Lue keskustelun säännöt.
Mistä tunnistaa onko persoona jakautunut vai onko kyse persoonan eri piirteistä?
Kommentit (119)
Miten te dissosiaatiosta kärsivät pärjäätte työelämässä? Itse haluaisin eläkkeelle, tai ainakin kuntoutustuelle, koska työnteko on vaikeaa. Katoilen kuulemma kesken päivää jonnekin, valehtelen, jätän asioita tekemättä. Itselläni ei havaintoa em. tapahtumista ja siksi minua pidetään epäluotettavana. Kukaan ei halua ymmärtää vaikeuttani, mieluummin syytellään ym. Terapiani on vielä pahasti kesken, enkä itse tunnista eri puoliani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni tuolla personaalisuuksien jakautumisella ei ole tarpeeksi laajaa tutkimusta sen alla.
Vierailija kirjoitti:
https://www.healthyplace.com/abuse/dissociative-identity-disorder/disso…
17 % psykiatrisen sairaalan potilaista on dissosiatiivinen häiriö... DID:iä arvellaan yleisesti olevan yhdellä sadasta, eli ei todellakaan kyse "sormilla laskettava määrä psykiatrian historiassa".
Tuo on aika iso määrä ottaen huomioon miten vähän tästä puhutaan. Saati että tätä ei edes kartoiteta, vaikka potilas kertoo tähän täsmäävistä oireista.
Vierailija kirjoitti:
Miten te dissosiaatiosta kärsivät pärjäätte työelämässä? Itse haluaisin eläkkeelle, tai ainakin kuntoutustuelle, koska työnteko on vaikeaa. Katoilen kuulemma kesken päivää jonnekin, valehtelen, jätän asioita tekemättä. Itselläni ei havaintoa em. tapahtumista ja siksi minua pidetään epäluotettavana. Kukaan ei halua ymmärtää vaikeuttani, mieluummin syytellään ym. Terapiani on vielä pahasti kesken, enkä itse tunnista eri puoliani.
Olin töissä ilmapiiriltään hyvin kaoottisessa työpaikassa. Se meni aivan päin helvettiä, kun aloin oireilla samalla tavalla kuin lapsuudenkodissa asuessani.
Vierailija kirjoitti:
https://www.healthyplace.com/abuse/dissociative-identity-disorder/disso…
17 % psykiatrisen sairaalan potilaista on dissosiatiivinen häiriö... DID:iä arvellaan yleisesti olevan yhdellä sadasta, eli ei todellakaan kyse "sormilla laskettava määrä psykiatrian historiassa".
Luitko kokonaan linkittämääsi tekstiä? Tuossa jo heti ensimmäississä lauseissa todetaan, ettei DID:llä ole tarpeeksi todisteita ja tutkimuksia. Ne tutkimukset mitä on, ovat todella vähäisiä eivätkä tarpeeksi laajasti tehtyjä.
DID ei ole tarpeeksi tutkittu, ei tarpeeksi pitkään eikä tarpeeksi laajasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten te dissosiaatiosta kärsivät pärjäätte työelämässä? Itse haluaisin eläkkeelle, tai ainakin kuntoutustuelle, koska työnteko on vaikeaa. Katoilen kuulemma kesken päivää jonnekin, valehtelen, jätän asioita tekemättä. Itselläni ei havaintoa em. tapahtumista ja siksi minua pidetään epäluotettavana. Kukaan ei halua ymmärtää vaikeuttani, mieluummin syytellään ym. Terapiani on vielä pahasti kesken, enkä itse tunnista eri puoliani.
Olin töissä ilmapiiriltään hyvin kaoottisessa työpaikassa. Se meni aivan päin helvettiä, kun aloin oireilla samalla tavalla kuin lapsuudenkodissa asuessani.
pääsitkö saikulle, kuntoutustuelle/eläkkeelle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.healthyplace.com/abuse/dissociative-identity-disorder/disso…
17 % psykiatrisen sairaalan potilaista on dissosiatiivinen häiriö... DID:iä arvellaan yleisesti olevan yhdellä sadasta, eli ei todellakaan kyse "sormilla laskettava määrä psykiatrian historiassa".
Luitko kokonaan linkittämääsi tekstiä? Tuossa jo heti ensimmäississä lauseissa todetaan, ettei DID:llä ole tarpeeksi todisteita ja tutkimuksia. Ne tutkimukset mitä on, ovat todella vähäisiä eivätkä tarpeeksi laajasti tehtyjä.
DID ei ole tarpeeksi tutkittu, ei tarpeeksi pitkään eikä tarpeeksi laajasti.
