Tytär paljastui kiusaajaksi - nyt huutaa ja raivoaa
Selvisi viime viikolla, että 15.v tyttäreni on muutaman muun tytön kanssa kiusannut luokkalaistaan tyttöä. On jätetty pois porukasta, piiloteltu kenkiä ja vaatteita, salakuvaamista jne. Tämä selvisi, kun opettaja otti yhteyttä ja tänään sitten iltapäivällä mennään selvittelemään tilannetta.
Itse olen hyvin pettynyt lapseen ja itseeni. Itse kun olen ollut koulukiusattu, niin olen yrittänyt kasvattaa lapsistani fiksuja ja muut huomioon ottavia. Tuntuu uskomattoman pahalta, että oma lapsi on kiusaaja.
Mutta perjantaina kun asia selvisi, keskustelimme isänsä kanssa tietysti ja yritettiin selvittää asiaa. Tytär selitti niitä perus, että "nokun muutkin" ja "emmä ollu ainoo", ihankun se olisi joku syy tai oikeutus. Tyttäreltä lähti sitten puhelin ja läppäri takavarikkoon. Isänsä vei vielä tv:nkin pois tyttären huoneesta. Ja siitähän sitten reimu repes, alkoi haukkuminen, sossuilla uhkailu, kiristäminen jne jos ei saa puhelinta takaisin. Isänsä otti tänään puhelimen ja läppärin mukaan töihinsä ja jättää sinne, koska tytär on yrittänyt penkoa kaikki kaapit ja etsiä. Nyt sitten haukkuu ja mököttää ja näyttää mieltään. Ei mm suostu syömään ja kävikin sitten lauantaina mäkkärissä (kotiarestista huolimatta). Otettiin sitten myös pankkikortti takavarikkoon. Huutaa, että kidutamme häntä ja viemme hänen oikeutensa, että hän tekee lastensuojeluilmoituksen.
Viimepäivät ovat olleet aika h*lvettiä ja tuntuu, etten tunne enää lastani. Rakastan häntä tietysti, mutta tuntuu niin pahalta katsoa, miten ilkeä hän on. Emme kasvattaneet hänestä itsekästä, ilkeää kiusaajaa, mikä hän nyt kuitenkin on. En oikein tiedä miten olla. Pelottaa oikein miten iltapäivä menee.
Pahoittelen kirjoitusvirheitä, kirjoitan tunnekouhun vallassa, pakko avautua.
Kommentit (853)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äiti 54 vee täällä. En tajua näitä jotka sanovat että että rangaistus on liian kova kun viedään puhelin läppäri (ja telkkari kun karkasi vielä arestista huolimatta). NIIN MAKAA KUIN PETAA!! SITÄ SAA MITÄ TILAA!
Oletteko Te puolustelijat niitä joiden mielestä ekasta rikoksesta ei tarvi saada rangasitusta. Tätähän Te opetatte nyt.
Ei tytön kattä ole katkaistu rangaistukseksi vaan otettu ylellisyystavaroita pois hetkeksi. Toisen kiusaaminen voi jättää ikuiset arvet mutta jos nyt on puhelin pois vaikka kuukauden ei se ketää vahingoita. Siitähän oppii olemaaan kuvaamatta kiusattua.
HYVÄ VANHEMMAT. Tytöllä on vaan vähän pahempi murkkuikä. Kyllä se ohi menee.
Jos lukisit viestit ajatuksen kanssa, saattaisit ehkä ymmärtää. Paljon rakentavampaa on kasvattaa ihmisiä jotka HALUAVAT toimia oikein, kuin ihmisiä jotka rangaistuksen pelossa toimivat oikein. Tätähän te ette näytä ymmärtävän.
Tiesitkö, että kaikki ihmiset eivät HALUA toimia oikein? Tiesitkö, että jotkut vain ovat ilkeitä, varsinkin jos saavuttavat sillä itselle jotain positiivista, esim. huomiota?
Toki, mutta miksi näin on? Miten heistä on kasvanut sellaisia? Uskooko ap vilpittömästi että hänen tyttärensä vain on ilkeä ihminen syvimmiltään?
Vierailija kirjoitti:
Mä haluaisin tietää että mitä nämä takavarikkoja vastustavat huutelijat tekisi? Kaivatte väriliidut esiin ja alatte sanoittaa ja kuvittaa lapsen tunteita? :D
Lue ketju. Asia on sanottu jo monta kertaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin joskus kuulla sen version että tiukoilla säännöillä ja rangaistuksilla on kasvatettu empaattinen muut huomioon otta fiksusti käyttäytyvä nuori.
Mutta eihän mikään viittaa siihen, että ap:n lasta olisi kasvatettu tähän mennessä ankarasti ja rangaistuksilla. Esim minä olen hyvin lempeä kasvattaja enkä usko rangaistuksiin, mutta jos saisin tietää, että lapseni kiusaisi jotakuta puhelimen kautta, niin voisin hyvinkin ottaa puhelimen vähäksi aikaa pois, koska hän ei selvästi osaisi käyttää sitä vastuullisesti.
