Lue keskustelun säännöt.
Voinko pyytää miestä hoitamaan vauvaa öisin?
21.03.2019 |
Meillä on kuukauden ikäinen vauva, joka kärsii masuvaivoista. On täysimetyksellä joten hoitovastuu on tietysti minulla, käyhän mies joka päivä töissäkin.
Tähän saakka olen jaksanut hyvin, nousen aamulla viimeistään klo 7 kuopuksen kanssa, ulkoilemme ja saan hyvin tehtyä kotityötkin, siivoukset ja ruuanlaitot vauvan ollessa kantoliinassa. Iltaisin vauva tankkaa rinnalla tiuhaan, ja mies usein pitää vauvaa imetysten jälkeen hetken jotta pääsen suihkuun ja syömään yms.
Nyt kuitenkin olen ollut yökitinöiden vuoksi aika väsynyt ja huomaan kaipaavani pidempää, vaikka muutaman tunnin tauotonta unta. Pohdin että pyytäisin miestä pitämään vauvaa yöllä vaikka yhden syötön välin, mutta miehen täytyy jaksaa töissä, enkä sen takia ole pyytänyt apua ja mies on saanut nukkua toisessa huoneessa jotta ei joudu heräämään.
Mitä olette mieltä olisiko kohtuutonta edellyttää mieheltä apua yöllä? Auttavatko muiden miehet?
Kommentit (67)
Jaaha. Meillä se meni niin, että koska minä olin vauvan kanssa kotona, minä valvoin yöllä. Viikolla miehen piti saada nukkua, että jaksaa töissä ja viikonloppuna hänen piti saada nukkua, koska oli ollut töissä.
Yllättäen halusin olla vauvavuonna aika paljon kotikotona, jolloin äitini otti vauvan aamulla ja minä sain jatkaa jonkin aikaa uniani.
Enpä usko, että kaikkien muidenkaan miehet on olleet täydellisen epäitsekkäitä omien uniensa uhraajia, vaikka toki sellaisten vaimot täällä mielellään ovat kehumassa. Joillain on vielä vastuullinen työ, jonka ääressä ei sovi pilkkiä puoliunessa. (No, kerrankin miehiä kehutaan, joten ei kai siinä mitään.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä joku vitsi, vai onko ketju jäänne jostain 30-luvulta?! Oletan siis että kyseinen mies on lapsen isä, tai ainakin vakikumppanisi? Jossa tapauksessa, miksi hitossa lapsen hoitaminen ei muka kuuluisi hänelle aivan yhtä lailla?!
Eikä tuollaista mielestäni pitäisi edes joutua pyytämään, kyllä sen nyt tulisi olla aivan ilmeisen selvää pyytämättäkin.
Itse olen jo pitkälti yli viisikymppinen joten varmaankin nykykäsityksen mukaan vanhoillinen, mutta kyllä minäkin jo aikanani silloin muinaisella 90-luvulla hoidin yölliset vaipanvaihdot ja muut aika lailla fifty-fifty (tai niinkuin Masahiiri sanoi, fifty-sixty) vaimoni kanssa, vaikka itse olinkin päivät työssä ja hän kotona. Ei olisi tullut edes mieleenikään olla osallistumatta.
Mun mielestä outoa olettaa että mies joka tekee 8-12h työpäiviä töissä hankkimassa rahaa perheelle, pitäisi valvoa vielä yötkin vauvaa vahtimassa. Tottakai pitää hoitaa iltaisin ja välillä öisin, mutta 50-50 on kohtuuton koska nainen voi nukkua päivisin etc...
Olen itsekin nainen.
Meillä mies esikoisen aikaan hoiti paljon yösyöttöjä, meidän vauva oli pulloruokinnassa. Tämän toisen kanssa (joka kesällä syntyy) tilanne onkin sitten eri kun mies on reissutyössä ja su-to pois kotoa, mutta varmasti hoitaa mielellään mihin aikaan päivästä tahansa ja ihan omasta halusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä vauva nukkuu omassa huoneessaan, joten en herää pieniin kitinöihin. Rauhoitti muuten kummasti meidän kaikkien öitä, kun vauva siirtyi nukkumaan toiseen huoneeseen, tosin käytännössä vain 3 m päähän, mutta kuitenkin niin, että en säpsähdä koko ajan hereille.