Onhan tämä ollut tunnustettu ilmiö jo pitkään psykiatrian historiassa, vaikka tätä pitäisikin tutkia vielä lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten te dissosiaatiosta kärsivät pärjäätte työelämässä? Itse haluaisin eläkkeelle, tai ainakin kuntoutustuelle, koska työnteko on vaikeaa. Katoilen kuulemma kesken päivää jonnekin, valehtelen, jätän asioita tekemättä. Itselläni ei havaintoa em. tapahtumista ja siksi minua pidetään epäluotettavana. Kukaan ei halua ymmärtää vaikeuttani, mieluummin syytellään ym. Terapiani on vielä pahasti kesken, enkä itse tunnista eri puoliani.
Olin töissä ilmapiiriltään hyvin kaoottisessa työpaikassa. Se meni aivan päin helvettiä, kun aloin oireilla samalla tavalla kuin lapsuudenkodissa asuessani.
pääsitkö saikulle, kuntoutustuelle/eläkkeelle?
Siirryin opiskelemaan (melko verkkaiseen tahtiin huonon jaksamisen takia). Toivottavasti seuraavalla kerralla töiden kanssa onnistaa paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.healthyplace.com/abuse/dissociative-identity-disorder/disso…
17 % psykiatrisen sairaalan potilaista on dissosiatiivinen häiriö... DID:iä arvellaan yleisesti olevan yhdellä sadasta, eli ei todellakaan kyse "sormilla laskettava määrä psykiatrian historiassa".
Luitko kokonaan linkittämääsi tekstiä? Tuossa jo heti ensimmäississä lauseissa todetaan, ettei DID:llä ole tarpeeksi todisteita ja tutkimuksia. Ne tutkimukset mitä on, ovat todella vähäisiä eivätkä tarpeeksi laajasti tehtyjä.
DID ei ole tarpeeksi tutkittu, ei tarpeeksi pitkään eikä tarpeeksi laajasti.
Onhan tämä ollut tunnustettu ilmiö jo pitkään psykiatrian historiassa, vaikka tätä pitäisikin tutkia vielä lisää.
Psykologian piireissä on paljon teorioita siitä miksi ihmiset käyttäytyvät niin kuin käyttäytyvät ja eri häiriöille, mutta ei se tarkoita sitä, ettäkö ne olisi todistettu olevan oikein. Tuo DID on hyvä esimerkki. Se on teoria, mutta ei kuitenkaan tarpeeksi laajasti tutkittu aihe. Esimerkiksi sitä, miten DID ilmenee varsinkin aivoissa ja miten nämä eri persoonat näkyvät aivoissa ei ole vielä todistettu laajoilla tutkimuksilla. Todennäköisesti tutkimukset perustuvat pääsäännöllisesti kuvailevaan tutkimukseen, jossa potilaat kertovat omakohtaisista kokemuksista, mutta nämä eivät ole millään tavalla todistettavissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.healthyplace.com/abuse/dissociative-identity-disorder/disso…
17 % psykiatrisen sairaalan potilaista on dissosiatiivinen häiriö... DID:iä arvellaan yleisesti olevan yhdellä sadasta, eli ei todellakaan kyse "sormilla laskettava määrä psykiatrian historiassa".
Luitko kokonaan linkittämääsi tekstiä? Tuossa jo heti ensimmäississä lauseissa todetaan, ettei DID:llä ole tarpeeksi todisteita ja tutkimuksia. Ne tutkimukset mitä on, ovat todella vähäisiä eivätkä tarpeeksi laajasti tehtyjä.
DID ei ole tarpeeksi tutkittu, ei tarpeeksi pitkään eikä tarpeeksi laajasti.
Onhan tämä ollut tunnustettu ilmiö jo pitkään psykiatrian historiassa, vaikka tätä pitäisikin tutkia vielä lisää.
Psykologian piireissä on paljon teorioita siitä miksi ihmiset käyttäytyvät niin kuin käyttäytyvät ja eri häiriöille, mutta ei se tarkoita sitä, ettäkö ne olisi todistettu olevan oikein. Tuo DID on hyvä esimerkki. Se on teoria, mutta ei kuitenkaan tarpeeksi laajasti tutkittu aihe. Esimerkiksi sitä, miten DID ilmenee varsinkin aivoissa ja miten nämä eri persoonat näkyvät aivoissa ei ole vielä todistettu laajoilla tutkimuksilla. Todennäköisesti tutkimukset perustuvat pääsäännöllisesti kuvailevaan tutkimukseen, jossa potilaat kertovat omakohtaisista kokemuksista, mutta nämä eivät ole millään tavalla todistettavissa.