Autaako se? Jos joku kertoo että se on kiusaamisen lopettanut ihan mielelläni tuota kokeilen. Ainakn tähän saakka on selvitty keskustelemalla miten puhelinta käytetään, puuttumalla tilanteisiin joissa puhelinta on selvästi käytetty kiusaamiseen. Sillä ei ole ollut väliä kuka on kiusaaja kuka kiusattu tapahtuneista jutuista on silti keskusteltu ja päästy yhteisymmärrykseen siitä mikä on hyväksyttävää käytöstä, mitä voi sietää ja mihin asioihin puututaan. Esim. laset tietää että on huonoa käytöstä poistaa joku keskusteluista vain siksi että hänen mielipiteensä on eri kuin minun jne.
Auttaa se ainakin siihen, että se kiusattu saa olla hetken rauhassa ainakin yhdeltä kiusaajalta. Jos kiusaa uudelleen puhelimen kautta niin toki puhelin pois uudestaan vähäksi aikaa. Toki asiasta MYÖS keskustellaan mutta mun myötätunto olisi tilanteessa kiusatun puolella, vaikka kiusaaja olisi oma lapseni. Ja haluaisin osoittaa sen kiusatulle ja suojata häntä välittömästi kiusaaamiselta niillä tavoin mitä voin käyttää.
Hetken rauhassa? Kaikkein pahinta kiusatulle on odotella milloin kiusaaminen taas alkaa. Pysyvämpiä ratkaisuja ainakin minä haen kasvatuksella. Ratkaisuja jotka kantaa myös siinä vaiheessa kun minulla ei ole valtaa ottaa puhelinta tai muuta takavarikkoon.
Totta kai tekisin myös paljon muuta kuin takavarikoisin puhelimen. Eikä puhelimen takavarikoiminen olisi edes rangaistus, vaan luonnollinen seuraamus siitä, ettei osaa käyttää sitä asiallisesti. Samoin kuin jos selaisi koko yön puhelinta eikä nukkuisi, ottaisin puhelimen yöksi pois JA myös keskustelisin yöunien tärkeydestä.
Mitä hyötyä puhelimen takavarikoinnista on sitten muuta kuin tuo että kiusattu joutuu hetken odottelemaan alkaako se uudelleen? Mitä lapsi oppii takavarikoinnista? Ehkä sen että teko ei ole hyväksytty mutta sen ainakin minä pystyn lapselle kertomaan ihan keskustelemalla asiasta myös tilanteessa jossa lapsi ei itse ole kiusannut vaan on esim. ollut mukana ryhmässä jossa kiusaamista on esiintynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvää vanhemmuutta taas. Uskotaan muita muttei omaa lasta. Rangaistaan ja viedään kaikki puhelimet ja rahat pois. En ihmettele yhtään jos lapsi ei puhu ja haistattelee, kun heti heitetään suden suuhun kun joku vähän jotain sanoo. Ja nyt ei saa sitten nähdä kavereitaan tai olla heihin yhdeydessä. Tottakai lapsi reagoi noin kun vanhemmatkin. ihan samahan se on mitä lapses muutenkin sanoo kun leimaatte heti kiusaajaksi.
Lapsihan itse totesi että on tehnyt noin ”koska muutkin”. Lapsi siis myönsi että näin on tehty eli lasta on uskottu :D mahtavaa taas kun ei lueta alusta loppuun ajatuksella.
Annetaan muka asiantuntijoina neuvoja, mutta todellisuudessa ei osattaisi itsekään kitkeä kiusaamista irti. Ei taida suurimmalla osalla olla edes lapsia puhumattakaan kokemusta kiusaajalapsista.
Tässä on iso ideologinen kysymys. Eli miten suhtautuu ihmisiin. Uskooko rangaistuksiin. Minkä asian uskoo auttavan. Tai onko edes väliä sillä mikä auttaa, kunha rangaistaan.
Sinusta siis ei olisi pitänyt rangaista vaan antaa lapsen jatkaa kiusaamista näissä somekanavissa? Olisi muka riittänyt että sanoo ettei niin saa tehdä kun toiselle tulee paha mieli? Haloo nyt.
Meillä on niin iso ideologinen ero, että ei ole järkeä tätä jankata
Meidän ero on se, että minä estäisin lastani kiusaamasta niillä välineillä mitä on käyttänyt ja selvittäisin miksi hän on toiminut näin ja miksi kokee se asian olevan OK.
Sinä taas antaisit jatkaa ja luulet sinisilmäisesti että taputtamalla päähän sanomalla soosoo asia korjaantuu ja kaikki taas hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Tämä keskusteluketju on niin uskomaton, etten edes Av:lla uskonut tällaista kohtaavani.
Hyvä ap!!! Olet aivan oikeassa ja pidä pintasi vaan. Tyttö juttelemaan johonkin, jos ei teille suostu puhumaan.
Joku kirjoitti, että hetken olo ilman ylellisyystavaroita ei ole mikään olan takaa rangaistus. No ei olekaan. Varsinkin, kun ovat kiusaamisentekoväline. Vrt: Jos ajat aikuisena kortitta liian monta kertaa tms. niin menetät autosi rikoksentekovälineenä valtiolle. Tyttö sentään saa puhelimensa ja muut tavarat jossakin vaiheessa takaisin.
