Kuvaile 3-6kk sitten ajokortin saaneen ajotaitoa. Poikani ajaminen on tosi epävarmaa ja nykivää..

Vierailija kirjoitti:

Oletko ap apukuskina kommentoimassa pojan ajoa? Anna pojan ajaa itsekseen, jotta se ajovarmuus kasvaa.

Samoilla linjoilla. Olin tulossa sanomaan, että poika, jolla on ajokortti, on täysi-ikäinen. Pojan ajotaito ei ole millään tavalla hurmosmamman asia.

Lakkaa ap olemasta sietämätön kyylä.

Itse en myöskään ollut ajanut ennen autokoulua millään moottorivälineellä. Hyvin nopeasti sitä kortin saadessa kyllä oppi, tosin sain oman autoni pihaan jo odottelemaan ennen kuin kortti oli taskussa. Eli pääsin heti rajattomasti harjoittelemaan. 

Ensin ajelin itsekseni iltaisin, kun oli pienemmät ruuhkat. Asumme kaupungissa, missä liikennettä on, eli on joutunut kyllä heti tositoimiin. Ajelin kyllä aina itsekseni, isäni ei esimerkiksi ole koskaan ollut kyydissäni vaikka kortti ollut jo 14 vuotta. Äitini taas on aina ollut huono ja arka kuski, joten hänellä ei ole mitään sanomista kenenkään ajotyyliin. Kai se vähän helpotti ensimmäisinä viikkoina, kun ei kukaan ollut kyttäämässä.

Ensimmäisen vuoden aikana tuli ajeltua varmaan jo 15 000 km, rakastan ajelemista. Kyllä sitä puolessa vuodessa oli jo melko hyvä kuski ja ajeli pitkin Helsinkiä tms. Enkä ole tähänkään päivään mennessä koskaan peruuttanut mitään päin, vähän erikoiselta kuulostaa että on kolahtanut jo kaksi kertaa. 

Minä yritin inssiä kolmesti manuaalilla, mutta pieleen meni. Automaatilla meni kerrasta läpi hyvin arvosanoin. En näe asiassa ongelmaa, koska automaattivaihteisia autoja on paljon. En vain kerta kaikkiaan oppinut sitä kytkintä. Pystyn helposti keskittymään liikenteeseen ja ajamaan turvallisesti.

Kummallista avuttomuutta. Esim. Talvivaaran louhoksella naiset ajaa noita:

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/af4e5166-4026-548c-8ec0-3…

Ja täällä ei osata autolla ajaa.

Mulla on  myös varovainen luonne ja lapsena ajattelin etten uskalla ajaa yli 50 km/h nopeutta. Niin vain suoritin ajokortin ja ihan hyvin on siitä lähtien sujunut, nyt vielä helpompaa kun automaattivaihteinen auto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikista ei tule autokuskeja vaikka miten paljon olisi kilometrejä takana.

Totta.

Jotkut eivät opi koskaan.

Minä. Tekniikka ja autot kiinnostaa mutta ole. Vaan jotenkin hajamielinen ja motoriikaltani huono. Tosin on se autostakin kiinni - nykyinen automaattivaihteinen hybridi lipuu kuin taksi.

Uus(käytetty) oli pakko ostaa koska vanha. Eni lunariin 🙄

Vieläkö poika ajelee nykivästi näin kolmen vuoden jälkeen vai joko on ajanut ojaan ja menettänyt ajokorttinsa?

Poika sai kortin marraskuussa. Pääsi heti ensimmäisenä aamuna rattiin, kun lähdimme töihin ja kouluun. Ensimmäiset viikot kyydissä oli jännittäviä, pikkukippana kulki välillä pomppien ja sammui jokusen kerran valoihin. Parkkitalossa valitsi taatusti väljän paikan. Jouluksi lähdimme Rukalle. Poika ajoi ison osan matkasta. Vaikka sillä reissulla oli alla isompi, uudempi ja automaattivaihteinen auto, sen matkan jälkeen ajo kippanallakin sujui rennommin, kun poika sai varmuutta ajamiseen.

Tyttärellä ollut kortti 2kk eikä mitään moitittavaa. Olemme sukupolvelta toiselle varmoja, rauhallisia, hyviä kuskeja. Äitini sai kehuja aikoinaan autokoulussa, minä myös sekä tytär  :)

Välillä kun ajaa jonkun perässä, joka todella epävarma kuski, herää kysymys kuinka ihmeessä ovat ajokortin saaneet??

Vaarantavat liikennettä!

Autokoulu ja inssi pitäisi olla paljon tiukempi!!

Kyllä on paljon kokeneempiakin kuskeja, jotka ovat ihan pihalla tasa-arvoisesta risteyksestä, kauppojen parkkipaikalla kuka väistää missäkin tilanteessa ja mitä tarkoittaa vihreä nuolivalo liikennevaloissa.

Kokemusta on niistä, jotka alussa epävarmoja kuskeja, mutta esim. parin vuoden jälkeen sujuu hyvin. Ja sitten eräs tuttu, jonka kyydissä jännittää edelleen, vaikka kortti ollut jo 30 v.

