Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mieheni kommentti oli niin outo, etten tiedämitä tekisin!
21.03.2013 |
Mitä te tekisitte, jos miehenne käyttäytyisi näin?
Meillä on kaksi lasta, toinen alle vuoden ikäinen vauva. Minä olen hoitovapaalla. Mies tekee pitkää työpäivää, yleensä 10 h, vaihteluväli 8-17 h/pvä. Noita todella pitkiä vuoroja ei onneksi usein.
Mies harrastaa paljon työnteon lisäksi, 2-4 h päivässä muutamana iltana viikossa, töiden vuoksi on muutaman tunnin kokouksia, saunailtoja, koulutuksia 1-4x/kk. Minä olen aina kotona hoitamassa lapsia miehen menojen vuoksi.
Olen monesti sanonut menojen epätasaisen jakautumisen vuoksi ja aina on vastauksena ollut, että valitan turhasta. Eilen taas asiasta puhuin ja kysyin, että tiesitkö, ettei monikaan joustaisi näin paljoin kuin minä. Meillä ei ole ketään, kuka auttaisi lastenhoidossa, minä olen 24/7 lasten kanssa miehen viilettäessä tukka putkella. MIes sanoi, että hänhän se joustaa koko ajan. Kysyin että miten mielestään joustaa, niin kuulemma siten, että hän karsii menojaan eikä mene ja harrasta läheskään niin paljon kuin haluaisi. Sanoin siihen, että se ei ole mitään joustoa, vaan velvollisuus että edes joskus lapsiaan hoitaa eikä harrasta ja harrasta.
Siis toinen on niin nuija, että pitää joustona sitä, että välillä on kotona! Kysyin sitten, että mihin edes tarvitset perhettä, kun sitä pitää aina paeta. Ei osannut vastata. Mies oli se, kuka lapsia vaatimalla vaati.
Miehen mukaan minäkin voisin harrastaa jotakin enkä vaan valittaa. Siihen vaan jäisi aikaa yöllä, kun herran harrastukset ja menot loppuvat. En voi vaan ottaa ja lähteä, koska mies menee harrastuksiina vaikka mikä olisi. Jos itse lähtisin, niin mies sitten veisi lapset tuntikausiksi mukaansa ruuatta ja juomatta harrastuspaikalleen, jossa ilmiselvä loukkaantumisen vaara. Mies tavallaan siis jopa kiristää minua pysymään kotona noin. Samoin olisi laita jos eroaisimme, miehellä ei olisi harrastuksiltaan aikaa hoitaa lapsia!
Kommentit (134)
No onko joskus käynyt niin, että mies on ottanut lapset harrastukseensa ja ovat jääneet täällä "heitteille"? Sinuna jatkaisin sisukkaasti harrastusta, isälle voisi vinkata, mistä löytyy eväitä/vaihtovaatteita lapsille. Kyllä ne harrastuskaverit aika pian kommentoi, jos jätkä tuo jatkuvasti babyja vaaralliseen paikkaan.
Mielestäni sinun pitäisi vaan rohkaistua antamaan lapset isän hoidettaviksi. Lähdet illalla kirjastoon, kauppaan, kampaajalle(aika hyvissä ajoin ja se isällekin tiedoksi) yms YKSIN.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitäkö tekisin.
1. Pitäisin vaikka viikon ajan päiväkirjaa perheen menoista ja ajankäytöstä (mieheltä salaa toki) normaaliviikkona.
2. Virittäisin sen jälkeen keskustelun jossa ystävällisesti kysyisin että kuinka paljon mies arvioi viimeisen viikon aikana olleensa lastensa kanssa siis ihan tuntimääränä ja kuinka paljon hän arvelee vaimonsa olleen lasten kanssa. Sitten esittäisin ihan lasketun ja seuratun tuntimäärän. Arvelisin että mies arvioi oman osansa todella paljon suuremmaksi mitä se oikeasti on. Ehkä hän tajuaisi jotain jos sitten kuulee paljonko arvioi ajaksi ja mitä se oikeasti on.
