Lue keskustelun säännöt.
IL: Kiltit miehet kertovat naisten kovista vaatimuksista - "Olet kiva, mutta..."
21.03.2019 |
Iltalehtikin jo kertoo kilttien miehien rajusta kohtalosta :D
"kiltit miehet kertovat naisten kovista vaatimuksista"
https://www.iltalehti.fi/rakkausjaseksiartikkelit/a/0c758f6a-4719-4f44-…
Juttu alkaa no shit sherlock tason avauksella: ”Naiset eivät kiinnostu köyhästä alikoulutetusta miehestä.”
Onko kiltti mies ilmiö jo meemi?
Kommentit (830)
Tässä on näköjään nyt kaksi älynväläystä: "teille kelpaa vain jannihussit" ja "te halauisitte jotain epävakaita rikollisten naisia". Kiinnostaa tämä jälkimmäinen. Minkälaisia tyyppejä te olette jotka sanotte noin? Mitä puoluetta te äänestätte? Veikkaan että kokoomusta. :D Miten se on teiltä pois jos joku on valmis "laskemaan rimaa" ja kelpuuttamaan ihmisten kastiin nekin naiset joita te ette kelpuuta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikki miehet TARVITSEE naisen tai edes pildeä. Koittakaa nyt jumalauta se ymmärtää!
-kiltti mies
Naisia ei kiinnosta nynnyt ja ressukat.
-mies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
entinen kiltti, nykyinen kuspää kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvostan miehissä, ja ihmisissä ylipäänsä, suuresti kiltteyttä. Oma mieheni on erittäin kiltti, ja se on yksi ihanimpia piirteitä hänessä ja yksi syy siihen, miksi olen häneen ihastunut ja rakastunut aikanaan ja miksi ole edelleen hänestä hyvin onnellinen. Myös isäni on hyvin kiltti mies ja arvostan häntä suuresti.
En vain tunnista tätä kilttimiesten kiltteyttä siksi samasi kiltteydeksi. Kiltteys on näiden puheissa epämääräisesti verhoiltua naisvihaa ja katkeruutta. Aito kiltteys on viehättävä ominaisuus. Katkeruus ja viha ei viehätä ketään.
Onko monille sellainen ajatusmalli täysin vieras, että se kiltti mies oli alunperin aidosti kiltti ja empaattinen nuori poika, joka huomasi, että kyseisillä ominaisuuksilla ei naista saa? Jatkuvat vastoinkäymiset elämässä ja jatkuva halveksunnan kohteeksi joutuminen aiheutti lopulta miehen lopullisen kiltteytymisen, eli naisvihaiseksi katkeroksi muuttumisen.
Onko tämä täysin järjenvastainen ajatus?
Ensinnäkin, mikä tarve on kutsua katkeruutta kiltteydeksi? En ymmärrä.
Toiseksi, katkeruushan kuluttaa vain omaa henkistä (ja fyysistäkin) hyvinvointia. Se on sama kuin jos kostoksi muille joisi itse päivittäin tilkan myrkkyä, josta tulee jatkuva huono olo. Mitä järkeä?
Joka päivä tässä joutuu nauttimaan tilkan myrkkyä.
Myrkkyä jonka nimi on naiset.
En taida ymmärtää, miten mies jonka ongelma on naisettomuus, joutuu joka päivä myrkyttämään itseään naisilla. Kotiisiko he tulevat sinua kiusaamaan?
Eivät sentään linnaani tule. Mutta tuolla ulkona kävellessä niitä tulee vastaan. En voi välttyä ajatukselta kuinka jokainen vastaantuleva nainen on pelannut itsensä ulos, ja pilannut itsensä monin eri tavoin. Ne ovat silloin syypäitä minun onnettomuuteeni, koska niiltä naisilta puuttuu itsekuri, moraali, integriteetti ja jalous. Pthyi!
En tule tätä niille koskaan antamaan anteeksi. Ne myrkyttävät elämäni.
Ok. Tämän pitäisi kiinnostaa ketään muuta koska?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä jotkut miehet puhuivat siitä, että huonommuuden ja arvottomuuden tunne johtuu siitä, että ei saa naista. Ihanko oikeasti olette asettaneet naisen niin korkealle jalustalle omassa elämässänne, että ilman naista olette onnettomia ja arvottomia? Eikö elämässä ole mitään muuta sisältöä? Miten on koulutuksen, työpaikan, lapsuuden perheen ja muiden suhteen? Ystävät, harrastukset? Eikö todellakaan elämässä ole mitään muuta, kuin se nainen tai naisettomuus?