Toiseksi opettelin alusta asti antamaan vauvalle lisämaitoa, koska mieluummin hyvät unet meille kaikille kuin nälkäänsä itkevä vauva.
Oliko tää provo? Tarjoat korviketta jotta saat nukkua paremmin? Nyt ymmärrän miksi imetysluvut ovat kääntyneet laskuun, vaikka tietoa tarjolla enemmän kuin koskaan.
Ei, tämä ei ole provo vaan järjen ääni. Jos maito ei riitä, on vauvalle parempi saada ruokaa kuin olla nälässä. Siitä seuraa aika usein se, että vauva ryhtyy nukkumaan näkäitkemisen sijaan. Meidät on saatu uskomaan, että vain äidinmaito kelpaa ja samalla unohdetaan se tosiseikka, että vastike ei vauvaa tapa, nälkä tappaa.
Juurikin näin. Lähtökohtaisesti täysimetys ja korvikkeella voi antaa lisämaitoa jos oma maito ei riitä.
-lasten- ja nuorten sairaanhoitaja vuodesta -99
Vierailija kirjoitti:
Minä hoidin itse vauvan yöhoitamiset. Mies kokeili kerran, oli niin pahalla tuulella ku ei saanu kunnolla nukkua, että päätin antaa suosiolla hänen nukkua unensa.
Meillä on sama. Mies hoitaa yhden yön viikossa ja seuraavana aamuna hänen on pakko mennä takaisin nukkumaan kun minä olen herännyt + ottaa vielä yleensä päikkärit jossain kohtaa ja silti valittaa koko päivän ja seuraavan miten on niiiiiiiin väsynyt eikä vauva nukkunut hetkeäkään. Jännä kun minun kanssani herää syömään vaan 1 tai 2 kertaa yössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kohtuutonta. Mies käy töissä ja pitäisi vielä yölläkin valvoa?
Tekeehän se ap myös töitä, mutta kotoa käsin ja työ on lastenhoitoa. Kohtuutonta on nykytilanne, jossa ap on töissä/hälytystilassa 24/7 ja mies vain 8 h päivässä.
Joo. On kotiäidin työkin "työtä", mutta vähän erilaista: Siinä ei ole työaikoja, siitä ei saa palkkaa, "asiakas" vain itkee ja vaatii ja muun maailman mielestä teet kaiken väärin. Hyvät puolet on, että ei tarvitse poistua kotoa, ei tarvitse pukeutua työvaatteisiin ja työajalla voi ja kannattaakin nukkua, jos "asiakas" sen mahdollistaa.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä outoa olettaa että mies joka tekee 8-12h työpäiviä töissä hankkimassa rahaa perheelle, pitäisi valvoa vielä yötkin vauvaa vahtimassa. Tottakai pitää hoitaa iltaisin ja välillä öisin, mutta 50-50 on kohtuuton koska nainen voi nukkua päivisin etc...
Olen itsekin nainen.
Ensimmäisen lapsen kanssa päivällä nukkuminen saattaakin onnistua, sitten kun lapsia on kaksi tai useampia, ei päivällä nukkuminen olekaan enää yhtä helppoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi vauvaa pitäisi jotenkin, huolehtia, syöttöjen välillä?
Ei minun lapsista 2/3 tarvinnutkaan. Yksi sen sijaan heräili nälän lisäksi jonkinlaisiin epämääräisiin kauhukohtauksiin monta kertaa yössä, rauhoittui vain kun kannettiin sylissä.
Me hoidettiin esikoisen vauva-aikaan yöt puoliks. Molemmat sai yhtenäisen unipätkän. Nyt kun on kaks pientä (2v2kk ja 6kk) niin mie hoidan vauvat ja mies esikoisen (ei nuku välttämättä kokonaisia öitä).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä hoidin itse vauvan yöhoitamiset. Mies kokeili kerran, oli niin pahalla tuulella ku ei saanu kunnolla nukkua, että päätin antaa suosiolla hänen nukkua unensa.
