Elatusvelvollisuus

Lapsen isä sanoi minulle ennen kuin olin raskaana, että jos saamme lapsen, lapselta ei tule koskaan puuttumaan mitään. Hänellä on tosi paljon rakkautta ja kaikkea mitä hän tarvitsee ja toivoo. Voiko uusi ihminen enemmän toivoa elämältä?

Jos lapseen kuluu rahaa 1000€ ja vanhemman hoitavat lapsia 50/50. Toki molempien tulisi maksaa 500.

Jos toinen hoitaa lasta 75 ja toinen 25. Silloin toinen kompensoi poissaoloa rahalla.

MUTTA, jos lapset on hankittu vilpillä, eli puhkomalla kortsu jne. silloin lapsen kulut maksaa se joka vilpillä hankkiutui raskaaksi. Näin tekee vain todellinen WT. On se lapsesta mukava kuulla aikuisena kuinka äiti hankki hänet. Voi sitten miettiä äitinsä muitakin oikkuja, että oliko ne muut ihmiset, joita hän mustamaalasi ja haukkui ollenkaan sellaisia mitä sanoi, vai oliko hän itse se mielisairas.

En ole eronnut, mutta aika harhaisia käsityksiä monella on lasten kuluista. Esim. meidän 12-vuotiaaseen lapseemme menee kuukaudessa rahaa seuraavasti:

- harrastukset 300 euroa kuussa (musiikki- ja liikuntaharrastus)

-bussimatkat/kuljetukset 70 euroa

-puhelin 10 euroa

- käyttörahaa esim. elokuviin, karkkiin tms. 20-30 euroa/kk

-vaatteet 50 euroa

-urheiluvälineet/varusteet esim. lenkkarit, sisäpelikengät, luistimet, sukset, pyörä 50 euroa

- ruoka ainakin 100 euroa, luultavasti 150 euroa. Syö tajuttoman paljon.

-Kampaaja, hiustuotteet, meikit 50-100 euroa

Lisäksi toivoo tablettia/läppäriä koulujuttuihin. Kesäisin on harrastuksensa leireillä ja kisakulut tulevat vielä päälle. Voisin kuvitella, että mies listaisi lapsen kuluiksi ainoastaan nuo harrastusmaksut eikä ymmärtäisi, että mitään muuta kuluja lapsesta voi mennäkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

provo, mutta vastasimpa kuitenkin. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikuisten oikeasti, muistakaa naiset katsoa lapsen mahdollisen tulevan isän verotiedot vähän tarkemmin.

Vaikea uskoa että kukaan lasta tekisi rahan perässä, ainakaan suomessa. Elarit edes se suurin, joka taitaa olla n. 500€(?) jopa alle on aika vähän 24/7 työstä ja 18 vuoden työsopparista, vai tekisitkö itse moista alle 500€/ kk palkalla, joista kaikki menisi työvaatetukseen? Tuo elatusmaksu kun lasketaan lapsen elinkustannusten mukaan ja jaetaan prosentuaalisesti vanhempien tulojen kesken.

Ihmisillä on myös eri elämänvaiheissa eri tulotaso, joten se mitä joku mahdollisesti tienasi opiskelijana 10 vuotta sitten on luultavasti täysin eri mitä valmistuneella jo työssäolevalla on.

Tuttavapiirissäni on useita naisia, jotka olisivat valmiita raskautumaan nopeasti, jos löytyisi varakas mies lapsen isäksi. Kyse on yleensä siitä, että nainen on töissä matalapalkka-alalla, esim. kahvilassa tai kassalla. Jos työ ei muutenkaan ole mikään suuri intohimo vaan pakkopullaa, monet naiset kyllä näkevät kotiäitiyden mukavana vaihtoehtona. Tiedän noin viisi tapausta, jossa ehkäisystä on "lipsuttu". Ajatuksena on, että ei yhtään haittaisi, vaikka tulisikin raskaaksi. Kun nainen vielä alkaa lähestyä neljääkymppiä, eikä sopivaa miestä kuulu, silloin myös tavallaan hyvä keino on "unohtaa" ehkäisy. Tai siis vain vetää paljaalla sillä periaatteella, että jos ei mies yhtään välitä, niin...

Tuttua. Ja jos miehessä on yksikin pieni vika - ja meissä jokaisessa on - niin erotaan. Koska ”ansaitsen parempaa”. Eikä haluta antaa lasta miehelle kuin silloin, jos tarvitaan lastenvahtia. Tietty elarit kelpaa.