Mitä järkeä on laittaa oma onni ja tyytyväisyys elämään yhden asian varaan? Että jos en tätä yhtä asiaa juuri nyt saa, niin elämä on pilalla enkä voi olla onnellinen? Läheskään kaikki ihmiset eivät saa elämässään kaikkia niitä asioita, joita haluaisivat. Osalla menee terveys, osa ei saa lapsia, osa joutuu luopumaan unelma-ammatista, osalta puuttuu perhe, osa ei löydä ystäviä. Silti niiden puutteidenkin kanssa vain pitää oppia elämään ja löytää onni ja arvokkuus kaikista niistä muista asioista, jotka elämässä ovat mahdollisia ja saavutettavissa. Sitä kautta se haavekin voi jossain vaiheessa toteutua.
Sen sijaan jos jumittaa yhteen asiaan, että en saa naista - olen onneton ja arvoton eikä millään ole mitään merkitystä - niin siitä tulee koko elämää hallitseva kierre joka ei katkea koskaan. Koska ei sitä naista tai kumppania kukaan vaatimalla saa. Kukaan ihminen ei ole toiselle parisuhdetta velkaa.
Vastaatko samalla tavalla naiselle joka kuumeisesti haluaa lasta, kokee olevansa perheenäiti useammalle lapselle, mutta ei vaan saa lasta. Eikä heille syystä tai toisesta myönnetä adoptioita. Vastaatko "get a life ja unohda ne lapset ja haaveet!!"?
Eeh...naisille, joille on käynyt noin (jääneet pysyvästi tahattomasti lapsettomiksi), on ihan valtavasti yhteisöjä netissä jotka nimenomaan auttavat hyväksymään sen, että lasta ei tullutkaan. Kyllä, paras ratkaisu tuossa tilanteessa on hyväksyä ettei lasta tule ja etsiä muita haaveita tilalle, ja kuka tahansa tällaisen naisen ystävä, joka haluaa hänelle hyvää, kannustaisi juuri siihen. Eikö tämä ole ilmiselvää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
entinen kiltti, nykyinen kuspää kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvostan miehissä, ja ihmisissä ylipäänsä, suuresti kiltteyttä. Oma mieheni on erittäin kiltti, ja se on yksi ihanimpia piirteitä hänessä ja yksi syy siihen, miksi olen häneen ihastunut ja rakastunut aikanaan ja miksi ole edelleen hänestä hyvin onnellinen. Myös isäni on hyvin kiltti mies ja arvostan häntä suuresti.
En vain tunnista tätä kilttimiesten kiltteyttä siksi samasi kiltteydeksi. Kiltteys on näiden puheissa epämääräisesti verhoiltua naisvihaa ja katkeruutta. Aito kiltteys on viehättävä ominaisuus. Katkeruus ja viha ei viehätä ketään.
Onko monille sellainen ajatusmalli täysin vieras, että se kiltti mies oli alunperin aidosti kiltti ja empaattinen nuori poika, joka huomasi, että kyseisillä ominaisuuksilla ei naista saa? Jatkuvat vastoinkäymiset elämässä ja jatkuva halveksunnan kohteeksi joutuminen aiheutti lopulta miehen lopullisen kiltteytymisen, eli naisvihaiseksi katkeroksi muuttumisen.
Onko tämä täysin järjenvastainen ajatus?
Ensinnäkin, mikä tarve on kutsua katkeruutta kiltteydeksi? En ymmärrä.
Toiseksi, katkeruushan kuluttaa vain omaa henkistä (ja fyysistäkin) hyvinvointia. Se on sama kuin jos kostoksi muille joisi itse päivittäin tilkan myrkkyä, josta tulee jatkuva huono olo. Mitä järkeä?
Mitä järkeä? Sanotko masentuneelle, että mitä järkeä masentua? Et saanut töitä ikinä, miehet kohteli huonosti, isä ja äiti kuoli eikä ketään kaveria kiinnosta hengata aikaa sun kanssa. Silti "mitä järkee hei masentua!!"
Mitä masentuneelle oikeasti sanotaan? Hae apua. Ei "mene nettiin ja kuluta loppuelämäsi haukkumalla työnantajia, miehiä, vanhempia ja kavereita ja syytä heitä kurjuudestasi".
