Mitä tuli luokkanne hissukoista tai koulukiusatuista myöhemmässä elämässään?

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuli paniikkihäiriöinen grafikko ja yrittäjä. 

Terve melkein-kollega :) Täällä yksi koko yläasteen kiusattu, nykyään muotoilija/ UI designer ja yrittäjä.

Kiusatuista hissukoista tuli:

-kovapalkkainen pankkiiri

- erikoislääkäri

- johtaja

uskokaa tai älkää..

Kiusaajilla elämä mennyt päin helvettiä. Karma is a bitch :D

Minusta tuli suosittu erityisope. Ymmärrän niin hyvin kiusattuja ja sorrettuja.

Minusta tuli yh. Tuli toki paljon muutakin, mutta sitä elämäni muuttavaa rakkautta en koskaan löytänyt :(

Vierailija kirjoitti:

Olin kiusaaja, nyt kansainvälisen konsernin maajohtajana.

 

Minusta hyvin epäloogista miettiä mitä ihmiset tekivät 10-15 vuotiaana ja mihin se johti 30-50 vuotiaana.

 

Yksi joita kiusasin on hyvä ystäväni nykyään, ja hän on myös kansainvälisen konsernin turvallisuuspäällikkönä, siis jopa korkeammassa asemassa kuin minä.

Et sitten ole oppinut elämästä paljoakaan ellet ymmärrä mihin kiusaaminen voi johtaa.

Toivottavasti et nyt ole työpaikkakiusaaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin kiusaaja, nyt kansainvälisen konsernin maajohtajana.

 

Minusta hyvin epäloogista miettiä mitä ihmiset tekivät 10-15 vuotiaana ja mihin se johti 30-50 vuotiaana.

 

Yksi joita kiusasin on hyvä ystäväni nykyään, ja hän on myös kansainvälisen konsernin turvallisuuspäällikkönä, siis jopa korkeammassa asemassa kuin minä.

Et sitten ole oppinut elämästä paljoakaan ellet ymmärrä mihin kiusaaminen voi johtaa.

Toivottavasti et nyt ole työpaikkakiusaaja.

Minulla on työkaverina nainen, joka kertoi nauraen olleensa koulukiusaaja. Ei siis osoittanut mitenkään, että häntä kaduttaisi tai että asia olisi nolo. Vähitellen on selvinnyt, että tämä nainen käy miukumassa asiasta sun toisesta esimiehille. Hänellä on edelleen samoja tapoja kuin ilmeisesti yläasteella. En ole havainnut kuitenkaan avoimesti kiusavan ketään. Sama nainen on hirveä saikuttaja ja pe*seennuolija pomoille. On vielä niin tyhmä, että kun saikuttaa päivittää faceen bileistä, joissa on. Hänellä on kai mielestään omat säännöt.

Itse en kestä katsella minkäänlaista kiusaamista. Minua ei suoranaisesti kiusattu koulussa, kotona kyllä - olin se "musta lammas". Minusta tuli tavallaan ulkopuolinen tarkkailija ja puolustan alakynteen jääviä luonnostaan.

Suomen Akatemian tutkijatohtori, tosin määräaikaisella sopparilla, mutta kuitenkin. Ei, parisuhdetta ei (vieläkään) ole, mutta menneisyyden haamut ovat onneksi jo kovasti menettäneet otteensa, ja minulla on nykyisin paljon ystäviä. Elämä menee eteenpäin.

Minä olin se kiusattu. Nyt on oma firma, puoliso, muutama lapsi, omakotitalo rannalla ja pihassa urheiluauto ja purjevene. Yksi kiusaajistani haki kerran firmaani töihin. Haistatin hänellä pitkät ja käskin painua minne huvittaa.

Myymäläpäällikkö ja minulla on noin parikymmentä alaista.

Jännä miten eksyin kaiken jälkeen näin vahvasti ihmisten pariin.

Senkö takia kun itse kiusasit häntä?

Purjeveneet, urheiluautot ja isot huvilat eivät ole mikään menestyksen mittari. Tiedän paljonkin urpoja, joilla on nuo, mutta en pidä heitä silti mielenkiintoisina, hauskoina tai ihailtavina ihmisinä. Moni on tylsä, vielä useampi tietää kovin vähän maailmasta eikä ole mielenkiintoista juttuseuraa. Tosin ei varallisuus poiskaan sulje hyviä ominaisuuksia, muuten kuin siten, että jos varallisuutta on niin paljon että siitä huolehtimiseen menee paljon aikaa ja aivokapasiteettia, niin eihän ihmiselle jää tarpeeksi aikaa ja energiaa muuhun.

Minulle menestys on sitä, että on oikeita ystäviä, mielenkiintoinen työ, parisuhde ja lapsia, lämpimät siteet sisaruksiin ja vanhempiin ja tekee hyvää elämässään ja on onnellinen.

Olin se jota kiusattiin kolmannelta yhdeksäsluokkalaiseksi asti. Reilu kolmekymppinen, yksi lapsi ja kolme ammattia eikä työelämässä ole oikein onnistanut.

Opiskellut, koska en ole löytänyt töitä. Olen ollut enemmän työttömänä kuin töissä. Kiusaaminen vaikuttanut asiaan siten, että olen arka ihmisten kanssa ja työhaastattelut menee miten menee. Usein haastatteluissa sanottu hiljaiseksi. Olen ollut lapsesta asti ujo ja arka eikä kiusaaminen ole ainakaan helpottanut asiaa.

Töissä olen kuitenkin pieniä pätkiä ollut, mutta koskaan ei ole poikinut jatkoa.

