, vaan me ollaan kiinnostuneita toistemme asioista koska välitämme toisistamme.
Ap:n anoppi taas on suoranainen ku.sipää, eikä ymmärrä raha-asioista edes alkeita. Ts. tyhjästä on paha nyhjästä.
/18
Ja tämän sinä tiedät mistä?
Ihan tavalliselta ihmiseltä kuulostaa.
Ainoa järkevä tapa lähestyä on olla lörpöttämättä. Sitten ei tule näitä rajojen ylityksiäkään.
En minä tiedä onko tuossa nyt kyse ensisijaisesti jostain rajojen ylittämisestä. Minusta ap:n anoppi kuulostaa inhottavalta ja hiukan todellisuudesta irtaantuneelta ihmiseltä. Jos joku ihmettelisi mulle ääneen miten en saa jostain kuuden sadan kuukausittaisesta rahasta säästettyä enempää kuin tonnin kuukaudessa, en usko että olisin tekemisissä ollenkaan. Kuulostaa vähän harhaiselta.
/18
Ei se joku voisi ihmetellä mitään eli ylittää rajoja jos et itse ensin olisi ylittänyt niitä rajoja ja lörpötellyt.
Ei hän ole harhainen. Ihan tavallinen juoruilun haluinen nainen, jolla tarve pysyä poikansa elämässä päättävässä asemassa. Tyypillinen äiti.
Sen sijaan tuo on typerää että ensin lörpötät ihan itse, aiheutat tilanteen ja sitten hylkäät miehesi äidin. Kohtuutonta, kun itse mokasit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy vielä sanoa että tässä keskustelussa kyllä suomalaisuus kukkii. Kel onni on se onnen kätketköön toimii näemmä toisinkin päin.
Itsellä hiukan vaikeaa samaistua näihin "eihän anopille voi kertoa kuin puistoreissuista, miksi ihmeessä lavertelet raha-asiasi muille"-kommentteihin. Minä puhun sekä äitini että anoppikokelaani kanssa paljon muustakin kuin puistokävelyistä, myös vaikeista asioista ja rahasta. Ei mulle tai anopilleni ole vaikea sanoa että rahat on loppu. Anoppi siis jäi yt:ssä työttömäksi ja painii rahavaikeuksien kanssa hänkin. Tuntuisi todella kummalliselta jos tavatessamme nämä elämää kohtalaisesti hallitsevat jutut pitäisi jotenkin lakaista maton alle ja pitää sisällään.
Ehkä olen oman sukuni kanssa vaan tottunut ihan erilaiseen menoon kuin av:n normi. Tuntuisi oikeastaan kiusalliselta puhua läheisten kanssa jostain pinnallisesta ja turhasta, kuten nyt siitä puistokävelystä.
Ymmärrän että kaikkien anoppien ja äitien kanssa ei voi olla näin läheinen, mutta onko tällä palstalla ollenkaan muita kuin kauhu-anoppeja?
/18
Ei kyse ole siitä millainen anoppi on vaan siitä, että perheellä pitää olla rajat. Muuten niitä ei sitten saa missään, vaan sitten sukulaiset sekaantuvat kaikkeen. Alusta asti on tärkeää vetää ne. Silloin välit pysyvätkin hyvinä, eikä rajoista tarvitse riidellä.
Juuri tätä tarkoitan. Itselleni täysin vierasta että pitäisi erikseen vetää jotkut rajat, ja varsinkin se että rajat tarkoittavat sitä ettei raha-asioista voi keskustella.
Onko kaikilla täällä siis lähipiirin ihmiset sellaisia, jotka tyyliin muuttavat omatoimisesti viereiseen taloon ja tulevat samaan työpaikkaan jos keskustelut sisältävät muutakin kuin kuvauksia kävelyreissuista?
/18
Mistä ihmeestä sinä puhut? Et ole ikinä kuullut rajoista? Ala nyt herran tähden ottaa selvää.
Juuri sitähän koitan tässä tehdä. En ole koskaan ollut tilanteessa jossa olisi ollut tarpeen vetää jotain ihmeellisiä rajoja. Haluaisin tietää näistä lisää.
Pointti on siis se, että vaikka keskustelen läheisteni kanssa (appivanhemmat mukaanlukien) myös vaikeista asioista, eivät he edelleenkään asu meillä tai hoida tilejämme. Tarkoittaako siis rajanveto yksinkertaisesti sitä että mistään ei oikein voi puhua, etteivät vaan muut ihmiset tietäisi muustakin kuin niistä kävelyretkistä? Minä puhun työkavereiden ja hyvänpäiväntuttujen kanssa tuollaisista, lähipiirin kanssa useimmiten jostain aivan muusta.
Minä en nyt oikeasti tiedä enää mistä tässä puhutaan, valaiskaa joku rajatonta.
/18
Kommunikaatio on vaikeeta.Vastuu sekä kuuntelijalla että puhujalla. Ehkäpä sinun läheiset pystyvät pitämään kertomasi asiat itsellänsä, eivätkä lörpöttele niitä koko suvulle tai kylälle. Monet kyselevät uteliaisuuttaan eivät
tukeakseen tai auttaakseen. Apn anoppi utelias ihminen,saanut tietää asioita mitä ei tarttis tietää.Minun asiani saa kyllä lörpöttää vaikka koko kylälle. Ei vähävaraisuuteni ole mikään valtionsalaisuus. Tosin sellainen toiminta ei lähipiirissäni ole tapana, vaan me ollaan kiinnostuneita toistemme asioista koska välitämme toisistamme.
Ap:n anoppi taas on suoranainen ku.sipää, eikä ymmärrä raha-asioista edes alkeita. Ts. tyhjästä on paha nyhjästä.
/18
Ja tämän sinä tiedät mistä?
Ihan tavalliselta ihmiseltä kuulostaa.
Ainoa järkevä tapa lähestyä on olla lörpöttämättä. Sitten ei tule näitä rajojen ylityksiäkään.
En minä tiedä onko tuossa nyt kyse ensisijaisesti jostain rajojen ylittämisestä. Minusta ap:n anoppi kuulostaa inhottavalta ja hiukan todellisuudesta irtaantuneelta ihmiseltä. Jos joku ihmettelisi mulle ääneen miten en saa jostain kuuden sadan kuukausittaisesta rahasta säästettyä enempää kuin tonnin kuukaudessa, en usko että olisin tekemisissä ollenkaan. Kuulostaa vähän harhaiselta.
/18
Ei se joku voisi ihmetellä mitään eli ylittää rajoja jos et itse ensin olisi ylittänyt niitä rajoja ja lörpötellyt.
Ei hän ole harhainen. Ihan tavallinen juoruilun haluinen nainen, jolla tarve pysyä poikansa elämässä päättävässä asemassa. Tyypillinen äiti.
Sen sijaan tuo on typerää että ensin lörpötät ihan itse, aiheutat tilanteen ja sitten hylkäät miehesi äidin. Kohtuutonta, kun itse mokasit.
Ei ole kohtuutonta. Minä puhun asioistani avoimesti, jos joku alkaa perseillä niin asia muuttuu. Ap:n anopista on tyypillinen ihiminen kaukana, mutta tämä vahvistaa ehkä sen että mieheni ja minun suvut ovat sitten aika erityislaatuisia.
Ja onhan aika harhaista olla sitä mieltä, että jos rahaa tulee kuukaudessa 10 e niin siitä pitäisi saada säästöön 30 e. Jos ymmärrät yhtään mitä tarkoitan.
/18
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy vielä sanoa että tässä keskustelussa kyllä suomalaisuus kukkii. Kel onni on se onnen kätketköön toimii näemmä toisinkin päin.
Itsellä hiukan vaikeaa samaistua näihin "eihän anopille voi kertoa kuin puistoreissuista, miksi ihmeessä lavertelet raha-asiasi muille"-kommentteihin. Minä puhun sekä äitini että anoppikokelaani kanssa paljon muustakin kuin puistokävelyistä, myös vaikeista asioista ja rahasta. Ei mulle tai anopilleni ole vaikea sanoa että rahat on loppu. Anoppi siis jäi yt:ssä työttömäksi ja painii rahavaikeuksien kanssa hänkin. Tuntuisi todella kummalliselta jos tavatessamme nämä elämää kohtalaisesti hallitsevat jutut pitäisi jotenkin lakaista maton alle ja pitää sisällään.
Ehkä olen oman sukuni kanssa vaan tottunut ihan erilaiseen menoon kuin av:n normi. Tuntuisi oikeastaan kiusalliselta puhua läheisten kanssa jostain pinnallisesta ja turhasta, kuten nyt siitä puistokävelystä.
Ymmärrän että kaikkien anoppien ja äitien kanssa ei voi olla näin läheinen, mutta onko tällä palstalla ollenkaan muita kuin kauhu-anoppeja?
/18
Ei kyse ole siitä millainen anoppi on vaan siitä, että perheellä pitää olla rajat. Muuten niitä ei sitten saa missään, vaan sitten sukulaiset sekaantuvat kaikkeen. Alusta asti on tärkeää vetää ne. Silloin välit pysyvätkin hyvinä, eikä rajoista tarvitse riidellä.
Juuri tätä tarkoitan. Itselleni täysin vierasta että pitäisi erikseen vetää jotkut rajat, ja varsinkin se että rajat tarkoittavat sitä ettei raha-asioista voi keskustella.
Onko kaikilla täällä siis lähipiirin ihmiset sellaisia, jotka tyyliin muuttavat omatoimisesti viereiseen taloon ja tulevat samaan työpaikkaan jos keskustelut sisältävät muutakin kuin kuvauksia kävelyreissuista?
/18
Mistä ihmeestä sinä puhut? Et ole ikinä kuullut rajoista? Ala nyt herran tähden ottaa selvää.
Juuri sitähän koitan tässä tehdä. En ole koskaan ollut tilanteessa jossa olisi ollut tarpeen vetää jotain ihmeellisiä rajoja. Haluaisin tietää näistä lisää.