Sanotaanko se masentuneille yhtä fiksusti ja hienosti kuin tällä palstalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle ongelmana noissa kertomuksissa ei ole esim kokemattomuus vaan se, että moni noista miehistä suunnittelee maksullisen seksin ostamista. Seksin ostaminen on niin pahasti omaa arvomaailmani vastaan, ettei suhde sellaisen miehen kanssa toimisi, joka pysyisi olemaan maksullisen kanssa.
Ihmettelen kanssa mikseivät he voi yrittää saada sitä itsevarmuutta muulla tavoin? Miksi vaan naisen/seksin kautta?
Kelpaamattomuus on aika kauhea tunne, jos ei saa minkäänlaista huomiota vastakkaiselta sukupuolelta, se vaikuttaa itsetuntoon aika paljon. Vielä kun näkee ympärillään miten ystävät pariutuvat, yhteiskunnan luomat paineet, niin soppa on valmis.
Mutta siksi ne rahat kannattaa kantaa ammattiauttajalle, eli terapeutille. Ei maksulliselle naiselle. Koska loppujen lopuksi kyse ei ole mistään seksin puutteesta, vaan huonosta itsetunnosta ja arvottomuuden tunteesta.
Ymmärtäkää nyt, että se arvottomuuden tunne tulee siitä, että ei saa naista. Ei se niin päin mene, että naista ei tule siksi, että kokee itsensä arvottomaksi. Toki lopulta se on sitäkin, kun on käynyt 50 treffeillä eikä kelpaa kenellekään.
Kyllä krooninen sukupuolinen kelpaamattomuus on asia, joka vaikuttaa ihan keneen vaan negatiivisesti ja ainut vaihtoehto terapeutille on tällöin se, että alkaa kumppaniksi asiakkaalleen, missä ei tietysti ole mitään järkeä.
Tässäpä se. Siinä vaiheessa, kun kavereilla on menossa neljäs pitkä suhde ja pohtivat naimisiin menemistä ja lapsia ja itsellä on plakkarissa vain vuositolkulla yksinoloa, kymmeniä ellei satoja pakkeja, kolmet ensitreffit ja yksi poskipusu niin ei tunnu kauhean arvokkaalta. Arvottomuuden tunne on seurausta kelpaamattomuudesta eikä "oot tosi kiva ja luotettava kaveri" "oot hyvä mies jollekulle toiselle" "oot tosi mukava mutta.." auta asiaa tippaakaan
"Neljäs pitkä suhde menossa", kuulostaapa kaverisi epästabiileilta, huu...
Seuraelämä aloitettu 15v sitten ja nyt on menossa neljäs yli 2v suhde niin ei mun mielestä ole mitenkään epästabiilia
Sori. Tälle nauroin ihan ääneen. Yli 2vuotta kestänyt suhde ei ole pitkä suhde. Tuskin sitä edes vielä edes suhteesi voi nimittää. Joten ei. Tuollainen ei ole stabiilia.-eri
Olen kyllä eri mieltä siitä, etteikö 2 v ole ns pitkä suhde. Suhteita kun verrataan yhden yön juttuihin ja heilastekuihin niin tuossa ajassa kyllä ehtii yhtä jos toista, jos on syväluotaavaa ihmistyyppiä.
Lisäksi jotkut lyhetkin suhteet voivat jättää syvemmän ja isomman jäljen ihmiseen kuin pitkä suhde. Aika ei sinänsä ole merkittävä tekijä suhteen syvyyden kannalta.
t. N55
Kilttien miesten ongelma on se, että eivät tähtää kaltaiseensa kilttiin ja tavanomaiseen seuraan. Kun tavoitteet on epärealistiset niin silleen sitä vaan käy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
entinen kiltti, nykyinen kuspää kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvostan miehissä, ja ihmisissä ylipäänsä, suuresti kiltteyttä. Oma mieheni on erittäin kiltti, ja se on yksi ihanimpia piirteitä hänessä ja yksi syy siihen, miksi olen häneen ihastunut ja rakastunut aikanaan ja miksi ole edelleen hänestä hyvin onnellinen. Myös isäni on hyvin kiltti mies ja arvostan häntä suuresti.
En vain tunnista tätä kilttimiesten kiltteyttä siksi samasi kiltteydeksi. Kiltteys on näiden puheissa epämääräisesti verhoiltua naisvihaa ja katkeruutta. Aito kiltteys on viehättävä ominaisuus. Katkeruus ja viha ei viehätä ketään.