3. Kysy mieheltäsi paljonko hän jatkossa on lastenkanssa ja milloin. Näin sinä tiedät varata oman harrastuksesi sellaiseen ajankohtaan että mies voi olla lasten kanssa. Ja kerrot että tuona aikana lapsia ei viedä miehen harrastukseen vaan mies on tuon ajan lasten ehdoilla. Jos mies haluaa lisäksi ottaa lapsia mukaan harrastuksiinsa niin se on ok jos valvoo ja hoitaa nämä siellä kunnolla.
4. Jos ei tehoa niin miettisin mitä elämältäni haluan ja millaisen mallin perheen elämästä haluan lapsilleni. Ehkä jopa eroaisin. Tai sitten rupeaisin elämään kuin miestä ei talossa olisikaan. Menisin ja tekisin lasten kanssa. Etsisin uusia ystäviä. Koettaisin löytää muita tukiverkkoja. Jumppaisin ja kuntoilisin lasten kera niin että olisin hyvässä kunnossa. Pukeutuisin hieman "seksikkäämmin" kuin ennen. Ja olisin hyvinkin välinpitämätön miestä kohtaan. En tiedä pesisinkö enää miehen vaatteita. En piittaisi onko kaapissa miehelle ruokaa jne. Jos toinen ei välittäisi minusta miksi toimisin "piikana" '? Ehkä mies kiinnostuisi ja tilanne paranisi kun mies ei uskaltaisi pitää minua enää itsestään selvyytenä. Ehkä tilanne huononisi ja eroaisimme mutta tuskin suostuisin jatkamaan noinkaan.
- Näkyykö miehen pitkät ylityöt tilinauhassa ? Onko hän oikeasti noin paljon töissä ?
[quote author="Vierailija" time="21.03.2013 klo 09:55"]
Kyllä töihinmeno sen muttaisi, että silloin miehen olisi pakko tehdä osuutensa tai vaihtoehtoisesti ostaa siivous ja lastenhoitopalvelut. Nyt on vaimo kotona tekemässä kaiken, ja luultavasti mies kuvittelee , että vaimon päivät ovat osin vapaa-aikaa kun taas hän tekee vaan töitä päivät ja tarvitsee omaa aikaa iltaisin. Lapsellinen mies, mutta kyllä tuollainen mieskin herää todellisuuteen kun vaimokin on työssä ja lapset on kerrassaan hoidettava.Vai antaako mies lastensuojelun viedä lapset että saa harrastaa ? tuskimpa ?
[/quote]
Jos teillä tämä toimisi, ei se tarkoita että ap:n tapauksessa toimisi. Minusta tilanne vaikuttaa liian solmuiselta.
Olen ehdottanut miehelle lapsenvahdin palkkaamista. MIssään tapauksessa ei kuulemma käy. Hänen kotiinsa ei ulkopuoliset tule penkomaan. Jos jotain sitten käy, se olisi minun vikani kuulemma. Kiristystä. Ap
Jotenkin kamalaa, kun kuopus on ap:lla alle vuoden ikäinen ja ratkaisuksi tarjotaan eroa ! Jos on vauva , on ollut tahtoa olla perheenä kun on yleensä toinen lapsi tehty ! Miten olisi avuksi se , että parisuhdeaikaa tulisi lisää ? Yhteinen viikonloppu jossain ? Vaimon osallistuminen miehen harrastukseen ?
Ei se ero kyllä taitaisi ap:lle antaa lisää omaa aikaa ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehellä ja naisella tulee olla yhtä paljon vapaa-aikaa. Ota paperia ja kynä ja jyvittäkää viikkoon saman verran täysin vapaata kummallekin. Vain miehen työ ja työhön liittyvät siis suoraan pois tästä ajasta. Ne ajathan eivät ole sinun omaa akaasi vaan lastenhoitoaikaasi. Muu aika voidaan jakaa perheen yhteiseen ja loput kummankin vanhemman omaan puoliksi.