Ps. Tämä samainen nainen on kyllä yh vielä vuosikymmen myöhemmin. ”En vain ole tavannut hyvää miestä”.

Lastenvalvojalla tehdään sopimus elatuksesta ja tapaamisista. Lähivanhempi on kyllä tosi vahvoilla tuossa, pystyy hyvin estämään tapaamisia. Siitä ei ole kait mitään seuraamuksiakaan, jos näin tapahtuu.

Välillä lukee ja kuulee tarinoita, miten katkerat äidit (nimenomaan äidit) estävät isätapaamisia ja manipuloivat lapset suhtautumaan negatiivisesti isään. En ymmärrä tuota. Vaikka ero olisi ollut riitaisa ja siihen olisi liittynyt pettämistä, kaikista eniten kärsivät vain lapset, jos äiti lyö kiilaa lasten ja isän välille.

Vaikka omakaan parisuhde lapsen isään ei ollut mitään unelmaa, mies on kuitenkin lapsen isä. Saa tavata lasta koska haluaa.

Hienosti kuitenkin kiillotat sitä enkelikehää miesten ja isien yllä. Luuletko että tuota manipulointia ei miesten puolelta tapahdu? Väärin se molemmilta on, mutta kovin on yksipuolinen näkemys.

Meilläpä isä kiinnostui lapsesta vasta kun elareita haluttiin korottaa, katsos luonapitokustannus.

Mokoma olisi pienintä halunnut maksaa vaikka tulot lähellä lääkärin tulotasoa, pimeänä suurinosa tietenkin, kuten kunnon kansalaisen kuuluu ja ne pienemmätkin elarit joita suostui maksamaan kierrätettiin kelan kautta, eli kulutettiin muiden verorahoja tähän hupiin, koska miksi maksaa täyttä summaa tai joka kuukausi jos voi olla hankala, niin tietenkin vastuullisen isänä ollaan ja tehdään kiusaa sinne missä oma lapsi kasvaa.

Kyllä se lapsikin tuon manipuloinnin ymmärsi aivan itse.

Mutta pitääkö sinun kertoa lapselle siitä manipuloinnista? Luuletko, että se on lapsen etu, jos purat katkeruuttasi lapseen? Minusta asiat pitää ottaa asioina, on yksi asia millaiset välit sinulla on lapsen isään ja sitten taas toinen asia minkälainen isä on lapselle.

Oikeastaan päätin jo raskaanaollessa, että puhun vain hyvää lapselle hänen isästään. Jossain vaiheessa lapsi tajuaa kuitenkin itse, mistä on kysymys. Mutta se en ole minä, joka asiaa alleviivaa.

Toivotaan että lapsi ymmärtää sinua kasvettuaan eikä katkeruudessaan käänny sinua vastaan, koska olet suojellut isää ja valehdellut hänen puolesta.

Lapsi tarvitsee ymmärrystä, tukea mutta myös avoimuutta. Ei tarvitse alleviivata, mutta toisen puolesta ei pidä myöskään valehdella. Aikuisella ihmisellä on vastuu itsestään ja käytöksestään ja valitettavasti maailmaan mahtuu pahuutta ja pahoja ihmisiä ja pahoja tekoja.

Kaunisteletko lapsellesi myös sitä miksi vangit ovat vankilassa ja namusetiä pitää varoa, ettei vain tule karkkiähky?

En usko, lapsi ei vaikuta mitenkään katkeralta, varmasti siksi, että minäkään en ole. 

Aikuisena tein valinnan lapsesta ja myös tiedostin, että loppupeleissä kaikki vastuu on naisella. Myös lapsen isä sanoi minulle tämän hyvin suorasanaisesti ennen kuin lapsi sai alkunsa. Joskaan en ehkä tiedostanut sitä täysin, kun olin niin rakkauden sokaisema. Tiesimme tavallaan myös molemmat jo silloin, että tulemme eroamaan. 

Tein siis tietoisen valinnan. Valinnan, joka on tuonut paljon onnea elämään.

Kyllä se vastuu on molemmilla vaikka kuinka muuta haluaisit väittää.

En tiedä teidän tilannetta, mutta lapselle valehtelu harvoin on kovin järkevää, lapsi kun on tietoinen ja tunteva myös.