Meillä on sama. Mies hoitaa yhden yön viikossa ja seuraavana aamuna hänen on pakko mennä takaisin nukkumaan kun minä olen herännyt + ottaa vielä yleensä päikkärit jossain kohtaa ja silti valittaa koko päivän ja seuraavan miten on niiiiiiiin väsynyt eikä vauva nukkunut hetkeäkään. Jännä kun minun kanssani herää syömään vaan 1 tai 2 kertaa yössä.
Niinpä! Pahinta on se, jos lapsen isä on niin sikiuninen, ettei herää siihen kun vauva herää. Äiti havahtuu heti ja sitten siinä yrittää ravistella isää hereille, joten ihan sama, kun äiti ei kuitenkaan saa yhtäjaksoista unta ja joutuu vielä herättelemään karhun äreää ukkoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä hoidin itse vauvan yöhoitamiset. Mies kokeili kerran, oli niin pahalla tuulella ku ei saanu kunnolla nukkua, että päätin antaa suosiolla hänen nukkua unensa.
Meillä on sama. Mies hoitaa yhden yön viikossa ja seuraavana aamuna hänen on pakko mennä takaisin nukkumaan kun minä olen herännyt + ottaa vielä yleensä päikkärit jossain kohtaa ja silti valittaa koko päivän ja seuraavan miten on niiiiiiiin väsynyt eikä vauva nukkunut hetkeäkään. Jännä kun minun kanssani herää syömään vaan 1 tai 2 kertaa yössä.
Niinpä! Pahinta on se, jos lapsen isä on niin sikiuninen, ettei herää siihen kun vauva herää. Äiti havahtuu heti ja sitten siinä yrittää ravistella isää hereille, joten ihan sama, kun äiti ei kuitenkaan saa yhtäjaksoista unta ja joutuu vielä herättelemään karhun äreää ukkoa.
Jep ja seuraavana päivänä hoitamaan lapset ihan yksin kun se mies sitten nukkuu....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä veeetä, töissä kävin ja öisin kannoin koliikki vauvaa. Hyvin selvittiin.
M58
NäinMeillä kirjoitti:
No voit toki pyytää miestä mutta oikeasti miehen pitäisi itse tarjoutua. Meillä aikoinaan toisella lapsella koliikkia ja nukutus oli aina yhtä kanniskelua usein pitkälle yöhön. En muista että asiasta olisi edes keskusteltu vaan mies hoiti homman joka toinen ilta ihan riippumatta siitä että heräsi aamulla kuuden aikaan töihin.
Silloin ajattelin että kaikissa perheissä asiat hoidetaan niin mutta myöhemmin olen tajunnut että ei se olekaan mikään itsestäänselvyys.
Samoin mies pakkasi usein vauvan vaunuihin viikonloppuisin ja sanoin että nyt menet nukkumaan ja me menemme kävelylle. Oli sitten poissa ainakin kaksi tuntia ja toi mukanaan kahvipullat kotiin.
Yllättävästi on vieläkin sama mies matkassa melkein 15 vuotta myöhemmin...
Aivan ihana mies, noin sen pitäisi mennä. Meillä uhmaava esikoinen ei nuku päivällä ja vauva ei nuku yöllä. Mies auttaa öisin, mutta vain pyynnöstä ja kitisten. Tuollaista hetkeä, että mies olisi sanonut minulle "nyt menet nukkumaan, me mennään vaunulenkille" et ole tapahtunut ikinä kummankaan lapsen kanssa. Tuli surullinen olo.
