Lue keskustelun säännöt.
Mitä tuli luokkanne hissukoista tai koulukiusatuista myöhemmässä elämässään?
03.04.2013 |
Kun aina keskitytään tekijöihin eli kiusaajiin ja muiden alistajiin, niin tekee mieli kysyä kiusattujen tai arkojen, kaverittomien luokan hissukoiden myöhemmästä elämänkulusta.
Kommentit (443)
Ne on ne ihmiset, jotka ei lannistu vastoinkäymisistä, jotka pärjää parhaiten. Kiusaaja saattaa olla vastoinkäymisen kohdattuaan täysin polvillaan eikä enää pysty normaaliin elämään. Niin saattaa olla myös kiusatun tapauksessa. Kiusattu ei koskaan pääse ylös eikä kykene elämään normaalia tasapainoista elämää. Toisaalta aika moni kiusattu on kiusaamisesta huolimatta onnistunut saamaan elämänsä raiteilleen ja jopa menestynyt erittäin hyvin. Niin on kiusaajissakin niitä, jotka ovat epäasiallisia käytökseltään, mutta menestyvät elämässään hyvin ja luultavasti jatkavat kiusaamista työpaikoilla ja esimiesasemissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olin kiusattu koko koulun läpi. Ammattikoulun suoritin ja sen jälkeen töissä. Naimisissa olen ja lapset kohta isoja. Töissä yt:t ja kiitos, kassan kautta ulos. Nyt satunnaisia pätkiä siellä täällä. Itsetunto ollut jotenkin heikohko kouluajoista lähtien, isommissa ryhmissä ja uusissa tilanteissa tarkkailen todella pitkään, että sovinko joukkoon mukaan, luojan kiitos, työpaikkakiusaamista ei ole koskaa ollut. Muutama hyvä ystävä, kestää kauan, että päästän lähelle sisimpääni. Sen se kiusaaminen jätti.
Meillä ei hissukoita tai kiusattuja ollut lainkaan. Ylioppilasluokasta kahta lukuun ottamatta tuli kaikista akateemisesti koulutettuja, mukana myös väitelleitä. Noista kahdesta toisella on tekniikan alan opistotutkinto (vastaa nykyistä amk-tutkintoa) ja toisella joku lyhyt konttorialankoulutus. Kannattaa myös huomata, että emme olleet missään huippulukiossa vaan ihan tavallisessa maalaiskoulussa, jossa tosin opiskelumotivaatio oli korkealla ja opettajat ammattinsa osaavia.
Vierailija kirjoitti:
En mikään hissukka ollut mutta pojat kiusasi minua ja haukkui laudaksi ja kakkosneloseksi
Minusta tuli KTM ja ison kv yrityksen Business Controller. Ja ne rinnatkin kasvoivat -kunnolla. Myöhemmin kostin kummallekin pojalle. Vedätin täysillä ja jätin näyttävästi lyhyen "seurustelun" jälkeen. Luokkakokouksessa oli luokan siistein mimmi - muut näyttivät mummoilta ;-)
terkkuja vaan Simolle ja Aarnelle
Mahtavaa!!!!
Girlpoweriii!!!
You go girl!!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olin ala-asteella kiusattu, väkivaltaisestikin. Yläasteella syrjitty hissukka, ja hikarilukioon päästyäni ihan normaali pulliainen.
Lukion aikana ja jälkeen meni kovaa ja korkealla, sen ajan kavereista ja tuttavista suurin osa on kuollut, mielenterveysongelmaisia tai alkoholisoitunut/narkkaroitunut. Päädyin kuitenkin ulkomaille seikkailemaan, töihin eri paikkoihin ja eroon piireistä. Lopulta lähdin ulkomaille opiskelemaan ja suoritin kansantaloustieteen maisterin. Nyt asun edelleen ulkomailla, avioiduin ja nyt raskaana. Ammatillisesti en ole menestynyt ihmeellisesti, mutta ihan jonkinlaisissa asiantuntija-kokoaikatöissä olen ja yritän kurotella parempiin töihin jatkuvasti.
