Miksi Suomessa naiset ovat onnellisempia kuin miehet?

Mäkin haluaisin linkin tai tutkimuksen tiedot (nimenomaan alkuperäistutkimuksen, en saa kirjaa niin helposti käsiini). En ole nimittäin koskaan kuullut tällaisesta sukupuolierosta. T. psykologian alan tutkija, erikoistunut hyvinvointiin.

p.s. Erkki Tötöllä vaikuttaa olevan tietynlainen "asenne", jota soveltaa datan kaiveluun.

En minä ainakaan kuvittele, vaan tajuan tuon asian varsin hyvin. Ja käsittääkseni esim. sukupuolentutkimuksessa tuo on ihan perusjuttu, että kulttuuriset rakenteet, jotka pitävät yllä heteronormatiivisuutta, rajoittavat sekä naisia että miehiä. Ja tiukkojen sukupuolistereotypioiden ja normien purkaminen vapauttaisi sekä naisia että miehiä (esim. miehet voisivat jäädä helpommin hoitovapaille, ei tarvitsisi kilpailla kaikesta eikä pitää yllä kovaa imagoa).

[quote author="Vierailija" time="21.03.2013 klo 09:38"]

Linkittämässäsi jutussa sanottiin: "Miesten kulttuuriin kuuluu, että täytyy osoittaa pystyvänsä rakentamaan talon omin käsin". Naiset kuvittelevat, että miehenä voi olla ihan miten haluaa, mutta se ei ole ollenkaan totta.

Miehenä et voi heikkona hetkenä alkaa itkemään tai valittamaan, koska on opetettu kuinka sellainen on miehelle häpeällistä; "se on neitimäistä", meille sanotaan jo poikana. Miehen on tarkoitus olla vahva niin fyysisesti kuin henkisestikin, muut ovat luusereita. Nainen saa ihan vapaasti olla joko vahva tai heikko ja kaikki hyväksyvät, ei menetä naiseuttaan.

Miehille jaetaan ehdot miehisyyden lunastamiselle, ennen se oli juuri tuota "rakenna talo omin käsin, älä itke/valita, elätä perhe tekemällä pitkää päivää, älä tunteile, jne". Nykyään talon rakentaminen ei ole enää mikään vaatimus, mutta miehisyys täytyy edelleen ansaita taipumalla tiettyyn muottiin. Oma itsensä saa olla vain siinä tapauksessa, että on tarpeeksi onnekas syntyäkseen valmiiksi siihen muottiin sopivana. Tietysti osa miehistä haistattaa pitkät noille odotuksille tai ovat masentuneet koko asiasta ja lopettaneet yrittämisen.

[/quote]

Eikö se ole aika selvää? Yksikään mies joka joutuu elämään esim vihervasemmistolaisen humanistinaisen kanssa ei voi kokea onnea kuin vasta haudassa. Olen aina sanonut, että suomalaisen mihen kannattaa hakea kulutettu nainen esim Aasiasta (Japani, Filippiinit, Kiina, Thaimaa, Singapore jne) tai vastaavasti Saksasta, Virosta tai Venäjältä. Suomalaiset naiset taas voi hakea miehen vaikka Afrikasta tai Turkista tai Kreikasta tai muista kehitysmaista. Näin kaikki olisivat onnellisia.

Kuinka kulutettu?

[quote author="Vierailija" time="21.03.2013 klo 10:47"]

En minä ainakaan kuvittele, vaan tajuan tuon asian varsin hyvin. Ja käsittääkseni esim. sukupuolentutkimuksessa tuo on ihan perusjuttu, että kulttuuriset rakenteet, jotka pitävät yllä heteronormatiivisuutta, rajoittavat sekä naisia että miehiä. Ja tiukkojen sukupuolistereotypioiden ja normien purkaminen vapauttaisi sekä naisia että miehiä (esim. miehet voisivat jäädä helpommin hoitovapaille, ei tarvitsisi kilpailla kaikesta eikä pitää yllä kovaa imagoa).[/quote]

Nimenomaan miesten stereotypiat ja normit ovat edelleen tasolla miekka ja kivi, kun naisten vastaavat on kitketty pitkälti pois tasa-arvon nimissä viime vuosikymmenten aikana.

