+++ Ensikkojen viikot 30 & 31 +++
Toivomme *Herra Haikaralta ensimmäistä nyyttilähetystä*, joten ole kiltti ja lennä tännepäin!
Tässä esittelymme! Kaikki uudet ovat tottakai tervetulleita mukaan joukkoomme.
* Ensikot *
*Ainoanis*
Mä olen 28 v ja mies 26 v.
*babydre@m*
Itse olen 30 v. Yritystä on takana tuolta lokakuulta 2007.
*baulie*
Olemme avopari Keski-Suomesta, kumpikin vm. -85. Itse opiskelen, mies on töissä. Ehkäisyn jätimme pois 4/2006. Mulla todettu 8/2007 monirakkulaiset munasarjat ja tarkempiin tutkimuksiin lähtemisestä on ollut puhetta, mutta vielä toistaiseksi se on ajatuksen asteella.
*Christina84*
Meidän vauvatoiveet siirtyivät joulukuulta varhaisen keskenmenon/kemiallisen raskauden vuoksi tammikuulle. Elämä alkaa taas pikkuhiljaa voittaa, kivut ja pahin suru helpottaa sekä edes ajatuksen tasolla alkaa taas miettiä uusien ovistestien ostoa.
*Irish79*
Olen siis 29 -vuotias ja aviomies saman ikäinen. Vauvakuumetta ollut mulla jo varmaan viimeset 10 vuotta =) Vauvalle annettiin lupa tulla viime kesänä ja syksyllä olikin jo vähän positiivisia tuulia. Rv 11 kuitenkin toi surun meille ja raskaus meni kesken. Nyt olemme taas uudella innolla mukana yrityksessä.
*Koiramamma*
Minä vm. -81 ja aviomies -80. Yritys aloitettu 11/2006 ja lääkärissäkin ollaan asian tiimoilta jo käyty, vielä ei kuitenkaan ihan tuonne l-puolelle uskalla siirtyä. Elämää sulostuttaa 2 koiruutta.
*Kitteni-81*
Olemme pariskunta Pohjois-Pohjanmaalta. Minä olen 26 ja mies 37.
Työskentelen aspa-alalla, mutta suunnitelmissa olisi lähteä jossain vaiheessa opiskelemaan, kun vain tietäisi mitä!
*lauroran*
Olen 23-vuotias tyttönen. Asustelen Keski-Suomessa ukkoni kanssa ja ekaa lasta tässä yritetään. Mulla on opiskelut loppusuoralla ja musta olis kans yks kansankynttilä lisää tulossa tähän maahan, jos nyt koskaan saan graduani valmiiksi... Meillä on kaksi koiraa, joihin voi purkaa hoivaviettiä... Jätin pillerit pois siis helmikuun alussa.
*Lorelai_79*
Olen 28-v, mies 29 -v ja Etelä-Suomessa asustellaan.
*Mareia*
Täältä mukaan ilmoitautuu nuoripari (mie 22 & ukko 29) etelä-suomesta. Varsinaista kuumetta (tai noh...) ei ole liiemmin ilmassa ollut, nyt kuitenkin pillerit jätetty poijes ja haikaraa odotellaan innoissaan=)
*marjapensas*
Täältä liittyy myös mukaan yksi ensikertalainen, yritetty on 03/08 alkaen. Olen 28 vuotias, ja asun pk-seudulla. Mieheni on 29.
*MaryRose*
Minä -88 (joo tiedän, junnu :P) ja miekkonen -86. Pk-seudulla elellään. Minä opiskelen amk:ssa ja käyn töissä samalla. Mies työelämässä. Kotona meitä pitää kiireisenä papillon ja doberman. Yritys alotettu 06/2006, taukoa 06-12/2007. Ehkäisy jätetty nurkkaan 01/2008.
*Menninkäinen85*
Siis vauva ois nyt meillekkin tervetullut.. minä -85 ja mies -83 ja esikoinen ois tulossa, jos nyt on tullakseen :)
*Nanuuk-85*
Pyörin näillä sivuilla enemmän viime syksynä kun 07/07 aloitettiin ensimmäisen yritys. Minä olen 23 v., mies 26. Vieläkään ei vaavia kuulu, kierto tasaantunut, on nyt ollut tänä vuonna joka kuukausi 29 päiv.