Ja miten sinusta tämä tulisi ottaa huomioon? Esimerkiksi jos puhutaan tähän keskusteluun osallistujista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.healthyplace.com/abuse/dissociative-identity-disorder/disso…
17 % psykiatrisen sairaalan potilaista on dissosiatiivinen häiriö... DID:iä arvellaan yleisesti olevan yhdellä sadasta, eli ei todellakaan kyse "sormilla laskettava määrä psykiatrian historiassa".
Luitko kokonaan linkittämääsi tekstiä? Tuossa jo heti ensimmäississä lauseissa todetaan, ettei DID:llä ole tarpeeksi todisteita ja tutkimuksia. Ne tutkimukset mitä on, ovat todella vähäisiä eivätkä tarpeeksi laajasti tehtyjä.
DID ei ole tarpeeksi tutkittu, ei tarpeeksi pitkään eikä tarpeeksi laajasti.
Onhan tämä ollut tunnustettu ilmiö jo pitkään psykiatrian historiassa, vaikka tätä pitäisikin tutkia vielä lisää.
Psykologian piireissä on paljon teorioita siitä miksi ihmiset käyttäytyvät niin kuin käyttäytyvät ja eri häiriöille, mutta ei se tarkoita sitä, ettäkö ne olisi todistettu olevan oikein. Tuo DID on hyvä esimerkki. Se on teoria, mutta ei kuitenkaan tarpeeksi laajasti tutkittu aihe. Esimerkiksi sitä, miten DID ilmenee varsinkin aivoissa ja miten nämä eri persoonat näkyvät aivoissa ei ole vielä todistettu laajoilla tutkimuksilla. Todennäköisesti tutkimukset perustuvat pääsäännöllisesti kuvailevaan tutkimukseen, jossa potilaat kertovat omakohtaisista kokemuksista, mutta nämä eivät ole millään tavalla todistettavissa.
Ja miten sinusta tämä tulisi ottaa huomioon? Esimerkiksi jos puhutaan tähän keskusteluun osallistujista?
Ettei kannata lähteä saman tien uskomaan omaavansa jakautuneen persoonan, joka selittäisi esimerkiksi omaa huonoo käytöstä. Joskus jos ihminen tahtoo, että hänellä olisi jokin mielenhäiriö, hän voi alkaa oireilemaan juuri lukemansa mielenhäiriön tavoin. Näin uskomukset saattavat vahvistua siitä, että kyseessä olisi tuo häiriö, vaikka kyseessä ei olisikaan kyseinen häiriö. Ja ettei kyseistä häiriötä ole tutkittu tarpeeksi, jotta sen olomassaoloa voisi edes todistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.healthyplace.com/abuse/dissociative-identity-disorder/disso…
17 % psykiatrisen sairaalan potilaista on dissosiatiivinen häiriö... DID:iä arvellaan yleisesti olevan yhdellä sadasta, eli ei todellakaan kyse "sormilla laskettava määrä psykiatrian historiassa".
Luitko kokonaan linkittämääsi tekstiä? Tuossa jo heti ensimmäississä lauseissa todetaan, ettei DID:llä ole tarpeeksi todisteita ja tutkimuksia. Ne tutkimukset mitä on, ovat todella vähäisiä eivätkä tarpeeksi laajasti tehtyjä.
DID ei ole tarpeeksi tutkittu, ei tarpeeksi pitkään eikä tarpeeksi laajasti.
Onhan tämä ollut tunnustettu ilmiö jo pitkään psykiatrian historiassa, vaikka tätä pitäisikin tutkia vielä lisää.
Psykologian piireissä on paljon teorioita siitä miksi ihmiset käyttäytyvät niin kuin käyttäytyvät ja eri häiriöille, mutta ei se tarkoita sitä, ettäkö ne olisi todistettu olevan oikein. Tuo DID on hyvä esimerkki. Se on teoria, mutta ei kuitenkaan tarpeeksi laajasti tutkittu aihe. Esimerkiksi sitä, miten DID ilmenee varsinkin aivoissa ja miten nämä eri persoonat näkyvät aivoissa ei ole vielä todistettu laajoilla tutkimuksilla. Todennäköisesti tutkimukset perustuvat pääsäännöllisesti kuvailevaan tutkimukseen, jossa potilaat kertovat omakohtaisista kokemuksista, mutta nämä eivät ole millään tavalla todistettavissa.
