Kuvaile 3-6kk sitten ajokortin saaneen ajotaitoa. Poikani ajaminen on tosi epävarmaa ja nykivää..
Olen huolissani poikani ajotaidosta. Hän on ajanut liki puoli vuotta autolla melkein päivittäin. Ajaminen on silti tosi epävarmaa, terävää ja nykivää. Tuntuu, että hän seuraa tien oikeata reunaa sentilleen, samoi risteyksessä kääntyessä kiertää aina näkymättömän keskipisteen kiertäen ja ihan ok, mutta vauhtia pikkuisen liikaa. Hänen kytkimen käyttönsä on sellaista että koko ajan tuntuu että auto sammuu tai ainakin lähtee nykimään. Ekan kuukauden aikana kolautti puskurin peruuttaessa aitaan, ja nyt viime viikolla peruutti toista parkissa olevaa autoa päin kun ei kuulemma kertakaikkiaan nähnyt sitä. Olen ollut aika ihmeissäni, enkä tiedä onko tilanne normaali kun puhutaan tuoreista kuskeista. Ylinopeutta hän ei aja koskaan, itse asiassa on vähän arka kuski, mutta tilannenopeus saattaa olla välillä aavistuksen liian suuri. Poika on luonteeltaan rauhallinen ja tarkka, ollut aina hyvä koulussa jne joten odotin että ajotaitokin olisi hyvä. Millaisia kokemuksia teillä muilla on tuoreista kuskeista?
Kommentit (254)
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kommenteista. Ymmärtäisin siis, että suurin osa on oppinut ajamaan sulavasti, niin kuin esimerkiksi taksikuskit ekan puolen vuoden aikana. Omasta pojasta sitä ei voi sanoa. Poika ajaa pääosin itse, mutta minun autollani ja olen pyrkinyt olemaan hiljaa. Joskus alussa olen sanonut esim. tämä auto vaatii vähän kaasua liikkeelle lähdössä kuin autokoulun auto, kun auto on sammunut risteykseen jne.
Eihän minua haittaa epävarma ajo, mutta pelkään että sattuu jotain ikävää pojalle tai jollekin muulle. En tiedä mitä tehdä, antaa pojan ajaa vaan lisää vai kenties alkaa puhumaan että ehkä autoilu ei ole hänen juttunsa enne kuin jotain sattuu. Vai olenko vain itse nyt liian kriittinen. Olen kyllä istunut muiden kuskien kyydissä, joten vertailupohjaakin on. Kyse ei ole isoista jutuista, pojan ajaminen vaan vaikuttaa hermostuneelta, toki voi ajaa paremmin kun itse en ole kyydissä.
Itse muistan olleeni kauhuissani kun ekaa
Mikä auto,kun noin hankalaa. ? Itselläni oli viimeinen käsivalintainen varustettu liikkellelähtöavustajalla ja mäkilähdötkin oli huolettomia. No ei ei ollut kuitenkaan eka autoni. Ajoin kuormurikortin heti aluksi nuorena
Meillä lapset ei osaa muuta kuin autolla ajon. Appiukko opetti traktorilla ajon 6 vuotiaana ja siitä auton rattiin, kun vain jalat yletty polkimille. Täyty vaan katsoa missä ajoi ja ketä näkyi.
Pojalla nykyään Moottoripyöräkortti ja ammattiajokortti. Koskaan ei ajanut ennen moottoripyörää mopoa eikä mönkijää ei myöskään mopoautoa.
Ei muuta kuin aina vaan poika ratin taakse.
Mielestäni ajotunteja sisältyy ajokouluopetukseen aivan liian vähän. Ajoin itse korttini ajo-opetusluvalla, ja isäni pisti minut ajamaan varmaan ainakin viisinkertaisen määrän siihen "vaadittuun" nähden, ja oikeasti vaati, että osaan ajaa ennen kuin suostui inssin maksamaan. Ja silti sitten kun jäi yksin rattiin kortin satuaan, se ajo oli jossain määrin epävarmaa, kun ei ollut enää kukaan varmistamassa, että menee oikein.
Nyt omilla lapsilla alkaa olla ajankohtaista, eikä minulla ainakaan riitä hermot ajo-opetukseen, mutta ajotunteja ajattelin sponssata huomattavasti vaadittavia enemmän. Nuoria epävarmoja osaamattomia ja toisaalta myös taitoihin nähden liian itsevarmoja kuljettajia on liikenteessä aivan liikaa.