Pointti on siis se, että vaikka keskustelen läheisteni kanssa (appivanhemmat mukaanlukien) myös vaikeista asioista, eivät he edelleenkään asu meillä tai hoida tilejämme. Tarkoittaako siis rajanveto yksinkertaisesti sitä että mistään ei oikein voi puhua, etteivät vaan muut ihmiset tietäisi muustakin kuin niistä kävelyretkistä? Minä puhun työkavereiden ja hyvänpäiväntuttujen kanssa tuollaisista, lähipiirin kanssa useimmiten jostain aivan muusta.
Minä en nyt oikeasti tiedä enää mistä tässä puhutaan, valaiskaa joku rajatonta.
/18
Kommunikaatio on vaikeeta.Vastuu sekä kuuntelijalla että puhujalla. Ehkäpä sinun läheiset pystyvät pitämään kertomasi asiat itsellänsä, eivätkä lörpöttele niitä koko suvulle tai kylälle. Monet kyselevät uteliaisuuttaan eivät
tukeakseen tai auttaakseen. Apn anoppi utelias ihminen,saanut tietää asioita mitä ei tarttis tietää.Minun asiani saa kyllä lörpöttää vaikka koko kylälle. Ei vähävaraisuuteni ole mikään valtionsalaisuus. Tosin sellainen toiminta ei lähipiirissäni ole tapana, vaan me ollaan kiinnostuneita toistemme asioista koska välitämme toisistamme.
Ap:n anoppi taas on suoranainen ku.sipää, eikä ymmärrä raha-asioista edes alkeita. Ts. tyhjästä on paha nyhjästä.
/18
Ja tämän sinä tiedät mistä?
Ihan tavalliselta ihmiseltä kuulostaa.
Ainoa järkevä tapa lähestyä on olla lörpöttämättä. Sitten ei tule näitä rajojen ylityksiäkään.
En minä tiedä onko tuossa nyt kyse ensisijaisesti jostain rajojen ylittämisestä. Minusta ap:n anoppi kuulostaa inhottavalta ja hiukan todellisuudesta irtaantuneelta ihmiseltä. Jos joku ihmettelisi mulle ääneen miten en saa jostain kuuden sadan kuukausittaisesta rahasta säästettyä enempää kuin tonnin kuukaudessa, en usko että olisin tekemisissä ollenkaan. Kuulostaa vähän harhaiselta.
/18
Ei se joku voisi ihmetellä mitään eli ylittää rajoja jos et itse ensin olisi ylittänyt niitä rajoja ja lörpötellyt.
Ei hän ole harhainen. Ihan tavallinen juoruilun haluinen nainen, jolla tarve pysyä poikansa elämässä päättävässä asemassa. Tyypillinen äiti.
Sen sijaan tuo on typerää että ensin lörpötät ihan itse, aiheutat tilanteen ja sitten hylkäät miehesi äidin. Kohtuutonta, kun itse mokasit.
Ei ole kohtuutonta. Minä puhun asioistani avoimesti, jos joku alkaa perseillä niin asia muuttuu. Ap:n anopista on tyypillinen ihiminen kaukana, mutta tämä vahvistaa ehkä sen että mieheni ja minun suvut ovat sitten aika erityislaatuisia.
Ja onhan aika harhaista olla sitä mieltä, että jos rahaa tulee kuukaudessa 10 e niin siitä pitäisi saada säästöön 30 e. Jos ymmärrät yhtään mitä tarkoitan.
/18
On se kohtuutonta miestäsi kohtaan. Sinulta puuttuu normaalit sosiaaliset taidot.
Ei hän ole harhainen. Asia vain ei lainkaan kuulu hänelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy vielä sanoa että tässä keskustelussa kyllä suomalaisuus kukkii. Kel onni on se onnen kätketköön toimii näemmä toisinkin päin.
Itsellä hiukan vaikeaa samaistua näihin "eihän anopille voi kertoa kuin puistoreissuista, miksi ihmeessä lavertelet raha-asiasi muille"-kommentteihin. Minä puhun sekä äitini että anoppikokelaani kanssa paljon muustakin kuin puistokävelyistä, myös vaikeista asioista ja rahasta. Ei mulle tai anopilleni ole vaikea sanoa että rahat on loppu. Anoppi siis jäi yt:ssä työttömäksi ja painii rahavaikeuksien kanssa hänkin. Tuntuisi todella kummalliselta jos tavatessamme nämä elämää kohtalaisesti hallitsevat jutut pitäisi jotenkin lakaista maton alle ja pitää sisällään.
Ehkä olen oman sukuni kanssa vaan tottunut ihan erilaiseen menoon kuin av:n normi. Tuntuisi oikeastaan kiusalliselta puhua läheisten kanssa jostain pinnallisesta ja turhasta, kuten nyt siitä puistokävelystä.
Ymmärrän että kaikkien anoppien ja äitien kanssa ei voi olla näin läheinen, mutta onko tällä palstalla ollenkaan muita kuin kauhu-anoppeja?
/18
Ei kyse ole siitä millainen anoppi on vaan siitä, että perheellä pitää olla rajat. Muuten niitä ei sitten saa missään, vaan sitten sukulaiset sekaantuvat kaikkeen. Alusta asti on tärkeää vetää ne. Silloin välit pysyvätkin hyvinä, eikä rajoista tarvitse riidellä.
Juuri tätä tarkoitan. Itselleni täysin vierasta että pitäisi erikseen vetää jotkut rajat, ja varsinkin se että rajat tarkoittavat sitä ettei raha-asioista voi keskustella.
Onko kaikilla täällä siis lähipiirin ihmiset sellaisia, jotka tyyliin muuttavat omatoimisesti viereiseen taloon ja tulevat samaan työpaikkaan jos keskustelut sisältävät muutakin kuin kuvauksia kävelyreissuista?
/18
Mistä ihmeestä sinä puhut? Et ole ikinä kuullut rajoista? Ala nyt herran tähden ottaa selvää.
Juuri sitähän koitan tässä tehdä. En ole koskaan ollut tilanteessa jossa olisi ollut tarpeen vetää jotain ihmeellisiä rajoja. Haluaisin tietää näistä lisää.
Pointti on siis se, että vaikka keskustelen läheisteni kanssa (appivanhemmat mukaanlukien) myös vaikeista asioista, eivät he edelleenkään asu meillä tai hoida tilejämme. Tarkoittaako siis rajanveto yksinkertaisesti sitä että mistään ei oikein voi puhua, etteivät vaan muut ihmiset tietäisi muustakin kuin niistä kävelyretkistä? Minä puhun työkavereiden ja hyvänpäiväntuttujen kanssa tuollaisista, lähipiirin kanssa useimmiten jostain aivan muusta.
Minä en nyt oikeasti tiedä enää mistä tässä puhutaan, valaiskaa joku rajatonta.
/18
Kommunikaatio on vaikeeta.Vastuu sekä kuuntelijalla että puhujalla. Ehkäpä sinun läheiset pystyvät pitämään kertomasi asiat itsellänsä, eivätkä lörpöttele niitä koko suvulle tai kylälle. Monet kyselevät uteliaisuuttaan eivät
tukeakseen tai auttaakseen. Apn anoppi utelias ihminen,saanut tietää asioita mitä ei tarttis tietää.Minun asiani saa kyllä lörpöttää vaikka koko kylälle. Ei vähävaraisuuteni ole mikään valtionsalaisuus. Tosin sellainen toiminta ei lähipiirissäni ole tapana, vaan me ollaan kiinnostuneita toistemme asioista koska välitämme toisistamme.
Ap:n anoppi taas on suoranainen ku.sipää, eikä ymmärrä raha-asioista edes alkeita. Ts. tyhjästä on paha nyhjästä.
/18
Ja tämän sinä tiedät mistä?
Ihan tavalliselta ihmiseltä kuulostaa.
Ainoa järkevä tapa lähestyä on olla lörpöttämättä. Sitten ei tule näitä rajojen ylityksiäkään.
En minä tiedä onko tuossa nyt kyse ensisijaisesti jostain rajojen ylittämisestä. Minusta ap:n anoppi kuulostaa inhottavalta ja hiukan todellisuudesta irtaantuneelta ihmiseltä. Jos joku ihmettelisi mulle ääneen miten en saa jostain kuuden sadan kuukausittaisesta rahasta säästettyä enempää kuin tonnin kuukaudessa, en usko että olisin tekemisissä ollenkaan. Kuulostaa vähän harhaiselta.
/18
Ei se joku voisi ihmetellä mitään eli ylittää rajoja jos et itse ensin olisi ylittänyt niitä rajoja ja lörpötellyt.
Ei hän ole harhainen. Ihan tavallinen juoruilun haluinen nainen, jolla tarve pysyä poikansa elämässä päättävässä asemassa. Tyypillinen äiti.
Sen sijaan tuo on typerää että ensin lörpötät ihan itse, aiheutat tilanteen ja sitten hylkäät miehesi äidin. Kohtuutonta, kun itse mokasit.
Ei ole kohtuutonta. Minä puhun asioistani avoimesti, jos joku alkaa perseillä niin asia muuttuu. Ap:n anopista on tyypillinen ihiminen kaukana, mutta tämä vahvistaa ehkä sen että mieheni ja minun suvut ovat sitten aika erityislaatuisia.
Ja onhan aika harhaista olla sitä mieltä, että jos rahaa tulee kuukaudessa 10 e niin siitä pitäisi saada säästöön 30 e. Jos ymmärrät yhtään mitä tarkoitan.
/18
On se kohtuutonta miestäsi kohtaan. Sinulta puuttuu normaalit sosiaaliset taidot.
Ei hän ole harhainen. Asia vain ei lainkaan kuulu hänelle.
Ei ole. Mieheni olisi asiasta täysin samaa mieltä, pomminvarmasti. Jos hänen äitinsä päivittelisi, miten kaksi pienituloista eivät saa tonneja säästöön kuukaudessa, emme kummatkaan haluaisi olla tekemisissä ainakaan niin paljon kuin ennen.
Ja harhaisella tarkoitan siis edelleenkin sitä, että jos ap:n ja hänen miehensä tuloista jää pakollisten menojen jälkeen käytettäväksi 600 e/kk, on harhaista ajatella että siitä jäisi tonneja säästöön. Se on siis yksinkertaisesti täysin mahdotonta. Ja mulla oli lyhyt matikka.