Et välttämättä katkeruutta lapsellesi opeta, mutta et selvästi myöskään avoimuutta, jota pidän kyllä tärkeämpänä kuin ylisuojelua ja liikaa vaikenemista vaikeista asioista. Itse ainakin haluan että lapsi oppii, että myös vaikeista ja epämiellyttävistä kokemuksista ja tunteista pitää voida puhua.

Avoimuus ja rehellisyys ei ole synonyymi katkeruudelle. :)

Kyllä sen vastuun omasta käytöksestään kantaa jokainen itse.

Vierailija kirjoitti:

KEla maksaa äidille ja kela perii isältä. Jos isä ei maksa silti, niin kela perii silti. Jos isä ei mene ikinä töihin, niin se availee ulosottolaskuja elareista ja heittää ne roskikseen. Äiti saa  joka kuukausi rahansa kelasta automaattisesti ja isä kasvattaa velkaa joka kuukausi niin kauan kun lapset on 18v. Isä saa kelalta joka joulukuu kirjeen missä isä voi pyytää ns anteeksi niitä maksuja ja yleensä jos on tuloton niin kela armahtaa sen 1000e verran.. Sitten isä saa toisen kirjeen kelalta missä kela kertoo että elatukset on taas noussu ja isä heittää senkin lapun roskikseen.

Kela kyllä virkailijan mukaan perii ne ihan (Kelan maksamasta) eläkkeestä asti, niitä ei pakoon pääse vaikka hetkeksi ulosotosta häviäisivät.

Voin kokemuksesta kertoa, että elareista ei mies vapaudu ikinä. Ex-mies ei ainakaan ole saanut minkäänlaisia armahduksia. Nyt on tosin töissä ja maksaa elareita jo itse, mutta opiskeluaikojen rästit on perässä kunnes ne on maksettu.

Vierailija kirjoitti:

Lapsen isä sanoi minulle ennen kuin olin raskaana, että jos saamme lapsen, lapselta ei tule koskaan puuttumaan mitään. Hänellä on tosi paljon rakkautta ja kaikkea mitä hän tarvitsee ja toivoo. Voiko uusi ihminen enemmän toivoa elämältä?

Varmasti moni muukin isä on samaa sanonut.

Voi toivoa... esim että isän lupaus pysyy. 😉

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

provo, mutta vastasimpa kuitenkin. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikuisten oikeasti, muistakaa naiset katsoa lapsen mahdollisen tulevan isän verotiedot vähän tarkemmin.

Vaikea uskoa että kukaan lasta tekisi rahan perässä, ainakaan suomessa. Elarit edes se suurin, joka taitaa olla n. 500€(?) jopa alle on aika vähän 24/7 työstä ja 18 vuoden työsopparista, vai tekisitkö itse moista alle 500€/ kk palkalla, joista kaikki menisi työvaatetukseen? Tuo elatusmaksu kun lasketaan lapsen elinkustannusten mukaan ja jaetaan prosentuaalisesti vanhempien tulojen kesken.

Ihmisillä on myös eri elämänvaiheissa eri tulotaso, joten se mitä joku mahdollisesti tienasi opiskelijana 10 vuotta sitten on luultavasti täysin eri mitä valmistuneella jo työssäolevalla on.

Tuttavapiirissäni on useita naisia, jotka olisivat valmiita raskautumaan nopeasti, jos löytyisi varakas mies lapsen isäksi. Kyse on yleensä siitä, että nainen on töissä matalapalkka-alalla, esim. kahvilassa tai kassalla. Jos työ ei muutenkaan ole mikään suuri intohimo vaan pakkopullaa, monet naiset kyllä näkevät kotiäitiyden mukavana vaihtoehtona. Tiedän noin viisi tapausta, jossa ehkäisystä on "lipsuttu". Ajatuksena on, että ei yhtään haittaisi, vaikka tulisikin raskaaksi. Kun nainen vielä alkaa lähestyä neljääkymppiä, eikä sopivaa miestä kuulu, silloin myös tavallaan hyvä keino on "unohtaa" ehkäisy. Tai siis vain vetää paljaalla sillä periaatteella, että jos ei mies yhtään välitä, niin...

Tuttua. Ja jos miehessä on yksikin pieni vika - ja meissä jokaisessa on - niin erotaan. Koska ”ansaitsen parempaa”. Eikä haluta antaa lasta miehelle kuin silloin, jos tarvitaan lastenvahtia. Tietty elarit kelpaa.

Ps. Tämä samainen nainen on kyllä yh vielä vuosikymmen myöhemmin. ”En vain ole tavannut hyvää miestä”.