[quote author="Vierailija" time="21.03.2013 klo 11:07"]

[quote author="Vierailija" time="21.03.2013 klo 10:47"]

En minä ainakaan kuvittele, vaan tajuan tuon asian varsin hyvin. Ja käsittääkseni esim. sukupuolentutkimuksessa tuo on ihan perusjuttu, että kulttuuriset rakenteet, jotka pitävät yllä heteronormatiivisuutta, rajoittavat sekä naisia että miehiä. Ja tiukkojen sukupuolistereotypioiden ja normien purkaminen vapauttaisi sekä naisia että miehiä (esim. miehet voisivat jäädä helpommin hoitovapaille, ei tarvitsisi kilpailla kaikesta eikä pitää yllä kovaa imagoa).[/quote]

Nimenomaan miesten stereotypiat ja normit ovat edelleen tasolla miekka ja kivi, kun naisten vastaavat on kitketty pitkälti pois tasa-arvon nimissä viime vuosikymmenten aikana.

[/quote]

Minusta tasa-arvo on kääntynyt päälaelleen. Palkkauksessa naiset perässä, mutta kaikessa muussa nainen saa aina anteeksi, pääsee helpommalla, ei saa samoja tuomioita rikoksista ja suurin osa naisista ei oikeasti kanna edes perheessä mitään lopullista vastuuta vaan heille riittää se ruoan laittaminen, mutta sellaista henkistä vastuuta ei oteta mistään.

[quote author="Vierailija" time="20.03.2013 klo 21:25"]

Miehet älykkäämpinä ja suuria kokonaisuuksia paremmin hahmottavina masentuvat  helpommin ihmiselon kurjuudesta ja kokevat suurempaa eksistentiaalista tuskaa kuin naiset.

Naiset ovat enemmän kuin eläimiä, jotka ovat onnellisia kun saavat hoitaa poikasiaan ja pesäkoloaan.

[/quote]

Tämä on muuten oikeastaan täysin totta. Naiset ovat tuollaiseen ohjailtuun ja säädeltyyn elämään usein täysin tyytyväisiä, miehiä ahdistaa kun omaa tietä ei oikeasti saa luoda. Mies on kautta historian ollut dynaaminen ja aktiivinen osapuoli, nainen staattinen ja passiivinen.

Tällä taustalla ei ole ihme, että Suomen kaltainen kieltäjä- ja holhoajavaltio tekee juuri naisista onnellisia, mutta ei miehistä.

[quote author="Vierailija" time="21.03.2013 klo 01:17"]

En jaksa lukea kaikkia kirjoituksia ja k.o. tutkimus olisi kiva lukea.

Itse uskon, että naiset suomessa ovat onnellisempia tasa-arvon vuoksi! Ei tarvitse tällätä itseään viimeisen päälle ja käyttää paljon aikaa ja vaivaa ulkonäköön, että saa vampattua sen hyvässä asemassa olevan/hyvä palkkaisen miehen. Ja sitten pidettyä sen itsellään.(Ellei näin halua tehdä).

Vaan voi ihan itse opiskella itselleen hyvän ammatin ja olla oman onnensa seppä. Ei tarvitse olla miehestä riippuvainen.

Suomalaisia miehiähän tämä varmaan vi%#&taa, kun matkoillaan huorissa Thaimaassa ja Virossa ovat tottuneet ja kuvittelevat, että naisen saa alistettua rahalla omaan tahtoonsa mukaan palvelemaan. EI TOIMI SUOMESSA!

[/quote]

...

Onko mieleesi koskaan pälkähtänyt, että miehet olisivat onnettomia juuri sinunkaltaistesi naisten vähättelevän ajatus- ja puhetavan vuoksi?

Mies on Suomessa se, jota saa vapaasti haukkua, väheksyä ja mollata julkisuudessa ja yksityisissä keskuteluissa. Naisia sen sijaan pitää paapoa ja kohdella silkkihansikkain. Sukupuolten välinen ero on aivan valtava meillä.

Miehet muuten keskimäärin pehmentävät sanojaan aina, kun nainen on paikalla. Se on meihin moniin syväkasvatettu ominaisuus: naisille ei sanota pahasti. Siksi naisten onkin ehkä vaikea ymmärtää miestä, sillä todelliset suodattamattomat ajatukset voi laukoa ilmoille vain miesporukassa.

[quote author="Vierailija" time="21.03.2013 klo 09:38"]

Linkittämässäsi jutussa sanottiin: "Miesten kulttuuriin kuuluu, että täytyy osoittaa pystyvänsä rakentamaan talon omin käsin". Naiset kuvittelevat, että miehenä voi olla ihan miten haluaa, mutta se ei ole ollenkaan totta.