Ja ehkä Ap:n ei kannata edes tätä keskustelua seurata. Parhaan avun saat jostakin muualta, jossa ymmärretään, että rajat on rakkautta.
Eihän kukaan ole väittänytkään että täysi rahattomuus olisi mitenkään hyväksi. Lapset tarvitsevat rajoja jo pelkästään terveytensä takia. Miten tuo liittyy alistamiseen ja rankaisemiseen? Teoilla on loogiset seuraamukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hirveän moni ajattelee edelleen et vanhemmat on syypäitä joka ikiseen pieruun mitä lapselta pääsee. Kaikki vanhempien vikaa. Ikään kuin sillä lapsella ei olis omaa tahtoa ja omia aivoja. 15v aivot tutkitusti taantuu ja ryhmäpaine on kova. Tulee tehtyä helpommin tyhmyyksiä eikä ymmärrä aina seurauksia. Empatiaa tulee opettaa jatkuvasti. Se ei ole kaikissa aina automaattisesti. Mikään ei oikeuta kiusaamista. Mutta vanhempien syyttäminen ja lapsen demonisointi ei auta ketään. Kiusaaja tarvitsee apua myös.
Kyllähän tässä väkisinkin syyttää itseään jonkun verran, että mikä on mennyt vikaan kun oma lapsi kiusaa. Mutta kun järjellä ajattelen, niin olemme kyllä mielestäni tehneet parhaamme vanhempina ja kasvattajina ja teemme edelleen. Nyt tietysti eritämme selvittää, mistä kiusaaminen johtuu ja tehdä tyttärelle mahdollisimman selväksi, että kiusaaminen ei ole koskaan ok, vaikka kaverit kuinka painostaisi. Sellaiset eivät ole oikeita kavereita.
Ap
Teille ei tule mieleen selvittää mitä on tapahtunut, mistä asiat johtuu ja mitä oma lapsi niistä ajattelee. Ja miten hän näkee tilanteen mahdolliset seuraukset ja tilanteen ratkaisemisen
Tätähän me juuri yritämme. Mutta tytär ei suostu ainakaan vielä puhumaan meille, vaan haistattelee. En suostu myöskään siihen, että kun saa puhelimen takaisin, että puhuu sitten. Lapsen tehtävä ei ole sanella kotona sääntöjä ja kiristää. Jos ei suostu meille puhumaan, niin saa puhua ammattilaiselle. Emme me tässä nyt syytä lasta, että hän on vain kiusaaja, vaan selvittää mistä kiusaaminen johtuu.
Ap
Yleensä ennen rangaistuksia pitäisi tulla kuulluksi. Kuulluksi voi tulla vain, kun otetaan hyvässä hengessä puheeksi. Hyvässä hengessä ei voi ottaa asioita puheeksi, kun on jo tuomittu ja rangaistu ja saatu toinen raivon valtaan.
Se teini on kuten ihmiset yleensäkin.
Ratakiskosta vääntäen: teini voi olla sellaisessa taantumustilassa psyykkisesti että mikään rauhallinen ystävällinen keskustelu ei auta. Silloin on otettava järeämmät keinot käyttöön.
Taidat olla äitini.. teiniä ei tarvitse kuunnella ikinä, koska hänen aivonsa eivät ole vielä kehittyneet joten kaikki hänen ajatuksensa ovat typeriä ja minä tiedän paremmin ja tee sinä vaan niinkuin käsketään ja ole hiljaa. Näin sitä kasvaa hyviä ihmisiä tottavie.
En ole. Ja sanoinko että ei tarvitse kuunnella ikinä vai sanoinko että joskus mikään keskustelu ei onnistu?
Noissa on huima ero.
Vai onko asia sittenkin niin että sinun kanssasi keskustelu ei onnistu? Sinä et KUUNTELE. Voiko olla niin? Ei tietenkään, sinähän olet aikuinen. Sinä tiedät paremmin.
Aika vahvan johtopäätöksen vedät ihan vain siitä että sanon että aina, kaikkien kanssa, normaali keskustelu ei onnistu. Oletkin varma että minä olen se joka ei kuuntele. No vaikka olisinkin eikö se todista että on ihmisiä/tilanteita joissa se asiallinen, toisia kunnioittava keskustelu (sisältää kuulemisen,kuuntelemisen ja kuulluksi tulemisenI ei onnistu?
Itse asiassa tässä väittelyssä sinä oelt se joka et kuuntele. Pistät suuhuni sanoja ja käytökseeni asenteita joille en ole antanut mitään todisteita, sinä vain sivuutat sanomiseni ja päätät että minä en kuuntele ja jyrään.
Peili mainittu muutaman kerran tässä ketjussa, nyt voin sanoa sinulle: kannattaa katsoa peiliin.
