Toisesta ketjusta mieleen tullutta: Millaisia kasvatusneuvoja/vanhemmuuden lyttäämistä olette kohdanneet vieraiden taholta?

Minut haukuttiin hississä kun olin kauppakeskuksessa kello 20 kaksivuotiaan kanssa.

En erityisesti minkäänlaista. Yhdeltä sijaistavalta terkkarilta tuli kyllä outoja neuvoja ja kommentteja, mutta se oli vain yhdestä kerrasta kiinni.

Yksi hyvän päivän tuttu alkoi räyhätä että lapseni vilkkaus johtui siitä että meillä ei ole kunnollista päivärytmiä.

Lapsen luonteella ei toki ole mitään merkitystä.

Ei kyllä vierailta mitään. Sukulaisilta ja kavereilta on joskus kuullut kommenttia, jotkut aiheellisia ja jotkut ihan höpöhöpö juttuja.

Kaverit esim. on huomauttaneet, että helikopterointi ei tee lapselle hyvää, ja tähän olenkin kiinnittänyt paljon huomiota ja yrittänyt olla vähän rennompi.

Sukulaiset taas kauhistelivat kun (silloin) parivuotias käytti vaippoja, sellaiset turhanpäiväiset kommentit jätin ihan omaan arvoonsa.

Neuvolassa lytättiin huoli vauvan terveydestä järjestelmällisesti. Kasvoi +käyrällä, niin mitään huolta ei sitten ollut. Paitsi meillä vanhemmilla, jotka jouduimme valvomaan 24/7 vauvan itkun vuoksi. Kaksivuotiaana viimein sai diagnoosin ja lapsikin alkoi nukkumaan yöt heräilemättä 30min välein! Päiväunetkin venahti kerralla 20min pätkästä tuntiin.

Harvoin kyläilevän isovanhemman mukaan vauvan vierastaminen oli minun vikani, kun en sosiaalistuttanut häntä viemällä hoitoon. 9kk ikäistä vauvaa siis.

Onhan noita. Olen varmasti itsekin jollekin möläytellyt ties mitä hölmöä, ei kaikkea sanomaansa aina ajattele loppuun asti ennen kuin suu jo pälättää.

Terveyskeskuksen lääkäri ei suostunut tutkimaan lasta, koska ”lapsethan nyt on aina kipeitä”. Yksityiseltä saatiin astma-diagnoosi.

Vain yksi, entisen ystäväperheen äiti mainitsi, että pullukat vauvat (minun vauvani) eivät oikein näytä vauvoilta ollenkaan, ja heistä tulee aina lihavia aikuisia.

No, se pullukka vauva on nykyään hoikka (ei ole ylipainoinen ollut koskaan), innokas kuntourheilija, menestynyt opinnoissaan ja työelämässään erinomasesti, on jo 38 vuotias.

Se sanojan piinallisen laiha vauva on nykyään sairaaloisen ylipainoinen (ollut murrosiästä asti) ja kokee (yhteisen tuttavan kertoman mukaan) äitinsä ja sisarustensa taholta hirvittävää painostusta ja pilkkaa. Pakkoharrasti äitinsä vaatimuksesta asiaa, jonka hylkäsi heti aikuisena, on ammatissa, mutta ei siinä, minkä äitinsä oli hänelle käsikirjoittanut, ei lähellekään.