Eli vielä on toivoa, mutta voi käydä kummin vain.

Auto voi nykiä vaikka ei kytkimeen koskisikaan.

Hyvä että on varovainen. Harjoitus tekee mestarin ja mestari harjoittelee aina. Pahimpia ovat nämä, jotka isin opastuksella ovat omaksuneet kaiken, hulluimmat 17 vuotiaana. Siinä sitten kannetaan kynttilää palamaan jonnekin pellonreunaan. Tässäkin naapurikunnassa juuri tuollainen oman elämänsä kallerovanperä lanasi hengiltä koiranulkoiluttajan.

Nykyisillä ajotuntimäärillä ei millään voi saavuttaa hyvää ajotaitoa varsinkaan jos ei ole millään moottorikäyttöisellä ajanut ennen autokoulua. simulaattoriajo ei  korvaa oikeassa liikenteessä saatua ajokokemusta. Autokoulun jälkeen on vain ajettava ja paljon, eikä kaikista senkään jälkeen tule hyviä kuljettajia. Autokoulu on nykyään vain rahastusta. 

Vierailija wrote:

"Poika on luonteeltaan rauhallinen ja tarkka, ollut aina hyvä koulussa jne joten odotin että ajotaitokin olisi hyvä."

Nörttipoika siis, no sehän on silloin selvää ettei se auton ajaminen tule koskaan sujumaan niinkuin tosimiehillä jotka kokeilevat esimerkiksi peltoautoja ym. heti kun alkaa jalat yltämään polkimille. Sama tulee eteen monessa muussakin käytännön asiassa, kannattaa alkaa jo esimerkiksi varautua siihen että poikasi on neitsyt vielä nelikymppisenä.

Kommentoija on ilmeisesti selvänäkijä? Aika pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Lohdutus aloittajalle. Itse olin superjännittäjä ja autokoulun ajotunnit tuottivat tuskaa. Vapaa-aikana isäni ajelutti, neuvoi kyllä hyvin mutta myös oli kireänä vieressä vahtimassa, leukaperät kiristellen, mikä ei suinkaan parantanut ajokokemusta. Opin ajamaan vasta vuoden päästä, yksin, kun oli päästävä poikaystävää tapaamaan. Motivaatio oli siinä vaiheessa erinomainen.

Toinen juttu vielä, oletteko tarkistaneet penkin säädöt kuskille, ettei ole isänsä mitoilla ja ehkä joutuu kurottelemaan polkimille tai päinvastoin ajaa ns. Polvet suussa?

Vierailija wrote:

Vierailija kirjoitti:

Ei missään nimessä automaattivaihteista autoa pojalle tässä vaiheessa. Eihän se sillä tavalla kytkintä ja vaihteita opi käyttämään!

Ite olin alkuun tosi epävarma kuski just sen auton käsittelyn kanssa. Ihan kelvollinen kuski tuli lopulta minustakin, ei siis kannata luovuttaa. Omalla kohdalla kytkintuntuma löyty sillä, että ajoin mahdollisimman paljo ja mahdollisimman monella eri autolla. Sen jälkeen ollu ihan sama, minkä auton ottaa alle, ei jännitä ajaa, eikä nyi. Ei se oo auton vika, jos ei osaa sillä ajaa, niinku joku tuolla edellä arveli.

 

Miksi ihmeessä vielä tänä päivänä pitäisi kaikkien osata manuaalivaihteisella ajaa? Johan koko polttomoottoriautot on poistumassa liikenteestä kohtapuoliin ja sähköautoissa nyt ei ainakaan mitään manuaalivaihteita ole.

Polttomoottoriautoihinkaan kukaan järkevä uuteen autoon ei enää ota manuaalia,

80-luvulla olivat mainitsemasi asiat autoissa, ainoastaan ajonvakautus tuli myöhemmin. Tai ainakin meillä oli 740 Volvossa vuodelta 88.

Ja ehdottomasti kannattaa opetella manuaalilla ajamaan, koska automaatti helpompi. Ei keppivaihde vielä kuollut ole vaikka vähenemään päin. Lisäksi pitää huomioida Suomen vanha autokanta.

Aivan normaalia. Vasta kokeneempi kuski osaa tarjota kunnon kyydit ilman turhia nykimisiä ja varmistaa sen että kyydissäolijakin nauttii koko matkasta. Ajotaito on kokonaisvaltainen juttu, paljon enemmän kuin pelkkää teknistä suorittamista

Ja ensimmäinen talvi tulossa ei hyvältä kuulosta

Todella sujuvasti ajaa. Ilo istua kyydissä. On tarkkavainen ja kohtelias. Ei provosoidu. Pärjää isojen kaupunkien keskustoissa. Ajaa paremmin kuin useimmat tuntemani aikuiset ja huoltaa autonsa itse. 17v pojalla on pohjalla mopo ja kevari. Oman auton myötä jäi keulimiset, stoppiet ja burnikset pois. Itse opetin ja se oli todella mukavaa yhteistä aikaa.

Veljeni kuoli noin.