Lue keskustelun säännöt.
olen paha, toivon ihmisen kuolemaa (avautuminen ei uhkaus)
31.03.2019 |
Raastaa. Olen ollut pitkän aikaa rakastunut erääseen henkilöön, varattuun. Tiedossa on että terveydellisistä syistä tämän kumppani ei tule elämään kovin pitkään. On inhimillistä haluta toinen itselleen enkä tahtoisi myöntää mutta... ahdistaa... Vaikeuksistaan huolimatta he ovat vielä niin sydämellisesti rakastuneita ja onnellisia... eikä siitäkään ole mitään takeita saisinko surunsa jälkeen häntä kiinnostumaan minusta. Olen itsekäs, ahne ja pahansuopa. Rakkauden piti olla ihmisen kaunein tunne.
Ovatko muut kokeneet tällaista?
Kommentit (66)
Vierailija kirjoitti:
Mä olen kahdesti elämäni aikana toivonut jonkun kuolemaa, ja molemmilla kerroilla noin puolen vuoden päästä toiveestani molemmat sairastuivat ensin vakavasti ja sitten pian kuolivat. Tapauksilla on aikaeroa kahdeksan vuotta. Olin itseasiassa molemmissa tapauksissa ihan tyytyväinen, "uhrit" olivat hirveitä ihmispaskoja, ja ikääkin löytyi molemmilta sen verran, että ei elämä ihan kesken jäänyt.
Joskus toiveet siis toteutuvat, joten kannattaa harkita ajatuksiaan.
Sinun kannattaisi käydä tutkituttamassa pääkoppa. Ei tervejärkinen ihminen, vaikka henkilöstä ei pitäisi, toivo noin hartaasti toisen kuolemaa ja vieläpä iloitse siitä, että "toive" toteutui. Sairasta minun mielestäni.
Mitä ap tilanteeseen tulee, niin tuo on lähinnä omistushaluista eikä rakkautta. Mitäs sitten, kun miehen puoliso kuolee ja jossain vaiheessa löytää toisen rinnalle eikä valitse sinua? Päästä irti, jatka elämääsi, äläkä roiku tuollaisessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap. Sinulla on nyt ongelma. Ratkaisusi ongelmaan on väärä. Hae toinen keino. Niitä kyllä löytyy.
Ongelma on. En tunne syyllisyyttä toisen elämän päättymisestä, eikä se minun vallassani olekaan. Mutta olen iljettävä kun nautin siitä. Olen hirviö.
Hän on sinulle vieras ihminen. Et ole kauhea, vaan haet ratkaisua. Ei hänelle mitään tapahdu sinun ajatuksesi voimalla. Ole huoleti.
Vierailija kirjoitti:
Miksi alat tuntea varattua kohtaan...onko sulla pakkomielle toisen puolisoon.
Ota heti vaan. Et kuitenkaan toisen tunteita ajattele.
Ota?? Ei ketään aikuista ihmistä niin vain oteta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen kahdesti elämäni aikana toivonut jonkun kuolemaa, ja molemmilla kerroilla noin puolen vuoden päästä toiveestani molemmat sairastuivat ensin vakavasti ja sitten pian kuolivat. Tapauksilla on aikaeroa kahdeksan vuotta. Olin itseasiassa molemmissa tapauksissa ihan tyytyväinen, "uhrit" olivat hirveitä ihmispaskoja, ja ikääkin löytyi molemmilta sen verran, että ei elämä ihan kesken jäänyt.
Joskus toiveet siis toteutuvat, joten kannattaa harkita ajatuksiaan.
Sinun kannattaisi käydä tutkituttamassa pääkoppa. Ei tervejärkinen ihminen, vaikka henkilöstä ei pitäisi, toivo noin hartaasti toisen kuolemaa ja vieläpä iloitse siitä, että "toive" toteutui. Sairasta minun mielestäni.
Mitä ap tilanteeseen tulee, niin tuo on lähinnä omistushaluista eikä rakkautta. Mitäs sitten, kun miehen puoliso kuolee ja jossain vaiheessa löytää toisen rinnalle eikä valitse sinua? Päästä irti, jatka elämääsi, äläkä roiku tuollaisessa.
Olen yrittänyt, vuosia, enkä siinä onnistunut. Nyt en varsinkaan pysty kun hän kohta on yksin. Kuten en pysty käsittämään mieleni pimeyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap. Sinulla on nyt ongelma. Ratkaisusi ongelmaan on väärä. Hae toinen keino. Niitä kyllä löytyy.
Ongelma on. En tunne syyllisyyttä toisen elämän päättymisestä, eikä se minun vallassani olekaan. Mutta olen iljettävä kun nautin siitä. Olen hirviö.
Hän on sinulle vieras ihminen. Et ole kauhea, vaan haet ratkaisua. Ei hänelle mitään tapahdu sinun ajatuksesi voimalla. Ole huoleti.
En ymmärrä mitä tarkoitat tuolla ratkaisulla. Tiedän voi vaikuttaa siihen miten hänen käy ja on jo käynyt. Mutta en saisi iloita siitä. Olen julma ja epäinhimillinen
Jaksamista ap, et ole tuon takia paha ihminen.