Pelkää ajaa kun vieressä istuu inssi . Ei saa pelotella. Antaa mennä jonnekin pikkutielle tai parkkipaikalle tottumaan siihen autoon joka on surkea. Kun auto pätkii vika voi olla autossa. Ja auton käyttö pitää harjoitella. Se on muisti peliä. Miten lähdetään liikkeelle mikä vaihde mikä bensa sähkö kytkin. Yksi nainen kävi 7 kertaa autokoulun että uskalsi alkaa ajaa.
Itsekin kun autoa pitää muistaa ensin opetella. Sen toimintoja. Siihen käy isompi parkkipaikka. Piti opetella peruutusta ja millä nopeudella vaihdetaan vaihteita.
Normaalisti nuori oppii ajamaan autolla teknisesti aika sujuvasti viimeistään parissa viikossa tai kuukaudessa jos ajaa melkein päivittäin. Toki liikenneympäristön havainnoinnissa on puutteita, mutta niin ettei ajaminen ole nykivää ja terävää. Ajoittain ajon alussa ja vaikeissa liikennetilanteissa tai oudolla autolla voi toki tulla nykiviä kohta, mutta jos suunnilleen joka vaihteenvaihdossa, liikkeellelähdössä ja jarrutuksessa nykii kun takan 3-6 kuukautta lähes päivittäistä ajamista kertoo, että motoriikassa tai paineensiedossa voi olla pahoja ongelmia ja voi hyvin olla ettei henkilö opi koskaan ajamaan hyvin.
Toki siihen, että on "valmis" kuski menee useampia vuosia ja tyypillisesti luokkaa 50000-100000km jos ajaminen on aika päivittäistä.
Jos lähes aina vaihtaessa nykii, oletan joko kytkintä nostettavan liian nopeasti tai vaihde on aina liian iso. Tietysti voi olla sekin, että antaa nopeuden laskea vaihtamisen aikana tai ei paina yhtään kaasua, joissa molemmissa tapauksissa vaihde on lopulta liian iso jälleen.
Kun aloin opettamaan omaa poikaani, harjoiteltiin ensin hiukan kytkimen ja vaihteiston käyttöä jossain aukealla. Sen jälkeen mentiin eräälle hiekkakuopalle ja sanoin meneväni katsomaan, löytyykö mettästä mustikoita - "ajele sillä aikaa edestakaisin". Ajeli innokkaasti ja oppi hyvin, kun ei kukaan vahtinut vieressä. Mustikat olivat vain tekosyy, jotta poika tuntisi, etten todellakaan ole kyttäämässä siellä sivulla. Ei niitä nimittäin tuossa mettässä ollut. Suosittelen jotain vastaavaa jännittäjille.
Meillä ajeli mopoautoa ja se on automaatti. Vaihdeautolla meni kuin koko ikänsä ajaneella parin tunnin harjoittelun jälkeen, kun sai vaihteet pelaamaan. Tyttö siis ja oli 17 silloin.
Nämä on yksilöllisiä. Lohdutan sillä, että tätini oli surkein kuski koko Suomessa vuosia. Muistan lapsena, kun tämä just ajoi kuten kerrot poikasi ajavan, vaikka oli ollut kortti 10 vuotta. Ei kyllä ollut ajanut kovin paljoa, mutta toki lapsia kuskasi jne. Mutta sitkeä ajelu tuotti tulosta ja jossain vaiheessa havahduin, että tuohan osaa ajaa.... meni ihan mukavasti jo.
Eli harjoittelua, harjoittelua.
Vierailija kirjoitti:
Itse en ole päristellyt lapsena peltoautoilla tai vastaavilla, joten ensikosketukseni auton rattiin oli ihan todella siellä autokoulussa. Olen älyltäni todella teoreettinen ihminen ja hidas oppimaan käytännön asioita, joten ihmettelen, että lopulta edes sain ajokortin. Koetin kortin saatuani ajella noin puolen vuoden ajan, kunnes päätin, että ei tästä mitään tule. En hahmottanut liikennettä ja jouduin koko ajan keskittymään ihan siihen auton käyttöön, polkimiin, vaihteisiin jne, joten ajamiseni oli näin jälkikäteen ajatellen hengenvaarallista.
Ehkä poikasikin tarvitsisi tehotreeniä ihan auton käytön perustaidoissa, jotta ajaminen menisi selkärankaan ja poikasi voisi sitten keskittyä muuhunkin kuin siihen, että auto pysyy käynnissä ja vaihde on oikea?
Ihan vaan automaattivaihteinen auto olis kohdillaan.
Tapa tilata ajokortti rahalla lähtömaan viranomaisilta alkaa jo näkyä liikenteessä, varsinkin taksiliikenteessä.
Jostain luin että nykyään esim talviajokurssit pidetään virtuaalisesti, en ymmärrä autokoulujen tasoa jos näin on.
Kuulostaa taitamattomalta vielä tuossa vaiheessa