Onko monille sellainen ajatusmalli täysin vieras, että se kiltti mies oli alunperin aidosti kiltti ja empaattinen nuori poika, joka huomasi, että kyseisillä ominaisuuksilla ei naista saa? Jatkuvat vastoinkäymiset elämässä ja jatkuva halveksunnan kohteeksi joutuminen aiheutti lopulta miehen lopullisen kiltteytymisen, eli naisvihaiseksi katkeroksi muuttumisen.
Onko tämä täysin järjenvastainen ajatus?
Ensinnäkin, mikä tarve on kutsua katkeruutta kiltteydeksi? En ymmärrä.
Toiseksi, katkeruushan kuluttaa vain omaa henkistä (ja fyysistäkin) hyvinvointia. Se on sama kuin jos kostoksi muille joisi itse päivittäin tilkan myrkkyä, josta tulee jatkuva huono olo. Mitä järkeä?
Joka päivä tässä joutuu nauttimaan tilkan myrkkyä.
Myrkkyä jonka nimi on naiset.
En taida ymmärtää, miten mies jonka ongelma on naisettomuus, joutuu joka päivä myrkyttämään itseään naisilla. Kotiisiko he tulevat sinua kiusaamaan?
Eivät sentään linnaani tule. Mutta tuolla ulkona kävellessä niitä tulee vastaan. En voi välttyä ajatukselta kuinka jokainen vastaantuleva nainen on pelannut itsensä ulos, ja pilannut itsensä monin eri tavoin. Ne ovat silloin syypäitä minun onnettomuuteeni, koska niiltä naisilta puuttuu itsekuri, moraali, integriteetti ja jalous. Pthyi!
En tule tätä niille koskaan antamaan anteeksi. Ne myrkyttävät elämäni.
Kun harhat ovat tuota luokkaa niin ihan todella kannattaa hakeutua hoitoon mielenterveysongelmien vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
entinen kiltti, nykyinen kuspää kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvostan miehissä, ja ihmisissä ylipäänsä, suuresti kiltteyttä. Oma mieheni on erittäin kiltti, ja se on yksi ihanimpia piirteitä hänessä ja yksi syy siihen, miksi olen häneen ihastunut ja rakastunut aikanaan ja miksi ole edelleen hänestä hyvin onnellinen. Myös isäni on hyvin kiltti mies ja arvostan häntä suuresti.
En vain tunnista tätä kilttimiesten kiltteyttä siksi samasi kiltteydeksi. Kiltteys on näiden puheissa epämääräisesti verhoiltua naisvihaa ja katkeruutta. Aito kiltteys on viehättävä ominaisuus. Katkeruus ja viha ei viehätä ketään.
Onko monille sellainen ajatusmalli täysin vieras, että se kiltti mies oli alunperin aidosti kiltti ja empaattinen nuori poika, joka huomasi, että kyseisillä ominaisuuksilla ei naista saa? Jatkuvat vastoinkäymiset elämässä ja jatkuva halveksunnan kohteeksi joutuminen aiheutti lopulta miehen lopullisen kiltteytymisen, eli naisvihaiseksi katkeroksi muuttumisen.
Onko tämä täysin järjenvastainen ajatus?
Ensinnäkin, mikä tarve on kutsua katkeruutta kiltteydeksi? En ymmärrä.
Toiseksi, katkeruushan kuluttaa vain omaa henkistä (ja fyysistäkin) hyvinvointia. Se on sama kuin jos kostoksi muille joisi itse päivittäin tilkan myrkkyä, josta tulee jatkuva huono olo. Mitä järkeä?
Mitä järkeä? Sanotko masentuneelle, että mitä järkeä masentua? Et saanut töitä ikinä, miehet kohteli huonosti, isä ja äiti kuoli eikä ketään kaveria kiinnosta hengata aikaa sun kanssa. Silti "mitä järkee hei masentua!!"
Mitä masentuneelle oikeasti sanotaan? Hae apua. Ei "mene nettiin ja kuluta loppuelämäsi haukkumalla työnantajia, miehiä, vanhempia ja kavereita ja syytä heitä kurjuudestasi".
Sanotaanko se masentuneille yhtä fiksusti ja hienosti kuin tällä palstalla?
No mitä jos tää masentunut menee haukkumaan ja syyllistämään työnantajaansa, miehiä, vanhempiaan ja kavereita ja syyttelemään koko loppuelämänsä pilaamisesta? Miten fiksusti ja hienosti mahtaa metsä vastata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ketju osoittaa karusti eron sukupuolten välillä.