Yhteistä aikaa tuo pari minunkin mielestäni tarvitsisi. Miten seksi sujuu ? mitä mukavaa teitte yhdessä ennen lapsia ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sun täytyy ilmoittaa miehelle että nyt on tilanne sellainen että sinä TARVITSET omaa aikaa ilman lapsia, ja aiot toteuttaa sen myös. eskustelet miehesi kanssa ihan ystävälliseen sävyyn mutta et anele etkä pyytele mitään. Ilmoitat miehelle että jos hänellä ei ole koskaan aikaa olla lastensa kanssa kotona, niin sulle ei jää muuta vaihtoehtoa kuin palkata lastenhoitaja.
[quote author="Vierailija" time="21.03.2013 klo 10:04"]
Olen ehdottanut miehelle lapsenvahdin palkkaamista. MIssään tapauksessa ei kuulemma käy. Hänen kotiinsa ei ulkopuoliset tule penkomaan. Jos jotain sitten käy, se olisi minun vikani kuulemma. Kiristystä. Ap
[/quote]
Tekisi niin mieli neuvoa, että EROA! Mutta olen itse aika samankaltaisessa tilanteessa ja tiedän, ettei se vaan ole niin helppoa.
Uskon kuitenkin, että meidän molempien miesten silmät avautuisivat, jos oikeasti sen eron ottaisimme. Vaikka ihan väliaikaisenkin. He tajuaisivat, kuinka ovat pitäneet vaimoaan ja lapsiaan itsestäänselvyyksinä. Uskon, että siinä vaiheessa he ymmärtäisivät vähentää omia menojaan, eivät kai he kokonaan lapsiaan haluaisi jättää? Ja jos haluaisivat, niin sittenpä menevät. Minusta ainakin olisi parempi yh:na kuin miehen kanssa, joka on tuollainen kuin sinun miehesi ap, ja minun mieheni myös. Minäkin olen erosta puhunut, mutta mies ei halua. Alkaa aina uhittelemaan, että hän sitten pitää lapset jne. Sen kun näkisi!
Minäkin nautin suunnattomasti lasteni kanssa olemisesta, mutta olisihan se kiva, että voisi harrastaa ja saada sitä omaa aikaa ilman hirveää anelua ja järjestämistä, aivan kuten se mieskin harrastaa.
Erotaanko ap? :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi te olette yhdessä ? Siis alunperin , mihin toisissanne rakastuitte ? Noin pienet lapset, koittakaa nyt löytää yhteinen linja.
Onko mies joskus todella vienyt sinne harrastuspaikkaan (salille?) lapset tuntikausiksi hillumaan keskenään ilman juomaa ja ruokaa? Vai oletatko että näin tapahtuisi, koska mies on niin uhannut? En voi uskoa, että kukaan olisi niin idiootti, että tekisi niin, vähintään sosiaalinen paine estäisi miehellä tuon. Ihan hirveä kuspää tuo mies, ei voi muuta sanoa. Ap on ollut liian kiltti liian kauan. Meneekö mies harrastamaan suoraan töistä vai hakeeko kamat töiden jälkeen? Jos edes käväisee kotona, mä kyttäisin ulkovaatteet päällä ovenraossa ja huikkaisin heipat, näkyy parin tunnin päästä, kun ukko ilmestyisi. Pakottaisin sen ottamaan vastuuta ja vaikkei muuta tekemistä olisi niin menisin kävelylle tai kauppakeskuksen kahvilaan istumaan yksin. Mies elää sinkkuelämää perheellisenä ja käyttää vaimoa piikana. Törkeä tyyppi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.03.2013 klo 09:36"]
[quote author="Vierailija" time="21.03.2013 klo 09:16"]
Jaa, mun mies käyttäytyi noin kun lapset oli pieniä, mutta en minä sitä minään ongelmana pitänyt. Kun kerran minä en käynyt töissä, pidin täysin luonnollisena että minä olen se joka kodin ja lapset hoitaa, enkä ruikuta siihen mieheltä apua, mieheltä joka teki vaativaa työtä ja välillä pitkää päivää. Mulla siitä onnellinen tilanne että minua ei ahdistanut ollenkaan se etten päässyt ilman lapsia mihinkään, päinvastoin, nautin siitä kotielämästä ihan täysillä.