Lastenvalvojalla tehdään sopimus elatuksesta ja tapaamisista. Lähivanhempi on kyllä tosi vahvoilla tuossa, pystyy hyvin estämään tapaamisia. Siitä ei ole kait mitään seuraamuksiakaan, jos näin tapahtuu.

Välillä lukee ja kuulee tarinoita, miten katkerat äidit (nimenomaan äidit) estävät isätapaamisia ja manipuloivat lapset suhtautumaan negatiivisesti isään. En ymmärrä tuota. Vaikka ero olisi ollut riitaisa ja siihen olisi liittynyt pettämistä, kaikista eniten kärsivät vain lapset, jos äiti lyö kiilaa lasten ja isän välille.

Vaikka omakaan parisuhde lapsen isään ei ollut mitään unelmaa, mies on kuitenkin lapsen isä. Saa tavata lasta koska haluaa.

Hienosti kuitenkin kiillotat sitä enkelikehää miesten ja isien yllä. Luuletko että tuota manipulointia ei miesten puolelta tapahdu? Väärin se molemmilta on, mutta kovin on yksipuolinen näkemys.

Meilläpä isä kiinnostui lapsesta vasta kun elareita haluttiin korottaa, katsos luonapitokustannus.

Mokoma olisi pienintä halunnut maksaa vaikka tulot lähellä lääkärin tulotasoa, pimeänä suurinosa tietenkin, kuten kunnon kansalaisen kuuluu ja ne pienemmätkin elarit joita suostui maksamaan kierrätettiin kelan kautta, eli kulutettiin muiden verorahoja tähän hupiin, koska miksi maksaa täyttä summaa tai joka kuukausi jos voi olla hankala, niin tietenkin vastuullisen isänä ollaan ja tehdään kiusaa sinne missä oma lapsi kasvaa.

Kyllä se lapsikin tuon manipuloinnin ymmärsi aivan itse.

Mutta pitääkö sinun kertoa lapselle siitä manipuloinnista? Luuletko, että se on lapsen etu, jos purat katkeruuttasi lapseen? Minusta asiat pitää ottaa asioina, on yksi asia millaiset välit sinulla on lapsen isään ja sitten taas toinen asia minkälainen isä on lapselle.

Oikeastaan päätin jo raskaanaollessa, että puhun vain hyvää lapselle hänen isästään. Jossain vaiheessa lapsi tajuaa kuitenkin itse, mistä on kysymys. Mutta se en ole minä, joka asiaa alleviivaa.

Toivotaan että lapsi ymmärtää sinua kasvettuaan eikä katkeruudessaan käänny sinua vastaan, koska olet suojellut isää ja valehdellut hänen puolesta.

Lapsi tarvitsee ymmärrystä, tukea mutta myös avoimuutta. Ei tarvitse alleviivata, mutta toisen puolesta ei pidä myöskään valehdella. Aikuisella ihmisellä on vastuu itsestään ja käytöksestään ja valitettavasti maailmaan mahtuu pahuutta ja pahoja ihmisiä ja pahoja tekoja.

Kaunisteletko lapsellesi myös sitä miksi vangit ovat vankilassa ja namusetiä pitää varoa, ettei vain tule karkkiähky?

En usko, lapsi ei vaikuta mitenkään katkeralta, varmasti siksi, että minäkään en ole. 

Aikuisena tein valinnan lapsesta ja myös tiedostin, että loppupeleissä kaikki vastuu on naisella. Myös lapsen isä sanoi minulle tämän hyvin suorasanaisesti ennen kuin lapsi sai alkunsa. Joskaan en ehkä tiedostanut sitä täysin, kun olin niin rakkauden sokaisema. Tiesimme tavallaan myös molemmat jo silloin, että tulemme eroamaan. 

Tein siis tietoisen valinnan. Valinnan, joka on tuonut paljon onnea elämään.

Kyllä se vastuu on molemmilla vaikka kuinka muuta haluaisit väittää.

En tiedä teidän tilannetta, mutta lapselle valehtelu harvoin on kovin järkevää, lapsi kun on tietoinen ja tunteva myös.

Et välttämättä katkeruutta lapsellesi opeta, mutta et selvästi myöskään avoimuutta, jota pidän kyllä tärkeämpänä kuin ylisuojelua ja liikaa vaikenemista vaikeista asioista. Itse ainakin haluan että lapsi oppii, että myös vaikeista ja epämiellyttävistä kokemuksista ja tunteista pitää voida puhua.