*neppis82*
Pillerit on jätetty pari viikkoa sitten ja nyt lähinnä odotellaan, kuinka epäsäännölliseksi kierto päätyy, kun ei ennen pillereiden aloittamista ollut koskaan kovin säännöllinen.
*Onnellinen84*
Me ollaan lopetettu ehkäisy maaliskuussa, joten ihan noviisina vielä näissä hommissa.
*shania07*
Täältä ilmoittautuu myös yksi tänä vuonna 30 täyttävä ensimmäistä yrittävä mukaan teidän joukkoon =) Tosiaan, aloiteltiin ensimmäisen yritys joulukuussa.
*syre*
Meillä siis ehkäisy pois vuoden alussa. Ollaan 24/21 ja ensimmäinen kyseessä. Ollaan vielä suuri osa ajasta opiskelujen takia eri paikkakunnilla.
*vauvahaaveita*
Yritys on aloitettu 12/07, ja sais pieni jo tulla =))
*zeria*
Olen siis 29v (heinäkuussa pyörähtää tosin seuraava kymmenluku iiiiiik) ja mieheni 33v. Pillerit jätin pois muistaakseni 08/06 ja heti kohta olinkin raskaana olisko ollut 1 vai 2 normaalikiertoa välissä. Ensimmäinen keskenmeno oli totaalinen järkytys, ei mitään ennakkovaroitusta, np-ultrassa se vain paljastui.. Toisessa raskaudessa oli sama kohtalo ja toinen kaavinta jouduttiin tekemään viime toukokuussa. Viimeisin keskenmeno tuli rv.10 viime lokakuussa.
Kommentit (47)
http://www.vauva.fi/keskustelut?p_p_id=forum_WAR_perhe&p_p_action=1&p_p…
<-- Edelliset pari viikkoa!
Ja "palstaemo" on _taas_ hajamielinen... *Onnellinen84 olisi pitänyt siirtää plussanneisiin!* No, teen sen sitten seuraavalla kerralla :)
ON: Menkat alkoi tänään, kierrolle tuli pituutta 27 pv. Dpo 14 vaihtui siis aamulla kp 1:ksi, eli luteaalivaiheen pituus on mulla oppikirjan mukainen... No, mikään muu ei sit olekaan, kun raskaus ei ole kohta kahden ja puolen vuodenkaan jälkeen alkanut kertaakaan... :/
No, kyllä me kumpikin uskotaan, että se plussa meille vielä tulee :)
Omituista tiputtelua mulla oli siis dpo 4 - dpo 11, mitä ei ole ennen tapahtunut... Dpo 12 & 13 olikin sitten aikalailla "puhtaita" päiviä ja sillonhan ne toiveet pakostikin hieman heräsi, että oliskohan tässä tapahtunutkin jotain toivottavaa... Se taitaakin sitten jäädä arvoitukseksi, että johtuiko välivuoto siitä greippimehusta, vaiko jostain muusta... Toivottavasti PCO ei ala ärhäköitymään!!! Tähän mennessä ei ole tarvinnut sen oirehtimisesta murehtia... *Toiveikkaana siis uutta kiertoa kohden!*
*baulie*
kp 1
-Lähdetään muuten vajaan kuukauden päästä rantalomalle Kreikkaan :) -
Voi baulie, harmi ettei tärpänny. Olis jo teille toivonut plussaa! Mutta ihanan kypsästi suhtaudut=)
Omaanapaa pikaisesti=) Me sit päädyttiin ajatukseen, ettei odotella ekoja menkkoja. Toivottavasti ei oo väärä päätös. Yritys jatkuu nyt ja heti. Ihan tarpeeks on saatu odottaa ja odottaa. Ja joillakin on raskaus alkanu heti suoraan km:sta ja kestäny loppuun saakka, toivottavasti me kuulutaan sit siihen ryhmään nyt...
Mun naama on alkanu kukkimaan "iloisesti", joten voisin kuvitella että ovisaika olis nyt käsillä. Oikein muita oireita on vaikea lukea itsestään. Jälkivuoto on (kai) loppunut, ainakaan eilen ei enää vuotanut ja hetihän meidän piti se hetki hyödyntää=D
Tsemppiä kaikille ja nyt niitä plussia oikein ropinalla! Jookos??
