Perhejuhlaan kutsuttiin vain toinen
Onko tavallistakin, että suvun juhlaan kutsutaan vain toinen pariskunnasta? Uusperheitä ja -liittoja, joissa ei kaikki mahdu samaan tilaan katkerien exien takia.
Miten välit jatkossa eli onko halua olla tekemisissä vai tulehtuuko välitt ikuisesti.
Olemme menossa rippijuhliin, joissa exäni kanssa olemme eronneet vuosia sitten ja uudet puolisot. Tarkoitus on kyllä käyttäytyä, kuten kuuluukin.
Kommentit (95)
Miettisin enemmän syytä, miksi ei kutsuta pariskuntaa yhdessä. Myös sitä, miksi kukaan menisi ilman puolisoaan.
Jos minut tai puoliso kutsuttaisi erikseen, ei kumpikaan osallistuisi ja loppuisi kanssakäyminen tuollaisten ihmisten kanssa siihen.
Oikeat ystävät ja läheiset kun eivät alkaisi mitään karsintaa tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Juhliin menee tasan ne , ketkä on kutsuttu. Ellei uusia puolisoita ole kutsuttu, niin he eivät sinne mene. On kutsujan ihan oma asia päättää ketä juhliinsa kutsuu. Siitä on ihan turha vetää versoa sieraimeen.
Kutsuttu voi jäädä myös juhlista pois halutessaan.
Vierailija kirjoitti:
Onko tavallistakin, että suvun juhlaan kutsutaan vain toinen pariskunnasta? Uusperheitä ja -liittoja, joissa ei kaikki mahdu samaan tilaan katkerien exien takia.
Miten välit jatkossa eli onko halua olla tekemisissä vai tulehtuuko välitt ikuisesti.
Olemme menossa rippijuhliin, joissa exäni kanssa olemme eronneet vuosia sitten ja uudet puolisot. Tarkoitus on kyllä käyttäytyä, kuten kuuluukin.
Samaa mieltä siitä että oikeat ystävät ei karsi. Kuulostaa tilaisuudelta johon olisi jo ainakin kaksi hyvää syytä olla menemättä.
Siis ketä tässä ei kutsuta? Uusia puolisoita? Vai x-puolisoa?
No oli niin tai näin, niin juhlien pitäjä TIETYSTI päättää ja kutsuu paikalle ne hänelle tärkeät ihmiset.
Oman lapsemme kummit ovat eronneet. Rippijuhlissa pelkäsimme, että tilanne voisi (uutuuttaan) olla vähän vaikea, jos kummitädin uusi puoliso olisi ollut paikalla. Kutsuimme siis pelkästään kummit. Ja molemmat kummit tuli paikalle ja kummitädin uusi puoliso jäi kotiin. Niin kuin tietysti luonnollista olikin, sillä ei hänellä ollut minkäänlaista suhdetta rippilapseen. Ja kukaan ei loukkaantunut tilanteesta
Minä minä minä minä... Kysymys ei ole sinusta vaan juhlitusta henkilöstä. Jos ei ole kutsua, ei mennä. DA!
Jos 'oikea ystävyys' vaatisi parin kohtelua aina yksikkönä loukkaantumisen ja mielenosoituksen uhalla, niin voisin hyvin mielelläni tippua pois tämän parin 'oikeista ystävistä'.
Ei kiinnosta vähääkään mitkään perhejuhlat; teennäisesti käyttäytyviä ihmisiä ja yritetään esittää hyviä välejä exien kanssa.
Jos kutsu tulee pariskunnasta vain toiselle, voi se kutsuttu halutessaan mennä. Jatkoa ajatellen tekisin kuitenkin sen linjauksen, ettei näitä ihmisiä meille pyydettäisi enää yksin tai yhdessä. Perusteluksi sanoisin, että olemme tekemisissä vain heidän kanssa, jotka arvostavat meitä myös parina.
Lapsen omat vanhemmat ovat ne, jotka pitää kutsua rippijuhliin. Kaikki muut menkööt omien sukulaistensa juhliin. Älytöntä tehdä sekajuhlia, jossa jokaisella on kolme "isää" ja kolme "äitiä".
Minua kiinostaa oma suku, mies saa käydä omien sukulaisensa kissanristiäisissä. Yhteinen lahja kyllä aina ostetaan.
Ei kai pariskunta mitkään siamilaiset kaksoset ole? Miksi pitäisi tunkea kumppanin jonkun sukulaisen juhliin, jos ei kyseistä sukulaista edes tunne?
Rippijuhla on kirkollinen ja uskonnollinen juhla. On törkeää kutsua kaikenmaailman hoitoja sinne. Lapsen oikeat biologiset vanhemmat järjestävät juhlat ja sillä siisti.
Vierailija kirjoitti:
Miettisin enemmän syytä, miksi ei kutsuta pariskuntaa yhdessä. Myös sitä, miksi kukaan menisi ilman puolisoaan.
