Joulukuiset 2013

Tein testin heti sinä päivänä kun olisi pitänyt menkkojen alkaa, ihana ihana haalea viivahan siellä oli. Yleensä en ole edes vaivautunut enää testejä tekemään koska niin pitkä yritys takana, mutta nyt oli viikon ajan pientä nipistelyä ollut mahassa :)) Maanantaina eka neuvola, jännää! La olisi laskureiden mukaan 2.12. :)

Onnittelut kaikille plussanneille! :)

Täältä liittyisi joukkoon yksi plussannut lisää, laskettu aika olisi 11.12.13 :)  Plussasin 4.4 selkeän plussan ja oireitakin löytyy jonkin verran, nuhainen olo, rinnat arat ja turvonnut masu sekä menkkamaiset tunteet välillä :) En ole vielä ehtinyt/ uskaltanut kauheasti iloita asiasta vaan olen yrittänyt mennä päivä kerrallaan tämän alun. Takana kaksi varhaista keskenmenoa, jotka kummittelevat mielessä, enkä tahtoisin koko samaa henkistä tuskaa uudestaan. 

Lapsi kuitenkin tulisi olemaan minulle ja avopuolisolleni ensimmäinen :) Kenellekään en ole uskaltanut kertoa vaan vasta sitten kun on käyty ensimmäisen kerran ultrassa. Vaikka voin sanoa että muutaman kerran on meinannun vanhemmille lipsahtaa mutta vielä on saatu pidettyä itsellämme tieto.

rv 5+1

Heippa! aattelinpa ryhdistäytyä ja kirjoittaa...mulla kans ollu ihan hirvee pallo olo kokoajan, kuvotusta ja tissit olleet todella arat ja kihelmöineet (todella ikävä tuntuista,onneks on jjo hellittänyt vähän) ensimmäinen neuvola ois 30.4,edelleen hirveen epäuskoinen olo et on raskaana,kokoajan ramppaan vessassa tarkistamassa etten vaan vuoda kun kuitenkin monta keskenmenoa takana ja yksi lapsi tehty keinohed,mutta täytyy toivoa että nyt kaikki menisi hyvin!

rv 5+5

Olipas kiva jutella tänään tulevan neuvolatätskyn kanssa! Kyselin siis hiivan hoidosta yms. en nimittäin tahdo riskeerata yhtään mitään. Onnitteli hurjasti ja oli muutenkin niin mukavan oloinen, tulin oikeasti hyvälle tuulelle tuosta puhelusta! Pari viikkoa olen ollut todella väsynyt. En jaksa lukea pääsykokeisiin jotka ovat n.kuukauden päästä. Enkä pahemmin siivota. Nyt illalla oli otettava niskasta kiinni ja 2 koneellista pyykkiä hujahti ja noh oli vähän muutakin laiteltavaa. 

Voi kun toivoisin että aika menisi nopeammin ja pääsisi ultraan yms, ja vatsa alkaisi kasvamaan. Voisi vain nauttia raskaudesta, mutta ei. En varmasti ole ainoa joka jännittää että kaikki menisi hyvin. Pakko turvautua näihin sanoihin; " Odottavan aika on pitkä, mutta sitäkin palkitseva." 

rv korjaus edelliseen viestiin (5+5) ja eikun jatkamaan kurjaa siivousurakkaa. Ikkunat jätän myöhemmälle!!

lloora rv 5+6

Täällä uusi ilmoittautuu varovasti mukaan :) Pikkukolmosta odotellaan, la 15.12.