/18
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy vielä sanoa että tässä keskustelussa kyllä suomalaisuus kukkii. Kel onni on se onnen kätketköön toimii näemmä toisinkin päin.
Itsellä hiukan vaikeaa samaistua näihin "eihän anopille voi kertoa kuin puistoreissuista, miksi ihmeessä lavertelet raha-asiasi muille"-kommentteihin. Minä puhun sekä äitini että anoppikokelaani kanssa paljon muustakin kuin puistokävelyistä, myös vaikeista asioista ja rahasta. Ei mulle tai anopilleni ole vaikea sanoa että rahat on loppu. Anoppi siis jäi yt:ssä työttömäksi ja painii rahavaikeuksien kanssa hänkin. Tuntuisi todella kummalliselta jos tavatessamme nämä elämää kohtalaisesti hallitsevat jutut pitäisi jotenkin lakaista maton alle ja pitää sisällään.
Ehkä olen oman sukuni kanssa vaan tottunut ihan erilaiseen menoon kuin av:n normi. Tuntuisi oikeastaan kiusalliselta puhua läheisten kanssa jostain pinnallisesta ja turhasta, kuten nyt siitä puistokävelystä.
Ymmärrän että kaikkien anoppien ja äitien kanssa ei voi olla näin läheinen, mutta onko tällä palstalla ollenkaan muita kuin kauhu-anoppeja?
/18
Ei kyse ole siitä millainen anoppi on vaan siitä, että perheellä pitää olla rajat. Muuten niitä ei sitten saa missään, vaan sitten sukulaiset sekaantuvat kaikkeen. Alusta asti on tärkeää vetää ne. Silloin välit pysyvätkin hyvinä, eikä rajoista tarvitse riidellä.
Juuri tätä tarkoitan. Itselleni täysin vierasta että pitäisi erikseen vetää jotkut rajat, ja varsinkin se että rajat tarkoittavat sitä ettei raha-asioista voi keskustella.
Onko kaikilla täällä siis lähipiirin ihmiset sellaisia, jotka tyyliin muuttavat omatoimisesti viereiseen taloon ja tulevat samaan työpaikkaan jos keskustelut sisältävät muutakin kuin kuvauksia kävelyreissuista?
/18
Mistä ihmeestä sinä puhut? Et ole ikinä kuullut rajoista? Ala nyt herran tähden ottaa selvää.
Juuri sitähän koitan tässä tehdä. En ole koskaan ollut tilanteessa jossa olisi ollut tarpeen vetää jotain ihmeellisiä rajoja. Haluaisin tietää näistä lisää.
Pointti on siis se, että vaikka keskustelen läheisteni kanssa (appivanhemmat mukaanlukien) myös vaikeista asioista, eivät he edelleenkään asu meillä tai hoida tilejämme. Tarkoittaako siis rajanveto yksinkertaisesti sitä että mistään ei oikein voi puhua, etteivät vaan muut ihmiset tietäisi muustakin kuin niistä kävelyretkistä? Minä puhun työkavereiden ja hyvänpäiväntuttujen kanssa tuollaisista, lähipiirin kanssa useimmiten jostain aivan muusta.
Minä en nyt oikeasti tiedä enää mistä tässä puhutaan, valaiskaa joku rajatonta.
/18
Kommunikaatio on vaikeeta.Vastuu sekä kuuntelijalla että puhujalla. Ehkäpä sinun läheiset pystyvät pitämään kertomasi asiat itsellänsä, eivätkä lörpöttele niitä koko suvulle tai kylälle. Monet kyselevät uteliaisuuttaan eivät
tukeakseen tai auttaakseen. Apn anoppi utelias ihminen,saanut tietää asioita mitä ei tarttis tietää.Minun asiani saa kyllä lörpöttää vaikka koko kylälle. Ei vähävaraisuuteni ole mikään valtionsalaisuus. Tosin sellainen toiminta ei lähipiirissäni ole tapana, vaan me ollaan kiinnostuneita toistemme asioista koska välitämme toisistamme.
Ap:n anoppi taas on suoranainen ku.sipää, eikä ymmärrä raha-asioista edes alkeita. Ts. tyhjästä on paha nyhjästä.
/18
Ja tämän sinä tiedät mistä?
Ihan tavalliselta ihmiseltä kuulostaa.
Ainoa järkevä tapa lähestyä on olla lörpöttämättä. Sitten ei tule näitä rajojen ylityksiäkään.
En minä tiedä onko tuossa nyt kyse ensisijaisesti jostain rajojen ylittämisestä. Minusta ap:n anoppi kuulostaa inhottavalta ja hiukan todellisuudesta irtaantuneelta ihmiseltä. Jos joku ihmettelisi mulle ääneen miten en saa jostain kuuden sadan kuukausittaisesta rahasta säästettyä enempää kuin tonnin kuukaudessa, en usko että olisin tekemisissä ollenkaan. Kuulostaa vähän harhaiselta.
/18
Ei se joku voisi ihmetellä mitään eli ylittää rajoja jos et itse ensin olisi ylittänyt niitä rajoja ja lörpötellyt.
Ei hän ole harhainen. Ihan tavallinen juoruilun haluinen nainen, jolla tarve pysyä poikansa elämässä päättävässä asemassa. Tyypillinen äiti.
Sen sijaan tuo on typerää että ensin lörpötät ihan itse, aiheutat tilanteen ja sitten hylkäät miehesi äidin. Kohtuutonta, kun itse mokasit.
Ei ole kohtuutonta. Minä puhun asioistani avoimesti, jos joku alkaa perseillä niin asia muuttuu. Ap:n anopista on tyypillinen ihiminen kaukana, mutta tämä vahvistaa ehkä sen että mieheni ja minun suvut ovat sitten aika erityislaatuisia.
Ja onhan aika harhaista olla sitä mieltä, että jos rahaa tulee kuukaudessa 10 e niin siitä pitäisi saada säästöön 30 e. Jos ymmärrät yhtään mitä tarkoitan.
/18
On se kohtuutonta miestäsi kohtaan. Sinulta puuttuu normaalit sosiaaliset taidot.
Ei hän ole harhainen. Asia vain ei lainkaan kuulu hänelle.
Ei ole. Mieheni olisi asiasta täysin samaa mieltä, pomminvarmasti. Jos hänen äitinsä päivittelisi, miten kaksi pienituloista eivät saa tonneja säästöön kuukaudessa, emme kummatkaan haluaisi olla tekemisissä ainakaan niin paljon kuin ennen.
Ja harhaisella tarkoitan siis edelleenkin sitä, että jos ap:n ja hänen miehensä tuloista jää pakollisten menojen jälkeen käytettäväksi 600 e/kk, on harhaista ajatella että siitä jäisi tonneja säästöön. Se on siis yksinkertaisesti täysin mahdotonta. Ja mulla oli lyhyt matikka.
/18[/
Moka olisi teidän. Miksi te siis anoppiasi rankaisisitte? Älkää lörpöttäkö tulojanne niin kukaan ei pällistele.
Anoppisi ei olisi harhainen. Hän puuttuisi vain asioihin joita hänen ei kuuluisi edes tietää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy vielä sanoa että tässä keskustelussa kyllä suomalaisuus kukkii. Kel onni on se onnen kätketköön toimii näemmä toisinkin päin.
Itsellä hiukan vaikeaa samaistua näihin "eihän anopille voi kertoa kuin puistoreissuista, miksi ihmeessä lavertelet raha-asiasi muille"-kommentteihin. Minä puhun sekä äitini että anoppikokelaani kanssa paljon muustakin kuin puistokävelyistä, myös vaikeista asioista ja rahasta. Ei mulle tai anopilleni ole vaikea sanoa että rahat on loppu. Anoppi siis jäi yt:ssä työttömäksi ja painii rahavaikeuksien kanssa hänkin. Tuntuisi todella kummalliselta jos tavatessamme nämä elämää kohtalaisesti hallitsevat jutut pitäisi jotenkin lakaista maton alle ja pitää sisällään.
Ehkä olen oman sukuni kanssa vaan tottunut ihan erilaiseen menoon kuin av:n normi. Tuntuisi oikeastaan kiusalliselta puhua läheisten kanssa jostain pinnallisesta ja turhasta, kuten nyt siitä puistokävelystä.
Ymmärrän että kaikkien anoppien ja äitien kanssa ei voi olla näin läheinen, mutta onko tällä palstalla ollenkaan muita kuin kauhu-anoppeja?
/18
Ei kyse ole siitä millainen anoppi on vaan siitä, että perheellä pitää olla rajat. Muuten niitä ei sitten saa missään, vaan sitten sukulaiset sekaantuvat kaikkeen. Alusta asti on tärkeää vetää ne. Silloin välit pysyvätkin hyvinä, eikä rajoista tarvitse riidellä.
Juuri tätä tarkoitan. Itselleni täysin vierasta että pitäisi erikseen vetää jotkut rajat, ja varsinkin se että rajat tarkoittavat sitä ettei raha-asioista voi keskustella.
Onko kaikilla täällä siis lähipiirin ihmiset sellaisia, jotka tyyliin muuttavat omatoimisesti viereiseen taloon ja tulevat samaan työpaikkaan jos keskustelut sisältävät muutakin kuin kuvauksia kävelyreissuista?
/18
Mistä ihmeestä sinä puhut? Et ole ikinä kuullut rajoista? Ala nyt herran tähden ottaa selvää.
Juuri sitähän koitan tässä tehdä. En ole koskaan ollut tilanteessa jossa olisi ollut tarpeen vetää jotain ihmeellisiä rajoja. Haluaisin tietää näistä lisää.
Pointti on siis se, että vaikka keskustelen läheisteni kanssa (appivanhemmat mukaanlukien) myös vaikeista asioista, eivät he edelleenkään asu meillä tai hoida tilejämme. Tarkoittaako siis rajanveto yksinkertaisesti sitä että mistään ei oikein voi puhua, etteivät vaan muut ihmiset tietäisi muustakin kuin niistä kävelyretkistä? Minä puhun työkavereiden ja hyvänpäiväntuttujen kanssa tuollaisista, lähipiirin kanssa useimmiten jostain aivan muusta.