Tarkoitatko että vain päätä silitellään voi voi äidin pikku kulta mussukka kun olet erehtynyt hiukan. On vain semmoisia vaiheita että mikään puhe ei mene perille, ja mielipiteisiin vaikuttavat nuorella vielä kaverit, vrt tämä kiusaajarinki. Käynti kiusatun kotona yhdessä vanhemman kanssa, yksi kerrallaan, kunnon keskustelu ja aito anteeksipyyntö ainakin meidän tapauksessa lopetti poikaamme kohdistuneen kiusaamisen. Kiusaajat sanoivat etteivät he kunnolla edes tajunneet että se on tuntunut tosi pahalta. Ja että heitä oikeasti hävettää. Kiusaaminen loppui. Tämä on vain yksi keino. Kiusaajien vanhemmat eivät edes tienneet että heidän lapsi on kiusaaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin joskus kuulla sen version että tiukoilla säännöillä ja rangaistuksilla on kasvatettu empaattinen muut huomioon otta fiksusti käyttäytyvä nuori.
Mutta eihän mikään viittaa siihen, että ap:n lasta olisi kasvatettu tähän mennessä ankarasti ja rangaistuksilla. Esim minä olen hyvin lempeä kasvattaja enkä usko rangaistuksiin, mutta jos saisin tietää, että lapseni kiusaisi jotakuta puhelimen kautta, niin voisin hyvinkin ottaa puhelimen vähäksi aikaa pois, koska hän ei selvästi osaisi käyttää sitä vastuullisesti.
Autaako se? Jos joku kertoo että se on kiusaamisen lopettanut ihan mielelläni tuota kokeilen. Ainakn tähän saakka on selvitty keskustelemalla miten puhelinta käytetään, puuttumalla tilanteisiin joissa puhelinta on selvästi käytetty kiusaamiseen. Sillä ei ole ollut väliä kuka on kiusaaja kuka kiusattu tapahtuneista jutuista on silti keskusteltu ja päästy yhteisymmärrykseen siitä mikä on hyväksyttävää käytöstä, mitä voi sietää ja mihin asioihin puututaan. Esim. laset tietää että on huonoa käytöstä poistaa joku keskusteluista vain siksi että hänen mielipiteensä on eri kuin minun jne.
Auttaa se ainakin siihen, että se kiusattu saa olla hetken rauhassa ainakin yhdeltä kiusaajalta. Jos kiusaa uudelleen puhelimen kautta niin toki puhelin pois uudestaan vähäksi aikaa. Toki asiasta MYÖS keskustellaan mutta mun myötätunto olisi tilanteessa kiusatun puolella, vaikka kiusaaja olisi oma lapseni. Ja haluaisin osoittaa sen kiusatulle ja suojata häntä välittömästi kiusaaamiselta niillä tavoin mitä voin käyttää.
Hetken rauhassa? Kaikkein pahinta kiusatulle on odotella milloin kiusaaminen taas alkaa. Pysyvämpiä ratkaisuja ainakin minä haen kasvatuksella. Ratkaisuja jotka kantaa myös siinä vaiheessa kun minulla ei ole valtaa ottaa puhelinta tai muuta takavarikkoon.
Totta kai tekisin myös paljon muuta kuin takavarikoisin puhelimen. Eikä puhelimen takavarikoiminen olisi edes rangaistus, vaan luonnollinen seuraamus siitä, ettei osaa käyttää sitä asiallisesti. Samoin kuin jos selaisi koko yön puhelinta eikä nukkuisi, ottaisin puhelimen yöksi pois JA myös keskustelisin yöunien tärkeydestä.
Mitä hyötyä puhelimen takavarikoinnista on sitten muuta kuin tuo että kiusattu joutuu hetken odottelemaan alkaako se uudelleen? Mitä lapsi oppii takavarikoinnista? Ehkä sen että teko ei ole hyväksytty mutta sen ainakin minä pystyn lapselle kertomaan ihan keskustelemalla asiasta myös tilanteessa jossa lapsi ei itse ole kiusannut vaan on esim. ollut mukana ryhmässä jossa kiusaamista on esiintynyt.
Tiesitkö että jo se on kiusaamista kun porukan mukana mennään?
Sitä paitsi et tosiaan osaa katsoa asiaa niin että se kiusaamisen väylä katkaistaan ottamalla se puhelin pois. Sitten selvitetään tilanne eikä samaan aikaan anneta sen kiusaamisen jatkua sillä puhelimella. Vai luuletko että se kiusaaminen jää jotenkin tauolle automaattisesti siksi aikaa kun tilannetta selvitellään ettei sillä puhelimella sillä välin kukaan kiusaa? Just.
Ja mitäs sitten kun tilannetta selvitetään ja kiusaajat tietysti pyytävät anteeksi ja lupaavat lopettaa kiusaamisen? kohtahan se jatkuu kuitenkin koska kiusatun takia hänen puhelin on otettu pois ja hän on joutunut olemaan erossa kavereistaan?? ja sittenkö taas rangaistaan ja otetaan puhelin pois, ja sovitaan ja sama kierre vaan jatkuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ette te nyt voi vaan ottaa teiniltä puhelinta pois?? Kai te tajuatte että sitä aletaan kiusaamaan kun se jää porukasta pois? Teineillä on netissä niiden omat yhteisöt mikä on niille tärkeää. Ei ihme että lapsenne kiusaa kun itekkin ootte kiusaajia
Voin ottaa, koska minä olen sen ostanut ja maksan netin. Puhelin on mahdollistanut kiusaamisen, niin en anna sen jatkua.
