Lue keskustelun säännöt.
Mä en ymmärrä riitelyä. Eikö asioista voi keskustella?
Mikä on homman idea? Nostaa adrenaliinitasoa joten siitä saa jotain säväreitä? En tiedä, ei toimi mulla, minusta se tuntuu vain ja ainoastaan pahalta. Joskus voi kinastella mutta mitään karjumisriitoja en suostu käymään kenenkään kanssa, niistä sain tarpeekseni jo lapsuudenperheessä. Minusta aikuisena kuuluu olla sen verran tunnesäätelykykyä ja itsehillintää ettei raivoa päättömästi. Se oleellinen ero kinasteluun on äänen volyymissa ja siinä että kinastelussa on vielä järki mukana ja se on luonteeltaan keskustelevaa, riitely taas ei.
Kommentit (354)
Huutaminen ja raivoaminen on kehitysmaalaisten hommaa. Jos ei asioista osaa keskustella ja riidellä sivistyneesti, on taulapää. Eri asia jos joku on täysi kusipää, silloin ei kannata olla tekemisissä ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä olen. Eipä ole tarvinnut kenellekkään huutaa ja raivota enkä sitä aio tehdäkkään. Asioista voi keskustellakkin.
Entäpä jos et olisi saanut sitä itsellesi todella tärkeää paperia setäsi ylimielisyyden ja tyhmyyden takia? Siinä vaiheessa kun olin puhelimessa en vielä tiennyt, onko paperia enää edes olemassa, vai onko se revitty, ja onko keinoja pakottaa väärin toiminutta toimimaan.
En silti huuda, uskon että vastapuolella on kuulo tallella ja ymmärtää normaalia keskustelua. Romanit kyllä tapaavat saada huutamalla tahtonsa läpi 🤔😂 saitko sinä sen haluamasi paperin kun huusit?
Ei ollut kuulo tallella ja hänen selkeä kantansa oli, että olin väärässä ja että hän ei aio tehdä kuten olisi ollut oikein ja pyytää paperia takaisin. Miksi ihmeessä kunnioittaisin tuollaista ihmistä "kiitos heillä"? Mitä olisit ajatellut, kun setäsi ei olekaan sinun puolellasi sinua loukanneita ja sinua kohtaan väärin tehneitä ihmisiä vastaan tai ei ole edes kiinnostunut siitä, että miten sinua on kohdeltu? Ja siis sillä samalla oukkaavuudella on kohdeltu hänen äitiäänkin, josta setäsi ainakin esittää välittäneensä, niin hänen toimintansa antoi ymmärtää, että hänestä on hyvä, että hänen äitinsä viimeistä tahtoa kohtaan kustaan silmään ja hän on siinä mukana. Tämmöinenkö on sinusta kunnioitettavaa?
Ja siis et olisi puhumalla paperiasi saanut. Enhän minäkään saanut. Aloin huutaa vasta kun se kävi ilmi. Niin mitä ajattelet ämmöisestä?En siltikään huuda. Ja varsinkaan kun kyse jostain paperista. Opi hillitsemään itseäsi.
Miksi olisin oppinut? Mitä hyötyä tai apua siitä olisi mielestäsi ollut, osaat varmaan kertoa, kun pidät asiaa noin oleellisena. Varmaan oman heiveröisen egosi suojelu tilanteessa, jossa sinä mokaat. Minusta ainakin tuntui hyvältä raivota ihmiselle, joka kohtelee minua väärin.
Minä en ole semmoinen luonteeltani että alkaisin raivota ihmisille.
Ja ilmeisesti haluaisit tästä jonkinlaista kehumista ihmisenä..? En nyt oikein tajua, miksi sen pitäisi ketään kiinnostaa, siis tämän aloituksen, jos tuo on pointti.