Minä en nyt oikeasti tiedä enää mistä tässä puhutaan, valaiskaa joku rajatonta.
/18
Kommunikaatio on vaikeeta.Vastuu sekä kuuntelijalla että puhujalla. Ehkäpä sinun läheiset pystyvät pitämään kertomasi asiat itsellänsä, eivätkä lörpöttele niitä koko suvulle tai kylälle. Monet kyselevät uteliaisuuttaan eivät
tukeakseen tai auttaakseen. Apn anoppi utelias ihminen,saanut tietää asioita mitä ei tarttis tietää.Minun asiani saa kyllä lörpöttää vaikka koko kylälle. Ei vähävaraisuuteni ole mikään valtionsalaisuus. Tosin sellainen toiminta ei lähipiirissäni ole tapana, vaan me ollaan kiinnostuneita toistemme asioista koska välitämme toisistamme.
Ap:n anoppi taas on suoranainen ku.sipää, eikä ymmärrä raha-asioista edes alkeita. Ts. tyhjästä on paha nyhjästä.
/18
Ja tämän sinä tiedät mistä?
Ihan tavalliselta ihmiseltä kuulostaa.
Ainoa järkevä tapa lähestyä on olla lörpöttämättä. Sitten ei tule näitä rajojen ylityksiäkään.
En minä tiedä onko tuossa nyt kyse ensisijaisesti jostain rajojen ylittämisestä. Minusta ap:n anoppi kuulostaa inhottavalta ja hiukan todellisuudesta irtaantuneelta ihmiseltä. Jos joku ihmettelisi mulle ääneen miten en saa jostain kuuden sadan kuukausittaisesta rahasta säästettyä enempää kuin tonnin kuukaudessa, en usko että olisin tekemisissä ollenkaan. Kuulostaa vähän harhaiselta.
/18
Ei se joku voisi ihmetellä mitään eli ylittää rajoja jos et itse ensin olisi ylittänyt niitä rajoja ja lörpötellyt.
Ei hän ole harhainen. Ihan tavallinen juoruilun haluinen nainen, jolla tarve pysyä poikansa elämässä päättävässä asemassa. Tyypillinen äiti.
Sen sijaan tuo on typerää että ensin lörpötät ihan itse, aiheutat tilanteen ja sitten hylkäät miehesi äidin. Kohtuutonta, kun itse mokasit.
Ei ole kohtuutonta. Minä puhun asioistani avoimesti, jos joku alkaa perseillä niin asia muuttuu. Ap:n anopista on tyypillinen ihiminen kaukana, mutta tämä vahvistaa ehkä sen että mieheni ja minun suvut ovat sitten aika erityislaatuisia.
Ja onhan aika harhaista olla sitä mieltä, että jos rahaa tulee kuukaudessa 10 e niin siitä pitäisi saada säästöön 30 e. Jos ymmärrät yhtään mitä tarkoitan.
/18
On se kohtuutonta miestäsi kohtaan. Sinulta puuttuu normaalit sosiaaliset taidot.
Ei hän ole harhainen. Asia vain ei lainkaan kuulu hänelle.
Ei ole. Mieheni olisi asiasta täysin samaa mieltä, pomminvarmasti. Jos hänen äitinsä päivittelisi, miten kaksi pienituloista eivät saa tonneja säästöön kuukaudessa, emme kummatkaan haluaisi olla tekemisissä ainakaan niin paljon kuin ennen.
Ja harhaisella tarkoitan siis edelleenkin sitä, että jos ap:n ja hänen miehensä tuloista jää pakollisten menojen jälkeen käytettäväksi 600 e/kk, on harhaista ajatella että siitä jäisi tonneja säästöön. Se on siis yksinkertaisesti täysin mahdotonta. Ja mulla oli lyhyt matikka.
/18[/
Moka olisi teidän. Miksi te siis anoppiasi rankaisisitte? Älkää lörpöttäkö tulojanne niin kukaan ei pällistele.
Anoppisi ei olisi harhainen. Hän puuttuisi vain asioihin joita hänen ei kuuluisi edes tietää.
Minun ei ainakaan tarvitse sietää elämässäni inhottavia ihmisiä. Jos joku sitten ottaa sen rankaisuna niin so be it. Minusta se on ihan luonnollista sosiaalista käyttäytymistä. Minä en mokaa jos kerron asioistani, se mokaa joka niistä vit.tuilee.
Ja viimeisen kerran, ei ap:n anoppi ainakaan ihan tässä maailmassa elä. En tiedä tosiaan huomasitko, mutta hän olettaa että säästöön jaa enemmän kuin mitä rahaa taloon tulee. Harhaistahan se vain on.
Mutta nyt en jaksa tästä enää jauhaa, meillä on sosiaalisista kuvioista aivan erilaiset näkemykset.
Ainakin se tosiaan vahvistui, että olen kiitollinen täyspäisestä lähipiiristäni.
/18
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy vielä sanoa että tässä keskustelussa kyllä suomalaisuus kukkii. Kel onni on se onnen kätketköön toimii näemmä toisinkin päin.
Itsellä hiukan vaikeaa samaistua näihin "eihän anopille voi kertoa kuin puistoreissuista, miksi ihmeessä lavertelet raha-asiasi muille"-kommentteihin. Minä puhun sekä äitini että anoppikokelaani kanssa paljon muustakin kuin puistokävelyistä, myös vaikeista asioista ja rahasta. Ei mulle tai anopilleni ole vaikea sanoa että rahat on loppu. Anoppi siis jäi yt:ssä työttömäksi ja painii rahavaikeuksien kanssa hänkin. Tuntuisi todella kummalliselta jos tavatessamme nämä elämää kohtalaisesti hallitsevat jutut pitäisi jotenkin lakaista maton alle ja pitää sisällään.
Ehkä olen oman sukuni kanssa vaan tottunut ihan erilaiseen menoon kuin av:n normi. Tuntuisi oikeastaan kiusalliselta puhua läheisten kanssa jostain pinnallisesta ja turhasta, kuten nyt siitä puistokävelystä.
Ymmärrän että kaikkien anoppien ja äitien kanssa ei voi olla näin läheinen, mutta onko tällä palstalla ollenkaan muita kuin kauhu-anoppeja?
/18
Ei kyse ole siitä millainen anoppi on vaan siitä, että perheellä pitää olla rajat. Muuten niitä ei sitten saa missään, vaan sitten sukulaiset sekaantuvat kaikkeen. Alusta asti on tärkeää vetää ne. Silloin välit pysyvätkin hyvinä, eikä rajoista tarvitse riidellä.
Juuri tätä tarkoitan. Itselleni täysin vierasta että pitäisi erikseen vetää jotkut rajat, ja varsinkin se että rajat tarkoittavat sitä ettei raha-asioista voi keskustella.
Onko kaikilla täällä siis lähipiirin ihmiset sellaisia, jotka tyyliin muuttavat omatoimisesti viereiseen taloon ja tulevat samaan työpaikkaan jos keskustelut sisältävät muutakin kuin kuvauksia kävelyreissuista?
/18
Mistä ihmeestä sinä puhut? Et ole ikinä kuullut rajoista? Ala nyt herran tähden ottaa selvää.
Juuri sitähän koitan tässä tehdä. En ole koskaan ollut tilanteessa jossa olisi ollut tarpeen vetää jotain ihmeellisiä rajoja. Haluaisin tietää näistä lisää.
Pointti on siis se, että vaikka keskustelen läheisteni kanssa (appivanhemmat mukaanlukien) myös vaikeista asioista, eivät he edelleenkään asu meillä tai hoida tilejämme. Tarkoittaako siis rajanveto yksinkertaisesti sitä että mistään ei oikein voi puhua, etteivät vaan muut ihmiset tietäisi muustakin kuin niistä kävelyretkistä? Minä puhun työkavereiden ja hyvänpäiväntuttujen kanssa tuollaisista, lähipiirin kanssa useimmiten jostain aivan muusta.
Minä en nyt oikeasti tiedä enää mistä tässä puhutaan, valaiskaa joku rajatonta.
/18
Kommunikaatio on vaikeeta.Vastuu sekä kuuntelijalla että puhujalla. Ehkäpä sinun läheiset pystyvät pitämään kertomasi asiat itsellänsä, eivätkä lörpöttele niitä koko suvulle tai kylälle. Monet kyselevät uteliaisuuttaan eivät
tukeakseen tai auttaakseen. Apn anoppi utelias ihminen,saanut tietää asioita mitä ei tarttis tietää.Minun asiani saa kyllä lörpöttää vaikka koko kylälle. Ei vähävaraisuuteni ole mikään valtionsalaisuus. Tosin sellainen toiminta ei lähipiirissäni ole tapana, vaan me ollaan kiinnostuneita toistemme asioista koska välitämme toisistamme.
Ap:n anoppi taas on suoranainen ku.sipää, eikä ymmärrä raha-asioista edes alkeita. Ts. tyhjästä on paha nyhjästä.
/18
Ja tämän sinä tiedät mistä?
Ihan tavalliselta ihmiseltä kuulostaa.
Ainoa järkevä tapa lähestyä on olla lörpöttämättä. Sitten ei tule näitä rajojen ylityksiäkään.
En minä tiedä onko tuossa nyt kyse ensisijaisesti jostain rajojen ylittämisestä. Minusta ap:n anoppi kuulostaa inhottavalta ja hiukan todellisuudesta irtaantuneelta ihmiseltä. Jos joku ihmettelisi mulle ääneen miten en saa jostain kuuden sadan kuukausittaisesta rahasta säästettyä enempää kuin tonnin kuukaudessa, en usko että olisin tekemisissä ollenkaan. Kuulostaa vähän harhaiselta.
/18
Ei se joku voisi ihmetellä mitään eli ylittää rajoja jos et itse ensin olisi ylittänyt niitä rajoja ja lörpötellyt.
Ei hän ole harhainen. Ihan tavallinen juoruilun haluinen nainen, jolla tarve pysyä poikansa elämässä päättävässä asemassa. Tyypillinen äiti.
Sen sijaan tuo on typerää että ensin lörpötät ihan itse, aiheutat tilanteen ja sitten hylkäät miehesi äidin. Kohtuutonta, kun itse mokasit.