Irish vääntäytyy kohti työpaikkaa haukottelemaan ja pitämään sadetta
*baulie*: kiitos uudesta pinosta! Hienoa kun on aikaansaavia ihmisiä, jotka viitsivät nähdä vaivaa meidän muidenkin puolesta! Kiitos vielä kerran.
*Irish*: musta toi vaikuttaa hyvältä päätökseltä. Sitäpaitsi käsittääkseni varhaisen keskenmenon (raskaus on todettu kun menkat on vain vähän myöhässä eikä siis esim ultraamalla) ei pitäisi vaikuttaa kohtuu oikein millään tapaa, että olisi syytä odottaa. Sitäpaitsi onnistumisen pitäisi olla helpompaakin heti sen jälkeen. <3 toivon, että teille kävisi niin..
omaa napaa: ovis oli, tuli ja meni. Ekat plussaksi luulemani viivat ja nippailut eivät ilmeisesti olleetkaan sitä, sillä lauantaina testiviivasta tuli kontrolliakin huomattavasti tummempi -tämä aikaisempi oli "vain" yhtä vahva. Molemmat (ja moni muukin päivä ;D) tuli hyödynnettyä, toivottavasti onnistuu..
Christina kp 21/28-33
Toivottavasti tärppää!!
Mulla toi km ei ollut varhainen km, joten siks me mietittiin asiaa miehen kanssa, että uskaltaako antaa vaan mennä. Tai minä mietin ja mies myötäili=) Varhaisultrassa löydettiin jo elävä sikiö rv 6+, mutta samalla viikolla tämä oli jo kuollut=( ja se todettiin vasta rv9+ ja lääkkeillä siis tyhjennettiin. No, mutta päätös on tehty ja paha enää perua...
Nyt tulikin vieraita
se olikin, nyt muistin. Anteeksi, Irish, harvapäisyyteni. Pahoittelut ja lujat rutistukset menetyksestäsi, tiedän miltä tuntuu. Toivottavasti teitä onnistaa :)!
Henk.koht keskenmeno on ollut mulle yksi kaikkein vaikeimmistä ja kipeimmistä asioista -ja edelleen mielessä harva se päivä. Jotenkin kummasti se kovasti toivottu ja odotettu lapsi on ollut olemassa siitä hetkestä saakka kun testi näytti kahta viivaa joiden vahvistukseksi oksetti ja kuvotti, päätä särki, väsytti jne. "Huono tuuri" tuntuu liian kevyeltä kintaanviittaisulta kaikesta siitä surusta, mikä tuohon liittyy. Välillä näille lapsista uteleville tai omista pienistä lapsistaan valittaville tekisi mieli antaa täysilaidallinen takaisin ja sanoa juuri ne asiat, mitä ajattelee. Tähän saakka olen jotenkuten hillinnyt itseni.
Toivon kovasti, että saisin vielä joskus sen plussan. Mutta samalla pelkään, mitä jos tämä ei koskaan enää onnistukaan, mitä jos se menee taas kesken. Täytyy vain toivoa -ja samalla se saa aikaan niin avuttoman fiiliksen kun tosiasiallisesti ei voi tehdä oikein mitään muuta.
Tulipa taas vuodatus..
*Onnellinen*: joko teidän häät on olleet? Millaisia alkuraskauden kuulumisia sulla on ollut kaikessa juhla- ja häähumussa?
*Danja*: mitä sulle ja masuasukille kuuluu?
*marjapensas*, *zeria* ja *baulie*: mitä teille kuuluu?
Pikaista viestiä viimeisen lomaviikon keskeltä. Ovista odotellaan, ja pupuilut on aloitettu. Vaihteeksi taas positiivisella mielellä, katsotaan missä vaiheessa mieli muuttuu...
Tosi ankea kesä ollut, nyt onneksi loppuviikoksi on luvattu kaunista, josko silloin pääsisi vaikka vähän rannalle paistattamaan päivää. Viime kesänä helteet alkoivat kun palasin lomalta töihin, toivottavasti nyt ei käy samalla tavalla!
