Kuinka kiintyneitä miehenne ovat sisarustensa lapsiin?
Mietiskelen onko mieheni käytös ihan normaalia. Hänellä on sisko, jolla on kaksi pientä lasta. Mies on äärettömän kiintynyt siskoonsa mutta vielä enemmän hänen lapsiinsa. Ajattelin tilanteen muuttuvan, kun saamme omia lapsia, mutta niin ei ole käynyt. Lapsemme on 2-vuotias mutta mies on edelleen aivan kiinni siskossaan ja tämän lapsissa. Toki omakin lapsemme on hänelle äärettömän tärkeä.
Miehen on pakko kyläillä siskonsa luona joka viikonloppu. Itsekin menen usein mukaan, mutta kun en mene, mies ottaa siskonsa lapsista kuvia ja lähettää niitä minulle innoissaan. Toki minäkin heistä pidän mutta ehken ihan tuolla tasolla. Omalle perheellemme ja lapsellemme ei oikein ole tilaa kun mies on niin kiinni siskonsa perheessä. Kun olen sanonut asiasta mies on raivostunut. Asia on hänelle todella tärkeä ja herkkä. Hän ei suostu muuttamaan toiseen kaupunkiin saati ulkomaille koska ei halua pitkän matkan päähän siskonsa perheestä. Minusta olisi hienoa nähdä maailmaa ja eri paikkoja. Sisko ei sen sijaan ole juurikaan kiinnostunut meidän lapsestamme, joten tuo suhde ei ole oikein vastavuoroinenkaan.
Toki minusta on liikuttavaa että mies pitää lapsista ja pitää heitä hyvin tärkeintä, mutta meneekö tämä mielestänne liian pitkälle? En ole aiemmin törmännyt keneenkään, joka olisi noin kiinni sisarustensa lapsissa, siksi en oikein tiedä miten suhtautua.
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
No ei ole normaalia roikkua sisaressa ja tämän lapsissa.
Tältä minustakin on alkanut tuntua. Varsinkin, kun tämä vaikuttaa niin paljon minun ja lapseni elämään. Mies ei näe ongelmaa, en tiedä miten yrittäisin asian hänelle selittää. Hänen mielestään yritän rajoittaa hänen sosiaalisia suhteitaan, kun olen maininnut, että nähtäisiinkö viikonloppuisin välillä vaikka minun ystäviäni. -ap
Eipä nuo sisarusten lapset ole koskaan mitenkään erityisesti sydäntä lämmittäneet, vaikka ihan mukavia ovatkin. Niinkuin mitkä tahansa tutut lapset.
Oma mies tapaa siskonsa lapsia noin kerran vuodessa. Kohteliaisuudesta. Ei ole tunnetasolla yhtään kiinnostunut. Ei ole siskon kanssa kovin läheinen, sisko oli ja on vanhempiensa lellikki, mikä vierottaa miestä siskostaan. Toki varmasti surisi jos jotain ikävää lapsille sattuisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ole normaalia roikkua sisaressa ja tämän lapsissa.
Tältä minustakin on alkanut tuntua. Varsinkin, kun tämä vaikuttaa niin paljon minun ja lapseni elämään. Mies ei näe ongelmaa, en tiedä miten yrittäisin asian hänelle selittää. Hänen mielestään yritän rajoittaa hänen sosiaalisia suhteitaan, kun olen maininnut, että nähtäisiinkö viikonloppuisin välillä vaikka minun ystäviäni. -ap
Just joo. Mun ex oli samanlainen. Hänen kavereitaan olisi pitänyt nähdä jatkuvasti, asuivat siis aivan toisella paikkakunnalla satojen kilsojen päässä. Kun kehtasin sanoa, että nyt on vähän tiukkaa eikä välttämättä nyt ole hyvä idea tehdä reissua, sain kuulla rajoittavani hänen sosiaalista elämäänsä. Oli myös älyttömän kiintynyt siskoonsa, kuunteli häntä yli minun ja luotti hänen kantaansa ja mielipiteeseensä jopa meitä koskevissa asioissa enemmän kuin minun. Kehui jatkuvasti miten ihana ja fiksu ja kaunis siskonsa on, eikä siinä mitään, onhan se ihanaa että niin ajattelee ja sen ääneenkin sanoo. Minusta alkoi kuitenkin ennen pitkää tuntua siltä, että jäin siskolle kakkoseksi enkä ollut "se nainen" hänen elämässään.
Älkääkä ymmärtäkö väärin; siskon, äidin, vaimon, lapsen jne roolit ovat elämässä erilaiset ja kaikki ovat omalla tavallaan tärkeitä, eikä noissa asioissa pidäkään kilpailla. Ei kuitenkaan tuntunut siltä, että minä olin se ihminen kenen kanssa mies todella elämänsä jakaa vaan aina oli se toinen, jonka mielipide tai sana painoi enemmän. On vain yksi syy niistä, miksi on nykyään ex.