Ja miten sinusta tämä tulisi ottaa huomioon? Esimerkiksi jos puhutaan tähän keskusteluun osallistujista?
Ettei kannata lähteä saman tien uskomaan omaavansa jakautuneen persoonan, joka selittäisi esimerkiksi omaa huonoo käytöstä. Joskus jos ihminen tahtoo, että hänellä olisi jokin mielenhäiriö, hän voi alkaa oireilemaan juuri lukemansa mielenhäiriön tavoin. Näin uskomukset saattavat vahvistua siitä, että kyseessä olisi tuo häiriö, vaikka kyseessä ei olisikaan kyseinen häiriö. Ja ettei kyseistä häiriötä ole tutkittu tarpeeksi, jotta sen olomassaoloa voisi edes todistaa.
Kyökkipsykologi vauhdissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.healthyplace.com/abuse/dissociative-identity-disorder/disso…
17 % psykiatrisen sairaalan potilaista on dissosiatiivinen häiriö... DID:iä arvellaan yleisesti olevan yhdellä sadasta, eli ei todellakaan kyse "sormilla laskettava määrä psykiatrian historiassa".
Luitko kokonaan linkittämääsi tekstiä? Tuossa jo heti ensimmäississä lauseissa todetaan, ettei DID:llä ole tarpeeksi todisteita ja tutkimuksia. Ne tutkimukset mitä on, ovat todella vähäisiä eivätkä tarpeeksi laajasti tehtyjä.
DID ei ole tarpeeksi tutkittu, ei tarpeeksi pitkään eikä tarpeeksi laajasti.
Onhan tämä ollut tunnustettu ilmiö jo pitkään psykiatrian historiassa, vaikka tätä pitäisikin tutkia vielä lisää.
Psykologian piireissä on paljon teorioita siitä miksi ihmiset käyttäytyvät niin kuin käyttäytyvät ja eri häiriöille, mutta ei se tarkoita sitä, ettäkö ne olisi todistettu olevan oikein. Tuo DID on hyvä esimerkki. Se on teoria, mutta ei kuitenkaan tarpeeksi laajasti tutkittu aihe. Esimerkiksi sitä, miten DID ilmenee varsinkin aivoissa ja miten nämä eri persoonat näkyvät aivoissa ei ole vielä todistettu laajoilla tutkimuksilla. Todennäköisesti tutkimukset perustuvat pääsäännöllisesti kuvailevaan tutkimukseen, jossa potilaat kertovat omakohtaisista kokemuksista, mutta nämä eivät ole millään tavalla todistettavissa.
Ja miten sinusta tämä tulisi ottaa huomioon? Esimerkiksi jos puhutaan tähän keskusteluun osallistujista?
Ettei kannata lähteä saman tien uskomaan omaavansa jakautuneen persoonan, joka selittäisi esimerkiksi omaa huonoo käytöstä. Joskus jos ihminen tahtoo, että hänellä olisi jokin mielenhäiriö, hän voi alkaa oireilemaan juuri lukemansa mielenhäiriön tavoin. Näin uskomukset saattavat vahvistua siitä, että kyseessä olisi tuo häiriö, vaikka kyseessä ei olisikaan kyseinen häiriö. Ja ettei kyseistä häiriötä ole tutkittu tarpeeksi, jotta sen olomassaoloa voisi edes todistaa.
Kyökkipsykologi vauhdissa.
Kriittistä ajattelukykyä suositellaan ihan muillekkin, kuin psykologeille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
htep kirjoitti:
Koko psykiatria on valeella ratsastavien ihmisten uskonto. Toivon todella, etta ne siteet; siteet, niin kuin "hieroglyfi"teksti mainitsee: Siteet nimelta: S-t jotka sitovat suutani, ne siteet tulen haittamaan sitojien kasvoille, niin etta puhun myos suullani, enka vain kirjoita taalta jostakin netin valityksella.
Tietysti toivon samaa jokaiselle ihmiselle maailmassa, etta heidan sidottu suunsa vapautuu. Etta Vale tuhotaan ikuisuudessa, ja siksi myos talla. Tassa maailmassa. Etta jokaisella ihmisella on siihen mahdollisuus.
Maan paalla:
M- TJA
siksi:
Taivaassa: M PET
Ja viimeistaan se tapahtuu: M PET.
Kerroin tuossa, etta olen( uskonnon kautta) hyvaksynyt itseeni suuren joukon eri "persoonallisuuksia". He ovat totuuden persoonia, JUMALUUKSIA ja tuottavat minulle voimaa ja iloa. He ajavat valeen ulos.