Jos mies osoittaa heikkoutta tai epävarmuutta, suhtautuvat naiset tähän halveksuvasti.
Naiset kunnioittavat voimaa ja valtaa, vasta sellaisen miehen kilteydellä on arvoa. Juuri niin kuin Jordan Peterson on opettanut.
”Asun pienellä paikkakunnalla ja olen ollut viimeiset 12 vuotta yksinäinen sinkku. Kumppania ei löydy, kun ei ole töitä, autoa tai edes ammattitutkintoa. Naiset eivät kiinnostu köyhästä alikoulutetusta miehestä. Olen surullinen kun tiedän, että joudun viettämään loppuelämäni yksin.”
Öh. Koko aikuisikä ollut aikaa hankkia se ilmainen koulutus ammattiin. Kyllä se jotain hälytyskelloja soittaa, jos ihminen ei ole lainkaan kiinnostunut hankkimaan omaa elantoaan tai muuten kehittämään itseään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jotakin kertoo naisten prioriteeteista ja miesmausta se, että 100% varmasti löytää enemmän kokemattomia miehiä keskisuuresta insinööritoimistosta kuin keskisuuresta vankilasta.
Kaikenmaailman sarjakuristajat kylpee naisissa ja saa kosintakirjeitä vankilaan, mutta lainkuuliainen kiltti hyvä mies saa vain "olet kiva, mutta...."
Kyllä ne naispuolisetkin sarjamurhaajat ym mediassa olleet naisrikolliset saa rakkauskirjeitä miehiltä. Tiettyä kahjoa porukkaa sukupuolesta riippumatta kiinnostaa kuuluisat sekopäät.
Kun se ihmissuhde ei ole jotain mitä vain tapahtuu. Se ei tule tilille kuten työkkärin raha vaan se on kuin työpaikka, josta saadaan palkka. Naiselle on hälytyskello, jos miestä ei huvita palkkatyö, koska silloin syntyy ajatus siitä, että mies odottaa parisuhteestakin vain palkintoja satsaamatta itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
entinen kiltti, nykyinen kuspää kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvostan miehissä, ja ihmisissä ylipäänsä, suuresti kiltteyttä. Oma mieheni on erittäin kiltti, ja se on yksi ihanimpia piirteitä hänessä ja yksi syy siihen, miksi olen häneen ihastunut ja rakastunut aikanaan ja miksi ole edelleen hänestä hyvin onnellinen. Myös isäni on hyvin kiltti mies ja arvostan häntä suuresti.
En vain tunnista tätä kilttimiesten kiltteyttä siksi samasi kiltteydeksi. Kiltteys on näiden puheissa epämääräisesti verhoiltua naisvihaa ja katkeruutta. Aito kiltteys on viehättävä ominaisuus. Katkeruus ja viha ei viehätä ketään.
Onko monille sellainen ajatusmalli täysin vieras, että se kiltti mies oli alunperin aidosti kiltti ja empaattinen nuori poika, joka huomasi, että kyseisillä ominaisuuksilla ei naista saa? Jatkuvat vastoinkäymiset elämässä ja jatkuva halveksunnan kohteeksi joutuminen aiheutti lopulta miehen lopullisen kiltteytymisen, eli naisvihaiseksi katkeroksi muuttumisen.
Onko tämä täysin järjenvastainen ajatus?
Ensinnäkin, mikä tarve on kutsua katkeruutta kiltteydeksi? En ymmärrä.
Toiseksi, katkeruushan kuluttaa vain omaa henkistä (ja fyysistäkin) hyvinvointia. Se on sama kuin jos kostoksi muille joisi itse päivittäin tilkan myrkkyä, josta tulee jatkuva huono olo. Mitä järkeä?
Mitä järkeä? Sanotko masentuneelle, että mitä järkeä masentua? Et saanut töitä ikinä, miehet kohteli huonosti, isä ja äiti kuoli eikä ketään kaveria kiinnosta hengata aikaa sun kanssa. Silti "mitä järkee hei masentua!!"
Masentuneelle sanon, että hakeudu hoitoon. Soita vaikka terkkarin mielenterveyshoitajalle. Siitä pääset eteenpäin ja saat lääkityksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
entinen kiltti, nykyinen kuspää kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvostan miehissä, ja ihmisissä ylipäänsä, suuresti kiltteyttä. Oma mieheni on erittäin kiltti, ja se on yksi ihanimpia piirteitä hänessä ja yksi syy siihen, miksi olen häneen ihastunut ja rakastunut aikanaan ja miksi ole edelleen hänestä hyvin onnellinen. Myös isäni on hyvin kiltti mies ja arvostan häntä suuresti.