Varhaisultraa olisi tarkoitus varata parin viikon päähän.

syyselo ja toukka 4+6

Moikka joulukuiset!

eipä ole tullut kirjoiteltua sitten esittelyn... Kiitos meltsu että muistat ja kyselet perään :) kovin epätodelliselta tuntuu, että olisi raskaana, kun kaikki tapahtui kuitenkin niin nopeasti kun vain yhdet kuukautiset tulivat keskenmenon jälkeen (joka siis tapahtui vasta 18. Rv:lla). Siinä oli niin iso surutyö tehtävänä ja päänuppi oli aika sekaisin että nyt ei kyllä uskalla paljon iloa lunastaa etukäteen. Olen kyllä iloinen ja ihan hyvältä tuntuu mutta samalla huomaan, että elän aika "in denial" eli en uskalla oikein uskoa tähän vielä. Huomaan miehessä ihan saman, jotenkin kai sitä yrittää suojella itseään. Puhutaan tyyliin "jos olen raskaana" ja näin.

Oireista: Maha on kyllä hirveä pallo, tosi paljon turvottaa siis etenkin iltaisin. Tuntuu että maha ei ihan edes ehtinyt palautua ennen uutta raskautta ja mulla nyt on aina pieni pömppömaha vaikka ihan hoikka olenkin. Vatsatauti tuli sairastettua koko perheen voimin tuossa alkuviikolla enkä nyt oikein tiedä onko siitä jäänyt vielä pahoinvointia vai onko tämä nyt raskaudesta johtuvaa. Janottaa edelleen ja pissattaa, ja väsyttää. Rinnat on aika normaalit, vähän välillä tuntuvat raskailta vaikka näyttävät normaaleilta eikä semmoista kipua ole mitä ekassa ja tokassa raskaudessa esiintyi, ja onkin joka raskauden myötä vähentynyt. pari viikkoa pitäis vielä malttaa varhaisultraan niin ollaan taas vähän viisaampia. Neuvolaan en ole vielä soittanut... Ehkä vasta sitten ultran jälkeen, en oikein osaa päättää että soittaisko jo kutienkin. Mulla on niin mukava neuvolatäti että olis ihan kiva käydä hänen kanssaan juttelemassa myös tuosta keskenmenosta... Kattellaan.

voikaahan hyvin, joulukuiset!

sabriina rv 5+6

Todella varovasti hiivin tänne.

Eilen illalla maitokaupasa käteeni jäi Pregcheck:in liuska paketti. Illalla malttamattona en kyenyt pitämään sormiani erossa ja tein testin. Tuloksena hennon hento haamu. Lupasin itselleni, että toisen ten vasta sunnuntaina jolloin kuukautisten tulisi oikeasti alkaa. No eihän se onnistunut, vaan aamulla oli ihan pakko katsoa, mitä aamupissa kertoo.

KAKSI VIIVAA piirtyi. Toinen vielä hento, mutta selkeä vaaleanpunainen viiva kumminkin =)

Perheessä kolme lasta (kaksi lähes aikuista ja yksi eskarilainen) sekä helmikuun alussa koettu keskenmeno. Ikää itsellä ja miehellä jo 37 ja risat, eli jo iänkin puolesta, aiemman keskenmenon ja tietenkin näin varhaisen plussan vuoksi varovasti liityn porukkaan. Poiskaan en malta pysyä.

Laskettuaika pienelle tonttuselle näyttäisi olevan 22.12.2013

Tarrasukkia ja vauvaliimaa kaikille meille tonttuja odottaville toivotellen!

Tarrasukka 3+5

Sabriina: On kiva vähän lueskella muiden joulukuisista kuumeilijoista plussanneiden juttuja:) Ollaan aikalailla samoilla päivillä menossa, vain päivän ero la:ssa. Täällä myös ihan samalla tavalla vaan tuo epätodellinen olo jatkuu, kun mikään ei oikeastaan ole muistuttamassa raskaudesta. VAin nuo sillointällöin tuntuvat lievät vihlaisut noustessa. Eipä juuri muuta. Paitsi, että eilen tuntui kokoajan olevan nälkä ja jotain piti kokoajan keksiä syötäväksi. Paha olo ei tullut, teki vaan mieli:) Katsotaan nyt miten nämä oireet tästä kehittyvät. Toisaaltahan se olisi ihanaa, jos ei tarvitsisi ikävistä oireista kärsiä, mutta toisaalta se kyllä tässä ihan alkuraskaudessa antaisi vähän kuitenkin uskoa tähän raskauteen. Meillä myös vähän samalla tavalla puhutaan varovasti tästä raskaudesta. Tai no lähinnä omalta osaltani, kun mies tuntuu olevan paljon luottavaisemmalla mielellä. On kai miehelle helpompaa olla stressaamatta asiasta vielä näin alkuvaiheessa, kun tässä kohtaa raskaus todellakin on enemmän vielä naisen juttu ja mies pääsee mukaan vasta, kun alkaa vatsa kasvamaan ja liikkeet tuntumaan kädellä. Kiva, kun uskalsit tulla taas pistäytymään:)