Korostan kyllä nyt, että mies kyllä viettää aikaa lasten kanssa, kunhan vain pyydän sitä. Ja minä pyydän joka päivä ja joka yö, koska muuten en jaksaisi. Siinä mielessä varmaan asiat on paremmin kuin monella muulla. Mutta on kyllä raskasta kantaa jatkuvasti taakkaa siitä, kuinka toisen mielestä pyydän liikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä vauva nukkuu omassa huoneessaan, joten en herää pieniin kitinöihin. Rauhoitti muuten kummasti meidän kaikkien öitä, kun vauva siirtyi nukkumaan toiseen huoneeseen, tosin käytännössä vain 3 m päähän, mutta kuitenkin niin, että en säpsähdä koko ajan hereille.
Toiseksi opettelin alusta asti antamaan vauvalle lisämaitoa, koska mieluummin hyvät unet meille kaikille kuin nälkäänsä itkevä vauva.
Oliko tää provo? Tarjoat korviketta jotta saat nukkua paremmin? Nyt ymmärrän miksi imetysluvut ovat kääntyneet laskuun, vaikka tietoa tarjolla enemmän kuin koskaan.
Ei, tämä ei ole provo vaan järjen ääni. Jos maito ei riitä, on vauvalle parempi saada ruokaa kuin olla nälässä. Siitä seuraa aika usein se, että vauva ryhtyy nukkumaan näkäitkemisen sijaan. Meidät on saatu uskomaan, että vain äidinmaito kelpaa ja samalla unohdetaan se tosiseikka, että vastike ei vauvaa tapa, nälkä tappaa.
Maito riittää kun äiti syö riittävästi, eli ei pistä omaa napaansa lapsen hyvinvoinnin edelle. Laihdutuskuurit eivät ole vastasyntyneen äidin hommia.
Maito riittää kun lapsi pääsee rinnalle aina halutessaan. Näin lapsi tilaa lisää maitoa ja äidin kroppa tietää että sitä pitää tuottaa lisää. Ja vauvalle tulee useita tiheänimun kausia, jolloin saattaa tuntua, että lapsi on koko ajan rinnalla. Se ei ole merkki siitä, että maito ei riitä, vaan juuri sillä tavalla lapsi tilaa lisää kun kasvaessa maidon tarve kasvaa.
Monelle tuntuu olevan vaikeaa rauhoittua kuuntelemaan lapsen tarpeita. Ei varmasti "maito riitä" jos jatkuvasti tunkee tuttia lapselle ja täyttää mahan korvikkeella. Silloin oma maidontuotanto vähenee. Useimmiten tilanne on juuri tällä tavoin itse aiheutettu.
Ja kyllä, äidinmaito on vauvalle parasta ravintoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä vauva nukkuu omassa huoneessaan, joten en herää pieniin kitinöihin. Rauhoitti muuten kummasti meidän kaikkien öitä, kun vauva siirtyi nukkumaan toiseen huoneeseen, tosin käytännössä vain 3 m päähän, mutta kuitenkin niin, että en säpsähdä koko ajan hereille.
Toiseksi opettelin alusta asti antamaan vauvalle lisämaitoa, koska mieluummin hyvät unet meille kaikille kuin nälkäänsä itkevä vauva.
Oliko tää provo? Tarjoat korviketta jotta saat nukkua paremmin? Nyt ymmärrän miksi imetysluvut ovat kääntyneet laskuun, vaikka tietoa tarjolla enemmän kuin koskaan.
Ei, tämä ei ole provo vaan järjen ääni. Jos maito ei riitä, on vauvalle parempi saada ruokaa kuin olla nälässä. Siitä seuraa aika usein se, että vauva ryhtyy nukkumaan näkäitkemisen sijaan. Meidät on saatu uskomaan, että vain äidinmaito kelpaa ja samalla unohdetaan se tosiseikka, että vastike ei vauvaa tapa, nälkä tappaa.
Maito riittää kun äiti syö riittävästi, eli ei pistä omaa napaansa lapsen hyvinvoinnin edelle. Laihdutuskuurit eivät ole vastasyntyneen äidin hommia.
Maito riittää kun lapsi pääsee rinnalle aina halutessaan. Näin lapsi tilaa lisää maitoa ja äidin kroppa tietää että sitä pitää tuottaa lisää. Ja vauvalle tulee useita tiheänimun kausia, jolloin saattaa tuntua, että lapsi on koko ajan rinnalla. Se ei ole merkki siitä, että maito ei riitä, vaan juuri sillä tavalla lapsi tilaa lisää kun kasvaessa maidon tarve kasvaa.