[/quote]
Tämä on ihana :D
Jos ei käy töissä niin ei tarvitse käydä missään muuallakaan. Silloin kuuluu vaan hoitaa kotia lapsia päivät pitkät. Mitään muuta elämää ei saa olla :p
[/quote]
Aivan: nämä näitä "marttyyriäitejä" vasta ovatkin- eletään vain lasten ehdoilla. Tosin tiedän, että tällaisia naisia on, joiden suurin unelma on tosiaan olla vain kotona lasten kanssa, eikä siinä mitään, sellaiset äidit ovat varmaan ihan hyviä äitejä ja mies pysyy varmasti tyytyväisenä , kun saa jatkaa omaa vapaata elämäänsä. Kunhan siihen ei sitten tule sitä rakastajatarta- toisaalta toimiihan sellainenkin- kaikki ovat tyytyväisiä. Minä olen itse enemmän AP:n kaltainen. En jaksa olla 24/7 pienten lasten kanssa yksin, mua alkoi ahistamaan jo klo 16 jos miestä ei näkynyt. Mun mieheni tuli ajoissa kotiin hoitamaan lastamme kun oli pieni. Meillä on vain yksi lapsi. Hoidimme täysin puoliksi lasta ja olisin tullut hulluksi, jos näin ei olisi ollut. Mutta sitten erosimme, muista syistä. Positiivista tässä on se, että mies on eronkin jälkeen ottanut täyden vastuun omasta osastaan isänä ja yhteishuolto toimii. Olin siis "onnekas" että lapseni sai maailman parhaan isän, joka välittää, hoitaa ja jakaa lapsensa elämää ja arkea.
Mutta vaimo myös suostuu olemaan piikana. Kyllä jokaisella on vastuu omasta elämästään. Jotenkin raivostuttavaa lukea tälläisiä tarinoita , haukutaan yhdessä sitten paskaa äijää ja ap jatkaa samaan malliin uhrin roolissa. Kiva malli antaa lapsille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suosittelen jämäkkää otetta: ilmoitat miehelle, että olet menossa jonnekin (lenkille, uimahalliin, jumppaan) ja piste. Otat vaikka jonkun kiinteän ajan joka viikko. Mies sitten hoitaa parhaaksi katsomallaan tavalla lapset. Älä huoli, tuskin hän antaa lapsille tapahtua mitään pahaa. Ja jos hän kerran ottaa nälkäiset ja janoiset lapset mukaan, niin seuraavalla kerralla homma toimii jo paremmin, kun ensin kuuntelee lasten valitusta ja kitinää. Konkretia toimii parhaiten.
[quote author="Vierailija" time="21.03.2013 klo 10:21"]
Mutta vaimo myös suostuu olemaan piikana. Kyllä jokaisella on vastuu omasta elämästään. Jotenkin raivostuttavaa lukea tälläisiä tarinoita , haukutaan yhdessä sitten paskaa äijää ja ap jatkaa samaan malliin uhrin roolissa. Kiva malli antaa lapsille.
[/quote]
Samaa mieltä. Mutta ap:n tekstissä paistaa tosiaan jonkinasteinen kiristys miehen taholta, tiedostamaton ? Siksi tämä ei ole ihan helppo keissi ratkaista.
Ap:n miehessä on paljon samaa kuin omassani. Mies on pitkiä työpäiviä töissä (ja sen ymmärrän ihan täysin, koska hänen on pakko). Mies harrastaa paljon (senkin ymmärrän ja annan ilman valituksia mennä, kun on muuten kuin perseeseen ammuttu karhu). Mies ei tee juurikaan kotitöitä, päinvastoin jättää jälkeensä jopa enemmän sotkua ja siivottavaa kuin lapsemme (onneksi olen nyt vauvan kanssa kotona, joten energiaa siivoukseen on hieman enemmän). Tällä hetkellä toteutan kirjoittaja 33:n 4.kohtaa joiltakin osin, yritän tarjota lapsille sellaisen kodin ja äidin kuin toivoisinkin, yritän korvata "isän puutteen", yritän olla välittämättä miehestä, lapsille toivoisin olevan vähän enemmän läsnä, muuten ihan sama.