Ei ole kohtuutonta. Minä puhun asioistani avoimesti, jos joku alkaa perseillä niin asia muuttuu. Ap:n anopista on tyypillinen ihiminen kaukana, mutta tämä vahvistaa ehkä sen että mieheni ja minun suvut ovat sitten aika erityislaatuisia.
Ja onhan aika harhaista olla sitä mieltä, että jos rahaa tulee kuukaudessa 10 e niin siitä pitäisi saada säästöön 30 e. Jos ymmärrät yhtään mitä tarkoitan.
/18
On se kohtuutonta miestäsi kohtaan. Sinulta puuttuu normaalit sosiaaliset taidot.
Ei hän ole harhainen. Asia vain ei lainkaan kuulu hänelle.
Ei ole. Mieheni olisi asiasta täysin samaa mieltä, pomminvarmasti. Jos hänen äitinsä päivittelisi, miten kaksi pienituloista eivät saa tonneja säästöön kuukaudessa, emme kummatkaan haluaisi olla tekemisissä ainakaan niin paljon kuin ennen.
Ja harhaisella tarkoitan siis edelleenkin sitä, että jos ap:n ja hänen miehensä tuloista jää pakollisten menojen jälkeen käytettäväksi 600 e/kk, on harhaista ajatella että siitä jäisi tonneja säästöön. Se on siis yksinkertaisesti täysin mahdotonta. Ja mulla oli lyhyt matikka.
/18[/
Moka olisi teidän. Miksi te siis anoppiasi rankaisisitte? Älkää lörpöttäkö tulojanne niin kukaan ei pällistele.
Anoppisi ei olisi harhainen. Hän puuttuisi vain asioihin joita hänen ei kuuluisi edes tietää.
Minun ei ainakaan tarvitse sietää elämässäni inhottavia ihmisiä. Jos joku sitten ottaa sen rankaisuna niin so be it. Minusta se on ihan luonnollista sosiaalista käyttäytymistä. Minä en mokaa jos kerron asioistani, se mokaa joka niistä vit.tuilee.
Ja viimeisen kerran, ei ap:n anoppi ainakaan ihan tässä maailmassa elä. En tiedä tosiaan huomasitko, mutta hän olettaa että säästöön jaa enemmän kuin mitä rahaa taloon tulee. Harhaistahan se vain on.
Mutta nyt en jaksa tästä enää jauhaa, meillä on sosiaalisista kuvioista aivan erilaiset näkemykset.
Ainakin se tosiaan vahvistui, että olen kiitollinen täyspäisestä lähipiiristäni.
/18
Se anoppi olisi ihan asiallinen ja normaali jos sinä olisit asiallinen ja normaali. Itse lörpöttämällä aiheuttaisit koko tilanteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy vielä sanoa että tässä keskustelussa kyllä suomalaisuus kukkii. Kel onni on se onnen kätketköön toimii näemmä toisinkin päin.
Itsellä hiukan vaikeaa samaistua näihin "eihän anopille voi kertoa kuin puistoreissuista, miksi ihmeessä lavertelet raha-asiasi muille"-kommentteihin. Minä puhun sekä äitini että anoppikokelaani kanssa paljon muustakin kuin puistokävelyistä, myös vaikeista asioista ja rahasta. Ei mulle tai anopilleni ole vaikea sanoa että rahat on loppu. Anoppi siis jäi yt:ssä työttömäksi ja painii rahavaikeuksien kanssa hänkin. Tuntuisi todella kummalliselta jos tavatessamme nämä elämää kohtalaisesti hallitsevat jutut pitäisi jotenkin lakaista maton alle ja pitää sisällään.
Ehkä olen oman sukuni kanssa vaan tottunut ihan erilaiseen menoon kuin av:n normi. Tuntuisi oikeastaan kiusalliselta puhua läheisten kanssa jostain pinnallisesta ja turhasta, kuten nyt siitä puistokävelystä.
Ymmärrän että kaikkien anoppien ja äitien kanssa ei voi olla näin läheinen, mutta onko tällä palstalla ollenkaan muita kuin kauhu-anoppeja?
/18
Ei kyse ole siitä millainen anoppi on vaan siitä, että perheellä pitää olla rajat. Muuten niitä ei sitten saa missään, vaan sitten sukulaiset sekaantuvat kaikkeen. Alusta asti on tärkeää vetää ne. Silloin välit pysyvätkin hyvinä, eikä rajoista tarvitse riidellä.
Juuri tätä tarkoitan. Itselleni täysin vierasta että pitäisi erikseen vetää jotkut rajat, ja varsinkin se että rajat tarkoittavat sitä ettei raha-asioista voi keskustella.
Onko kaikilla täällä siis lähipiirin ihmiset sellaisia, jotka tyyliin muuttavat omatoimisesti viereiseen taloon ja tulevat samaan työpaikkaan jos keskustelut sisältävät muutakin kuin kuvauksia kävelyreissuista?
/18
Mistä ihmeestä sinä puhut? Et ole ikinä kuullut rajoista? Ala nyt herran tähden ottaa selvää.
Juuri sitähän koitan tässä tehdä. En ole koskaan ollut tilanteessa jossa olisi ollut tarpeen vetää jotain ihmeellisiä rajoja. Haluaisin tietää näistä lisää.
Pointti on siis se, että vaikka keskustelen läheisteni kanssa (appivanhemmat mukaanlukien) myös vaikeista asioista, eivät he edelleenkään asu meillä tai hoida tilejämme. Tarkoittaako siis rajanveto yksinkertaisesti sitä että mistään ei oikein voi puhua, etteivät vaan muut ihmiset tietäisi muustakin kuin niistä kävelyretkistä? Minä puhun työkavereiden ja hyvänpäiväntuttujen kanssa tuollaisista, lähipiirin kanssa useimmiten jostain aivan muusta.
Minä en nyt oikeasti tiedä enää mistä tässä puhutaan, valaiskaa joku rajatonta.
/18
Kommunikaatio on vaikeeta.Vastuu sekä kuuntelijalla että puhujalla. Ehkäpä sinun läheiset pystyvät pitämään kertomasi asiat itsellänsä, eivätkä lörpöttele niitä koko suvulle tai kylälle. Monet kyselevät uteliaisuuttaan eivät
tukeakseen tai auttaakseen. Apn anoppi utelias ihminen,saanut tietää asioita mitä ei tarttis tietää.Minun asiani saa kyllä lörpöttää vaikka koko kylälle. Ei vähävaraisuuteni ole mikään valtionsalaisuus. Tosin sellainen toiminta ei lähipiirissäni ole tapana, vaan me ollaan kiinnostuneita toistemme asioista koska välitämme toisistamme.
Ap:n anoppi taas on suoranainen ku.sipää, eikä ymmärrä raha-asioista edes alkeita. Ts. tyhjästä on paha nyhjästä.
/18
Ja tämän sinä tiedät mistä?
Ihan tavalliselta ihmiseltä kuulostaa.
Ainoa järkevä tapa lähestyä on olla lörpöttämättä. Sitten ei tule näitä rajojen ylityksiäkään.
En minä tiedä onko tuossa nyt kyse ensisijaisesti jostain rajojen ylittämisestä. Minusta ap:n anoppi kuulostaa inhottavalta ja hiukan todellisuudesta irtaantuneelta ihmiseltä. Jos joku ihmettelisi mulle ääneen miten en saa jostain kuuden sadan kuukausittaisesta rahasta säästettyä enempää kuin tonnin kuukaudessa, en usko että olisin tekemisissä ollenkaan. Kuulostaa vähän harhaiselta.
/18
Ei se joku voisi ihmetellä mitään eli ylittää rajoja jos et itse ensin olisi ylittänyt niitä rajoja ja lörpötellyt.
Ei hän ole harhainen. Ihan tavallinen juoruilun haluinen nainen, jolla tarve pysyä poikansa elämässä päättävässä asemassa. Tyypillinen äiti.
Sen sijaan tuo on typerää että ensin lörpötät ihan itse, aiheutat tilanteen ja sitten hylkäät miehesi äidin. Kohtuutonta, kun itse mokasit.
Ei ole kohtuutonta. Minä puhun asioistani avoimesti, jos joku alkaa perseillä niin asia muuttuu. Ap:n anopista on tyypillinen ihiminen kaukana, mutta tämä vahvistaa ehkä sen että mieheni ja minun suvut ovat sitten aika erityislaatuisia.
Ja onhan aika harhaista olla sitä mieltä, että jos rahaa tulee kuukaudessa 10 e niin siitä pitäisi saada säästöön 30 e. Jos ymmärrät yhtään mitä tarkoitan.
/18
On se kohtuutonta miestäsi kohtaan. Sinulta puuttuu normaalit sosiaaliset taidot.
Ei hän ole harhainen. Asia vain ei lainkaan kuulu hänelle.
Ei ole. Mieheni olisi asiasta täysin samaa mieltä, pomminvarmasti. Jos hänen äitinsä päivittelisi, miten kaksi pienituloista eivät saa tonneja säästöön kuukaudessa, emme kummatkaan haluaisi olla tekemisissä ainakaan niin paljon kuin ennen.
Ja harhaisella tarkoitan siis edelleenkin sitä, että jos ap:n ja hänen miehensä tuloista jää pakollisten menojen jälkeen käytettäväksi 600 e/kk, on harhaista ajatella että siitä jäisi tonneja säästöön. Se on siis yksinkertaisesti täysin mahdotonta. Ja mulla oli lyhyt matikka.
/18[/
Moka olisi teidän. Miksi te siis anoppiasi rankaisisitte? Älkää lörpöttäkö tulojanne niin kukaan ei pällistele.
Anoppisi ei olisi harhainen. Hän puuttuisi vain asioihin joita hänen ei kuuluisi edes tietää.
Minun ei ainakaan tarvitse sietää elämässäni inhottavia ihmisiä. Jos joku sitten ottaa sen rankaisuna niin so be it. Minusta se on ihan luonnollista sosiaalista käyttäytymistä. Minä en mokaa jos kerron asioistani, se mokaa joka niistä vit.tuilee.