Avoimuus ja rehellisyys ei ole synonyymi katkeruudelle. :)

Kyllä sen vastuun omasta käytöksestään kantaa jokainen itse.

Ehkä, en ajattele asiaa. Miellän, että luultavasti olisin jäänyt lapsettomaksi, jollei lapseni isä olisi sinnikkäästi ylipuhunut minut. Hän teki minulle palveluksen, ja minulla ei ole mitään vihaisia tai katkeria tunteita häntä kohtaan. Että näin, kaikella on tarkoitus. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsen isä sanoi minulle ennen kuin olin raskaana, että jos saamme lapsen, lapselta ei tule koskaan puuttumaan mitään. Hänellä on tosi paljon rakkautta ja kaikkea mitä hän tarvitsee ja toivoo. Voiko uusi ihminen enemmän toivoa elämältä?

Varmasti moni muukin isä on samaa sanonut.

Voi toivoa... esim että isän lupaus pysyy. 😉

Uskon näin. Vaikka lapsen isä ei olisi enää lapsen elämässä tiiviisti mukana, silti lapsella on paljon rakkautta ympärillä. Sukulaiset ovat myös meidän elämässä läsnä. 

Olen kirjoittanut aika paljon tähän ketjuun jo...;)

Kommentoikaas tätä: kuuluuko isän pistää pennin jeniä lapsiin jotka joka kolmas vkonloppu hänellä eikä maksa elareita koska Kela?

Vierailija kirjoitti:

itsekin ihmettelen. Ex maksaa 67€/ lapsi, kela maksaa loput n. 90€/ lapsi. Milloin kela sitten perii isältä tuon 90€/ lapsi takaisin?

Mitä se sun p*rsettäs kutittaa? Eikö eniten kiinnosta se, että saat itse rahasi? Ihme pönttö akka.

t.kristallikissa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en haluaisi maksaa elatusmaksua vaan lapsen todelliset kulut puoliksi ja lapsen hoito viikko-viikko järjestelyllä.

Tämä ei vaan ex-vaimolle sovi ja tästä asiasta nyt väännetään. Suoraan sanoen vituttaa olla maksuautomaatti kun toinen voi yksimielisesti päättää asiat.

Tuohan tarkoittaa sitä, että myös sinun pitää säilyttää kuitit isäviikoilta. Ex-vaimosi sitten käy ne punakynän kanssa läpi ja ruksaa pois kohdat, joita yrität ujuttaa lapsen kuluihin. Sinäkin joudut sitten ostamaan erikseen lapsen syömät ruokatarvikkeet kaupasta ja valmistamaan ne myös erikseen, enää ette voi syödä samasta kattilasta. Mutta mikäs siinä, jos sinulla aikaa ja tarmoa riittää ja olet tarpeeksi huolellinen.

Ei minun tarkoitukseni ole pilkkua viilata. Kumpikin vastaa omalla viikollaan lapsen päivittäisistä kuluista.

Harrastukset, puhelinlasku, vaatteet, vakuutukset yms maksettaisiin lapsen tililtä, johon molemmat laittaisi joka kuukausi sovitun summan rahaa. Myös lapsilisä menisi tälle tilille.

Ex-vaimosi ostaa lapselle hanskat, kun entiset menee rikki. Sinä olet sitä mieltä, että halvemmat olisi kelvanneet tai olisi pitänyt odottaa niin kauan, että ne olisi saanut tarjouksesta. Ex-vaimosi ostaa lapselle sopivan kokoisen, hengittävän ja kosteutta pitävän haalarin. Sinä olet sitä mieltä, että ex-vaimon olisi pitänyt jo edellisenä vuonna kiertää kirppareita muutaman kerran viikossa, jotta haalarin olisi saanut halvalla. Sinä ostat pleikkari nelosen ja kasan räiskintäpelejä lapselle ja suutut, kun ex-vaimosi sanoo, että lapsi ei voi pelata niitä vuosiin eikä ostosta voi ostaa lapsen kuluihin tarkoitetuista rahoista. Tuolleen se sitten menee, kun toisen ostoksia pitää päästä kyttäämään.