Miehenä et voi heikkona hetkenä alkaa itkemään tai valittamaan, koska on opetettu kuinka sellainen on miehelle häpeällistä; "se on neitimäistä", meille sanotaan jo poikana. Miehen on tarkoitus olla vahva niin fyysisesti kuin henkisestikin, muut ovat luusereita. Nainen saa ihan vapaasti olla joko vahva tai heikko ja kaikki hyväksyvät, ei menetä naiseuttaan.

Miehille jaetaan ehdot miehisyyden lunastamiselle, ennen se oli juuri tuota "rakenna talo omin käsin, älä itke/valita, elätä perhe tekemällä pitkää päivää, älä tunteile, jne". Nykyään talon rakentaminen ei ole enää mikään vaatimus, mutta miehisyys täytyy edelleen ansaita taipumalla tiettyyn muottiin. Oma itsensä saa olla vain siinä tapauksessa, että on tarpeeksi onnekas syntyäkseen valmiiksi siihen muottiin sopivana. Tietysti osa miehistä haistattaa pitkät noille odotuksille tai ovat masentuneet koko asiasta ja lopettaneet yrittämisen.

[/quote]

Hyvä kirjoitus! Tätä monet "haluaisin olla mies, niillä on niin helppoa" -naiset eivät näe ollenkaan, miehen roolivaatimukset ovat lopulta aika tiukat.

[quote author="Vierailija" time="21.03.2013 klo 10:50"]

Eikö se ole aika selvää? Yksikään mies joka joutuu elämään esim vihervasemmistolaisen humanistinaisen kanssa ei voi kokea onnea kuin vasta haudassa. Olen aina sanonut, että suomalaisen mihen kannattaa hakea kulutettu nainen esim Aasiasta (Japani, Filippiinit, Kiina, Thaimaa, Singapore jne) tai vastaavasti Saksasta, Virosta tai Venäjältä. Suomalaiset naiset taas voi hakea miehen vaikka Afrikasta tai Turkista tai Kreikasta tai muista kehitysmaista. Näin kaikki olisivat onnellisia.

[/quote]

Tää on hyvä periaate. Suomessa on tehty iso virhe, kun olemme halunneet hävittää sukupuolten eron. Ei keskiverto heteromies innostu miehekkäästä naisesta, enkä usko, että keskiverto heteronainen innostuisi naisellisesta miehestä.

[quote author="Vierailija" time="21.03.2013 klo 12:22"]

[quote author="Vierailija" time="21.03.2013 klo 10:50"]

Eikö se ole aika selvää? Yksikään mies joka joutuu elämään esim vihervasemmistolaisen humanistinaisen kanssa ei voi kokea onnea kuin vasta haudassa. Olen aina sanonut, että suomalaisen mihen kannattaa hakea kulutettu nainen esim Aasiasta (Japani, Filippiinit, Kiina, Thaimaa, Singapore jne) tai vastaavasti Saksasta, Virosta tai Venäjältä. Suomalaiset naiset taas voi hakea miehen vaikka Afrikasta tai Turkista tai Kreikasta tai muista kehitysmaista. Näin kaikki olisivat onnellisia.

[/quote]

Tää on hyvä periaate. Suomessa on tehty iso virhe, kun olemme halunneet hävittää sukupuolten eron. Ei keskiverto heteromies innostu miehekkäästä naisesta, enkä usko, että keskiverto heteronainen innostuisi naisellisesta miehestä.

[/quote]

Siis onko onnellisuuden kannalta oleellisinta olla sen kaltainen, josta vastakkainen sukupuoli innostuu?

Minulle onnellisuus on sitä, että tiedän kuka ja millainen olen ja että saan olla oma itseni. Jos en kelpaa sellaisena kuin olen, olen mieluummin kelpaamatta kuin yritän muuttua joksikin muuksi, siis joksikin, mitä en ole. Minun onnellisuuteni ei ole olemassa kenenkään miehen kustannuksella. Vai ovatko miehet tosiaan sitä mieltä, että minun pitäisi kysyä mieheltäni, millainen minun pitäisi olla, että hän voisi olla onnellinen?

Minä toivon, että mieheni ajattelee samalla tavalla. Minä toivon, että hän on oma itsensä ja tyytyväinen omana itsenään. En minä halua, että hän esittää olevansa jotakin muuta kuin on vain siksi, että kuvittelee minun haluavan sitä. Minä en voi tätä hänen puolestaan päättää, enkä tietenkään voi olla varma, tekeekö hän niin.