Kahdesta kiusaajasta tiedän sen verran, ettei hekään ole työelämässä onnistuneita. Toinen on nainen, hänellä lapsi ja opiskelee/opiskeli juuri aikuiskoulutuksen puolella. Toinen, mies, ollut työttömänä ja "ollut töissä" työkeskuksessa.

Sitten heräsit ja vaihdoit kuivat lakanat

Ainakin yhdestä tuli yrittäjä, toisesta tuli kuuden L:n ylioppilas ja on kai tutkijana jossakin, eräs on hyvissä aspa- töissä, kiusaajilla menee hiukkasen huonommin :).

Toimittaja

Vierailija kirjoitti:

Kaikkien hissukoiden hissukka on nyt korkea virkamies eräässä ministeriössä.

Toisaalta, sekin on huolestuttavaa....

Nii-i. Ne ala-asteella suositut ja räväkät miettivät, et se tässä maailmassa on persiillään, että aikuisena kaikki yliopistot ja huippuvirat täyttyvät näistä mitäänsanomattomista hissukoista, ei ihme että kaikki menee päin helvettiä. Niiden suosittujen ja räväköidenhän siellä pitäisi olla pistämässä asioita kuntoon ja määräämässä, kuka on suosittu ja keitä kiusataan hamaan loppuun asti ja ketkä ignoreerataan kokonaan. He kun tietävät sen paremmin. Hommat pitää hoitaa hyväveli-verkostoissa tolkun ihmisten kesken, eikä päästää näitä jo syntymästään lähtien karismattomiksi ja hissukoiksi tiedettyjä sinne länkyttämään. Hissutelkoot keskenään, kun oikeat ihmiset elää!

Nimimerkillä Kehitystä ei ole, olemme täsmälleen samanlaisia kuin 12-vuotiaana Perttelin ala-asteella. Piste.

Kun yläasteella kiusataan siinä iässä kun pitäisi kehittyä yksilönä ja persoonallisuus kehittyy vielä.. ei siitä tule muuta kun myöhemmän iän ongelmia ja mielenterveys pettää. Opettajat olivat välituntivalvojina ja katsoivat vierestä kun kiusaamista tapahtui. Ymmärrän jos joku vanhempi ei edes halua lähettää lastaan yläasteelle kun meno on mitä on.

Hissukat hakeutui pienipalkkaisiin ammatteihin mm. Luokanopettajiksi, kirjastonhoitajiksi, farmaseuteiksi, yhtä kaikki, hyvin koulutettuja. 

Kiusaajat pääosin Toimitusjohtajia, Päälliköitä jne.

Luokkani luusereista ei tullut käytännössä mitään muuta kuin

-masentuneita mt-potilaita

-yksinäisiä

-syrjäytyneitä

-ikiopiskelijoita jotka vaihtaa alaa lennossa kun eivät sovi "ryhmään" ja huono ilmapiiri luokassa ja mitäs vielä...

Koulukiusaajista tuli

-reissaaja (en tiiä mitä tää oikeesti tekee mut postaa instan täyteen lomakuvia ja kiertelee maailmaa)

-äitiyslomalla, omakotitalo, ylempi keskiluokka, valmistunut kauppakorkeakoulusta

-englanninkielen opettaja

-ja sit siitä pahimmasta en oikein tiedä. Työskentelee puolustusvoimissa / valtiolla mutten tosiaan tarkkaan tiedä, että mitä siellä tekee, kun ei päivittele työjutuistaan someen. Mikä ehkä ymmärrettävää.

Minusta hissukasta tuli virkamies, korkeakoulutettu, yksinäinen, perheetön, omissa oloissaan viihtyvä. Joidenkin mielestä totaaliluuseri, joidenkin mielestä selviytyjä. Kauheus kun on katsojan silmässä.

Muista hissukoista tuli: maatilan emäntä, artesaani -yksityisyrittäjä, kirjanpitäjä, sairaanhoitaja, kuntohoitaja-yrittäjä (+sm-mestaruuksia eräässä lajissa), rekkakuski.

Koulun suosituista tuli: toimittaja maakuntalehteen, lakimies, useita yksityisyrittäjiä, k-kauppias, juopporalli, pari itsarin tehnyttä.

Jos jotain yhteenvetoa voisi tehdä, niin ehkä sen, että hissukat lienevät enemmän taviksia, suosittujen joukossa oli enemmän ne ääripäät: toisaalta rikkaiden perheiden itsevarmat menestyjät, toisaalta kehnoista oloista ponnistavat laumanjohtajat. Molemmat keräsivät hovia ympärilleen, hissukat olivat niitä joita ei hoviin joko huolittu tai he eivät sinne halunneet.

Ja vielä yksi juttu: täällä on moni kommentoinut tilannetta melko nuorena, mutta vasta vanhempana näkee kokonaistilanteen. Joidenkin elämänkäyrä on nouseva, joidenkin laskeva, joillakin tasaista koko ajan. Jotkut toistavat samaa kaavaa loputtoman tuntuisesti, esim. kiusaaja koulussa, kiusaaja työpaikalla (potkut lehden toimituksesta ja ikävän ihmisen maine, joka seuraa noissa ympyröissä --- itse asiassa koulukiusaajille kannattaisi puhua enemmän tällaisista seuraamuksista, kuin paasata siitä, miten pilaa kiusattavan elämän - sehän on palkinto narisistiselle tyypille, mutta jos oma perse on vaarassa, niin se saattaisi jo pistää ajattelemaan.)