Tykkää kyllä siskonsa lapsista, hätätilassa varmaan hoitaisikin heitä. Tavataan n. 4-6 kertaa vuodessa.
Ap onko noilla miehesi siskon lapsilla isää ollenkaan, edes tiedossa?
Vierailija kirjoitti:
Tykkää kyllä siskonsa lapsista, hätätilassa varmaan hoitaisikin heitä. Tavataan n. 4-6 kertaa vuodessa.
Ap onko noilla miehesi siskon lapsilla isää ollenkaan, edes tiedossa?
On isä kyllä ja oikein hyvä isä onkin. Mieheni tulee hänen kanssaan hyvin toimeen. Miehen sisko ja hänen miehensä suhtautuvat meihin tavalla, joka minusta on luonteva: lämpimästi mutta kunnioittamalla perheemme yksityisyyttä. Siskon miestä selvästi välillä myös häiritsee mieheni yli-innokkuus, en tiedä ovatko käyneet asiasta keskusteluja.
Myös miehen vanhemmat ovat vähän turhankin innokkaita noista siskon lapsista ja lähettelevät myös minulle heistä videoita ja kuvia. Tykkäävät toki meidänkin lapsesta mutta ovat siskon lasten kanssa enemmän tekemisissä. Tuota videoiden lähettelyä lukuun ottamatta se ei minua häiritse, isovanhemmilta tuollaisen innokkuuden vielä ymmärtää... -ap
Mieheni tapaa siskon lapsia muutaman kerran vuodessa, ei kauhean kiinnostunut heistä. Jeesii kuitenkin jos häneltä sitä pyydetään.
Perheellä pitää olla oma elämä. Joka viikonloppua ei tarvitse olla mummolassa, kummilassa tai muuallakaan. Mies yritti aikanaan joka viikonlopun pyhittää anoppilaan menoon. Koin sen hyvin painostavaksi vaikka välit tärkeä pitää hyvinä
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisiä siskon lapset ovat?
3- ja 4-vuotiaita ovat. Oikein kivoja lapsia kyllä.
Samaan soppaan liittyy vielä sellainenkin minua hämmentävä juttu, että miehen sisko on opettanut lapsensa sanomaan miestäni enoksi, ei siis etunimellä. Siskonsa esimerkkiä noudattaen mies opettaa lastamme kutsumaan siskoaan tädiksi. Tällaiseenkaan en ole ennen törmännyt, onko ihan yleinen tapa? Isovanhempia toki kutsutaan mummuiksi ja vaareiksi ym. mutta että tätejä ja setiä/enoja? Ärsyttää myös se, että mies tekee kaiken siskonsa esimerkin mukaan, näin on aina ollut... -ap
Vierailija kirjoitti:
Mieheni tapaa siskon lapsia muutaman kerran vuodessa, ei kauhean kiinnostunut heistä. Jeesii kuitenkin jos häneltä sitä pyydetään.
Perheellä pitää olla oma elämä. Joka viikonloppua ei tarvitse olla mummolassa, kummilassa tai muuallakaan. Mies yritti aikanaan joka viikonlopun pyhittää anoppilaan menoon. Koin sen hyvin painostavaksi vaikka välit tärkeä pitää hyvinä
Saitteko miehen kanssa sovittua yhteiset pelisäännöt anoppilavierailuista? Ymmärsikö hän painostavansa? -ap
Miehesi oma asia. Sen sijaan sinun asiasi on se, jos mies ei vietä kanssasi viikonloppuja. Puhu siis yhteisen ajan puutteesta, anna pitää läheiset suhteet rauhassa.
Mulla on todella läheiset välit veljeeni, eikä kukaan pääse siihen väliin. Veli on omaa lihaa ja verta, sitä läheistä suhdetta ei voi korvata mikään. Sen sijaan ymmärtäisin hyvin, jos jomman kumman puolisoa häiritsi tuommoinen ajankäyttö. Viikonloppuisin pitää olla kahdenkeskistä treffiaikaa! Sen sijaan ihmettelen, mikset näe omia ystäviäsi itseksesi?
Mieheni ei ole millään tavalla kiinnostunut siskostaan tai hänen lapsistaan. Näkee jos sattumalta ovat käymässä vanhemmillaan samaan aikaan, mutta tarkoituksellisesti eivät näe koskaan. Epäilen, että tietääkö hän edes siskonsa nuorimman lapsen nimeä, iät hän kysyy aina minulta. Ei tämäkään minusta nyt ihan normaalia ole, kun kuitenkin kyse siskosta ja siskon lapsista. Outoa, muttei oikeastaan kuulu minulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisiä siskon lapset ovat?
3- ja 4-vuotiaita ovat. Oikein kivoja lapsia kyllä.