Ap
Minä olen sen maksanut. Juu.
Ja puhelin on mahdollistanut kiusaamisen. Tästä olet varma? Ethän ole edes toisen versiota kuullut.
Tämä kuvadtaa myös prosessin todellista syytä. Syy on rangaistus, ei mikään muu. Ja vieläpä yhden version perusteella
Tämä on niin rasittavaa, että tämä yksi vänkääjä jankkaa niin ettei jaksa edes lukea keskustelua, joka muuten olisi asiallinen ja mielenkiintoinen.
Selvästi vain päättänyt heti alusta lähtien löytää joka ikisestä lauseesta virheen ja vääntää jokaisen ap:n kommentin nurin, niin että ne vaikuttaisivat mahdollisimman vääriltä. Tylsän ankean mielen ajanvietettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äiti 54 vee täällä. En tajua näitä jotka sanovat että että rangaistus on liian kova kun viedään puhelin läppäri (ja telkkari kun karkasi vielä arestista huolimatta). NIIN MAKAA KUIN PETAA!! SITÄ SAA MITÄ TILAA!
Oletteko Te puolustelijat niitä joiden mielestä ekasta rikoksesta ei tarvi saada rangasitusta. Tätähän Te opetatte nyt.
Ei tytön kattä ole katkaistu rangaistukseksi vaan otettu ylellisyystavaroita pois hetkeksi. Toisen kiusaaminen voi jättää ikuiset arvet mutta jos nyt on puhelin pois vaikka kuukauden ei se ketää vahingoita. Siitähän oppii olemaaan kuvaamatta kiusattua.
HYVÄ VANHEMMAT. Tytöllä on vaan vähän pahempi murkkuikä. Kyllä se ohi menee.
Jos lukisit viestit ajatuksen kanssa, saattaisit ehkä ymmärtää. Paljon rakentavampaa on kasvattaa ihmisiä jotka HALUAVAT toimia oikein, kuin ihmisiä jotka rangaistuksen pelossa toimivat oikein. Tätähän te ette näytä ymmärtävän.
Tiesitkö, että kaikki ihmiset eivät HALUA toimia oikein? Tiesitkö, että jotkut vain ovat ilkeitä, varsinkin jos saavuttavat sillä itselle jotain positiivista, esim. huomiota?
Toki, mutta miksi näin on? Miten heistä on kasvanut sellaisia? Uskooko ap vilpittömästi että hänen tyttärensä vain on ilkeä ihminen syvimmiltään?
Siksi että ihmiset ovat erilaisia. Jotkut ovat itsekkäitä ja ilkeitä. Elämä on. Se että heille ei saa näyttää sen olevan väärin on aika erikoista nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvää vanhemmuutta taas. Uskotaan muita muttei omaa lasta. Rangaistaan ja viedään kaikki puhelimet ja rahat pois. En ihmettele yhtään jos lapsi ei puhu ja haistattelee, kun heti heitetään suden suuhun kun joku vähän jotain sanoo. Ja nyt ei saa sitten nähdä kavereitaan tai olla heihin yhdeydessä. Tottakai lapsi reagoi noin kun vanhemmatkin. ihan samahan se on mitä lapses muutenkin sanoo kun leimaatte heti kiusaajaksi.
Lapsihan itse totesi että on tehnyt noin ”koska muutkin”. Lapsi siis myönsi että näin on tehty eli lasta on uskottu :D mahtavaa taas kun ei lueta alusta loppuun ajatuksella.
Annetaan muka asiantuntijoina neuvoja, mutta todellisuudessa ei osattaisi itsekään kitkeä kiusaamista irti. Ei taida suurimmalla osalla olla edes lapsia puhumattakaan kokemusta kiusaajalapsista.
Tässä on iso ideologinen kysymys. Eli miten suhtautuu ihmisiin. Uskooko rangaistuksiin. Minkä asian uskoo auttavan. Tai onko edes väliä sillä mikä auttaa, kunha rangaistaan.
Sinusta siis ei olisi pitänyt rangaista vaan antaa lapsen jatkaa kiusaamista näissä somekanavissa? Olisi muka riittänyt että sanoo ettei niin saa tehdä kun toiselle tulee paha mieli? Haloo nyt.
Meillä on niin iso ideologinen ero, että ei ole järkeä tätä jankata
Meidän ero on se, että minä estäisin lastani kiusaamasta niillä välineillä mitä on käyttänyt ja selvittäisin miksi hän on toiminut näin ja miksi kokee se asian olevan OK.
Sinä taas antaisit jatkaa ja luulet sinisilmäisesti että taputtamalla päähän sanomalla soosoo asia korjaantuu ja kaikki taas hyvin.