Tarrasukka: Jee, lisää tuttuja joulukuisten kuumeilijoiden joukosta:) Onnea kovasti plussasta!

Meltsu12 rv 5+5

Ihana ku ollaan kaikki aika epätodellisilla fiiliksillä menossa mukana! :)

Mutta eihän tuo oo ihmekään! ;)

Suuret onnittelut uusille joulukuisille! Ja tervetuloa.

Sabriina, olen todella pahoillani aiemmasta keskenmenostasi. Toivotaan, että tämä raskaus toisi onnellisen lopputuloksen. :)

Tunnistan itestäni paljon samoja fiiliksiä kuin mitä sulla on. Puhun "jos olen raskaana" ja odotan sitä, että parin viikon päästä se mulle kerrotaan, että onko siellä joku sinnikäs vai ei. Sen jälkeen voin huokaista seuraavan kerran sitten 12. viikon jälkeen ja sitten ehkä ku raskausviikkoja on niin paljon, että tonttunen selviäis jo kohdun ulkopuolella vaikka syntyiskin epätonttumaiseen aikaan, eli siis liian aikasin. :)

Mutta tosiasiassa, eihän elämää kannate peläten elää. :) Eikä tämä munkaan ole sellaista aktiivista pelkoa, vaan lähinnä just kieltämistä, josta siekin Sabriina puhuit. Että ei kävis niin kipiää, jos tämä ei kannakaan..

Sehän on kyllä ihan peee-puhetta, että ei sattuis ku sitä se tekee kuitenkin, joten toisaalta.. pitäskö vain elää tässä ja nyt. Tänään olen raskaana. Sano kuka mitä halusi! :)

Ehottomasti, jos susta yhtään tuntuu niin oo yhteydessä neuvolaan. Helpottaa suuresti kun saa puhua kaikkea sitä surua ja pelkoa pois niin sitten saattaa ehkä herätä nauttimaan tästä raskaudesta, täysin rinnoin. :) Tsemppiä kovasti!

Lloora: Oon kuullut, että raskauden aikana helposti iskee hiiva ja että se on vaikea häätää. Sanoiko lääkäri, että ihan normiapteekki hiivalääkkeitä saa käyttää, vai?

M4mm4: Joko kävit neuvolassa? Oliko antoisa reissu? :)

Omia oireita: olen niagara. valkovuodon määrä on aikamoinen..
 Rinnat on nyt jo niin kipiät, että mahallaan ei kannate nukkua, eikä tuo mahakaan siitä juuri tykkää. Alamahassa on paineen tunnetta ja turvotusta aikalailla, iltaisin olen sievä pallero, aamulla maha voi olla melko litteäkin. Kummallisia maku/haju-havaintoja.. Aivan kuin maistais ja haistais tietyt asiat tarkemmin ku ennen..?

ntihulivili 5+0

Täällä taas pitkästä aikaa. Tännekin on rantautunut oireita lisää, rinnat on välillä tosi turvoksissa ja kovat joistain kohdista, aratkin ne on hieman mutta kovin arkuus on jo mennyt ohi. Ikenet vuotaa verta joka kerta kun pesen hampaita ja eilen sain suuhun haavoja siitä hyvästä kun erehdyin syömään muutaman tortillasipsin.