Voi kuule, olet sä menestynyt ihminen ! Mun mielestä kaikki on, jotka on vaikeasta menneisyydestä huolimatta päässeet repäisemään ja muuttamaan ulkomaille. Tai edes muuttamaan kotoaan. Ja nykyaikana on jo iso juttu saada edes töitä, joten onnittelut siitäkin. Sä olet hienosti saanut elämäsi mallilleen. Samalla tavoin voi sanoa, että kaikki, jotka vaikeasta nuoruudesta on lähtöisin ja silti saavuttaneet esim työpaikan ja hyvän parisuhteen (paitsi jos haluaa olla sinkkuna niin sitten hyvän sinkkuuden), ovat ihailtavia henkilöitä.
Mutta itseasiaan, itse olen tämä hissukka, satunnaisesti kiusattu (ryhmän ulkopuolelle jättäminen jne). Opiskelen unelma-alaani amk:ssa lukion jälkeen, tavoitteena jatkaa vielä pidemmälle kuitenkin. Suht onnellinen elämä, on hyvä mies ja yhdessä kohta 6 vuotta. Silti, opiskelua vaikeuttaa masennus johon terapia auttaa, sekä sosiaalisten tilanteiden pelko (joka jostain syystä ilmenee eniten koululuokassa...) Mutta kyllä tästä selvitään.
Vierailija kirjoitti:
En mikään hissukka ollut mutta pojat kiusasi minua ja haukkui laudaksi ja kakkosneloseksi
Minusta tuli KTM ja ison kv yrityksen Business Controller. Ja ne rinnatkin kasvoivat -kunnolla. Myöhemmin kostin kummallekin pojalle. Vedätin täysillä ja jätin näyttävästi lyhyen "seurustelun" jälkeen. Luokkakokouksessa oli luokan siistein mimmi - muut näyttivät mummoilta ;-)
terkkuja vaan Simolle ja Aarnelle
Jos annoit pimpsalooraa, niin miehet jäivät voitolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tästä hissukasta, rumasta ja läskistä koulukiusatusta jolle huudeltiin ja jota tönittiin sekä potkittiin ja eristettiin porukasta tuli oman alansa (vähän harvinaisempi historia-ala) asiantuntija joka välillä luennoikin alastaan.
Selvittyäni hengissä peruskoulusta ja päästyäni lukioon, jossa kukaan ei tuntenut minua aikaisemmin totesin nimittäin itselleni, että ihan sama mitä teen, turpiin tulee kuitenkin - joten voin yhtä hyvin opiskella sitä, mitä haluan vaikka se olisikin muista outoa ja kummallista sen sijaan että yrittäisin kalastella suosiota.
Monen vuoden kiusaaminen on jättänyt kyllä jälkensä: minun on edelleenkin todella vaikeaa luottaa ihmisiin ja varsinkin vastakkaiseen sukupuoleen (koska pojat olivat niitä, jotka kiusasivat kaikkein pahiten). Siksi varmaan päädyinkin "yksinäisiin" asiantuntijahommiin, joissa suurin osa vertaiskeskustelua tapahtuu sähköpostitse.
Yhdestä rajusti koulukiusatusta tuli ammattilaistason urheilija, tosin nykyään hän ei varmaan enää urheile ammattimaisesti.
Yhdestä tuli satanisti ja mikrotukihenkilö, tosin en usko hänen enää olevan ensin mainittua.