Siksi mitaan
https://en.wikipedia.org/wiki/Dissociative_identity_disorder
tuollaista psykiatrian kuvaamaa vikaa ei ole olemassa, vaan psykiatrian kuvaama vika on: Vale ja vale valeen sisalla, Psykiatria on se vale, joka pitaa itsensa vallassa olevaa sisallaan.
Ja se vale tulee pahuuden, eli kaarmeen suusta. Ja seuraus on:
Etta maailmassa olisi, (ja onkin) surua itkua sekaannusta epajarjestysta ja karsimysta. Ne ovat valeen seurauksia.
Psykiatria on oppi joka tulee niiden ihmisten suusta jotka ratsastavat valeella, ja he pitavat toisia valeella ratsastavia vallassaan.
Moneen osaan jakaantunut sydan ei ole vika. Vika seuraa siita, jos sydamessa valetta.
Miten on? Jos kaadat ruukkuun viinia ja mausteita, ei sen sisalto kai kuitenkaan ole kelvoton.
Mutta jos siella on jyvia ja akanoita ei elama kuitenkaan jatku kuin jyvista. Silloin sydamessa on ristiriita, ja se ei korjaannu muulla kuin silla, etta vain elama jatetaan jaljelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.healthyplace.com/abuse/dissociative-identity-disorder/disso…
17 % psykiatrisen sairaalan potilaista on dissosiatiivinen häiriö... DID:iä arvellaan yleisesti olevan yhdellä sadasta, eli ei todellakaan kyse "sormilla laskettava määrä psykiatrian historiassa".
Luitko kokonaan linkittämääsi tekstiä? Tuossa jo heti ensimmäississä lauseissa todetaan, ettei DID:llä ole tarpeeksi todisteita ja tutkimuksia. Ne tutkimukset mitä on, ovat todella vähäisiä eivätkä tarpeeksi laajasti tehtyjä.
DID ei ole tarpeeksi tutkittu, ei tarpeeksi pitkään eikä tarpeeksi laajasti.
Onhan tämä ollut tunnustettu ilmiö jo pitkään psykiatrian historiassa, vaikka tätä pitäisikin tutkia vielä lisää.
Psykologian piireissä on paljon teorioita siitä miksi ihmiset käyttäytyvät niin kuin käyttäytyvät ja eri häiriöille, mutta ei se tarkoita sitä, ettäkö ne olisi todistettu olevan oikein. Tuo DID on hyvä esimerkki. Se on teoria, mutta ei kuitenkaan tarpeeksi laajasti tutkittu aihe. Esimerkiksi sitä, miten DID ilmenee varsinkin aivoissa ja miten nämä eri persoonat näkyvät aivoissa ei ole vielä todistettu laajoilla tutkimuksilla. Todennäköisesti tutkimukset perustuvat pääsäännöllisesti kuvailevaan tutkimukseen, jossa potilaat kertovat omakohtaisista kokemuksista, mutta nämä eivät ole millään tavalla todistettavissa.
Ja miten sinusta tämä tulisi ottaa huomioon? Esimerkiksi jos puhutaan tähän keskusteluun osallistujista?
Ettei kannata lähteä saman tien uskomaan omaavansa jakautuneen persoonan, joka selittäisi esimerkiksi omaa huonoo käytöstä. Joskus jos ihminen tahtoo, että hänellä olisi jokin mielenhäiriö, hän voi alkaa oireilemaan juuri lukemansa mielenhäiriön tavoin. Näin uskomukset saattavat vahvistua siitä, että kyseessä olisi tuo häiriö, vaikka kyseessä ei olisikaan kyseinen häiriö. Ja ettei kyseistä häiriötä ole tutkittu tarpeeksi, jotta sen olomassaoloa voisi edes todistaa.
Moni todellakin tahtoo, että hänellä olisi joku mielenhäiriö... Nyt valot päälle! Ajattelitko yhtään ennen kuin kirjoitit kommenttisi? 😲
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.healthyplace.com/abuse/dissociative-identity-disorder/disso…
17 % psykiatrisen sairaalan potilaista on dissosiatiivinen häiriö... DID:iä arvellaan yleisesti olevan yhdellä sadasta, eli ei todellakaan kyse "sormilla laskettava määrä psykiatrian historiassa".
Luitko kokonaan linkittämääsi tekstiä? Tuossa jo heti ensimmäississä lauseissa todetaan, ettei DID:llä ole tarpeeksi todisteita ja tutkimuksia. Ne tutkimukset mitä on, ovat todella vähäisiä eivätkä tarpeeksi laajasti tehtyjä.