Kovana sokerihiirenä nyt ei ole oikeastaan minkäänlaisia himoja mihinkään epäterveelliseen ruokaan, vaikka kyllä ne vieläkin maistuu jos niitä on tarjolla, mutta ei sellaista pakottavaa tarvetta saada äkkiä jotain makeaa tms. Tekee mieli syödä terveellisesti, ja siitäkös onkin tullut hyvä mieli! Harvemmin näin päin. :) Jonkinlaista pahoinvoinnin poikastakin olen ollut havaitsevinani etenkin silloin kun on nälkä, ja joskus ajatus jostain ruuasta yököttää. Nälkä tulee nykyään nopeammin.

Mahdanko muuten olla nuorin täällä? En ole ikääni tainnut mainitakaan esittelyssä, mutta tänään tulee mittariin 21 vuotta ja mies on 23-vuotias.

Tunafishu ja viikot todennäköisesti jotain väliltä 5+0 - 6+0

Minä olen 27 ja mieheni 22 :) Pari päivää on mennyt kotona itkiessä, kun tullut ajatuksia että tämä on nyt jokin tuulimuna raskaus tai muuta, ei tämä voi olla todellista- tunne päällä kokoajan :( 23pv ultra, että siellä sitten viimeistään selviää. ISO huokaus!

Mä en kestänyt enää, mun oli pakko varata yksityiselle aika ultraan! Ne ihan alussa kokemani sietämättömät viiltävät kivut ja muutenkin tää epätodellinen olo tekee mut välillä ihan hulluksi, ja vaikka mies onkin sitä mieltä, että kyllä kaikki on hyvin ja jaksetaan odottaa sinne toukokuun 18. päivään neuvolan np-ultraan (sehän on huisin kaukana!), mä halusin käydä jo aiemmin tarkistuttamassa, että kaikki on hyvin. 

Aluksi olin varaamassa aikaa ihan vain alkuraskauden ultraan eli ensi viikolle, joka on mun 8. raskausviikko, mutta siellä ne sanoivatkin, että jo 9. viikolla voidaan tehdä np-ultra. Tuli mulle aivan yllätyksenä! Lisäksi kuulemma np-ultrasta saa kela-korvauksen, mutta ei enää nykyään alkuraskauden ultrasta. 

Joten, mulla on aika varattu 25.4. torstaina Femedaan Fredrika Forsskåhlille np-ultraan. Silloin viikkoja on 8+4. 

Nyt mua alkoi sitten mietityttää, että saanko mä silti mennä sinne neuvolan np-ultraan, joka on siis jo varattu toukokuulle? Haluaisin tietysti mennä, koska onhan se öpö ihan eri kokoinen ja kehittyneempi viikolla 12 kuin viikolla 9. Mutta siis jos ne jo yksityisellä katsoo sen niskaturvotuksen, niin pitäisikö mun ainakin sanoa siellä neuvolan järkkäämässä ultrassa, että oon jo periaatteessa käynyt ko. ultrassa? Vai onko vain ns. parempi, että on parikin ultraa toisiaan vahvistamassa? 

Anteeksi nää mun tyhmät ajatukseni, jotenkin aloin vaan epäillä että mitäs nyt, olenko mä vielä kuitenkin oikeutettu tuohon neuvolan np-ultraan vaikka kävisinkin jo etukäteen samassa ultrassa yksityisellä :P

Kiitos mielipiteistänne!

ps. mua väsyttää päivä päivältä enemmän ja enemmän. Tuntuu, etten pysy kohta enää ollenkaan hereillä. Eilen nukuin yli 4 h päikkärit! Ja huono olo se vain jatkaa kiusaamistaan. 

tunafishu: Itsellä ikää 19 ja miehellä 21 ja näillä mennään! :))

usvaneito: Ultra asiaan, luulen että se on niin kuin itse tahdot tehdä ;)

Tänään hyvä päivä, virtaa on paljon. Janottaa vaan, töihin matka käy JEI! 