En yhtään ihmettele että mielivaltainen rankaiseminen ja alistaminen on ainut kasvatuskeinosi, koska et edes keskustelupalstalla pysty lukemaan ja sisäistämään mitä sinulle kerrotaan. Kuinka ihmeessä pystyisit siis lapsesi kanssa tunnekuohussa kuulemaan ja kuuntelemaan, et mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvää vanhemmuutta taas. Uskotaan muita muttei omaa lasta. Rangaistaan ja viedään kaikki puhelimet ja rahat pois. En ihmettele yhtään jos lapsi ei puhu ja haistattelee, kun heti heitetään suden suuhun kun joku vähän jotain sanoo. Ja nyt ei saa sitten nähdä kavereitaan tai olla heihin yhdeydessä. Tottakai lapsi reagoi noin kun vanhemmatkin. ihan samahan se on mitä lapses muutenkin sanoo kun leimaatte heti kiusaajaksi.
Lapsihan itse totesi että on tehnyt noin ”koska muutkin”. Lapsi siis myönsi että näin on tehty eli lasta on uskottu :D mahtavaa taas kun ei lueta alusta loppuun ajatuksella.
Annetaan muka asiantuntijoina neuvoja, mutta todellisuudessa ei osattaisi itsekään kitkeä kiusaamista irti. Ei taida suurimmalla osalla olla edes lapsia puhumattakaan kokemusta kiusaajalapsista.
Tässä on iso ideologinen kysymys. Eli miten suhtautuu ihmisiin. Uskooko rangaistuksiin. Minkä asian uskoo auttavan. Tai onko edes väliä sillä mikä auttaa, kunha rangaistaan.
Sinusta siis ei olisi pitänyt rangaista vaan antaa lapsen jatkaa kiusaamista näissä somekanavissa? Olisi muka riittänyt että sanoo ettei niin saa tehdä kun toiselle tulee paha mieli? Haloo nyt.
Meillä on niin iso ideologinen ero, että ei ole järkeä tätä jankata
Meidän ero on se, että minä estäisin lastani kiusaamasta niillä välineillä mitä on käyttänyt ja selvittäisin miksi hän on toiminut näin ja miksi kokee se asian olevan OK.
Sinä taas antaisit jatkaa ja luulet sinisilmäisesti että taputtamalla päähän sanomalla soosoo asia korjaantuu ja kaikki taas hyvin.
Olen eri ja voin sanoa, että mielestäni te kummatkin olette oikeassa. Tilanteeseen pitäisi puuttua muullakin tavalla, kuin pelkästään rankaisemalla, mutta kyllä huonoon käytökseen pitää puuttua muullakin tavalla, kuin pelkästään puhumalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin joskus kuulla sen version että tiukoilla säännöillä ja rangaistuksilla on kasvatettu empaattinen muut huomioon otta fiksusti käyttäytyvä nuori.
Mutta eihän mikään viittaa siihen, että ap:n lasta olisi kasvatettu tähän mennessä ankarasti ja rangaistuksilla. Esim minä olen hyvin lempeä kasvattaja enkä usko rangaistuksiin, mutta jos saisin tietää, että lapseni kiusaisi jotakuta puhelimen kautta, niin voisin hyvinkin ottaa puhelimen vähäksi aikaa pois, koska hän ei selvästi osaisi käyttää sitä vastuullisesti.
Autaako se? Jos joku kertoo että se on kiusaamisen lopettanut ihan mielelläni tuota kokeilen. Ainakn tähän saakka on selvitty keskustelemalla miten puhelinta käytetään, puuttumalla tilanteisiin joissa puhelinta on selvästi käytetty kiusaamiseen. Sillä ei ole ollut väliä kuka on kiusaaja kuka kiusattu tapahtuneista jutuista on silti keskusteltu ja päästy yhteisymmärrykseen siitä mikä on hyväksyttävää käytöstä, mitä voi sietää ja mihin asioihin puututaan. Esim. laset tietää että on huonoa käytöstä poistaa joku keskusteluista vain siksi että hänen mielipiteensä on eri kuin minun jne.
Auttaa se ainakin siihen, että se kiusattu saa olla hetken rauhassa ainakin yhdeltä kiusaajalta. Jos kiusaa uudelleen puhelimen kautta niin toki puhelin pois uudestaan vähäksi aikaa. Toki asiasta MYÖS keskustellaan mutta mun myötätunto olisi tilanteessa kiusatun puolella, vaikka kiusaaja olisi oma lapseni. Ja haluaisin osoittaa sen kiusatulle ja suojata häntä välittömästi kiusaaamiselta niillä tavoin mitä voin käyttää.
Hetken rauhassa? Kaikkein pahinta kiusatulle on odotella milloin kiusaaminen taas alkaa. Pysyvämpiä ratkaisuja ainakin minä haen kasvatuksella. Ratkaisuja jotka kantaa myös siinä vaiheessa kun minulla ei ole valtaa ottaa puhelinta tai muuta takavarikkoon.