Minua itseäni kiusattiin aikoinaan koulussa, ja sanon itsestäni vain, etten ole yhteiskunnan mittareilla menestynyt, tosin siihen on muitakin syitä kuin koulukiusaamiseen liittyvät traumat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en ollut hissukka, mutta pahasti kiusattu yläasteella. Musta tuli tutkija, ihan hyvin akateemisessa maailmassa pärjännyt tähän saakka (post-doc), hyvä parisuhde ja lapsia myös. Traumoja on kyllä jäänyt, mutta olen aika hyvin onnistunut niitä käsittelemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en ollu ikinä hissukka, olin kovaääninen ja ulospäinsuuntautunut, mutta myös kiusattu ja yksinäinen. Musta tuli virkamies. ;)
Luokan "suosituimpien" top kolmosen ammatit nyt: maatalouslomittaja, roskakuski, rekkamies. :D
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei hissukoita tai kiusattuja ollut lainkaan. Ylioppilasluokasta kahta lukuun ottamatta tuli kaikista akateemisesti koulutettuja, mukana myös väitelleitä. Noista kahdesta toisella on tekniikan alan opistotutkinto (vastaa nykyistä amk-tutkintoa) ja toisella joku lyhyt konttorialankoulutus. Kannattaa myös huomata, että emme olleet missään huippulukiossa vaan ihan tavallisessa maalaiskoulussa, jossa tosin opiskelumotivaatio oli korkealla ja opettajat ammattinsa osaavia.
No lukiossa ja ammatikoulussa ei enää kiusata niin paljon kun peruskoulussa. Se on selviö.
Mitenkäs ala-ja yläasteella? Meillä ainakin maalaiskoulussa kiusaaminen johti esim yhden oppilaan itsemurhaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Veljeni on kärsinyt vakavasta masennuksesta ja hän karttaa omanikäistensä seuraa, jotenkin ei luota heihin kun kiusaajat olivat samanikäisiä kuin hän. Mutta hänen pääkiusaajalleen kävi vielä huonommin, teki itsemurhan 18-vuotiaana.
Määrittääkö ihmisen ammatti siis hänen menestyneisyytensä ja onnellisuutensa? 🤔
Vierailija kirjoitti:
Määrittääkö ihmisen ammatti siis hänen menestyneisyytensä ja onnellisuutensa? 🤔
No keskustelu meni toki tuohon suuntaan, mutta mun mielestä on yleisesti kiinnostavaa mitä erilaiset ihmiset tekee 10-20 vuotta myöhemmin. Ilman arvottamista.
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuli erityisopettaja. Matka tähän pisteeseen oli hankala, sillä oireilin peruskoulun jälkeen vuosia syömishäiriöillä, masennuksella, ahdistuksella ja erilaisilla fobioilla koettua kiusaamista, mikä mm. pitkitti opintoja. Nyt 29-vuotiaana olen kuitenkin ainakin melkein tasapainoinen ja vasta valmistunut erkkaope.
Menit sitten lukemaan erityisopettajaksi, vaikka asiakaskuntana ovat pahimmat kiusaajat? Odota vain, palat loppuun alle kymmenessä vuodessa. Enkä sano tätä pahalla, koska et ole ainoa joka on tehnyt kummallisia valintoja. Itse olen väkivaltaisen alkoholistin lapsi ja mitäs tein? Menin töihin päihdepuolelle ja poltin itseni työkyvyttömäksi alle kymmenessä vuodessa. Vittu sitä ihminen osaa olla tyhmä.
Vierailija kirjoitti:
Hissukasta tuli lääkäri
Tällaisia hissukka-lääkäreitä pitää olla, niin me mulkut ex-kiusaajat saadaan painostamalla bentsoreseptejä ;)
Minusta tuli tohtori joka tekee tutkijan ja erityisasiantuntijan tehtäviä. Pääsin pikkupaikkakunnalta isoon kaupunkiin ja näkemään maailmaan työmatkoilla. Kiusaajat jäivät sinne duunareiksi tai työttömiksi.
Kuitekin edelleen sosiaalinen arkuus ja meluavien miesjoukkojen pelko häiritsee.
En tiedä, en ole kuullut niistä mitään sen koommin.