Ja viimeisen kerran, ei ap:n anoppi ainakaan ihan tässä maailmassa elä. En tiedä tosiaan huomasitko, mutta hän olettaa että säästöön jaa enemmän kuin mitä rahaa taloon tulee. Harhaistahan se vain on.
Mutta nyt en jaksa tästä enää jauhaa, meillä on sosiaalisista kuvioista aivan erilaiset näkemykset.
Ainakin se tosiaan vahvistui, että olen kiitollinen täyspäisestä lähipiiristäni.
/18
Se anoppi olisi ihan asiallinen ja normaali jos sinä olisit asiallinen ja normaali. Itse lörpöttämällä aiheuttaisit koko tilanteen.
Selvä. :D Kuin puulle puhuisi.
Jos äitini valittaisi että kuudestasadasta ei jää tonnia säästöön, veisin hänet muistisairaustestiin. Tuollainen harhaluulo ei liity asiallisuuteen mitenkään, se kertoo todellisuuden hämärtymisestä.
Ja tosiaan, minun piireissäni vaikeista asioista ja raha-asioista keskusteleminen on asiallista ja normaalia.
/18
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy vielä sanoa että tässä keskustelussa kyllä suomalaisuus kukkii. Kel onni on se onnen kätketköön toimii näemmä toisinkin päin.
Itsellä hiukan vaikeaa samaistua näihin "eihän anopille voi kertoa kuin puistoreissuista, miksi ihmeessä lavertelet raha-asiasi muille"-kommentteihin. Minä puhun sekä äitini että anoppikokelaani kanssa paljon muustakin kuin puistokävelyistä, myös vaikeista asioista ja rahasta. Ei mulle tai anopilleni ole vaikea sanoa että rahat on loppu. Anoppi siis jäi yt:ssä työttömäksi ja painii rahavaikeuksien kanssa hänkin. Tuntuisi todella kummalliselta jos tavatessamme nämä elämää kohtalaisesti hallitsevat jutut pitäisi jotenkin lakaista maton alle ja pitää sisällään.
Ehkä olen oman sukuni kanssa vaan tottunut ihan erilaiseen menoon kuin av:n normi. Tuntuisi oikeastaan kiusalliselta puhua läheisten kanssa jostain pinnallisesta ja turhasta, kuten nyt siitä puistokävelystä.
Ymmärrän että kaikkien anoppien ja äitien kanssa ei voi olla näin läheinen, mutta onko tällä palstalla ollenkaan muita kuin kauhu-anoppeja?
/18
Ei kyse ole siitä millainen anoppi on vaan siitä, että perheellä pitää olla rajat. Muuten niitä ei sitten saa missään, vaan sitten sukulaiset sekaantuvat kaikkeen. Alusta asti on tärkeää vetää ne. Silloin välit pysyvätkin hyvinä, eikä rajoista tarvitse riidellä.
Juuri tätä tarkoitan. Itselleni täysin vierasta että pitäisi erikseen vetää jotkut rajat, ja varsinkin se että rajat tarkoittavat sitä ettei raha-asioista voi keskustella.
Onko kaikilla täällä siis lähipiirin ihmiset sellaisia, jotka tyyliin muuttavat omatoimisesti viereiseen taloon ja tulevat samaan työpaikkaan jos keskustelut sisältävät muutakin kuin kuvauksia kävelyreissuista?
/18
Mistä ihmeestä sinä puhut? Et ole ikinä kuullut rajoista? Ala nyt herran tähden ottaa selvää.
Juuri sitähän koitan tässä tehdä. En ole koskaan ollut tilanteessa jossa olisi ollut tarpeen vetää jotain ihmeellisiä rajoja. Haluaisin tietää näistä lisää.
Pointti on siis se, että vaikka keskustelen läheisteni kanssa (appivanhemmat mukaanlukien) myös vaikeista asioista, eivät he edelleenkään asu meillä tai hoida tilejämme. Tarkoittaako siis rajanveto yksinkertaisesti sitä että mistään ei oikein voi puhua, etteivät vaan muut ihmiset tietäisi muustakin kuin niistä kävelyretkistä? Minä puhun työkavereiden ja hyvänpäiväntuttujen kanssa tuollaisista, lähipiirin kanssa useimmiten jostain aivan muusta.
Minä en nyt oikeasti tiedä enää mistä tässä puhutaan, valaiskaa joku rajatonta.
/18
Kommunikaatio on vaikeeta.Vastuu sekä kuuntelijalla että puhujalla. Ehkäpä sinun läheiset pystyvät pitämään kertomasi asiat itsellänsä, eivätkä lörpöttele niitä koko suvulle tai kylälle. Monet kyselevät uteliaisuuttaan eivät
tukeakseen tai auttaakseen. Apn anoppi utelias ihminen,saanut tietää asioita mitä ei tarttis tietää.Minun asiani saa kyllä lörpöttää vaikka koko kylälle. Ei vähävaraisuuteni ole mikään valtionsalaisuus. Tosin sellainen toiminta ei lähipiirissäni ole tapana, vaan me ollaan kiinnostuneita toistemme asioista koska välitämme toisistamme.
Ap:n anoppi taas on suoranainen ku.sipää, eikä ymmärrä raha-asioista edes alkeita. Ts. tyhjästä on paha nyhjästä.
/18
Ja tämän sinä tiedät mistä?
Ihan tavalliselta ihmiseltä kuulostaa.
Ainoa järkevä tapa lähestyä on olla lörpöttämättä. Sitten ei tule näitä rajojen ylityksiäkään.
En minä tiedä onko tuossa nyt kyse ensisijaisesti jostain rajojen ylittämisestä. Minusta ap:n anoppi kuulostaa inhottavalta ja hiukan todellisuudesta irtaantuneelta ihmiseltä. Jos joku ihmettelisi mulle ääneen miten en saa jostain kuuden sadan kuukausittaisesta rahasta säästettyä enempää kuin tonnin kuukaudessa, en usko että olisin tekemisissä ollenkaan. Kuulostaa vähän harhaiselta.
/18
Ei se joku voisi ihmetellä mitään eli ylittää rajoja jos et itse ensin olisi ylittänyt niitä rajoja ja lörpötellyt.
Ei hän ole harhainen. Ihan tavallinen juoruilun haluinen nainen, jolla tarve pysyä poikansa elämässä päättävässä asemassa. Tyypillinen äiti.
Sen sijaan tuo on typerää että ensin lörpötät ihan itse, aiheutat tilanteen ja sitten hylkäät miehesi äidin. Kohtuutonta, kun itse mokasit.
Ei ole kohtuutonta. Minä puhun asioistani avoimesti, jos joku alkaa perseillä niin asia muuttuu. Ap:n anopista on tyypillinen ihiminen kaukana, mutta tämä vahvistaa ehkä sen että mieheni ja minun suvut ovat sitten aika erityislaatuisia.
Ja onhan aika harhaista olla sitä mieltä, että jos rahaa tulee kuukaudessa 10 e niin siitä pitäisi saada säästöön 30 e. Jos ymmärrät yhtään mitä tarkoitan.
/18
On se kohtuutonta miestäsi kohtaan. Sinulta puuttuu normaalit sosiaaliset taidot.
Ei hän ole harhainen. Asia vain ei lainkaan kuulu hänelle.
Ei ole. Mieheni olisi asiasta täysin samaa mieltä, pomminvarmasti. Jos hänen äitinsä päivittelisi, miten kaksi pienituloista eivät saa tonneja säästöön kuukaudessa, emme kummatkaan haluaisi olla tekemisissä ainakaan niin paljon kuin ennen.
Ja harhaisella tarkoitan siis edelleenkin sitä, että jos ap:n ja hänen miehensä tuloista jää pakollisten menojen jälkeen käytettäväksi 600 e/kk, on harhaista ajatella että siitä jäisi tonneja säästöön. Se on siis yksinkertaisesti täysin mahdotonta. Ja mulla oli lyhyt matikka.
/18[/
Moka olisi teidän. Miksi te siis anoppiasi rankaisisitte? Älkää lörpöttäkö tulojanne niin kukaan ei pällistele.
Anoppisi ei olisi harhainen. Hän puuttuisi vain asioihin joita hänen ei kuuluisi edes tietää.
Minun ei ainakaan tarvitse sietää elämässäni inhottavia ihmisiä. Jos joku sitten ottaa sen rankaisuna niin so be it. Minusta se on ihan luonnollista sosiaalista käyttäytymistä. Minä en mokaa jos kerron asioistani, se mokaa joka niistä vit.tuilee.
Ja viimeisen kerran, ei ap:n anoppi ainakaan ihan tässä maailmassa elä. En tiedä tosiaan huomasitko, mutta hän olettaa että säästöön jaa enemmän kuin mitä rahaa taloon tulee. Harhaistahan se vain on.
Mutta nyt en jaksa tästä enää jauhaa, meillä on sosiaalisista kuvioista aivan erilaiset näkemykset.
Ainakin se tosiaan vahvistui, että olen kiitollinen täyspäisestä lähipiiristäni.
/18
Se anoppi olisi ihan asiallinen ja normaali jos sinä olisit asiallinen ja normaali. Itse lörpöttämällä aiheuttaisit koko tilanteen.
Selvä. :D Kuin puulle puhuisi.
Jos äitini valittaisi että kuudestasadasta ei jää tonnia säästöön, veisin hänet muistisairaustestiin. Tuollainen harhaluulo ei liity asiallisuuteen mitenkään, se kertoo todellisuuden hämärtymisestä.
Ja tosiaan, minun piireissäni vaikeista asioista ja raha-asioista keskusteleminen on asiallista ja normaalia.
/18
Eipä se äitsi hourisi jos et sinä ensin ylittäisi rajoja. Itseaiheutettu ongelma, joten seuraukset kuuluu sitten sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy vielä sanoa että tässä keskustelussa kyllä suomalaisuus kukkii. Kel onni on se onnen kätketköön toimii näemmä toisinkin päin.