Plussatuulia kaikille! ++++++++++++
marjapensas
Ei hyviä uutisia :~(
Ultrassa on nyt käyty. Lääkäri paineli vatsaa ja kokeili että onko kohtu laajentunut; oli kuulemma vähän. Sitten hän ultrasi mutta eipä ruutuun tullut kuin tyhjä ruskuaispussi joka oli 10mm halkaisijaltaan; ei siis sykettä. Laittoi lähetteen LKS:ään jossa ultrataan uudestaan ja todennäköisesti joko kaavitaan tai sitten lääkkeillä ulos (aika on ilmeisesti 1-2vk kuluessa). Sanoi että varautua siihen että kyseessä on keskenmeno tai tuulimuna.
Olin aivan mykkänä mutta onneksi miehus oli mukana ja kyseli näitä juttuja koska multa suurin osa meni järkytyksestä ohi korvien ja ymmärryksen. Lääkärin huoneen ulkopuolella sitten pillahdin itkuun ja nikottelin sekä niiskutin 2h. Onko tämä todellakin nyt tässä?!?
Oireita kuitenkin on edelleen joten on jotenkin epäuskoinen olo..
Kuukautisten perusteella viikkoja pitäisi olla 8+1.
VOIMAHALI!!! Jaksamisia sinnepäin. Oikeita sanoja ei ole olemassakaan tässä tilanteessa, tai mä en ainakaan niitä tiedä. Olen todella pahoillani että sinäkin joudut tämän kokemaan. Toivon todella, että syke löytyy uudessa ultrassa.
Aika kauan joudut uutta lääkäriaikaa odottmaan. Ei ole helppoa varmaan, mutta todella paljon voimia lähetän sulle!
Irish
*Danja*: osanotto suruunne ja lujia rutistuksia. Vetää ihan sanattomaksi. Olen todella pahoillani puolestasi. Kenenkään ei pitäisi joutua kokemaan mitään tuollaista.
Tällaisten uutisten jälkeen sitä vain miettii, miten ihmeessä kaikella voi olla jokin tarkoitus.
Voimia ja halauksia! Tulethan tänne kertomaan ajatuksistasi, ettei tarvitse surra asiaa yksinään.
Christina kp 22/28-33
Sanat todellakin tuntuvat merkityksettömiltä. Mieskin varmaan tuntee itsensä avuttomaksi kun ei voi helpottaa oloani...
Kiitos teille kuitenkin!
Toi edellinen painajaisuni todellakin kävi sitten toteen sillä mitään ei siinä ruskuaispussissa näkynyt vaikka lääkäri kuinka paineli vatsaa ja yritti katsoa.
Tänään aamupäivällä soitettiin Lapin keskussairaalan ajanvarauksesta että tiistaina olisi aika -> siitähän se uus itku sitten taas pääsi, menetyksestä tulee totta :~( Todella kiva alku tälle päivälle kun vieraitakin pitäisi tulla; anoppi tulee pojan poikansa kanssa käymään. Saattavat tulla hetkenä minä hyvänsä ja mie istun täällä naama turvoksissa...
Aika ironista muuten. Olis vain pitänyt uskoa omia tuntemuksia. Olinhan jo kerran aiemmin "valittanut" liian hyvää oloa ja lähes oireettomuutta. Siis aivan liian helpolla olin päässyt. Sitten vielä toi painajaisuni minkä näin pari kolme yötä sitten...
Tiedän että pitäisi olla siihen tyytyväinen että nyt se on todistettu että pystymme saamaan lapsia. Ei vain lohduta että 10kk yritimme ja kun viimein onnisti niin sitten kävikin näin :(
Danja, olen todella pahoillani ja lähetän minäkin halauksen, jos se vaikka edes millisentin helpottaisi oloa. Tässä vaiheessa tuntuu varmaan tosi tyhjiltä sanoilta, mutta elkää vielä heittäkö kirvestä kaivoon lapsettomuuden suhteen. Toivotaan jatkossakin plussasäteitä sinne.
ON: Mulla siis viime kierto vaihtui sunnuntaina ERITTÄIN kivuliaiksi kuukautisiksi, onneksi mulla oli loma ja muuta ajateltavaa niin ei mieli vetänyt kovin maahan onneksi. Jatketaan miehen kanssa yritystä tästäkin kierrosta. Viikon parin päästä meen myös kilpparikontrolliin ja yritän tästä kierrosta osata tikuttaa ovista.