Monesti nämä, jotka vannovat sen nimeen ettei saa riidellä tai huutaa, niin ovat näitä mykkäkoulun pitäjiä tai selän takana riitelijöitä. Eihän se huutaminen ikinä toivottavaa ole mutta kaipa sekin välillä ihan inhimillistä on, jos nyt sentään kontrolloi mitä suusta päästelee.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä me kyetään miehen kanssa keskustelemaan, ollaan molemmat luonteeltamme samanlaisia. Me ei edes kinastella mistään. Ja en tiedä mikä olisi edes tilanne että saataisiin riita aikaan :D
Kahta samanlaista ihmistä ei ole olemassakaan. Luonteiltaan kyllä voi olla, mutta arvoiltaan ei. Näissä riidattomissa suhteissa kumpikaan ei uskalla ilmaista todellista mielipidettään hankalista asioista, tai sitten jompi kumpi myötäilee toista niissä, vaikka onkin eri mieltä. Kannattaa riidellä, siinä oppii tuntemaan puolisonsa kaikista parhaiten. Tehkää vaikka vaalikone vuorotellen toisilta piilossa ja vertailkaa tuloksia. Aivan varmasti tulee erimielisyyksiä.
Minusta tuntuu, että nämä, jotka eivät kestä pientäkään äänen korottamista tai suuttumusta, ovat niitä, jotka mokaavat koko ajan, mutta odottavat, että siitä ei ole koskaan ikäviä seurauksia. Hyvähän se on aina joka tilanteessa vedota aikuismaisuuteen, kun samalla saa jatkaa törttöilyjään ilman, että tarvitsee kohdata toisen paha mieli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä olen. Eipä ole tarvinnut kenellekkään huutaa ja raivota enkä sitä aio tehdäkkään. Asioista voi keskustellakkin.
Entäpä jos et olisi saanut sitä itsellesi todella tärkeää paperia setäsi ylimielisyyden ja tyhmyyden takia? Siinä vaiheessa kun olin puhelimessa en vielä tiennyt, onko paperia enää edes olemassa, vai onko se revitty, ja onko keinoja pakottaa väärin toiminutta toimimaan.
En silti huuda, uskon että vastapuolella on kuulo tallella ja ymmärtää normaalia keskustelua. Romanit kyllä tapaavat saada huutamalla tahtonsa läpi 🤔😂 saitko sinä sen haluamasi paperin kun huusit?
Ei ollut kuulo tallella ja hänen selkeä kantansa oli, että olin väärässä ja että hän ei aio tehdä kuten olisi ollut oikein ja pyytää paperia takaisin. Miksi ihmeessä kunnioittaisin tuollaista ihmistä "kiitos heillä"? Mitä olisit ajatellut, kun setäsi ei olekaan sinun puolellasi sinua loukanneita ja sinua kohtaan väärin tehneitä ihmisiä vastaan tai ei ole edes kiinnostunut siitä, että miten sinua on kohdeltu? Ja siis sillä samalla oukkaavuudella on kohdeltu hänen äitiäänkin, josta setäsi ainakin esittää välittäneensä, niin hänen toimintansa antoi ymmärtää, että hänestä on hyvä, että hänen äitinsä viimeistä tahtoa kohtaan kustaan silmään ja hän on siinä mukana. Tämmöinenkö on sinusta kunnioitettavaa?
Ja siis et olisi puhumalla paperiasi saanut. Enhän minäkään saanut. Aloin huutaa vasta kun se kävi ilmi. Niin mitä ajattelet ämmöisestä?En siltikään huuda. Ja varsinkaan kun kyse jostain paperista. Opi hillitsemään itseäsi.
Miksi olisin oppinut? Mitä hyötyä tai apua siitä olisi mielestäsi ollut, osaat varmaan kertoa, kun pidät asiaa noin oleellisena. Varmaan oman heiveröisen egosi suojelu tilanteessa, jossa sinä mokaat. Minusta ainakin tuntui hyvältä raivota ihmiselle, joka kohtelee minua väärin.
Minä en ole semmoinen luonteeltani että alkaisin raivota ihmisille.