Samaan soppaan liittyy vielä sellainenkin minua hämmentävä juttu, että miehen sisko on opettanut lapsensa sanomaan miestäni enoksi, ei siis etunimellä. Siskonsa esimerkkiä noudattaen mies opettaa lastamme kutsumaan siskoaan tädiksi. Tällaiseenkaan en ole ennen törmännyt, onko ihan yleinen tapa? Isovanhempia toki kutsutaan mummuiksi ja vaareiksi ym. mutta että tätejä ja setiä/enoja? Ärsyttää myös se, että mies tekee kaiken siskonsa esimerkin mukaan, näin on aina ollut... -ap
Mun mielestä taas eno/setä/täti on ihan normaalia. Itse näin 27 veenä kutsun edelleen isäni veljeä sedäksi ja siskoja tädeiksi. Mulle luontevaa kun he ovat aina olleet setä ja tädit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisiä siskon lapset ovat?
3- ja 4-vuotiaita ovat. Oikein kivoja lapsia kyllä.
Samaan soppaan liittyy vielä sellainenkin minua hämmentävä juttu, että miehen sisko on opettanut lapsensa sanomaan miestäni enoksi, ei siis etunimellä. Siskonsa esimerkkiä noudattaen mies opettaa lastamme kutsumaan siskoaan tädiksi. Tällaiseenkaan en ole ennen törmännyt, onko ihan yleinen tapa? Isovanhempia toki kutsutaan mummuiksi ja vaareiksi ym. mutta että tätejä ja setiä/enoja? Ärsyttää myös se, että mies tekee kaiken siskonsa esimerkin mukaan, näin on aina ollut... -ap
Mun mielestä taas eno/setä/täti on ihan normaalia. Itse näin 27 veenä kutsun edelleen isäni veljeä sedäksi ja siskoja tädeiksi. Mulle luontevaa kun he ovat aina olleet setä ja tädit.
Siis kun tapaat heitä et puhuttele heirä "Pirjo" vaan täti tai "Heikki" vaan setä? Jos tämä on sinun tapasi niin ei tarkoita että on normaalia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisiä siskon lapset ovat?
3- ja 4-vuotiaita ovat. Oikein kivoja lapsia kyllä.
Samaan soppaan liittyy vielä sellainenkin minua hämmentävä juttu, että miehen sisko on opettanut lapsensa sanomaan miestäni enoksi, ei siis etunimellä. Siskonsa esimerkkiä noudattaen mies opettaa lastamme kutsumaan siskoaan tädiksi. Tällaiseenkaan en ole ennen törmännyt, onko ihan yleinen tapa? Isovanhempia toki kutsutaan mummuiksi ja vaareiksi ym. mutta että tätejä ja setiä/enoja? Ärsyttää myös se, että mies tekee kaiken siskonsa esimerkin mukaan, näin on aina ollut... -ap
Mun mielestä taas eno/setä/täti on ihan normaalia. Itse näin 27 veenä kutsun edelleen isäni veljeä sedäksi ja siskoja tädeiksi. Mulle luontevaa kun he ovat aina olleet setä ja tädit.
Olen 55 v ja edelleen kutsun setiäni sediksi ja tätiäni tädiksi.
No ei tuo normaalia ole jos siskon lapset menee jopa oman perheen ja oman lapsen edelle. Todella outoa.
Vierailija kirjoitti:
Miehesi oma asia. Sen sijaan sinun asiasi on se, jos mies ei vietä kanssasi viikonloppuja. Puhu siis yhteisen ajan puutteesta, anna pitää läheiset suhteet rauhassa.
Mulla on todella läheiset välit veljeeni, eikä kukaan pääse siihen väliin. Veli on omaa lihaa ja verta, sitä läheistä suhdetta ei voi korvata mikään. Sen sijaan ymmärtäisin hyvin, jos jomman kumman puolisoa häiritsi tuommoinen ajankäyttö. Viikonloppuisin pitää olla kahdenkeskistä treffiaikaa! Sen sijaan ihmettelen, mikset näe omia ystäviäsi itseksesi?
Tämä on tätä ihmeellistä sukuhörhöilyä. Minulla on veljeeni ihan ok välit mutta en pidä häntä muita tärkeämpänä koska on "lihaa ja verta" enkä varsinkaan ikinä pitäisi häntä puolisoani tärkeämpänä. Todella itsekästä ajattelua että verisukulaiset ovat jotenkin muita parempia.
Meillä ollaan tätiä, setiä ja enoja jne. Jos useampia niin sitten on etunimi etuliitteenä. Kummi-enokin voi olla.
Mummo, Mummi, Isomummo, pappa, vaari.
Pitäiskö tuossa olla jotain kummallista?
Mieheni on kiinnostunut sisarensa lapsesta. On kiinnostunut myös mun sisarusten lapsista. Jollain porukalla nähdään varmaan joka viikonloppu.
Tosin on kiinnostunut myös omista lapsistaan.
Oletko sinä, ap, jotenki mustasukkainen miehesi siskolle?
No ei ole normaalia roikkua sisaressa ja tämän lapsissa.