DID ei ole tarpeeksi tutkittu, ei tarpeeksi pitkään eikä tarpeeksi laajasti.
Onhan tämä ollut tunnustettu ilmiö jo pitkään psykiatrian historiassa, vaikka tätä pitäisikin tutkia vielä lisää.
Psykologian piireissä on paljon teorioita siitä miksi ihmiset käyttäytyvät niin kuin käyttäytyvät ja eri häiriöille, mutta ei se tarkoita sitä, ettäkö ne olisi todistettu olevan oikein. Tuo DID on hyvä esimerkki. Se on teoria, mutta ei kuitenkaan tarpeeksi laajasti tutkittu aihe. Esimerkiksi sitä, miten DID ilmenee varsinkin aivoissa ja miten nämä eri persoonat näkyvät aivoissa ei ole vielä todistettu laajoilla tutkimuksilla. Todennäköisesti tutkimukset perustuvat pääsäännöllisesti kuvailevaan tutkimukseen, jossa potilaat kertovat omakohtaisista kokemuksista, mutta nämä eivät ole millään tavalla todistettavissa.
Ja miten sinusta tämä tulisi ottaa huomioon? Esimerkiksi jos puhutaan tähän keskusteluun osallistujista?
Ettei kannata lähteä saman tien uskomaan omaavansa jakautuneen persoonan, joka selittäisi esimerkiksi omaa huonoo käytöstä. Joskus jos ihminen tahtoo, että hänellä olisi jokin mielenhäiriö, hän voi alkaa oireilemaan juuri lukemansa mielenhäiriön tavoin. Näin uskomukset saattavat vahvistua siitä, että kyseessä olisi tuo häiriö, vaikka kyseessä ei olisikaan kyseinen häiriö. Ja ettei kyseistä häiriötä ole tutkittu tarpeeksi, jotta sen olomassaoloa voisi edes todistaa.
Kyökkipsykologi vauhdissa.
Kriittistä ajattelukykyä suositellaan ihan muillekkin, kuin psykologeille.
Suosittelen sinua perehtymään traumoja käsittelevään kirjallisuuteen ennen kuin tulet tänne suoltamaan mutuiluasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.healthyplace.com/abuse/dissociative-identity-disorder/disso…
17 % psykiatrisen sairaalan potilaista on dissosiatiivinen häiriö... DID:iä arvellaan yleisesti olevan yhdellä sadasta, eli ei todellakaan kyse "sormilla laskettava määrä psykiatrian historiassa".
Luitko kokonaan linkittämääsi tekstiä? Tuossa jo heti ensimmäississä lauseissa todetaan, ettei DID:llä ole tarpeeksi todisteita ja tutkimuksia. Ne tutkimukset mitä on, ovat todella vähäisiä eivätkä tarpeeksi laajasti tehtyjä.
DID ei ole tarpeeksi tutkittu, ei tarpeeksi pitkään eikä tarpeeksi laajasti.
Onhan tämä ollut tunnustettu ilmiö jo pitkään psykiatrian historiassa, vaikka tätä pitäisikin tutkia vielä lisää.
Psykologian piireissä on paljon teorioita siitä miksi ihmiset käyttäytyvät niin kuin käyttäytyvät ja eri häiriöille, mutta ei se tarkoita sitä, ettäkö ne olisi todistettu olevan oikein. Tuo DID on hyvä esimerkki. Se on teoria, mutta ei kuitenkaan tarpeeksi laajasti tutkittu aihe. Esimerkiksi sitä, miten DID ilmenee varsinkin aivoissa ja miten nämä eri persoonat näkyvät aivoissa ei ole vielä todistettu laajoilla tutkimuksilla. Todennäköisesti tutkimukset perustuvat pääsäännöllisesti kuvailevaan tutkimukseen, jossa potilaat kertovat omakohtaisista kokemuksista, mutta nämä eivät ole millään tavalla todistettavissa.
Ja miten sinusta tämä tulisi ottaa huomioon? Esimerkiksi jos puhutaan tähän keskusteluun osallistujista?
Ettei kannata lähteä saman tien uskomaan omaavansa jakautuneen persoonan, joka selittäisi esimerkiksi omaa huonoo käytöstä. Joskus jos ihminen tahtoo, että hänellä olisi jokin mielenhäiriö, hän voi alkaa oireilemaan juuri lukemansa mielenhäiriön tavoin. Näin uskomukset saattavat vahvistua siitä, että kyseessä olisi tuo häiriö, vaikka kyseessä ei olisikaan kyseinen häiriö. Ja ettei kyseistä häiriötä ole tutkittu tarpeeksi, jotta sen olomassaoloa voisi edes todistaa.