Töiden jälkeen jatkuu siivoaminen ja ylimääräisen huoneen remontoiminen.

lloora 6+0

Ntihulivili: Käytiin eilen juu neuvolassa. Varasin aikoinani sen neuvolan eri tädiltä ku kenen luona eilen käytiin ja se vähän ihmetteli että miten näin aikaisille viikoille oli aika varattu. Sanoin että jaa-a, se toinen täti sen ajan antoi :)

No mutta ihan perusjutut käytiin läpi, hb, verenpaine ja paino otettiin ja neuvolakortti täytettiin. En edes tiennyt että sellaista mahdollisuutta tuolla neuvolassa on mutta sain ens viikolle ajan neuvolalääkäriin ja neuvolassa on kuulemma joku ultra-laite jolla katsotaan sitten samalla. Veikkaan että se on sellainen aatamin aikainen mutta olisihan se vaan niin ihanaa jos se olisi tarpeeksi hyvä jotta näkisi Pörriäisen siellä kellivän. Sitten ehkä jo hieman uskaltaisi uskoa tähän raskauteen.

Pahoinvointi senkun jatkuu ja pitää aikalailla makuu asennossa :( mutta eipä tälle oikein mitään voikaan joten sinnitellään. Oksentaa ei tarvitse ainakaan vielä joten toivotaan että tällaisena pysyy.

Itsellähän ei ole kuin 3 lasta ennestään niin tuntuu vähän hassulta tällaista kysyä mutta kun viime raskaudesta on kuitenkin niin monta vuotta aikaa että ajattelin kysyä teiltä joilla ne on tuoreemmassa muistissa että: Milloin masu alkaa näkymään? Millä viikoilla suurinpiirtein. Olen normipainon yläpäässä joten mahaa on omastakin takaa muttei mitenkään kamalasti.

M4mm4 6+3

Oireista näemmä käyty keskustelua, joten tässä omiani. Oulaatio oli tosi sähäkän nopea ja kipuilu kovaa, limat hyvin selkeästi tunnistettavissa. Oviksen jälkeen masussa muutaman päivän lähes omituisen seesteinen olo. Jo tämän jälkeen alkoi omituinen jomotus, joka kohdistui tuonne kohdun alueelle. Tämä vinkeä tunne on jatkunu päivittäin oviksen jälkeen. Hyvin nopeesti alko myös kokkareinen valkovuoto, jonka tulkitsin hiivaksi, mutta kutina katosi ennen kun kerkesin hankkimaan lääkkeitä apteekista (hiiva itsellä ollut vain 2x elämän aikana ja nekin raskausaikana).  Rinnat alkoi tasaseen kipeytymään n.reilu viikko sitten. Huono olo voimistunu, ei minkään moista oksentelua, mutta ruokahalu hukassa ja jos syömisestä en oo riittävästi huolehtinut, niin verensokerien tasaaminen on tosi työlästä, tärinä voi jatkua tunninkin.

Mutta tosiaan kaikki vielä kovin alussa ja jokaisesta asiasta onnistuu stressaamaan. Suurin epäilystä herättävä on tämä rintojen arkuus, alkuun se voimistu päiväpäivältä, mutta nyt se on lähinnä aaltomaista. Ajoittain kiristää ja ovat todella kosketusarat, mutta sitten yhtäkkiä tuntemukset lähes nolla (juu tottahan toki niitäkin tarttee vähän väliä salaa kourasta ja miettiä miltä tuntuu). Onko Teillä oireet jatkuvat vai voiko noimkim fyysinen oire kun rintojen arkuus tulla ja mennä jopa useampaan kertaan päivän aikana?
En kuollaksenikaan muista miten nämä oireet on aiemmissa raskauksissa käyttäytyneet.

Isukki nähny mun kropassa raskauden jo ennenku se ois ollut edes mahdollista, mutta uskompa, että se vaan ollut hienovarainen tapa sanoa että kulta sinusta on tullut pullukka ;) Toki monin muinkin keinoin asiaa perustellu, mutta tärkeintä tässä lienee se, että pääsee pienen kiusailun kautta taas takaisin vauvan teon positiivisiin ajatuksiin. Menetetty lintunen oli miehelle ehkä jopa raskaampi kokemus kuin itselleni tai ainakin hänen oli selvästi vaikeampi sitä käsitellä.