Ei oma onnellisuus ole koskaan kenenkään muun vastuulla.

[quote author="Vierailija" time="21.03.2013 klo 12:39"]

[quote author="Vierailija" time="21.03.2013 klo 12:22"]

[quote author="Vierailija" time="21.03.2013 klo 10:50"]

Eikö se ole aika selvää? Yksikään mies joka joutuu elämään esim vihervasemmistolaisen humanistinaisen kanssa ei voi kokea onnea kuin vasta haudassa. Olen aina sanonut, että suomalaisen mihen kannattaa hakea kulutettu nainen esim Aasiasta (Japani, Filippiinit, Kiina, Thaimaa, Singapore jne) tai vastaavasti Saksasta, Virosta tai Venäjältä. Suomalaiset naiset taas voi hakea miehen vaikka Afrikasta tai Turkista tai Kreikasta tai muista kehitysmaista. Näin kaikki olisivat onnellisia.

[/quote]

Tää on hyvä periaate. Suomessa on tehty iso virhe, kun olemme halunneet hävittää sukupuolten eron. Ei keskiverto heteromies innostu miehekkäästä naisesta, enkä usko, että keskiverto heteronainen innostuisi naisellisesta miehestä.

[/quote]

Siis onko onnellisuuden kannalta oleellisinta olla sen kaltainen, josta vastakkainen sukupuoli innostuu?

Minulle onnellisuus on sitä, että tiedän kuka ja millainen olen ja että saan olla oma itseni. Jos en kelpaa sellaisena kuin olen, olen mieluummin kelpaamatta kuin yritän muuttua joksikin muuksi, siis joksikin, mitä en ole. Minun onnellisuuteni ei ole olemassa kenenkään miehen kustannuksella. Vai ovatko miehet tosiaan sitä mieltä, että minun pitäisi kysyä mieheltäni, millainen minun pitäisi olla, että hän voisi olla onnellinen?

Minä toivon, että mieheni ajattelee samalla tavalla. Minä toivon, että hän on oma itsensä ja tyytyväinen omana itsenään. En minä halua, että hän esittää olevansa jotakin muuta kuin on vain siksi, että kuvittelee minun haluavan sitä. Minä en voi tätä hänen puolestaan päättää, enkä tietenkään voi olla varma, tekeekö hän niin.

Ei oma onnellisuus ole koskaan kenenkään muun vastuulla. [/quote]

Ei vaan onnellisuutta lisää se, että saa vastakkaisen sukupuolen kiinnostumaan itsestään. Naisille tämä tulee monesti automaattisesti, miehen täytyy tehdä sen eteen työtä.

Monikaan mies ei kelpaa omana itsenään naisille. On hyvin yleistä tehdä iso henkilökohtainen remontti, jossa hankkiudutaan eroon epätoivotuista luonteenpiirteistä ja treenataan kroppa & koppa kuntoon. Vasta sitten lähdetään etsimään niitä naisia.

Esimerkiksi ujoja miehiä ei parisuhteissa juurikaan tapaa. Se johtuu siitä, että ujo mies tappaa tuon luonteenpiirteen itsestään väkipakolla, että hänelläkin olisi joskus naisten suhteen mahdollisuuksia. Jos ujouttaan ei saa kuristettua, jää mies usein yksin. Siinäpä sitä motivaatiota itsekehitykseen ja henkiseen kasvuun!

Naisten ei tätä remonttia usein tarvitse tehdä, sillä miehet ovat kiinnostuneita joka tapauksessa.

Ehkä siinä onkin eräs onnellisuuserojen syy?

Edelliseen, itse asiassa tutkimusten mukaan parisuhteen olemassaolo vaikuttaa onnellisuuteen aika vähän. Suurin osa ihmisten välisistä eroista onnellisuudesta (n. 50%) selittyy synnynnäisillä temperamenttieroilla (sosiaaliset suhteet ovat kyllä tärkein ulkopuolinen onnellisuutta selittävä tekijä, mutta a) niihin kuuluu myös ystävät ja b) niiden selitysosuus on silti aika pieni).