Moni todellakin tahtoo, että hänellä olisi joku mielenhäiriö... Nyt valot päälle! Ajattelitko yhtään ennen kuin kirjoitit kommenttisi? 😲
Tuo on ihan yleinen ilmiö, mistä syystä sanotaan, ettei ihmiset saisi diagnosisoida itseään tai toisiaan. Monet lähtevät etsimään syitä ongelmilleensa ja usein uskovat, että syyt saattavt selittyä tietyllä mielenhäiriöllä. Yleisemmin henkilöt mielummin valitsevat sosiaalisesti hyväksytyt (kuten ADHD, asperger, masennus) mielenhäiriöt sen sijaan, kuin esimerkiksi skitsofrenian. DID on alkanut myös nousemaan tälläiseksi muoti mielenhäiriöksi, jolla selitetään omaa käyttäytymistään. ADHD ja Asperger ovat pitkään olleet "muoti mielenhäiriötä" sen takia, koska nettipalstioila on pitkään ollut sellainen myytti, että ADHD tai Aspergerit olisivat jotenkin muita ihmisiä älykkäämpiä tai taitavampia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.healthyplace.com/abuse/dissociative-identity-disorder/disso…
17 % psykiatrisen sairaalan potilaista on dissosiatiivinen häiriö... DID:iä arvellaan yleisesti olevan yhdellä sadasta, eli ei todellakaan kyse "sormilla laskettava määrä psykiatrian historiassa".
Luitko kokonaan linkittämääsi tekstiä? Tuossa jo heti ensimmäississä lauseissa todetaan, ettei DID:llä ole tarpeeksi todisteita ja tutkimuksia. Ne tutkimukset mitä on, ovat todella vähäisiä eivätkä tarpeeksi laajasti tehtyjä.
DID ei ole tarpeeksi tutkittu, ei tarpeeksi pitkään eikä tarpeeksi laajasti.
Onhan tämä ollut tunnustettu ilmiö jo pitkään psykiatrian historiassa, vaikka tätä pitäisikin tutkia vielä lisää.
Psykologian piireissä on paljon teorioita siitä miksi ihmiset käyttäytyvät niin kuin käyttäytyvät ja eri häiriöille, mutta ei se tarkoita sitä, ettäkö ne olisi todistettu olevan oikein. Tuo DID on hyvä esimerkki. Se on teoria, mutta ei kuitenkaan tarpeeksi laajasti tutkittu aihe. Esimerkiksi sitä, miten DID ilmenee varsinkin aivoissa ja miten nämä eri persoonat näkyvät aivoissa ei ole vielä todistettu laajoilla tutkimuksilla. Todennäköisesti tutkimukset perustuvat pääsäännöllisesti kuvailevaan tutkimukseen, jossa potilaat kertovat omakohtaisista kokemuksista, mutta nämä eivät ole millään tavalla todistettavissa.
Ja miten sinusta tämä tulisi ottaa huomioon? Esimerkiksi jos puhutaan tähän keskusteluun osallistujista?
Ettei kannata lähteä saman tien uskomaan omaavansa jakautuneen persoonan, joka selittäisi esimerkiksi omaa huonoo käytöstä. Joskus jos ihminen tahtoo, että hänellä olisi jokin mielenhäiriö, hän voi alkaa oireilemaan juuri lukemansa mielenhäiriön tavoin. Näin uskomukset saattavat vahvistua siitä, että kyseessä olisi tuo häiriö, vaikka kyseessä ei olisikaan kyseinen häiriö. Ja ettei kyseistä häiriötä ole tutkittu tarpeeksi, jotta sen olomassaoloa voisi edes todistaa.
Kyökkipsykologi vauhdissa.
Kriittistä ajattelukykyä suositellaan ihan muillekkin, kuin psykologeille.
Suosittelen sinua perehtymään traumoja käsittelevään kirjallisuuteen ennen kuin tulet tänne suoltamaan mutuiluasi.
Pelkästään traumat ovat aika pieni alue koko psykologiasta, jos nyt ihan oikeasti aletaan miettiä ihmisten mieltä, miten persoonallisuudet syntyvät ja niinedespäin. Pelkästään traumoista lukeminen voi antaa todella yksinkertaisen kuvan asioista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.healthyplace.com/abuse/dissociative-identity-disorder/disso…
17 % psykiatrisen sairaalan potilaista on dissosiatiivinen häiriö... DID:iä arvellaan yleisesti olevan yhdellä sadasta, eli ei todellakaan kyse "sormilla laskettava määrä psykiatrian historiassa".