En vain tunnista tätä kilttimiesten kiltteyttä siksi samasi kiltteydeksi. Kiltteys on näiden puheissa epämääräisesti verhoiltua naisvihaa ja katkeruutta. Aito kiltteys on viehättävä ominaisuus. Katkeruus ja viha ei viehätä ketään.
Onko monille sellainen ajatusmalli täysin vieras, että se kiltti mies oli alunperin aidosti kiltti ja empaattinen nuori poika, joka huomasi, että kyseisillä ominaisuuksilla ei naista saa? Jatkuvat vastoinkäymiset elämässä ja jatkuva halveksunnan kohteeksi joutuminen aiheutti lopulta miehen lopullisen kiltteytymisen, eli naisvihaiseksi katkeroksi muuttumisen.
Onko tämä täysin järjenvastainen ajatus?
Ensinnäkin, mikä tarve on kutsua katkeruutta kiltteydeksi? En ymmärrä.
Toiseksi, katkeruushan kuluttaa vain omaa henkistä (ja fyysistäkin) hyvinvointia. Se on sama kuin jos kostoksi muille joisi itse päivittäin tilkan myrkkyä, josta tulee jatkuva huono olo. Mitä järkeä?
Mitä järkeä? Sanotko masentuneelle, että mitä järkeä masentua? Et saanut töitä ikinä, miehet kohteli huonosti, isä ja äiti kuoli eikä ketään kaveria kiinnosta hengata aikaa sun kanssa. Silti "mitä järkee hei masentua!!"
Mitä masentuneelle oikeasti sanotaan? Hae apua. Ei "mene nettiin ja kuluta loppuelämäsi haukkumalla työnantajia, miehiä, vanhempia ja kavereita ja syytä heitä kurjuudestasi".
Sanotaanko se masentuneille yhtä fiksusti ja hienosti kuin tällä palstalla?
No mitä jos tää masentunut menee haukkumaan ja syyllistämään työnantajaansa, miehiä, vanhempiaan ja kavereita ja syyttelemään koko loppuelämänsä pilaamisesta? Miten fiksusti ja hienosti mahtaa metsä vastata.
Eikös täällä tuollaisia ketjuja ole joka päivä? Aika rauhassa saavat käsittääkseni olla. Joku edgy jonne voi sanoa että "mee töihi".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ollutkaan rakkaus sitä mitä se oli disney elokuvissa.
Tämä oli juuri se keskeinen ajatus, jolla sain oman kurssini kääntymään nousuun. Nykyään naimisissa, että silleen...
Sehän täällä on tullut selväksi esille että joillain miehillä on täysin epärealistinen kuva. Pitäisi saada Janni Hussi, se on heidän mielestään sama kuin naisen toive töissä käyvästä miehestä.
Sen jannin (joillekin kelpaa joku muu isorintainen 19 tai 23 vuotias nainen) pitäisi itse kiinnostua miehestä ja tulla tämä suunnilleen hakemaan kotoa.
Naiset on muutenkin jokin outo kaukainen olento korkealla jalustalla eikä tavallinen tasa-arvoinen ihminen jonka kanssa voi keskustella kuten kenen tahansa muun.
Kuulostaa aika paljon siltä että osa miehistä elää jossain disneysadun kaltaisessa prinsessa harhassa.Juuri tältä kieltämättä vaikuttaa. Istutaan kotona koneella kokistölkki kädessä ja kirjoitetaan vihaisia viestejä trollausmielessä nettipalstoille. Eräänä päivänä ovikello soi ja sisään astuu kaunis, uhkea nuori blondi. Tyttö kikattaa ihastuneena nähdessään miehen, siivoaa asunnon, sytyttää tuoksukynttilät ja piristää asuntoa tuoreilla, keräämillään kukkasilla ja laittaa upean juhla-aterian ja kehuu miestä komeaksi.
Pian tanssitaan häitä ja he elävät onnellisena elämänsä loppuun asti.
Ja jos näin ei käy, niin syy on naisissa ja siinä, että mies on liian kiltti. Linnakundeille nimittäin käy juuri näin, ja yhdelle naapurin Makelle kanssa kävi, vaikka se on ruma ja ilkeä.