Tilanne on ollut sama myös ollessani töissä. Silloin on epäreilua, että minä uhraan koko vapaa-aikani ja enemmänkin (yöuneni) perheen ja talouden pyörittämiseen. Ja nytkin on törkeää, että mies viettää hyvin vähän aikaa lasten kanssa (kuvittelee kuitenkin itse olevansa paljon lasten kanssa).
Taisi kuitenkin ymmärtää määrän vähyyden, kun tässä taannoin laitoin harrastusten ehdoksi, että sama aika pitäisi leikkiä ja harrastaa lasten kanssa, minkä kuluttaa omiin lenkkeihin ja muihin urheiluihin tai ylimääräisiin rientoihin, muuta en vaadi. Tämähän ei periaatteessa olisi edes mikään vaatimus tai tilannetta muuttava tekijä, jos mies käyttäisi harrastamiseen niin vähän aikaa kuin kuvittelee ja olisi lasten kanssa niin paljon kuin kuvittelee. Mies närkästyi, mutta jollakin tasolla taisi tajuta ajankäyttönsä epätasapainon.
Mies myös valittaa ap:n miehen tavoin joutuvansa luopumaan joistakin työpaikan iltamenoista perheen vuoksi eli siinä ne hänenkin uhrauksensa. Mies myös valittaa, että emme harrasta yhdessä mitään, pariskuntana. Hänen käsityksensä menemisen mahdollisuuksista on siis täysin vääristynyt, koska itse saa mennä ja tulla miten haluaa. Kysyin minne laitamme alle kouluikäiset lapsemme siksi aikaa, kun käymme aamulenkillä tai illalla hiihtämässä. Mies meni ihan ymmälleen ja saatoin suorastaan lukea hänen kasvoiltaan kaksi sanomatta jäänyttä sanaa 'ai niin' :D
Minulle on turha toitottaa, miksi hankin lapsia (tai enemmän kuin yhden lapsen) hänen kanssaan. Hankin lapset siksi, kun halusin tämän verran lapsia ja koen pystyväni olemaan hyvä äiti heille (myös ilman miestäni). Rakastan näitä lapsia, eikä sillä ole mitään tekemistä miehen edesottamusten kanssa. Joo, voin olla katkera siitä ettei mies tee mitään. Mutta olisin aika hirveän paljon katkerampi, jos olisin vielä joutunut jättämään lasten hankkimisen haaveeksi hänen toimintansa vuoksi.
Ihmetyttää vain, ettei miehessä tunnu olevan mitään sisäsyntyistä tarvetta viettää edes tuntia päivässä omien rakkaiden lastensa kanssa.
Meillä on aina ollut niin, että jos toinen on hoitovapaalla niin iltaisin hänen menonsa ovat etusijalla. Tietenkin - miten se töissä käyvä muuten edes näkisi lapsiaan?Itse olen ainakin halunnut viettää illat kotona, kun olen käynyt töissä.
On ilmiselvää, että miehesi on kohtuuton ja väärässä.
Toihan on ihan törkeetä mieheltä. Ei ne lapset pelkästään naisen ole. Sullahan on siinä kolme kakaraa! Hoidat lapset ja miehen. Jos tekee pitkää työpäivää niin tinkii harrastuksistaan. Ei ketään voi sitoa kotiin 24/7 ja toinen painattaa menemään miten tykkää. Erittäin itsekäs paskiainen. Eroa. Jos välittää lapsistaan saat omaa aikaa kun ne ovat isällään. Jos ei. Et tarvii tohon kolmatta tenavaa. Miehiäkin on!
Lapset ovat eläviä tuntevia ihmisiä, omia ihania persooniaan.
Mä todella ihmettelen että jotkut eivät halua viettää aikaa omien lastensa kanssa.
Lapset tarvitsevat vanhempiaan. Mua ihan itkettää, säälittää ne lapset joiden isää ei kiinnosta jutella tai leikkiä tai lukea iltasatua tai mitään...Koska ne lapset kaipaisivat isäänsä.
Alue: Aihe vapaa
Taitaa mies tuoda sen verran rahaa kotiin, ettei ap uskalla ottaa eroa vaikka syytä olisi. Vai voisitko kertoa, mikä teitä pitää yhdessä? Mikä teitä yhdistää? Mitä teette yhdessä?