Luitko kokonaan linkittämääsi tekstiä? Tuossa jo heti ensimmäississä lauseissa todetaan, ettei DID:llä ole tarpeeksi todisteita ja tutkimuksia. Ne tutkimukset mitä on, ovat todella vähäisiä eivätkä tarpeeksi laajasti tehtyjä.
DID ei ole tarpeeksi tutkittu, ei tarpeeksi pitkään eikä tarpeeksi laajasti.
Onhan tämä ollut tunnustettu ilmiö jo pitkään psykiatrian historiassa, vaikka tätä pitäisikin tutkia vielä lisää.
Psykologian piireissä on paljon teorioita siitä miksi ihmiset käyttäytyvät niin kuin käyttäytyvät ja eri häiriöille, mutta ei se tarkoita sitä, ettäkö ne olisi todistettu olevan oikein. Tuo DID on hyvä esimerkki. Se on teoria, mutta ei kuitenkaan tarpeeksi laajasti tutkittu aihe. Esimerkiksi sitä, miten DID ilmenee varsinkin aivoissa ja miten nämä eri persoonat näkyvät aivoissa ei ole vielä todistettu laajoilla tutkimuksilla. Todennäköisesti tutkimukset perustuvat pääsäännöllisesti kuvailevaan tutkimukseen, jossa potilaat kertovat omakohtaisista kokemuksista, mutta nämä eivät ole millään tavalla todistettavissa.
Ja miten sinusta tämä tulisi ottaa huomioon? Esimerkiksi jos puhutaan tähän keskusteluun osallistujista?
Ettei kannata lähteä saman tien uskomaan omaavansa jakautuneen persoonan, joka selittäisi esimerkiksi omaa huonoo käytöstä. Joskus jos ihminen tahtoo, että hänellä olisi jokin mielenhäiriö, hän voi alkaa oireilemaan juuri lukemansa mielenhäiriön tavoin. Näin uskomukset saattavat vahvistua siitä, että kyseessä olisi tuo häiriö, vaikka kyseessä ei olisikaan kyseinen häiriö. Ja ettei kyseistä häiriötä ole tutkittu tarpeeksi, jotta sen olomassaoloa voisi edes todistaa.
Moni todellakin tahtoo, että hänellä olisi joku mielenhäiriö... Nyt valot päälle! Ajattelitko yhtään ennen kuin kirjoitit kommenttisi? 😲
Tuo on ihan yleinen ilmiö, mistä syystä sanotaan, ettei ihmiset saisi diagnosisoida itseään tai toisiaan. Monet lähtevät etsimään syitä ongelmilleensa ja usein uskovat, että syyt saattavt selittyä tietyllä mielenhäiriöllä. Yleisemmin henkilöt mielummin valitsevat sosiaalisesti hyväksytyt (kuten ADHD, asperger, masennus) mielenhäiriöt sen sijaan, kuin esimerkiksi skitsofrenian. DID on alkanut myös nousemaan tälläiseksi muoti mielenhäiriöksi, jolla selitetään omaa käyttäytymistään. ADHD ja Asperger ovat pitkään olleet "muoti mielenhäiriötä" sen takia, koska nettipalstioila on pitkään ollut sellainen myytti, että ADHD tai Aspergerit olisivat jotenkin muita ihmisiä älykkäämpiä tai taitavampia.
Kuule, paljon isompia ongelma on se, että ihmiset eivät hae mt-ongelmiinsa apua. Suksi nyt suolle jankuttamasta muotidiagnooseista. Tuon sanan käyttö mielenterveysongelmien yhteydessä on varma merkki siitä, että kirjoittajana on trolli.
Koko psykiatria on valeella ratsastavien ihmisten uskonto. Toivon todella, etta ne siteet; siteet, niin kuin "hieroglyfi"teksti mainitsee: Siteet nimelta: S-t jotka sitovat suutani, ne siteet tulen haittamaan sitojien kasvoille, niin etta puhun myos suullani, enka vain kirjoita taalta jostakin netin valityksella.
Tietysti toivon samaa jokaiselle ihmiselle maailmassa, etta heidan sidottu suunsa vapautuu. Etta Vale tuhotaan ikuisuudessa, ja siksi myos talla. Tassa maailmassa. Etta jokaisella ihmisella on siihen mahdollisuus.
Maan paalla:
M- TJA
siksi:
Taivaassa: M PET
Ja viimeistaan se tapahtuu: M PET.