Kiertohan oli viimeks 25 pv
AA KP4/24-28
Muistan liiankin hyvin tuon tunteen=( Kaikki lohdutuksen sanat tuntuvat tyhjiltä ja ajatukset pyörivät vain ja ainoastaan menetetyssä lapsessa. Kyllä, lapsessa, vaikka monien mielstä se ei sitä ole. Meille se on totisinta totta ja se jumalaton suru mikä iskee, on jotain mitä ei voi tietää ennen kuin sen itse kokee.
Tule Danja tuonne haahujen pinoon purkamaan tuntojasi jos siltä tuntuu. Siellä saa hyvää vertaistukea saman kokeneilta. Minua ainakin on paljon auttanut.
Olen todella pahoillani. Usko kumminkin tulevaisuuteen, vaikka nyt vaikeelta ja mustalta näyttääkin. Kyllä se vielä onni potkii. Vaikea siihen on uskoa, mutta itse olen ajatellut, että pakko uskoa. Ei muuten jaksa. Hymyn vuoro tulee vielä. Halaus.
että km on vauvan kuolema. Siitä hetkestä lähtien kun testissä on ne kuuluisat kaksi viivaa. Tuon surun vähättely ja mitätöintiyritykset jollain "huonolla tuurilla" tai "sikiön elinkelvottomuudella" on jotain aivan käsittämätöntä. Km on tavattoman raskas, vaikea ja kipeä paikka.
Suru vaatii oman tilansa ja aikansa, mutta kuten Irish sanoi, ilonaikakin tulee vielä. Hirmuisesti voimia!
Miten voitte? Tähän ketjuun toden totta kaivattaisiin niita mukavia uutisia lisää. Ihan liian moni meitä on joutunut käymään läpi niin paljon menetyksiä ja surua.
Aurinkoista perjantaita,
Christina kp 24/28-33
Huomenna pitäisi mennä töihin loman jälkeen. Kohtuullisen masentavaa, etenkin kelit vasta nyt parani. Onneksi sentään viime viikon ehti niistä nauttimaan.
*Danjalle* isot pahoittelut tapahtuneesta, voimia ja jaksamista sinne.
ON: ovis oli aikaisin tässä kierrossa, mutta se hyödynnettiin hyvin. Ainakaan tällä kertaa ei voi syyttää yrityksen puutetta ;) Toivottavasti töissä ei ole ihan älyttömän hiljaista, niin että saa jotain muutakin mietittävää kuin mahdollisen raskautumisen ja oireiden kuvittelun :)
Hauskaa sunnuntaita ja alkavaa viikkoa kaikille!
marjapensas, dpo 4
Eli käsitinkö oikein, että haaveilette ensimmäisestä lapsestanne?
Täällä ollaan pariskunta Varsinais-Suomesta ja meillä esikoista on yritetty suunnilleen vuoden verran.. Yritys/Lupa lapselle tuli vahingossa ja sen jälkeen todettiin, että antaa luvan tulla jos on tullakseen..
Asumme kahdestaan, mietteissä on mahdollisesti koira, kun vaikuttaa siltä ettei meille sitä omaa vauvaa ole tulossa..
Molemmat tehdään vuorotyötä, nyt ollaan kesälomalla..
Mutta tulen katselemaan jossain vaiheessa mitä vastasitte, mahtuuko joukkoonne..
KP
kiharapää!
Mäkin oon ajatellut että otan ensi kesänä toisen koiran, mikäli yritys ei ala tuottaa hedelmää. Saisi ainakin siinä ajatukset pois vauva-asiasta hetkeksi, kun kouluttaisi ja kasvattaisi pikkukoiraa :)
Toinen tavoite meillä on että lähdetään Lappiin vaellukselle vuoden päästä syksyllä. Siihen mennessä olisi hyvä kasvattaa kuntoa ja laihtua, ja eipä se vauva-asiaakaan ajatellen mikään huono vaihtoehto ole (varsinkin kun loma näkyy vyötäröllä).
Mullakin alkoi eilen (valitettavasti) työt ja samalla oviksen tikuttelu. Eilen oli haaleaistakin haalein viiva kontrollialueella, joten jännityksellä odotan, joko tässä kierrossa saisin tikutettua sen vai en.