Niin? No ei minua se kiinnosta, vaan se, miksi sinusta on paha asia, jos joku on? Aloittajan tapaan siis. Osaat varmasti vastata ja perustella, kun kerran ketjuun tulit mukaan keskustelemaan.
Niin tulin ilmaisemaan oman mielipiteeni että kyllä asioista voi keskustella ilman huutamista ja raivoamista. Sinä olet eri mieltä ja sillä selvä. Tee sinä elämälläsi mitä lystäät, ei se minua liikuta. :D
Vierailija kirjoitti:
Huutaminen ja raivoaminen on kehitysmaalaisten hommaa. Jos ei asioista osaa keskustella ja riidellä sivistyneesti, on taulapää. Eri asia jos joku on täysi kusipää, silloin ei kannata olla tekemisissä ollenkaan.
Väärin toimiminen on kehitysmaalaisten hommaa. Jos toimii väärin, eikä hoida asioita sanottaessa kuntoon, on taulapää, jollainen ei ansaitse mitään sivistynyttä kohtelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä me kyetään miehen kanssa keskustelemaan, ollaan molemmat luonteeltamme samanlaisia. Me ei edes kinastella mistään. Ja en tiedä mikä olisi edes tilanne että saataisiin riita aikaan :D
Kahta samanlaista ihmistä ei ole olemassakaan. Luonteiltaan kyllä voi olla, mutta arvoiltaan ei. Näissä riidattomissa suhteissa kumpikaan ei uskalla ilmaista todellista mielipidettään hankalista asioista, tai sitten jompi kumpi myötäilee toista niissä, vaikka onkin eri mieltä. Kannattaa riidellä, siinä oppii tuntemaan puolisonsa kaikista parhaiten. Tehkää vaikka vaalikone vuorotellen toisilta piilossa ja vertailkaa tuloksia. Aivan varmasti tulee erimielisyyksiä.
Todellakin uskalletaan. Kunnioitetaan myös toisen mielipidettä eikä kyseenalaisteta sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä olen. Eipä ole tarvinnut kenellekkään huutaa ja raivota enkä sitä aio tehdäkkään. Asioista voi keskustellakkin.
Entäpä jos et olisi saanut sitä itsellesi todella tärkeää paperia setäsi ylimielisyyden ja tyhmyyden takia? Siinä vaiheessa kun olin puhelimessa en vielä tiennyt, onko paperia enää edes olemassa, vai onko se revitty, ja onko keinoja pakottaa väärin toiminutta toimimaan.
En silti huuda, uskon että vastapuolella on kuulo tallella ja ymmärtää normaalia keskustelua. Romanit kyllä tapaavat saada huutamalla tahtonsa läpi 🤔😂 saitko sinä sen haluamasi paperin kun huusit?
Ei ollut kuulo tallella ja hänen selkeä kantansa oli, että olin väärässä ja että hän ei aio tehdä kuten olisi ollut oikein ja pyytää paperia takaisin. Miksi ihmeessä kunnioittaisin tuollaista ihmistä "kiitos heillä"? Mitä olisit ajatellut, kun setäsi ei olekaan sinun puolellasi sinua loukanneita ja sinua kohtaan väärin tehneitä ihmisiä vastaan tai ei ole edes kiinnostunut siitä, että miten sinua on kohdeltu? Ja siis sillä samalla oukkaavuudella on kohdeltu hänen äitiäänkin, josta setäsi ainakin esittää välittäneensä, niin hänen toimintansa antoi ymmärtää, että hänestä on hyvä, että hänen äitinsä viimeistä tahtoa kohtaan kustaan silmään ja hän on siinä mukana. Tämmöinenkö on sinusta kunnioitettavaa?
Ja siis et olisi puhumalla paperiasi saanut. Enhän minäkään saanut. Aloin huutaa vasta kun se kävi ilmi. Niin mitä ajattelet ämmöisestä?En siltikään huuda. Ja varsinkaan kun kyse jostain paperista. Opi hillitsemään itseäsi.