[quote author="Vierailija" time="21.03.2013 klo 12:46"]

[quote author="Vierailija" time="21.03.2013 klo 12:39"]

[quote author="Vierailija" time="21.03.2013 klo 12:22"]

[quote author="Vierailija" time="21.03.2013 klo 10:50"]

Eikö se ole aika selvää? Yksikään mies joka joutuu elämään esim vihervasemmistolaisen humanistinaisen kanssa ei voi kokea onnea kuin vasta haudassa. Olen aina sanonut, että suomalaisen mihen kannattaa hakea kulutettu nainen esim Aasiasta (Japani, Filippiinit, Kiina, Thaimaa, Singapore jne) tai vastaavasti Saksasta, Virosta tai Venäjältä. Suomalaiset naiset taas voi hakea miehen vaikka Afrikasta tai Turkista tai Kreikasta tai muista kehitysmaista. Näin kaikki olisivat onnellisia.

[/quote]

Tää on hyvä periaate. Suomessa on tehty iso virhe, kun olemme halunneet hävittää sukupuolten eron. Ei keskiverto heteromies innostu miehekkäästä naisesta, enkä usko, että keskiverto heteronainen innostuisi naisellisesta miehestä.

[/quote]

Siis onko onnellisuuden kannalta oleellisinta olla sen kaltainen, josta vastakkainen sukupuoli innostuu?

Minulle onnellisuus on sitä, että tiedän kuka ja millainen olen ja että saan olla oma itseni. Jos en kelpaa sellaisena kuin olen, olen mieluummin kelpaamatta kuin yritän muuttua joksikin muuksi, siis joksikin, mitä en ole. Minun onnellisuuteni ei ole olemassa kenenkään miehen kustannuksella. Vai ovatko miehet tosiaan sitä mieltä, että minun pitäisi kysyä mieheltäni, millainen minun pitäisi olla, että hän voisi olla onnellinen?

Minä toivon, että mieheni ajattelee samalla tavalla. Minä toivon, että hän on oma itsensä ja tyytyväinen omana itsenään. En minä halua, että hän esittää olevansa jotakin muuta kuin on vain siksi, että kuvittelee minun haluavan sitä. Minä en voi tätä hänen puolestaan päättää, enkä tietenkään voi olla varma, tekeekö hän niin.

Ei oma onnellisuus ole koskaan kenenkään muun vastuulla. [/quote]

Ei vaan onnellisuutta lisää se, että saa vastakkaisen sukupuolen kiinnostumaan itsestään. Naisille tämä tulee monesti automaattisesti, miehen täytyy tehdä sen eteen työtä.

Monikaan mies ei kelpaa omana itsenään naisille. On hyvin yleistä tehdä iso henkilökohtainen remontti, jossa hankkiudutaan eroon epätoivotuista luonteenpiirteistä ja treenataan kroppa & koppa kuntoon. Vasta sitten lähdetään etsimään niitä naisia.

Esimerkiksi ujoja miehiä ei parisuhteissa juurikaan tapaa. Se johtuu siitä, että ujo mies tappaa tuon luonteenpiirteen itsestään väkipakolla, että hänelläkin olisi joskus naisten suhteen mahdollisuuksia. Jos ujouttaan ei saa kuristettua, jää mies usein yksin. Siinäpä sitä motivaatiota itsekehitykseen ja henkiseen kasvuun!

Naisten ei tätä remonttia usein tarvitse tehdä, sillä miehet ovat kiinnostuneita joka tapauksessa.

Ehkä siinä onkin eräs onnellisuuserojen syy?

[/quote]

No on vähän ontuva selitys: kumpihan sukupuoli itseään enemmän "remontoi", naiset vai miehet? 

Siksi toisekseen, en edes usko tuollaisen onnellisuuseron olemassaoloon. Ainakaan tästä ketjusta en ole löytänyt mitään sellaista, mistä voisi päätellä, että tuollaista tutkimustulosta edes on olemassa.

[quote author="Vierailija" time="21.03.2013 klo 13:11"]

Siksi toisekseen, en edes usko tuollaisen onnellisuuseron olemassaoloon. Ainakaan tästä ketjusta en ole löytänyt mitään sellaista, mistä voisi päätellä, että tuollaista tutkimustulosta edes on olemassa.

[/quote]

Ongelman kieltäminen ei sitä poista.

Itse luulen, että olennainen ero on naisten ja miesten kyvyssä löytää onnellisuutta. Naiset saattavat olla onnellisia ihan vain syödessään ystäväporukalla muotiruokaa (sushi) ja kikatellessaan muotiaiheista kevyesti. Hömppä, sosiaalinen kikerrys ja tunteet tuovat onnellisuutta heille.