AA KP 10/ 25 (on ollut aiemmin 24-28 mutta toi 25 oli erään ovislaskurin mukaan 3n viimeisen kierron keskiarvo)
Kiharapäälle tervetulotoivotukset, kiva saada uusia pinoon!
Töihin palaaminen on sekoittanut koko rytmin, ei osaa mennä ajoissa nukkumaan, mutta aamulla joutuu heräämään aikaisin. Tänä aamuna heräsi ihan hirveään päänsärkyyn, mutta onneksi panadol tehosi, ja nyt on melkein ok olo... Lisäksi aamulämmöt ilmeisesti reagoi uuteen rytmiin ja univajeeseen, ja lämmöt on todella alhaalla. Tai sitten on vasta ovis, mistä sitä koskaan tietää...
Eilen oli vähän huono olo, ja juilimista ja lisäksi rinnat tuntuu "kovilta" tai "kiinteiltä", vaikka kipeät ne ei varsinaisesti ole. Totta kai sitä rupesi miettimään, että josko nyt olisi tärppi käynyt, vaikka on hyvin, hyvin aikaista millekään oireille: tätiä odottelisin vasta puolentoista viikon päästä. Jotenkin pitäisi saada ajatukset johonkin muuhun, mutta kun se vaan on niin pajon helpommin sanottu kuin tehty...
Ainoanikselle onnea oviksen tikutteluun, ja yritetään jaksaa ensimmäinen työviikko, kaipa sen työnteon taas kohta muistaa ;)
marjapensas, dpo 6 (?)
Naurattaa oikein ku pitää tulla tänne raportoimaan. Mutta bongasin tossa äsken veskissä käydessäni ovislimat.. Niin, se munanvalkuaisefekti. Tässä on outoa se että tikutin ovista tuossa 9-10 aikaan eikä oikein ees haaleaa viivaa tullut tikkuun. Kuitenkin 12 aikaan mulla oli alavatsassa pientä menkkamaista tuntemusta, epäilisin sen liittyvän ovikseen. Outoa.
AA KP 10/25
*Viktoria_77*
Ollaan siis miehen kanssa molemmat 30 ja eka vauva on toiveissa. On jo alkanut harmittaa että näin myöhälle vitkutettiin tätä yrittämistä, jotenkin sitä luuli et kun päätös on tehty niin heti tärppää. Lokakuussa 07 yritetty tosissaan, aiemmin jo ehkäisy lopetettu. Plussa 3/2008!
*Sinikellonen*
Olen 27-vuotias, miekkonen vuotta nuorempi. Pääkaupunkiseudulla asustellaan ja hoitoalalla minäkin. Kuten jo ehkä taisin kirjoittaa aiemmin, niin odoteltiin siihen, että valmistun koulusta ennenkuin aloitettiin yrittämään ensimmäistä vauvaa. Tosin kuume on ollut mun puolella kova jo vuosia, osittain johtunut alan valinnastakin. Vähän jopa yllätyin, kun mies sitten suostui yrittämään monen vuoden painostuksen jälkeen... :) Ehkä jopa vähän pelästyinkin, että nytkö sitten ihan OIKEASTI se vauva vois sit piankin olla tulossa! :) Plussa 3/2008!
*pariisitar*
Olemme pariskunta pääkaupunkiseudulta; mie vm -82, miehus -77, ja esikkoa kovasti toivotaan (terkkuja vain herra haikaralle:) ). Kuumeilua taustalla KAUAN, nyt pillerit jätetty pois 01/08. Työskentelen hoitoalalla ja perheeseemme kuuluu myös iki-ihana koiruus. Plussa 4/08!
*Stiin@*
Olemme pohjanmaalla asusteleva aviopari. Minä olen 29v ja mies saman ikäinen. Yritys on aloitettu 9/07 mutta kuumeiltu on jo häistämme (05/03) asti mutta halusin hoitaa opintoni ensin ja valmistua kansankynttiläksi. Plussa 4/08!
*Danja80*
Olemme n27v ja m29v avopari Lapista ja sitä ihka ensimmäistä nyyttiä yritetään. "Projekti" lähti käyntiin 09/07 mutta vauvakuume alkoi jo kuukausia aiemmin. Plussa 6/08!