Nauran niin, että joudun putsaamaan työpöydän sosekeitosta - sairaan hyvin pyöritetty kynää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotakin kertoo naisten prioriteeteista ja miesmausta se, että 100% varmasti löytää enemmän kokemattomia miehiä keskisuuresta insinööritoimistosta kuin keskisuuresta vankilasta.
Kaikenmaailman sarjakuristajat kylpee naisissa ja saa kosintakirjeitä vankilaan, mutta lainkuuliainen kiltti hyvä mies saa vain "olet kiva, mutta...."
Kertoo naisista paljon, että pillu kutisee enemmän nahkahansikkaiselle sarjakuristajalle kuin kiltille työssäkäyvälle hyvälle miehelle.
Vieläkin se luolamies aika kytee naisissa, halutaan savage hullu joka rohkenee vaikka tap paa. Kuin lainkuuliainen hyvä tunnollinen mies.
Et taida nyt ihan ajatella loppuun asti. Kyllä kertoo paljon näistä naisista.
Pahat miehet vetoaa vain epätasapainoisiin ja huonoista kotioloista tulleisiin naisiin. Unelma-vaimoainesta sinullekin?
Höpö höpö. Lähes jokaisen naisen aito fantasia ja seksihalu on tulla otetuksi, seksi ylipäätään siten, että mies tietää mitä tekee ja nainen vaan saa/on otettavana. Hyvin harvaa naista kiinnostaa kiltti, kokematon, ujo ja "opetettava" mies sängyssä. Oli nainen millainen vaan niin naisella on oikeus olla herkkä ja hellä sekä osaamaton, aina katsos voi antaa vaan pillua. Miehen sensijaan tulee osata ja ottaa naista sillä tavalla, että tuntuu hyvältä.
Kirjoitat itsekin että LÄHES jokaisen naisen. Eli sinunkin mielestäsi on naisia jotka eivät näin koe. Mitä luulet, kummalla tavalla löytyy todennäköisemmin kumppani, energian suuntaamisella suuren enemmistön haukkumiseen vai niiden poikkeusten etsimiseen? Kun suurin osa naisista kuitenkin on pariutunut ihan tavallisen miehen kanssa, niin näiltä on löytynyt riittävät määrät kykyä "ottaa" nainen. Jos sinä olet poikkeusyksilö eikä se sulta onnistu yhtään, niin miksi koet että sinulla on joku oikeus päättää siitä mitä naiset parisuhteeltaan toivoo? Kun on valtavat määrät ihan tavallisia miehiä jotka pystyy tämän toiveen toteuttamaan. Miksi et tajua etsiä itsellesi sopivia naisia vaan istut valittamassa miten maailma ei muutu mielesi mukaiseksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis MITEN ei voi tavata yhtäkään naista?
Onhan nuoria opinnoissa, harrastuksissa, baareissa, kaduilla, kaupoissa, kirjastoissa, terasseilla, tapahtumissa, matkoilla, kuntosaleilla, työpaikoilla, kaikkialla! Mökistä pihalle ja sassiin.
Hymyä naamaan ja pilkettä silmään, jos olet sinkku. Ei kukaan uskalla lähestyä mitään kivikasvoa, joka kulkee luurit päässä ja katse horisontissa, vaikka kuinka hyvältä näyttäisi.
Siitä vaan kiinnostavan ihmisen nähdessä suu auki ja juttua, juttua! Miten htissä se voi olla niin vaikeaa??? Eikä mitään opeteltuja, teennäisiä keskustelunavauksia, vaan ihan tilanteeseen sopiva kommentti. Jotakin siitä, mitä nähdään tai tehdään. Ja jos toinen on avoin, niin vähän ajan päästä kysele treffeille tai pyydä numeroa.
Pitääkö nykynuorille kaikki kertoa kädestä pitäen? Miten kivikaudella ihmiset tapasivat ja lisääntyivät? Typerät äpit ja netit ovat pilanneet ihmisten sosiaaliset kyvyt. Mun nuoruudessani ysärillä ihmiset uskalsivat vielä lähestyä ja jutella toisilleen. Nyt se on kai noloooo tms.
Kokeilkaa, voitte yllättyä iloisesti :)
Tätikkä 43 v.
No se on semmoinen jutska että minä en minkään naisen perässä ala juoksemaan. Niin kauan kuin olen ilmaa teille naisille, niin kauan kuin ette itse tee niitä aloitteita minulle, niin kauan säilyn kilttinä ja yksinäisenä miehenä. Piste.