Jos minut tai puoliso kutsuttaisi erikseen, ei kumpikaan osallistuisi ja loppuisi kanssakäyminen tuollaisten ihmisten kanssa siihen.
Oikeat ystävät ja läheiset kun eivät alkaisi mitään karsintaa tehdä.
Miksi kukaan menisi ilman puolisoaan? Kuinka läheisriippuvainen oikein pitää olla jos ei yksiin juhliin pysty ilman kumppania menemään? Ei kuulosta mitenkään tervepäiseltä suhteelta.
Ihmeellisiä vastauksia minusta. Ensimmäiseksi tämän eronneen pariskunnan pitäisi katsoa peiliin ja miettiä omaa aiempaa käytöstään, koska mitä ilmeisimmin läheiset pelkäävät etteivät he osaa käyttäytyä jos tulevat puolisoineen paikalle. Väitän, että useimmissa tapauksissa tämä on ihan aiheellinen pelko.
Ja niille sankareille jotka käskevät katkaisemaan välit kutsujaan. Oletteko ajatelleet, että monissa uusperheissä näiden valintojen edessä on nimenomaan pariskunnan yhteiset lapset. Ihanko totta teistä on kohtuullista pistää välit poikki omaan lapseen vain siksi, että hän kehtasi röyhkeästi toivoa perheriidatonta juhlapäivää?
Meillä kanssa lapsen kummit ovat eronneet. Kutsumme rippijuhliin kummit - ilman uusia seurustelukumppaneitaan. Emme halua ylimääräistä draamaa ja tuskinpa nämä kummien kaveritkaan haluaisivat vieraitten ihmisten juhliin tulla edustamaan, kun ei muutenkaan olla tekemisissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miettisin enemmän syytä, miksi ei kutsuta pariskuntaa yhdessä. Myös sitä, miksi kukaan menisi ilman puolisoaan.
Jos minut tai puoliso kutsuttaisi erikseen, ei kumpikaan osallistuisi ja loppuisi kanssakäyminen tuollaisten ihmisten kanssa siihen.
Oikeat ystävät ja läheiset kun eivät alkaisi mitään karsintaa tehdä.
Miksi kukaan menisi ilman puolisoaan? Kuinka läheisriippuvainen oikein pitää olla jos ei yksiin juhliin pysty ilman kumppania menemään? Ei kuulosta mitenkään tervepäiseltä suhteelta.
Jos juhliin kutsutaan muita pariskuntia ja sitten yhdestä pariskunnasta vain toinen niin mitkäpä sulla ois fiilikset tuossa tilanteessa, jos se pois jätetty olisit sinä? "Ihana kumppanin suku, ei haittaa yhtään"?
Koska minulla ei ole mitään sidettä veljeni puolisoon. Monta kertaa ollaan kutsuttu heitä kylään ja tämä puoliso ei ole tullut ja heillä ollessamme hän häärii aina muualla. Jätettiin sitten kutsumatta ja voitte vaan arvata miten siinä kävi :D
On minun suku, ja on miehen suku, eksien suku ei meidän elämäämme kuulu mitenkään. 1, Minä menen tietysti mieheni kanssa omiin, ja mieheni suvun juhliin, joista kumpaankaan ei kenelläkään meidän eksällä ole asiaa. 2, Kun mieheni lapsi menee ripille, menen tietysti rippikirkkoon, mikäli juhlat järjestetään miehen exän luona, niin minulla on joka tapauksessa "tärkeä" meno, tai "sairastun" yllättäen, oli minua kutsuttu tai ei. 3, Omiin juhliinsa, eli tuleviin mahdollisiin häihinsä, tai lastensa kastajaisiin miehen lapset kutsuvat ihan itse heidät jotka haluavat sinne kutsua. Niihin menen, vaikka siellä olisi kaikki maailman eksät paikalla, mikäli lapsi minut haluaa, ja jos ne eivät ole exän luona. Jos juhlat pidetään eksän luona, niin kts kohta 2.
Jos miehen lapset "joutuvat" olemaan kutsumatta minua, että äitinsä viitsii tulla paikalle, niin ymmärrän täysin, no hard feelings.
Vierailija kirjoitti:
Rippijuhla on kirkollinen ja uskonnollinen juhla. On törkeää kutsua kaikenmaailman hoitoja sinne. Lapsen oikeat biologiset vanhemmat järjestävät juhlat ja sillä siisti.
Meinaatte ettei voi olla oikea vanhempi jos ei ole biologinen vanhempi? Eli adoptoiduille ei juhlia järjestetä, vai aletaanko etsimään esim. kiinasta adoptoidun oikeita biovanhempia, että he saavat juhlan järjestää?
Juhliin menee tasan ne , ketkä on kutsuttu. Ellei uusia puolisoita ole kutsuttu, niin he eivät sinne mene. On kutsujan ihan oma asia päättää ketä juhliinsa kutsuu. Siitä on ihan turha vetää versoa sieraimeen.