Monelle tuntuu olevan vaikeaa rauhoittua kuuntelemaan lapsen tarpeita. Ei varmasti "maito riitä" jos jatkuvasti tunkee tuttia lapselle ja täyttää mahan korvikkeella. Silloin oma maidontuotanto vähenee. Useimmiten tilanne on juuri tällä tavoin itse aiheutettu.Ja kyllä, äidinmaito on vauvalle parasta ravintoa.
Kyllä minä olen ainakin lisämaitoa antanut vasta pakosta kun vauvan paino ei nouse eikä pissaa tule. En viitsi oikein antaa kuollakaan. Tissillä saanut olla vaikka 24/7 mutta kun ei oma maito riitä niin ei riitä. 30mlx6 on saanut lisämaitoa ja nyt kasvaa.
Äidinmaito on aina ehdottomasti parasta ja useimmiten se riittää, mutta ei kaikilla. Ikävä kyllä. Mieluiten olisin täysimettänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä vauva nukkuu omassa huoneessaan, joten en herää pieniin kitinöihin. Rauhoitti muuten kummasti meidän kaikkien öitä, kun vauva siirtyi nukkumaan toiseen huoneeseen, tosin käytännössä vain 3 m päähän, mutta kuitenkin niin, että en säpsähdä koko ajan hereille.
Toiseksi opettelin alusta asti antamaan vauvalle lisämaitoa, koska mieluummin hyvät unet meille kaikille kuin nälkäänsä itkevä vauva.
Oliko tää provo? Tarjoat korviketta jotta saat nukkua paremmin? Nyt ymmärrän miksi imetysluvut ovat kääntyneet laskuun, vaikka tietoa tarjolla enemmän kuin koskaan.
Ei, tämä ei ole provo vaan järjen ääni. Jos maito ei riitä, on vauvalle parempi saada ruokaa kuin olla nälässä. Siitä seuraa aika usein se, että vauva ryhtyy nukkumaan näkäitkemisen sijaan. Meidät on saatu uskomaan, että vain äidinmaito kelpaa ja samalla unohdetaan se tosiseikka, että vastike ei vauvaa tapa, nälkä tappaa.
Maito riittää kun äiti syö riittävästi, eli ei pistä omaa napaansa lapsen hyvinvoinnin edelle. Laihdutuskuurit eivät ole vastasyntyneen äidin hommia.
Maito riittää kun lapsi pääsee rinnalle aina halutessaan. Näin lapsi tilaa lisää maitoa ja äidin kroppa tietää että sitä pitää tuottaa lisää. Ja vauvalle tulee useita tiheänimun kausia, jolloin saattaa tuntua, että lapsi on koko ajan rinnalla. Se ei ole merkki siitä, että maito ei riitä, vaan juuri sillä tavalla lapsi tilaa lisää kun kasvaessa maidon tarve kasvaa.
Monelle tuntuu olevan vaikeaa rauhoittua kuuntelemaan lapsen tarpeita. Ei varmasti "maito riitä" jos jatkuvasti tunkee tuttia lapselle ja täyttää mahan korvikkeella. Silloin oma maidontuotanto vähenee. Useimmiten tilanne on juuri tällä tavoin itse aiheutettu.Ja kyllä, äidinmaito on vauvalle parasta ravintoa.
Juuri sinun kaltaistesi jääräpäiden takia he jotka eivät pysty imettämään, kokevat siitä häpeää ja epäonnistumista. Herää tähän päivään! Ei kaikki ole kiinni halusta, yrittämisen puutteesta tai mukavuuden halusta.
Jos miehellä raskas työ niin ansaitsee unensa. Älä enää tee lapsia, jos et niitä jaksa hoitaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä vauva nukkuu omassa huoneessaan, joten en herää pieniin kitinöihin. Rauhoitti muuten kummasti meidän kaikkien öitä, kun vauva siirtyi nukkumaan toiseen huoneeseen, tosin käytännössä vain 3 m päähän, mutta kuitenkin niin, että en säpsähdä koko ajan hereille.