Totta kai tekisin myös paljon muuta kuin takavarikoisin puhelimen. Eikä puhelimen takavarikoiminen olisi edes rangaistus, vaan luonnollinen seuraamus siitä, ettei osaa käyttää sitä asiallisesti. Samoin kuin jos selaisi koko yön puhelinta eikä nukkuisi, ottaisin puhelimen yöksi pois JA myös keskustelisin yöunien tärkeydestä.
Mitä hyötyä puhelimen takavarikoinnista on sitten muuta kuin tuo että kiusattu joutuu hetken odottelemaan alkaako se uudelleen? Mitä lapsi oppii takavarikoinnista? Ehkä sen että teko ei ole hyväksytty mutta sen ainakin minä pystyn lapselle kertomaan ihan keskustelemalla asiasta myös tilanteessa jossa lapsi ei itse ole kiusannut vaan on esim. ollut mukana ryhmässä jossa kiusaamista on esiintynyt.
Tiesitkö että jo se on kiusaamista kun porukan mukana mennään?
Sitä paitsi et tosiaan osaa katsoa asiaa niin että se kiusaamisen väylä katkaistaan ottamalla se puhelin pois. Sitten selvitetään tilanne eikä samaan aikaan anneta sen kiusaamisen jatkua sillä puhelimella. Vai luuletko että se kiusaaminen jää jotenkin tauolle automaattisesti siksi aikaa kun tilannetta selvitellään ettei sillä puhelimella sillä välin kukaan kiusaa? Just.
Uskotko että sen puhelimen voi antaa takaisin joskus? Tai ettei halutessaan muuta väylää löydy?
Näyttää että et usko mihinkään omaan tahtoon olla kiusaamatta. Ulkoinen este tai rangaistus on sinulle ainoa tie.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äiti 54 vee täällä. En tajua näitä jotka sanovat että että rangaistus on liian kova kun viedään puhelin läppäri (ja telkkari kun karkasi vielä arestista huolimatta). NIIN MAKAA KUIN PETAA!! SITÄ SAA MITÄ TILAA!
Oletteko Te puolustelijat niitä joiden mielestä ekasta rikoksesta ei tarvi saada rangasitusta. Tätähän Te opetatte nyt.
Ei tytön kattä ole katkaistu rangaistukseksi vaan otettu ylellisyystavaroita pois hetkeksi. Toisen kiusaaminen voi jättää ikuiset arvet mutta jos nyt on puhelin pois vaikka kuukauden ei se ketää vahingoita. Siitähän oppii olemaaan kuvaamatta kiusattua.
HYVÄ VANHEMMAT. Tytöllä on vaan vähän pahempi murkkuikä. Kyllä se ohi menee.
Jos lukisit viestit ajatuksen kanssa, saattaisit ehkä ymmärtää. Paljon rakentavampaa on kasvattaa ihmisiä jotka HALUAVAT toimia oikein, kuin ihmisiä jotka rangaistuksen pelossa toimivat oikein. Tätähän te ette näytä ymmärtävän.
Tiesitkö, että kaikki ihmiset eivät HALUA toimia oikein? Tiesitkö, että jotkut vain ovat ilkeitä, varsinkin jos saavuttavat sillä itselle jotain positiivista, esim. huomiota?
Toki, mutta miksi näin on? Miten heistä on kasvanut sellaisia? Uskooko ap vilpittömästi että hänen tyttärensä vain on ilkeä ihminen syvimmiltään?
Siksi että ihmiset ovat erilaisia. Jotkut ovat itsekkäitä ja ilkeitä. Elämä on. Se että heille ei saa näyttää sen olevan väärin on aika erikoista nykyään.
No sittenhän asia on selvä. Apn tytär vain on läpeensä paha ihminen joka tulisi lukita johonkin, koska mitään ei ole tehtävissä. Selvä homma.
Vierailija kirjoitti:
Ja mitäs sitten kun tilannetta selvitetään ja kiusaajat tietysti pyytävät anteeksi ja lupaavat lopettaa kiusaamisen? kohtahan se jatkuu kuitenkin koska kiusatun takia hänen puhelin on otettu pois ja hän on joutunut olemaan erossa kavereistaan?? ja sittenkö taas rangaistaan ja otetaan puhelin pois, ja sovitaan ja sama kierre vaan jatkuu.
Ai että kiusatun syy, kun häntä on kiusattu ja kiusaaja saa rangaistuksen? Jos kiusaaminen jatkuu ja tyttäreni ei ole oppinut mitään, hän sitten vaikka vaihtaa koulua ja saa näppäinpuhelimen. Uskomatonta, että syytetään kiusattua.
Todellakin yritän ja teen kaikkeni, että kiusaaminen loppuu, tilanne selvitetään ja tyttäreni saa apua, miksi kiusaa.
ap
Vierailija kirjoitti:
Viette pyytämään anteeksi siltä kiusatulta.
Ja hyvittämään asia eli onko rikkonut tytön tavaroita tms. Nyt teillä joutuukin vanhemmuus koetukselle. Mielestäni hienoa, että otitte edut pois toiv. ainakin kuukaudeksi. Tokihan hän kiusasi kauemmin.....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin joskus kuulla sen version että tiukoilla säännöillä ja rangaistuksilla on kasvatettu empaattinen muut huomioon otta fiksusti käyttäytyvä nuori.