Itsellä hiukan vaikeaa samaistua näihin "eihän anopille voi kertoa kuin puistoreissuista, miksi ihmeessä lavertelet raha-asiasi muille"-kommentteihin. Minä puhun sekä äitini että anoppikokelaani kanssa paljon muustakin kuin puistokävelyistä, myös vaikeista asioista ja rahasta. Ei mulle tai anopilleni ole vaikea sanoa että rahat on loppu. Anoppi siis jäi yt:ssä työttömäksi ja painii rahavaikeuksien kanssa hänkin. Tuntuisi todella kummalliselta jos tavatessamme nämä elämää kohtalaisesti hallitsevat jutut pitäisi jotenkin lakaista maton alle ja pitää sisällään.
Ehkä olen oman sukuni kanssa vaan tottunut ihan erilaiseen menoon kuin av:n normi. Tuntuisi oikeastaan kiusalliselta puhua läheisten kanssa jostain pinnallisesta ja turhasta, kuten nyt siitä puistokävelystä.
Ymmärrän että kaikkien anoppien ja äitien kanssa ei voi olla näin läheinen, mutta onko tällä palstalla ollenkaan muita kuin kauhu-anoppeja?
/18
Ei kyse ole siitä millainen anoppi on vaan siitä, että perheellä pitää olla rajat. Muuten niitä ei sitten saa missään, vaan sitten sukulaiset sekaantuvat kaikkeen. Alusta asti on tärkeää vetää ne. Silloin välit pysyvätkin hyvinä, eikä rajoista tarvitse riidellä.
Juuri tätä tarkoitan. Itselleni täysin vierasta että pitäisi erikseen vetää jotkut rajat, ja varsinkin se että rajat tarkoittavat sitä ettei raha-asioista voi keskustella.
Onko kaikilla täällä siis lähipiirin ihmiset sellaisia, jotka tyyliin muuttavat omatoimisesti viereiseen taloon ja tulevat samaan työpaikkaan jos keskustelut sisältävät muutakin kuin kuvauksia kävelyreissuista?
/18
Mistä ihmeestä sinä puhut? Et ole ikinä kuullut rajoista? Ala nyt herran tähden ottaa selvää.
Juuri sitähän koitan tässä tehdä. En ole koskaan ollut tilanteessa jossa olisi ollut tarpeen vetää jotain ihmeellisiä rajoja. Haluaisin tietää näistä lisää.
Pointti on siis se, että vaikka keskustelen läheisteni kanssa (appivanhemmat mukaanlukien) myös vaikeista asioista, eivät he edelleenkään asu meillä tai hoida tilejämme. Tarkoittaako siis rajanveto yksinkertaisesti sitä että mistään ei oikein voi puhua, etteivät vaan muut ihmiset tietäisi muustakin kuin niistä kävelyretkistä? Minä puhun työkavereiden ja hyvänpäiväntuttujen kanssa tuollaisista, lähipiirin kanssa useimmiten jostain aivan muusta.
Minä en nyt oikeasti tiedä enää mistä tässä puhutaan, valaiskaa joku rajatonta.
/18
Kommunikaatio on vaikeeta.Vastuu sekä kuuntelijalla että puhujalla. Ehkäpä sinun läheiset pystyvät pitämään kertomasi asiat itsellänsä, eivätkä lörpöttele niitä koko suvulle tai kylälle. Monet kyselevät uteliaisuuttaan eivät
tukeakseen tai auttaakseen. Apn anoppi utelias ihminen,saanut tietää asioita mitä ei tarttis tietää.Minun asiani saa kyllä lörpöttää vaikka koko kylälle. Ei vähävaraisuuteni ole mikään valtionsalaisuus. Tosin sellainen toiminta ei lähipiirissäni ole tapana, vaan me ollaan kiinnostuneita toistemme asioista koska välitämme toisistamme.
Ap:n anoppi taas on suoranainen ku.sipää, eikä ymmärrä raha-asioista edes alkeita. Ts. tyhjästä on paha nyhjästä.
/18
Ja tämän sinä tiedät mistä?
Ihan tavalliselta ihmiseltä kuulostaa.
Ainoa järkevä tapa lähestyä on olla lörpöttämättä. Sitten ei tule näitä rajojen ylityksiäkään.
En minä tiedä onko tuossa nyt kyse ensisijaisesti jostain rajojen ylittämisestä. Minusta ap:n anoppi kuulostaa inhottavalta ja hiukan todellisuudesta irtaantuneelta ihmiseltä. Jos joku ihmettelisi mulle ääneen miten en saa jostain kuuden sadan kuukausittaisesta rahasta säästettyä enempää kuin tonnin kuukaudessa, en usko että olisin tekemisissä ollenkaan. Kuulostaa vähän harhaiselta.
/18
Ei se joku voisi ihmetellä mitään eli ylittää rajoja jos et itse ensin olisi ylittänyt niitä rajoja ja lörpötellyt.
Ei hän ole harhainen. Ihan tavallinen juoruilun haluinen nainen, jolla tarve pysyä poikansa elämässä päättävässä asemassa. Tyypillinen äiti.
Sen sijaan tuo on typerää että ensin lörpötät ihan itse, aiheutat tilanteen ja sitten hylkäät miehesi äidin. Kohtuutonta, kun itse mokasit.
Ei ole kohtuutonta. Minä puhun asioistani avoimesti, jos joku alkaa perseillä niin asia muuttuu. Ap:n anopista on tyypillinen ihiminen kaukana, mutta tämä vahvistaa ehkä sen että mieheni ja minun suvut ovat sitten aika erityislaatuisia.
Ja onhan aika harhaista olla sitä mieltä, että jos rahaa tulee kuukaudessa 10 e niin siitä pitäisi saada säästöön 30 e. Jos ymmärrät yhtään mitä tarkoitan.
/18
On se kohtuutonta miestäsi kohtaan. Sinulta puuttuu normaalit sosiaaliset taidot.
Ei hän ole harhainen. Asia vain ei lainkaan kuulu hänelle.
Ei ole. Mieheni olisi asiasta täysin samaa mieltä, pomminvarmasti. Jos hänen äitinsä päivittelisi, miten kaksi pienituloista eivät saa tonneja säästöön kuukaudessa, emme kummatkaan haluaisi olla tekemisissä ainakaan niin paljon kuin ennen.
Ja harhaisella tarkoitan siis edelleenkin sitä, että jos ap:n ja hänen miehensä tuloista jää pakollisten menojen jälkeen käytettäväksi 600 e/kk, on harhaista ajatella että siitä jäisi tonneja säästöön. Se on siis yksinkertaisesti täysin mahdotonta. Ja mulla oli lyhyt matikka.
/18[/
Moka olisi teidän. Miksi te siis anoppiasi rankaisisitte? Älkää lörpöttäkö tulojanne niin kukaan ei pällistele.
Anoppisi ei olisi harhainen. Hän puuttuisi vain asioihin joita hänen ei kuuluisi edes tietää.
Minun ei ainakaan tarvitse sietää elämässäni inhottavia ihmisiä. Jos joku sitten ottaa sen rankaisuna niin so be it. Minusta se on ihan luonnollista sosiaalista käyttäytymistä. Minä en mokaa jos kerron asioistani, se mokaa joka niistä vit.tuilee.
Ja viimeisen kerran, ei ap:n anoppi ainakaan ihan tässä maailmassa elä. En tiedä tosiaan huomasitko, mutta hän olettaa että säästöön jaa enemmän kuin mitä rahaa taloon tulee. Harhaistahan se vain on.
Mutta nyt en jaksa tästä enää jauhaa, meillä on sosiaalisista kuvioista aivan erilaiset näkemykset.
Ainakin se tosiaan vahvistui, että olen kiitollinen täyspäisestä lähipiiristäni.
/18
Se anoppi olisi ihan asiallinen ja normaali jos sinä olisit asiallinen ja normaali. Itse lörpöttämällä aiheuttaisit koko tilanteen.
Selvä. :D Kuin puulle puhuisi.
Jos äitini valittaisi että kuudestasadasta ei jää tonnia säästöön, veisin hänet muistisairaustestiin. Tuollainen harhaluulo ei liity asiallisuuteen mitenkään, se kertoo todellisuuden hämärtymisestä.
Ja tosiaan, minun piireissäni vaikeista asioista ja raha-asioista keskusteleminen on asiallista ja normaalia.
/18
Eipä se äitsi hourisi jos et sinä ensin ylittäisi rajoja. Itseaiheutettu ongelma, joten seuraukset kuuluu sitten sinulle.
Aivan, eli äitini yhtäkkinen, täydellinen matemaattisen ymmärryksen häviäminen johtuisi siitä, että minä kerroin hänelle remonttisäästöprojektistani? :D
Selvä tämä. Taisin jauhaa trollin kanssa.
/18
Vierailija kirjoitti:
Miksi anoppi tietää asioistanne? Onko mies vielä äiteen ikioma pieni poika, joka kertoo mamille kaiken vai pitääkö anopin maksaa teidän remppanne?
Mies ja anoppi on läheisiä. Emme ole häneltä lainaamassa rahaa, ainoastaan peräkärryä millä saa kuljetettua rakennusmateriaalit kotiimme, mutta hän vain ihmettelee miksi emme vielä osta niitä materiaaleja, niin mies oli mennyt siinä kohtaa tarkemmin avaamaan talouttamme.
Talvi oli ensimmäinen "uudessa" kodissamme ja koska olimme muuttaneet kerrostalosta omakotitaloon joka on maalla (muuten kun sopii meille nenäpäähän) ja vaikka olimme varautuneet isompaan sähkölaskuun, niin nuo 400-500e laskut tuli yllätyksenä). Asunto siis lämpeää sähköllä, samoin vesi. Syksyllä laskut oli 300-400e luokkaa, eli saadaan kohta toivottavasti se 100e kuussa lisää säästöön. Loput on varmaan pakko vetää luottokortilla että saadaan eristykset tehtyä. Ilmanlämpöpumppukin pitäisi ostaa, mutta se ei ole vielä mahdollista.
Onneksi meidän rahatilanne paranee kun olen äityslomalla (mulla oli vuonna 2017 hyvät palkkatulot ennen yt-neuvotteluja) ja saadaan toinen auto seisontaan niin sen ja bensakulut pienenee. Olen koittanut hakea 10km päässä olevaan lähikauppaan töihin, mutta raskauteni ei auta asiaan. Ehkä äitiys loman jälkeen vanhempainvapaalla kokeilen taas.