Toiseksi opettelin alusta asti antamaan vauvalle lisämaitoa, koska mieluummin hyvät unet meille kaikille kuin nälkäänsä itkevä vauva.
Oliko tää provo? Tarjoat korviketta jotta saat nukkua paremmin? Nyt ymmärrän miksi imetysluvut ovat kääntyneet laskuun, vaikka tietoa tarjolla enemmän kuin koskaan.
Ei, tämä ei ole provo vaan järjen ääni. Jos maito ei riitä, on vauvalle parempi saada ruokaa kuin olla nälässä. Siitä seuraa aika usein se, että vauva ryhtyy nukkumaan näkäitkemisen sijaan. Meidät on saatu uskomaan, että vain äidinmaito kelpaa ja samalla unohdetaan se tosiseikka, että vastike ei vauvaa tapa, nälkä tappaa.
Maito riittää kun äiti syö riittävästi, eli ei pistä omaa napaansa lapsen hyvinvoinnin edelle. Laihdutuskuurit eivät ole vastasyntyneen äidin hommia.
Maito riittää kun lapsi pääsee rinnalle aina halutessaan. Näin lapsi tilaa lisää maitoa ja äidin kroppa tietää että sitä pitää tuottaa lisää. Ja vauvalle tulee useita tiheänimun kausia, jolloin saattaa tuntua, että lapsi on koko ajan rinnalla. Se ei ole merkki siitä, että maito ei riitä, vaan juuri sillä tavalla lapsi tilaa lisää kun kasvaessa maidon tarve kasvaa.
Monelle tuntuu olevan vaikeaa rauhoittua kuuntelemaan lapsen tarpeita. Ei varmasti "maito riitä" jos jatkuvasti tunkee tuttia lapselle ja täyttää mahan korvikkeella. Silloin oma maidontuotanto vähenee. Useimmiten tilanne on juuri tällä tavoin itse aiheutettu.Ja kyllä, äidinmaito on vauvalle parasta ravintoa.
Jos 1 kk ikäinen vauva on jatkuvasti rinnalla ja kitisee kaiket yöt, ei kyseessä ole missään nimessä normaali tilanne. Ap:n perheessä asiat eivät ole hyvin, mutta neuvotaan ihmeessä roikottamaan vauvaa koko ajan rinnalla sen sijaan, että vauva saisi tarpeeksi ruokaa ja jaksaisi nukkua.
Korvikelapsia meillä on ollut aina, etkä sinä pysty edes ekaluokkalaisista sanomaan, kuka sai 6 kk ajan pelkkää rintamaitoa, kuka korviketta. Sen sijaan minä tunnistan tyytyväisen vauvan ja nälkäisen vauvan välittömästi. jos haluaa, että lapsella on paha olla, niin ei anna lisäruokaa vaan odottaa, että kuivuminen aiheuttaa aivovamman.
Vauva kitisee yöt, kärsii mahavaivoista jne. ja palstaneuvo on se, että imetä lisää. Ei ihme, että parisuhteet kärsivät, kun kukaan ei muistuta, että joskus se äidinmaito ei yksinkertaisesti riitä ja silloin on kaikkien vuoksi parasta, että lapsi saa vastiketta. Toinen vaihtoehto on se, että pariskunta hyväksyy kipuitkuilevan vauvan ja pistää parisuhteensa ja koko muunkin elämänsä sivuun, jotta rintamaito - ei lapsi - olisi keskiössä. Valitettavasti tällä tavalla ei saa sen terveempää lasta kuin muutkaan ovat, mutta äiti saa kirkkaan kruunun ja isä pohtii tosissaan eroa.
Täytyy toivoa, että lapsen kanssa noudatetaan myöhemminkin kaikkia sääntöjä pilkuntarkasti.
Miksi vauvaa pitäisi jotenkin, huolehtia, syöttöjen välillä?