OK, eli ei parisuhdetta ja pildeä tuollaiselle, joka ei edes yritä. Jos odotat jotakuta kaunotarta juttusillesi, niin turhaan odotat. Ei meidän tarvitse mennä juttelemaan, riittää, että hymyilen ja katson pitkään kiinnostavaa miestä.
Älä sitten minua ainakaan tule syyttämään kun preferoimasi miehet ovat niitä yliaktiivisia pleijereitä. Minä en ole, joten minua on turha haukkua miesten petollisuudesta. En ole aktiivisesti petollinen.
Se ilmeisesti on kiltteyteni ohella miinus :o
Sori mutta olen saman miehen kanssa edelleen, 21 vuotta takana jo. Ei ollut petollinen pleijeri, vaan fiksu, uskollinen ja kiltti. Tuli juttusille, kun hymyilin ja katsoin. Yritti minua moni muukin komea, mutta tälle lämpenin.
Tsemppiä sinulle, ei ole pakko jos ei taho. Mutta yritteliäisyys ei koskaan ole pahe :-)
Vierailija kirjoitti:
Täällä jotkut miehet puhuivat siitä, että huonommuuden ja arvottomuuden tunne johtuu siitä, että ei saa naista. Ihanko oikeasti olette asettaneet naisen niin korkealle jalustalle omassa elämässänne, että ilman naista olette onnettomia ja arvottomia? Eikö elämässä ole mitään muuta sisältöä? Miten on koulutuksen, työpaikan, lapsuuden perheen ja muiden suhteen? Ystävät, harrastukset? Eikö todellakaan elämässä ole mitään muuta, kuin se nainen tai naisettomuus?
Mitä järkeä on laittaa oma onni ja tyytyväisyys elämään yhden asian varaan? Että jos en tätä yhtä asiaa juuri nyt saa, niin elämä on pilalla enkä voi olla onnellinen? Läheskään kaikki ihmiset eivät saa elämässään kaikkia niitä asioita, joita haluaisivat. Osalla menee terveys, osa ei saa lapsia, osa joutuu luopumaan unelma-ammatista, osalta puuttuu perhe, osa ei löydä ystäviä. Silti niiden puutteidenkin kanssa vain pitää oppia elämään ja löytää onni ja arvokkuus kaikista niistä muista asioista, jotka elämässä ovat mahdollisia ja saavutettavissa. Sitä kautta se haavekin voi jossain vaiheessa toteutua.
Sen sijaan jos jumittaa yhteen asiaan, että en saa naista - olen onneton ja arvoton eikä millään ole mitään merkitystä - niin siitä tulee koko elämää hallitseva kierre joka ei katkea koskaan. Koska ei sitä naista tai kumppania kukaan vaatimalla saa. Kukaan ihminen ei ole toiselle parisuhdetta velkaa.
En kuulu näihin miehiin, jotka puhuu huonommuudesta tai arvottomuudesta, tunnistan kuitenkin tuon tunteen.
Olen kuitenkin melko kiltti, tavallinen mies. Elämäni on mallillaan, työ / harrastukset / asunto / sosiaalinen elämä. Ainoa pala mikä puuttuu tästä palapelistä, on nimenomaan kumppani. Välillä koen olevani yksinäinen, kaipaisin jonkun vierelleni sohvalle tai matkakumppaniksi, joku jonka kanssa suunnitella tulevaisuutta ja mahdollisesti perustaa perhe (Vaikka se taitaa kohtapuolin olla liian myöhäistä minulle, olen jo 35v huonommalla puolella) Ja tietysti olisi mukavaa, jos olisi olemassa joku joka kysyisi miten päivä on mennyt.
En syytä naisia siitä ettei minusta kiinnostuta. Pikkuhiljaa kuitenkin päähän on ruvennut hiipimään sellainen ajatus, etten kelpaa kumppaniksi.
Olen aika monta kertaa saanut kuulla tuon "tosi hyvä tyyppi, mutta.."
Höpö höpö. Lähes jokaisen naisen aito fantasia ja seksihalu on tulla otetuksi, seksi ylipäätään siten, että mies tietää mitä tekee ja nainen vaan saa/on otettavana. Hyvin harvaa naista kiinnostaa kiltti, kokematon, ujo ja "opetettava" mies sängyssä. Oli nainen millainen vaan niin naisella on oikeus olla herkkä ja hellä sekä osaamaton, aina katsos voi antaa vaan pillua. Miehen sensijaan tulee osata ja ottaa naista sillä tavalla, että tuntuu hyvältä.