Ja eristeremppaan ei saatu rahoja aijemmin kasaan edes kerrytettyä kun kumpaakin autoa oli pakko korjata.
Anoppi tietää suurinpiirtein rahatilanteen, mutta ajattelee niin yksioikoisesti että jos meille tulee kuussa 2100e tuloja, niistä pitäisi saada 1000e vähintään säästöön, eikä ymmärrä että meillä on lainanlyhennyksen ja sähkölaskuntakia muita menoja myös...
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy vielä sanoa että tässä keskustelussa kyllä suomalaisuus kukkii. Kel onni on se onnen kätketköön toimii näemmä toisinkin päin.
Itsellä hiukan vaikeaa samaistua näihin "eihän anopille voi kertoa kuin puistoreissuista, miksi ihmeessä lavertelet raha-asiasi muille"-kommentteihin. Minä puhun sekä äitini että anoppikokelaani kanssa paljon muustakin kuin puistokävelyistä, myös vaikeista asioista ja rahasta. Ei mulle tai anopilleni ole vaikea sanoa että rahat on loppu. Anoppi siis jäi yt:ssä työttömäksi ja painii rahavaikeuksien kanssa hänkin. Tuntuisi todella kummalliselta jos tavatessamme nämä elämää kohtalaisesti hallitsevat jutut pitäisi jotenkin lakaista maton alle ja pitää sisällään.
Ehkä olen oman sukuni kanssa vaan tottunut ihan erilaiseen menoon kuin av:n normi. Tuntuisi oikeastaan kiusalliselta puhua läheisten kanssa jostain pinnallisesta ja turhasta, kuten nyt siitä puistokävelystä.
Ymmärrän että kaikkien anoppien ja äitien kanssa ei voi olla näin läheinen, mutta onko tällä palstalla ollenkaan muita kuin kauhu-anoppeja?
/18
Ei kyse ole siitä millainen anoppi on vaan siitä, että perheellä pitää olla rajat. Muuten niitä ei sitten saa missään, vaan sitten sukulaiset sekaantuvat kaikkeen. Alusta asti on tärkeää vetää ne. Silloin välit pysyvätkin hyvinä, eikä rajoista tarvitse riidellä.
Juuri tätä tarkoitan. Itselleni täysin vierasta että pitäisi erikseen vetää jotkut rajat, ja varsinkin se että rajat tarkoittavat sitä ettei raha-asioista voi keskustella.
Onko kaikilla täällä siis lähipiirin ihmiset sellaisia, jotka tyyliin muuttavat omatoimisesti viereiseen taloon ja tulevat samaan työpaikkaan jos keskustelut sisältävät muutakin kuin kuvauksia kävelyreissuista?
/18
Mistä ihmeestä sinä puhut? Et ole ikinä kuullut rajoista? Ala nyt herran tähden ottaa selvää.
Juuri sitähän koitan tässä tehdä. En ole koskaan ollut tilanteessa jossa olisi ollut tarpeen vetää jotain ihmeellisiä rajoja. Haluaisin tietää näistä lisää.
Pointti on siis se, että vaikka keskustelen läheisteni kanssa (appivanhemmat mukaanlukien) myös vaikeista asioista, eivät he edelleenkään asu meillä tai hoida tilejämme. Tarkoittaako siis rajanveto yksinkertaisesti sitä että mistään ei oikein voi puhua, etteivät vaan muut ihmiset tietäisi muustakin kuin niistä kävelyretkistä? Minä puhun työkavereiden ja hyvänpäiväntuttujen kanssa tuollaisista, lähipiirin kanssa useimmiten jostain aivan muusta.
Minä en nyt oikeasti tiedä enää mistä tässä puhutaan, valaiskaa joku rajatonta.
/18
Kommunikaatio on vaikeeta.Vastuu sekä kuuntelijalla että puhujalla. Ehkäpä sinun läheiset pystyvät pitämään kertomasi asiat itsellänsä, eivätkä lörpöttele niitä koko suvulle tai kylälle. Monet kyselevät uteliaisuuttaan eivät
tukeakseen tai auttaakseen. Apn anoppi utelias ihminen,saanut tietää asioita mitä ei tarttis tietää.Minun asiani saa kyllä lörpöttää vaikka koko kylälle. Ei vähävaraisuuteni ole mikään valtionsalaisuus. Tosin sellainen toiminta ei lähipiirissäni ole tapana, vaan me ollaan kiinnostuneita toistemme asioista koska välitämme toisistamme.
Ap:n anoppi taas on suoranainen ku.sipää, eikä ymmärrä raha-asioista edes alkeita. Ts. tyhjästä on paha nyhjästä.
/18
Ja tämän sinä tiedät mistä?
Ihan tavalliselta ihmiseltä kuulostaa.
Ainoa järkevä tapa lähestyä on olla lörpöttämättä. Sitten ei tule näitä rajojen ylityksiäkään.
En minä tiedä onko tuossa nyt kyse ensisijaisesti jostain rajojen ylittämisestä. Minusta ap:n anoppi kuulostaa inhottavalta ja hiukan todellisuudesta irtaantuneelta ihmiseltä. Jos joku ihmettelisi mulle ääneen miten en saa jostain kuuden sadan kuukausittaisesta rahasta säästettyä enempää kuin tonnin kuukaudessa, en usko että olisin tekemisissä ollenkaan. Kuulostaa vähän harhaiselta.
/18
Ei se joku voisi ihmetellä mitään eli ylittää rajoja jos et itse ensin olisi ylittänyt niitä rajoja ja lörpötellyt.
Ei hän ole harhainen. Ihan tavallinen juoruilun haluinen nainen, jolla tarve pysyä poikansa elämässä päättävässä asemassa. Tyypillinen äiti.
Sen sijaan tuo on typerää että ensin lörpötät ihan itse, aiheutat tilanteen ja sitten hylkäät miehesi äidin. Kohtuutonta, kun itse mokasit.
Ei ole kohtuutonta. Minä puhun asioistani avoimesti, jos joku alkaa perseillä niin asia muuttuu. Ap:n anopista on tyypillinen ihiminen kaukana, mutta tämä vahvistaa ehkä sen että mieheni ja minun suvut ovat sitten aika erityislaatuisia.
Ja onhan aika harhaista olla sitä mieltä, että jos rahaa tulee kuukaudessa 10 e niin siitä pitäisi saada säästöön 30 e. Jos ymmärrät yhtään mitä tarkoitan.
/18
On se kohtuutonta miestäsi kohtaan. Sinulta puuttuu normaalit sosiaaliset taidot.
Ei hän ole harhainen. Asia vain ei lainkaan kuulu hänelle.
Ei ole. Mieheni olisi asiasta täysin samaa mieltä, pomminvarmasti. Jos hänen äitinsä päivittelisi, miten kaksi pienituloista eivät saa tonneja säästöön kuukaudessa, emme kummatkaan haluaisi olla tekemisissä ainakaan niin paljon kuin ennen.
Ja harhaisella tarkoitan siis edelleenkin sitä, että jos ap:n ja hänen miehensä tuloista jää pakollisten menojen jälkeen käytettäväksi 600 e/kk, on harhaista ajatella että siitä jäisi tonneja säästöön. Se on siis yksinkertaisesti täysin mahdotonta. Ja mulla oli lyhyt matikka.
/18[/
Moka olisi teidän. Miksi te siis anoppiasi rankaisisitte? Älkää lörpöttäkö tulojanne niin kukaan ei pällistele.
Anoppisi ei olisi harhainen. Hän puuttuisi vain asioihin joita hänen ei kuuluisi edes tietää.
Minun ei ainakaan tarvitse sietää elämässäni inhottavia ihmisiä. Jos joku sitten ottaa sen rankaisuna niin so be it. Minusta se on ihan luonnollista sosiaalista käyttäytymistä. Minä en mokaa jos kerron asioistani, se mokaa joka niistä vit.tuilee.
Ja viimeisen kerran, ei ap:n anoppi ainakaan ihan tässä maailmassa elä. En tiedä tosiaan huomasitko, mutta hän olettaa että säästöön jaa enemmän kuin mitä rahaa taloon tulee. Harhaistahan se vain on.
Mutta nyt en jaksa tästä enää jauhaa, meillä on sosiaalisista kuvioista aivan erilaiset näkemykset.
Ainakin se tosiaan vahvistui, että olen kiitollinen täyspäisestä lähipiiristäni.
/18
Se anoppi olisi ihan asiallinen ja normaali jos sinä olisit asiallinen ja normaali. Itse lörpöttämällä aiheuttaisit koko tilanteen.
Selvä. :D Kuin puulle puhuisi.
Jos äitini valittaisi että kuudestasadasta ei jää tonnia säästöön, veisin hänet muistisairaustestiin. Tuollainen harhaluulo ei liity asiallisuuteen mitenkään, se kertoo todellisuuden hämärtymisestä.
Ja tosiaan, minun piireissäni vaikeista asioista ja raha-asioista keskusteleminen on asiallista ja normaalia.
/18
Eipä se äitsi hourisi jos et sinä ensin ylittäisi rajoja. Itseaiheutettu ongelma, joten seuraukset kuuluu sitten sinulle.
Aivan, eli äitini yhtäkkinen, täydellinen matemaattisen ymmärryksen häviäminen johtuisi siitä, että minä kerroin hänelle remonttisäästöprojektistani? :D
Selvä tämä. Taisin jauhaa trollin kanssa.
/18
Niin johtuisi. Sinun pitäisi aikuistua. Hankkia sosiaaliset taidot ja rajat.
Joo, nyt alan hahmottaa mistä tässä on kyse. On kyllä kiinnostavaa!
Mun perusajatus elämässä on, että ihminen on luotettava kunnes toisin todistetaan. Varsinkin jos se kuuluu lähipiiriin. Eli en siis ajattele että mistään ei voi puhua kellekään koskaan, sillä joukossa saattaa olla yksi törppökin.
Sauna, terva ja viina, turpa kiinni ja kärsi yksin, siinä suomalaisuuden perusaatteet tiivistettynä.
/18