Noi on kyllä vaikeita asioita, kun niistä tehdään sellasia. Minulla ex miehellä on hyvä sopimus mihin molemmat on tyytyväisiä. Lapsi on viikko - viikko systeemillä ja molemmat ostaa ja elättää sillä viikolla ja muuhun ei puututa. Se kumpi menee lomalle, niin maksaa loman jne. Jos lapsi tarvii repun, kengät, takin ja lapsi sanoo siitä esim minulle, kun on minun luona niin haen sitten enkä ilmoittele exälle, että nyt siihen ja siihen meni sen verran rahaa. ME ei riidellä tollasista asioista. Ja tämä toimii siis meillä. Jos exä ostaa uuden puhelimen tai läppärin, niin hän ilmoittaa että älä sä nyt sit osta, kun minä ostin. Tosin meidän eroon ei liity draamaa eikä kolmansia osapuolia ja olemme väleissä ja asutaa kilometrin päässä toisistamme.

Hienoa että teillä homma sujuu noin mutkattomasti. Siihen on kuitenkin varmasti aika isona syynä draamattomuuden lisäksi myös se, että teillä molemmilla on mahdollisuus mennä muitta mutkitta ostamaan uusi reppu tai kengät heti kun tarve ilmenee. Tilanne on ihan erilainen, jos toinen tienaa hyvin ja toinen kitkuttelee toimeentulon rajoilla (kuten aika monet yh-vanhemmat, tutkitusti erityisesti yh-äidit). 

Vierailija kirjoitti:

provo, mutta vastasimpa kuitenkin. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikuisten oikeasti, muistakaa naiset katsoa lapsen mahdollisen tulevan isän verotiedot vähän tarkemmin.

Vaikea uskoa että kukaan lasta tekisi rahan perässä, ainakaan suomessa. Elarit edes se suurin, joka taitaa olla n. 500€(?) jopa alle on aika vähän 24/7 työstä ja 18 vuoden työsopparista, vai tekisitkö itse moista alle 500€/ kk palkalla, joista kaikki menisi työvaatetukseen? Tuo elatusmaksu kun lasketaan lapsen elinkustannusten mukaan ja jaetaan prosentuaalisesti vanhempien tulojen kesken.

Ihmisillä on myös eri elämänvaiheissa eri tulotaso, joten se mitä joku mahdollisesti tienasi opiskelijana 10 vuotta sitten on luultavasti täysin eri mitä valmistuneella jo työssäolevalla on.

Tuttavapiirissäni on useita naisia, jotka olisivat valmiita raskautumaan nopeasti, jos löytyisi varakas mies lapsen isäksi. Kyse on yleensä siitä, että nainen on töissä matalapalkka-alalla, esim. kahvilassa tai kassalla. Jos työ ei muutenkaan ole mikään suuri intohimo vaan pakkopullaa, monet naiset kyllä näkevät kotiäitiyden mukavana vaihtoehtona. Tiedän noin viisi tapausta, jossa ehkäisystä on "lipsuttu". Ajatuksena on, että ei yhtään haittaisi, vaikka tulisikin raskaaksi. Kun nainen vielä alkaa lähestyä neljääkymppiä, eikä sopivaa miestä kuulu, silloin myös tavallaan hyvä keino on "unohtaa" ehkäisy. Tai siis vain vetää paljaalla sillä periaatteella, että jos ei mies yhtään välitä, niin...

Siis mitä, jos kerran molemmat "unohtavat" ja vetävät tyytyväisenä paljaalla etteivät välitä, niin yhteinen päätöshän tuo on :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsen isä sanoi minulle ennen kuin olin raskaana, että jos saamme lapsen, lapselta ei tule koskaan puuttumaan mitään. Hänellä on tosi paljon rakkautta ja kaikkea mitä hän tarvitsee ja toivoo. Voiko uusi ihminen enemmän toivoa elämältä?

Varmasti moni muukin isä on samaa sanonut.

Voi toivoa... esim että isän lupaus pysyy. 😉

Uskon näin. Vaikka lapsen isä ei olisi enää lapsen elämässä tiiviisti mukana, silti lapsella on paljon rakkautta ympärillä. Sukulaiset ovat myös meidän elämässä läsnä. 

Olen kirjoittanut aika paljon tähän ketjuun jo...;)

Olipas typerä kommentti aiheeseen nähden, se ensimmäinen ja tämä viimeinen, älyä ei sitten lapsi vanhemmaltaa ainakaan opi, mutta rakkautta riittää, niin mikäs siinä.

Elarit tulojen mukaan. Tyhjästä on paha nyhjästä eli kunta maksaa elarit ja perii jotain isukilta. Olkaa naiset tarkkoina että saatte kans ne elarit. Palkkatyössä ja ellei maksa niin ulosottoon.