Mies on naista on eksistentialistisempi, dynaamisempi, älyllisempi (huom. ei välttämättä siis älykkäämpi), suorittavampi ja konkreettisempi. Hänelle tuovat onnellisuutta brutaalin selkeät, määriteltävät asiat: saavutukset, projektit, tavoitteet. Niiden eteen täytyy tehdä kunnolla töitä, sushiravintola ja muutama kaveri eivät riitä. Siksi mies on ikään kuin koko ajan pyrkimässä jonnekin, onnellisuutta tavoitellen mutta ei vielä siihen päässyt.

[quote author="Vierailija" time="21.03.2013 klo 13:25"]

[quote author="Vierailija" time="21.03.2013 klo 13:11"]

Siksi toisekseen, en edes usko tuollaisen onnellisuuseron olemassaoloon. Ainakaan tästä ketjusta en ole löytänyt mitään sellaista, mistä voisi päätellä, että tuollaista tutkimustulosta edes on olemassa.

[/quote]

Ongelman kieltäminen ei sitä poista.

Itse luulen, että olennainen ero on naisten ja miesten kyvyssä löytää onnellisuutta. Naiset saattavat olla onnellisia ihan vain syödessään ystäväporukalla muotiruokaa (sushi) ja kikatellessaan muotiaiheista kevyesti. Hömppä, sosiaalinen kikerrys ja tunteet tuovat onnellisuutta heille.

Mies on naista on eksistentialistisempi, dynaamisempi, älyllisempi (huom. ei välttämättä siis älykkäämpi), suorittavampi ja konkreettisempi. Hänelle tuovat onnellisuutta brutaalin selkeät, määriteltävät asiat: saavutukset, projektit, tavoitteet. Niiden eteen täytyy tehdä kunnolla töitä, sushiravintola ja muutama kaveri eivät riitä. Siksi mies on ikään kuin koko ajan pyrkimässä jonnekin, onnellisuutta tavoitellen mutta ei vielä siihen päässyt.

[/quote]

Ongelmaa ei liioin synny sillä, että se vain temmataan tuulesta.

Osoita minulle, että ongelma on olemassa. Missä on se tutkimustulos, joka näin väittää?Äläkä selitä, että "käy lainaamassa kirja, josta luvut löytyvät jostakin analyysiesimerkistä". Jos sellainen tutkimustulos on olemassa, se kyllä löytyy jostakin, kerro mistä!

Miten voi ottaa kantaa väittämään, josta ei tiedä pitääkö se paikkansa, vai onko totuus sittenkin täysin päinvastainen?

[quote author="Vierailija" time="21.03.2013 klo 12:08"]

Tämä on muuten oikeastaan täysin totta. Naiset ovat tuollaiseen ohjailtuun ja säädeltyyn elämään usein täysin tyytyväisiä, miehiä ahdistaa kun omaa tietä ei oikeasti saa luoda. Mies on kautta historian ollut dynaaminen ja aktiivinen osapuoli, nainen staattinen ja passiivinen.

Tällä taustalla ei ole ihme, että Suomen kaltainen kieltäjä- ja holhoajavaltio tekee juuri naisista onnellisia, mutta ei miehistä.

[/quote]

Mutta usein käy niin, että kun miehen annetaan kulkea omia polkujaan (ryypätä, rellestää ja elää poikamieselämää), HÄN on se joka lopulta ruikuttaa takaisin sinne turvalliseen perhe-elämään, samalla kun nainen elää tyytyväisenä sinkkuna ja on helpottunut että hänellä on yksi passattava vähemmän. Ehkä mies tulisi onnelliseksi vain saatuaan sekä syödä kakun että pitää sen, eli tylsän tavallisen perhe-elämän palvelualttiine vaimoineen ja sitten siihen sivuun paheellinen kaksoiselämä vaihtuvine tyttöystävineen ja päihdehuuruisine illanviettoineen. On tietysti kauhean valitettavaa että yhteiskunta tällaista pysty laajemmalti tarjoamaan.

Missä näitä palvelualttiita ja passaavia naisia muka on? AV-palstaa lukeva saa käsityksen, että lähes jokainen nainen on sellainen, ja mies tietysti itsekäs passattava. Minä taas en ole ollut sellaisen naisen kanssa suhteessa, vaan jokainen on ollut hyvinkin tarkka siitä mitä saa mieheltä. Minua ei ole kenenkään tarvinnut passata yhtään, koska olen oppinut elämään yksin ennen parisuhdetta ja hoitamaan kaikki omat asiani. Pikemminkin minä olen se joka päätyy yleensä auttamaan asioissa.