Tarrasukka 3+5

Heipat kaikille!

Täällä oireet kans lisääntyneet.. Etova olo vaan voimistuu vaikka aluksi luulin, että se saattaa johtu töissä jylläävästä vatsataudista mutta kyllä tämä nyt taitaa olla raskaudesta johtuvaa. Tuntuu ettei mikään maistu, mutta nälkä on koko ajan. Rinnat ovat todella arat ja kasvaneet jo nyt ihan valtavasti. Välillä kuitenkin hyvin epätodellinen fiilis täälläkin.. että sitä oikeasti ollaan raskaana :)

ntihulivili; mulla kans valkovuodon määrä on lisääntynyt ja alushousut vähän väliä vaihdossa. Melkeinpä samoja oireita mullakin ku sulla.. juuri tuo maham turvotuskin. Aamulla saattaa olla ihan suhteellisen normaali mutta illalla pam! ihan kamala pallo :)

Mulla on ikää 25 vuotta ja miehelläni 30. Olisi mukava tietää suurinpiirtein mistä päin suomea kukakin on.. :)

nannimamma 6+0

M4MM4: Ihan kiva, että on mahdollisuus ultraan ihan ilmaiseksi neuvolan kautta jo noin aikaisessa vaiheessa. Usvaneito, kun joutuu menmään yksityiselle saamaan mielenrauhan ja varmasti monella muullakin sama tilanne. Minusta on vähän periaatteessa väärin, että ihan asuinpaikan mukaan määräytyy, kenellä on oikeus päästä ultrattavaksi ja tarkistuttamaan vauvan vointi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, kun samaan aikaan monet muut joutuu kärvistelemään sinne viikolle 12 asti np -ultraan tai sitten maksamaan itsensä kipeäksi yksityisellä. Epäreilua;) Kun tuo ultra on vieläpä aika helppoa tekniikkaa joten en tosiaan usko sen laitteen myöskään olevan kovin kallis etteikö niitä voisi hankkia useammillekin neuvoloille. Tai sitten voisi vaikka tehdä lähetteen sellaiseen paikkaan, missä se laite jo on. Siinä neuvolassa siis, jossa itse käyn, ei ole tuota ultra-mahdollisuutta ja siksi täällä vauhkoan:) Ärsyttävää! Olen sen verran kova stressaamaan ja huoestumaan, että haluaisin todellakin saada sen mielenrauhan jo ennen viikkoa 12 enkä malttaisi ykityiselle mennä. Ei se varsinaisesti taloutta kaataisi, mutta en mennyt esikoisestakaan ja mies on sitä vastaan kun on niin varma, että kaikki on hyvin. Jotenkin esikoisestakin sinne np-ultraan asti sain sinniteltyä joten kaipa tämäkin piina jotenkin selvitetään.

Meillä esikoinen kuumeilee taas, ei kylläkään muuten huomaa kuin että on tuo ruokahalu aika nollissa ja yö piti saada nukkua äitin kainalossa. Leikkiä onneksi jaksaa ja on ihan hyväntuulinen. Tässä siis vähän muuta ajateltavaa itselleni, kun pitää tuota pikkuneitiä jaksaa hoidella:) Toisaalta, olisin niiiin onnellinen, kun saisin itsekin tuollaiset 4 tunnin päikkärit ottaa, joista Usvaneito mainitsi. Kateellinen:) Väsymystä täälläkin, mutta on kyllä tuo huonosti nukuttu yökin takana, joten ei kyllä suoraan voi laittaa raskauden piikkiin. Koskas minulla mahtaa niit oireita ilmaantua? Muilla tuntuu niitä olevan jo iso kasa ja itsellä olo edelleen normaali. Mahtaakohan mitään vauvaa nyt sitten ollakaan:(

Nannimamma: Voin sen verran valottaa, että olen itse Länsi-Suomesta;)

Ja kun nyt muut tuon ikänsä ja miehen iän on maininnut(taisin mainita jo ilmoittautuessani tänne) niin olen itse 25 ja mies täyttää ensi kuussa 28. Esikoistytär siis vuoden.

