Mitä tuli luokkanne hissukoista tai koulukiusatuista myöhemmässä elämässään?

Vierailija kirjoitti:

Yksi pahimmista kiusaajista tapasi minut 10 vuotta sitten ja JATKOI KIUSAAMISTAAN!

Itse olen hyvin menestynyt onnellinen mummi. Kiusaajaajalla on kaksi metriä multaa päällään.

Ihan oikein sille :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hissukasta tuli lääkäri

Tällaisia hissukka-lääkäreitä pitää olla, niin me mulkut ex-kiusaajat saadaan painostamalla bentsoreseptejä ;)

En menis kiusaamaan lääkäriä, jota kiusasin jo pentuna. Voi lisätä bentsoihis jännän viattoman ainesosan, jolla kuitenkin on jännä vaikutus "toimintoihisi"...

Vierailija kirjoitti:

Musta tuli DI ja johtaja isoon firmaan tänne ulkomaille. Enkä muuten ollut hissukka tai kiusattu.

Toivottavasti et myöskään kiusaaja...

Yllättävän monista yläasteajan häiriköstä on tullut jonkin sortin itsensä työllistäviä mikroyrittäjä-duunareita. Monilla koulut jäivät yläasteeseen ja keskeytettyyn amikseen/lukioon. Vaihtoehtoja ei tuolloin ole paljoa. Lisäksi joukossa muutama nisti ja yhteiskunnan reunamilla elävä pikkurikollinen. Tässä ryhmässä ovat yliedustettuna häiriköineet ja suomea huonosti osanneet oppilaat, joille itsensä työllistäminen ei ollut realistinen vaihtoehto.

Hissukoista erottuvat mt-ongelmallisiksi kiusatut, joiden tarinat ovat poikkeuksetta synkkiä. Toisaalta monet kouluorientoituneet "hissukat" ovat pärjänneet valtavan hyvin yliopistoihin ja hyviin duuneihin asti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olin se "hissukka". Olen nykyisin suuren firman viestintätiimissä, unelmatyöni.

Kiusaajani sen sijaan ovat nykyään pätkätöitä tekevä myyjä/siivooja, lähihoitaja, työtön lähihoitaja, Subwayn työntekijä (tittelillä sandwich artist) ja "työnjohtaja yrityksessä kotiäiti".

Sinä muistat ikuisesti heidät, mutta he eivät sinua.

Kuka siis voitti lopulta?

Kyllä he muistavat, vaikka esittäisivät muuta. - Joku voi tietysti olla niin typeränder, ettei edes tajua olleensa kiusaaja, joka on saattanut pilata puolet koulutoverin lapsuudesta / varhaisnuoruudesta. Jos on vähänkään älliä, yrittää varmaan unohtaa.

Itseä ei koskaan kiusattu, koska osasin tapella vastaan. Sain siis olla rauhassa. Kun nyt katson esimerkiksi Game of Thronesia, mietin, että miten moni kiusattu siellä näkee itsensä alistetuissa hahmoissa, kuten Theon. Itse olen kuin Jaime.

Syrjäytynyt,seksuaalisesti hyväksikäytetty,ammatiton kotiäiti,petetty,mielenterveysongelmainen. Elämä on paskaa

Luokallani oli hiljainen tyttö, joka ei koskaan viitannut. Joku estotila siinä oli. Hänellä oli kotona yhteinen huone sisaren kanssa, kodissa oli myös kirjastohuone.  Hän menestyi erinomaisesti koulussa. Kotitaloustunnilla opettaja kysyi häneltä kerran ja silloin hän ei tiennyt vastausta. Niinpä oli kiitettävien arvosanojen joukossa yksi kuutonen. 

Hän seurusteli vuosia lukiossa samalla luokalla olevan pojan kanssa. Siitä tehtiin abiuonna laulukin. Hän  hankki akateemisen ammatin. Poikaystävä vaihtui mieheen, jonka hän varmankin tapasi työkuvioissa. Avioliitto oli tämän naisen ensimmäinen ja miehen toinen.

Mies oli johtavissa asemissa, joihin sisältyi edustamista. Vasta luin lehdestä, että mies jää eläkkeelle. He olivat vakiovieraita mm presidentin isenäisyyspäivän vastaanotolla. 

Oli siinä varmaankin hiljaisella tytöllä haastta sopeutua edustustehtäviin.

Hän ei ollut luokallani, vaan perheessäni. Häntä kiusattiin ja ymmärsin sen, kun hän päätyi nuorena aikuisena Mensan jäseneksi.

Homo pappi

Ulospäin suuntautunut, komea, sosiaalinen, sydämellinen ja ystävällinen kaikille - niin tutuille kuin tuntemattomille.

Miksi sitten suuriosa kiusatuista menestyy elämässään paremmin kuin ne kiusaajat?Itsekkin olen ollut kiusattuna ja nykyään elän paljon tasokkaampaa elämää kaikin puolin kuin ne kiusaajat.

Miten niin hissukoista tulee aina hyvätuloisia :DD, itse kieltämättä kuuluin ns. Suosittujen joukkoon ja tälläkin hetkellä olen yhden aika merkittävän yrityksen johtoryhmässä..

Vuosia kestäneen masennuksen ja ahdistuksen, sosiaalisten tilanteiden pelkojen, vaikean esiintymisjännityksen voitettuani toimin nyt päiväkodissa lähihoitajan tehtävissä, olen myös lasten ja nuorten erityisohjaaja ja koulunkäynnin ohjaaja ammatiltani.  Olen nykyään ihan hyvä sosiaalisissa tilanteissa, aiemmin tosi isoja traumoja kiusaamisesta ja mua lähenteli rehtori ala-asteella, mikä jätti myös traumansa.