Mutta eihän mikään viittaa siihen, että ap:n lasta olisi kasvatettu tähän mennessä ankarasti ja rangaistuksilla. Esim minä olen hyvin lempeä kasvattaja enkä usko rangaistuksiin, mutta jos saisin tietää, että lapseni kiusaisi jotakuta puhelimen kautta, niin voisin hyvinkin ottaa puhelimen vähäksi aikaa pois, koska hän ei selvästi osaisi käyttää sitä vastuullisesti.
Autaako se? Jos joku kertoo että se on kiusaamisen lopettanut ihan mielelläni tuota kokeilen. Ainakn tähän saakka on selvitty keskustelemalla miten puhelinta käytetään, puuttumalla tilanteisiin joissa puhelinta on selvästi käytetty kiusaamiseen. Sillä ei ole ollut väliä kuka on kiusaaja kuka kiusattu tapahtuneista jutuista on silti keskusteltu ja päästy yhteisymmärrykseen siitä mikä on hyväksyttävää käytöstä, mitä voi sietää ja mihin asioihin puututaan. Esim. laset tietää että on huonoa käytöstä poistaa joku keskusteluista vain siksi että hänen mielipiteensä on eri kuin minun jne.
Auttaa se ainakin siihen, että se kiusattu saa olla hetken rauhassa ainakin yhdeltä kiusaajalta. Jos kiusaa uudelleen puhelimen kautta niin toki puhelin pois uudestaan vähäksi aikaa. Toki asiasta MYÖS keskustellaan mutta mun myötätunto olisi tilanteessa kiusatun puolella, vaikka kiusaaja olisi oma lapseni. Ja haluaisin osoittaa sen kiusatulle ja suojata häntä välittömästi kiusaaamiselta niillä tavoin mitä voin käyttää.
Hetken rauhassa? Kaikkein pahinta kiusatulle on odotella milloin kiusaaminen taas alkaa. Pysyvämpiä ratkaisuja ainakin minä haen kasvatuksella. Ratkaisuja jotka kantaa myös siinä vaiheessa kun minulla ei ole valtaa ottaa puhelinta tai muuta takavarikkoon.
Totta kai tekisin myös paljon muuta kuin takavarikoisin puhelimen. Eikä puhelimen takavarikoiminen olisi edes rangaistus, vaan luonnollinen seuraamus siitä, ettei osaa käyttää sitä asiallisesti. Samoin kuin jos selaisi koko yön puhelinta eikä nukkuisi, ottaisin puhelimen yöksi pois JA myös keskustelisin yöunien tärkeydestä.
Mitä hyötyä puhelimen takavarikoinnista on sitten muuta kuin tuo että kiusattu joutuu hetken odottelemaan alkaako se uudelleen? Mitä lapsi oppii takavarikoinnista? Ehkä sen että teko ei ole hyväksytty mutta sen ainakin minä pystyn lapselle kertomaan ihan keskustelemalla asiasta myös tilanteessa jossa lapsi ei itse ole kiusannut vaan on esim. ollut mukana ryhmässä jossa kiusaamista on esiintynyt.
Oppii sen, että teoilla on seurauksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ette te nyt voi vaan ottaa teiniltä puhelinta pois?? Kai te tajuatte että sitä aletaan kiusaamaan kun se jää porukasta pois? Teineillä on netissä niiden omat yhteisöt mikä on niille tärkeää. Ei ihme että lapsenne kiusaa kun itekkin ootte kiusaajia
Voin ottaa, koska minä olen sen ostanut ja maksan netin. Puhelin on mahdollistanut kiusaamisen, niin en anna sen jatkua.
Ap
Minä olen sen maksanut. Juu.
Ja puhelin on mahdollistanut kiusaamisen. Tästä olet varma? Ethän ole edes toisen versiota kuullut.
Tämä kuvadtaa myös prosessin todellista syytä. Syy on rangaistus, ei mikään muu. Ja vieläpä yhden version perusteella
Tämä on niin rasittavaa, että tämä yksi vänkääjä jankkaa niin ettei jaksa edes lukea keskustelua, joka muuten olisi asiallinen ja mielenkiintoinen.
Selvästi vain päättänyt heti alusta lähtien löytää joka ikisestä lauseesta virheen ja vääntää jokaisen ap:n kommentin nurin, niin että ne vaikuttaisivat mahdollisimman vääriltä. Tylsän ankean mielen ajanvietettä.
Minä ole tuo ylempi keskustelija. Onneksi täällä on vähintään toinenkin, joka ymmärtää miten lasta pitää kuulla ja saada empatia lisääntymään.
Pyydän anteeksi että ilmaisin olevani eri linjoilla. Onhan keskustelu antoisampaa, kun sallitaan vain yksi mielipide!
Jatkakaa
Niin osan mielestä on asiallista toimintaa olla rankaisematta eli näyttää ettei teoilla ole seurauksia ja antaa kiusaajan pitää ne kiusaamisvälineet jotta voi jatkaa toimintaansa.