Jos noita oireita oikein haen niin vatsa on todella sekaisin ollut taas tänään. Oikeastaan koko raskauden ajan ollut enemmän tai vähemmän sekaisin ja välillä tulee näitä päiviä, että on todella sekaisin. iime raskaudessa hemoglobiinini laski todella alhaiseksi ja olisi pitänyt rautaa syödä, mutta se vaan aiheutti kamalan paljon vatsaongelmia. Nyt varmaan pitäisi taas rautaa alkaa jo valmiiksi syömään, mutta en uskalla, kun vatsa muutenkin kovin kipeä. Yritän syödä paljon rautaa sisältäviä ruokia, jos vaikka sillä saisi tuon hemoglobiinin pysymään suht normaalina. Ja toinen oire, joka saattaa myös olla kuviteltu, on että ruoka on kokoajan mielessä ja huomaan napostelevani kokoajan jotain ilman, että varsinaisesti olisi nälkä. Normaalisti olen todella huono syömään, saatan jättää aamupalan väliin ja syödä vasta lounasaikaan jotain pientä ja seuraavan kerran, kun mies tulee töistä kotiin, teemme päivällisen. Iltapalakin jää joskus väliin. Nyt siis siihen verrattuna syön useammin ja nälkäkin kyllä tulee, jos jätän aamupalan väliin. Normaalisti ei edes ole niin kova nälkä. Kuten huomaatte, täällä kovasti jo kaivataan jotain oireita, ettei tarvitsisi kärvistellä ja miettiä, onko koko vauvaa ollenkaan.

Meltsu12 jäitä hattuun, kyllä siellä varmasti on kaikki hyvin!:) Omalla ystävälläni oli koko raskaus lähes täysin oireeton ja ihana tytöntyllerö sieltä aikanaan syntyi. Hän ei siis kärsinyt ei sitten minkäänlaisesta vatsan nipistelystä tai pahoinvoinnista. Ja muutenkin voi olla, että sullakin oireet tulevat sitten vähän myöhemmin, ei ne välttämättä aina heti ala. Ja sitäpaitsi, kyllähän sulla noita oireita jo onkin: mulla on myös vatsa ihan sekaisin koko ajan, varsinkin iltaisin ja tuo naposteleminen on toinen juttu, joka tosin mulla liittyy siihen että huonovointisuus vaan pahenee, jos en vähän väliä jotain syö. Noista päiväunista, arvaa vaan olenko onnellinen että saan viettää päivät kotona, kun on näin hirveä olo: yliopisto-opiskelu on siitä mukavaa, että voi tehdä paljon etänä hommia;)

Itseänikin vähän harmittaa, kun tuo yksityinen maksaa niin samperisti. Mutta uskon, että se panostus kyllä omalla kohdallani kannattaa enkä jää katumaan sitä, että pääsen jo parin viikon päästä viiden viikon sijaan varmistamaan, että kaikki on hyvin. 

Niin, ja itse siis 21v. ja mies 28v. ja pääkaupunkiseudulla tällä hetkellä asustelemme:)

Usvaneito: Joo, tiedän että pitäisi rauhoittua:) Kiitos tsempistä. Olen vaan niin kamala stressaamaan kaikesta eikä tosiaan yhtään auta tämä epätietoisuus. Oudointahan tässä on se, että olen tosiaan ollut jo kerran raskaana ja silloinkin pahoinvoinnit ja muut alkovat vasta viikolla 8, joten siihen on vielä pari viikkoa aikaa ja siihen mennessä ehtii tapahtua vaikka mitä. Mutta silti...;)