Yksi opiskelee kolmatta vuottaan lääkiksessä, oli yläasteella tosi hiljainen poika ja vähän epähygieeninen, mutta ehdottomasti luokan fiksuin oppilas. Tytöt pitivät häntä todella kovasti pilkkanaan, pojat syrjivät. Minusta hän oli aina tosi cool.

Toinen häipyi kesken kirjoitusten koko koulusta, eikä palannut. Olisiko se kauan odotettu burn out vihdoin iskenyt tähän koko peruskoulun ajan rankasti kiusattuun, ahkerasti koulussa puurtavaan poikaan. Sääli kyllä, hän sai syksyllä kirjoittamistaan aineista lähes pelkkää laudaturia, mutta lakkia ei sitten koskaan tullut. En tiedä, missä poika nyt on

Minä olen jälleen välivuodella ja töissä Hesburgerissa. Ei ole mitään ideaa, mihin ammattiin haluan, mikään ei ole niin kiinnostavaa, että jaksaisin aloittaa opinnot. Olen sosiaalisesti tosi kömpelö takeltelija, luokkatoverit haukkuivat puhetyyliäni sössötykseksi, joten olin monta vuotta hyvin hiljainen. Poikaystävää en ole ikinä halunnut, ehkä siksi, että kiusaajat olivat lähes pelkästään poikia

Kiusaajista osa opiskelee, osa on jo valmistunut ja osa ei vielä opiskele. Osan heistä ammatit tiedän ja ne ovat pt, päihdetyöntekijä, sairaanhoitaja, sähkömies, elämämkoulu ja yksi haluaisi lääkäriksi, mutta on yrittänyt lääkikseen jo neljä kertaa, muttei ole päässyt.

Olemme vuonna -95 syntyneitä

Minulla oli varmaankin monen muun hissukan ja kiusatun tavoin suorituspaineita, ja myöhemmin elämässä olen tehnyt 2 maisterin tutkintoa sekä tekniikan tohtorin opintoja. IT-alalla 2000-luvun alusta lähtien - tosin nyt kaipailisin alan vaihtoa.

Kiusatuin poika on Lindorff-perintäfirman lakimies,

kiusatuin tyttö on kolmatta tai neljättä kertaa naimisissaoleva perheenäiti, joka on ollut mt-eläkkeellä 2-kymppisestä saakka.

Minä olin kiusattu hissukka. Nykyään mielenterveysongelmainen AMK-opiskelija. En tee elämälläni oikein mitään mm. ahdistuksen ja yksinäisyyden takia.

Kiusaajien pitäisi myöhemmässä elämässään maksaa yhteiskunnalle ne kustannukset, jotka johtuvat kiusattujen sairaseläkkeistä, kertymättömistä verotuloista ja mielenterveyden hoidosta. Kiusatuille korvaus henkisestä kärsimyksestä ja työtulojen menetyksestä.

Terveisin lähes hengiltä kiusatun äiti

Luokallani oli yksi tyyppi, kutsutaan häntä vaikka Eeroksi. Eero oli kauhean laiha, pallopäinen, hirnuvanauruinen ja lapsenomainen, ja häntä kiusattiin säälimättä myös mm. vaatteista. Olin varmaan hänen ainoita kavereitaan, mutta olisin halunnut uskaltaa pistää enemmän vastaan kiusaajille. 9. luokan jälkeen menin lukioon ja Eero (edelleen äänenmurrosta odottaen ja kömpelönä) valitsi ammattikoulun eri paikkakunnalla. Tämä oli juuri ennen sosiaalista mediaa, joten en kuullut hänestä muutamaan vuoteen.

Eräänä päivänä olin käymässä vanhalla kotipaikkakunnallani, kun kaupassa minua tervehti leuat alas loksauttavan komea, leveästi hymyilevä pitkä nuorukainen. Kesti hetken, että tajusin, kuka se oli. Eero oli muuttunut aivan täysin ja suorastaan säteili itsevarmuutta. Hän oli kuitenkin edelleen yhtä kiltti ja ystävällinen kuin ennenkin. Nykyään Eerolla on oma rakennusfirma, ja hän on tänä kesänä mennyt naimisiin. Olen ihan mielettömän ylpeä hänestä.

Eeron pahimmasta kiusaajasta sen sijaan on tullut alkoholisoitunut luuseri.

Vierailija kirjoitti:

No mua kiusattiin ylipainoni takia yläasteella aika tavalla. Valmistuin kauppiksesta, nyt on mies, oma talo, 2 lasta, koira ja olen pudottanut painoa 15 kiloa. Ja nyt kääntyy miesten katseet mukavasti perään, vaikka toisaalta en niitä tarvitsisi, kun oma mies on jo. Eikä edes ole mikään pahannäköinenkään. Mitä sen verran tiedän kiusaajista, yksi asuu viel 25-vuotiaana vanhempiensa luona, ryyppää rahansa. Perheestä ei tietoakaan, työpaikka on, mutta illat notkuu baareissa, varmaa juo kohta työpaikkansakin alta. Muista kiusaajista ei ole tietoa, eikä kyllä pahemmin kiinostakkaan. Mä olen elämässäni erittäin onnellinen!

Aikamoisella tahdilla olet elämässäsi mennyt jos on 25-vuotiaana kaksi lasta, talo ja maisterin paperit taskussa...