Miksi olisin oppinut? Mitä hyötyä tai apua siitä olisi mielestäsi ollut, osaat varmaan kertoa, kun pidät asiaa noin oleellisena. Varmaan oman heiveröisen egosi suojelu tilanteessa, jossa sinä mokaat. Minusta ainakin tuntui hyvältä raivota ihmiselle, joka kohtelee minua väärin.
Minä en ole semmoinen luonteeltani että alkaisin raivota ihmisille.
Niin? No ei minua se kiinnosta, vaan se, miksi sinusta on paha asia, jos joku on? Aloittajan tapaan siis. Osaat varmasti vastata ja perustella, kun kerran ketjuun tulit mukaan keskustelemaan.
Niin tulin ilmaisemaan oman mielipiteeni että kyllä asioista voi keskustella ilman huutamista ja raivoamista. Sinä olet eri mieltä ja sillä selvä. Tee sinä elämälläsi mitä lystäät, ei se minua liikuta. :D
Voi, mutta mitä hyötyä siitä on? Sinäpä et osannut sanoa sitä. Väärin toimivia, jotka eivät korjaa tekosiaan ei tarvitse kunnioittaa, vaan heille voi huutaa, koska he ovat taulapäitä ja kehitysmaalaisten tasolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä olen. Eipä ole tarvinnut kenellekkään huutaa ja raivota enkä sitä aio tehdäkkään. Asioista voi keskustellakkin.
Entäpä jos et olisi saanut sitä itsellesi todella tärkeää paperia setäsi ylimielisyyden ja tyhmyyden takia? Siinä vaiheessa kun olin puhelimessa en vielä tiennyt, onko paperia enää edes olemassa, vai onko se revitty, ja onko keinoja pakottaa väärin toiminutta toimimaan.
En silti huuda, uskon että vastapuolella on kuulo tallella ja ymmärtää normaalia keskustelua. Romanit kyllä tapaavat saada huutamalla tahtonsa läpi 🤔😂 saitko sinä sen haluamasi paperin kun huusit?
Ei ollut kuulo tallella ja hänen selkeä kantansa oli, että olin väärässä ja että hän ei aio tehdä kuten olisi ollut oikein ja pyytää paperia takaisin. Miksi ihmeessä kunnioittaisin tuollaista ihmistä "kiitos heillä"? Mitä olisit ajatellut, kun setäsi ei olekaan sinun puolellasi sinua loukanneita ja sinua kohtaan väärin tehneitä ihmisiä vastaan tai ei ole edes kiinnostunut siitä, että miten sinua on kohdeltu? Ja siis sillä samalla oukkaavuudella on kohdeltu hänen äitiäänkin, josta setäsi ainakin esittää välittäneensä, niin hänen toimintansa antoi ymmärtää, että hänestä on hyvä, että hänen äitinsä viimeistä tahtoa kohtaan kustaan silmään ja hän on siinä mukana. Tämmöinenkö on sinusta kunnioitettavaa?
Ja siis et olisi puhumalla paperiasi saanut. Enhän minäkään saanut. Aloin huutaa vasta kun se kävi ilmi. Niin mitä ajattelet ämmöisestä?En siltikään huuda. Ja varsinkaan kun kyse jostain paperista. Opi hillitsemään itseäsi.
Miksi olisin oppinut? Mitä hyötyä tai apua siitä olisi mielestäsi ollut, osaat varmaan kertoa, kun pidät asiaa noin oleellisena. Varmaan oman heiveröisen egosi suojelu tilanteessa, jossa sinä mokaat. Minusta ainakin tuntui hyvältä raivota ihmiselle, joka kohtelee minua väärin.
Minä en ole semmoinen luonteeltani että alkaisin raivota ihmisille.
Niin? No ei minua se kiinnosta, vaan se, miksi sinusta on paha asia, jos joku on? Aloittajan tapaan siis. Osaat varmasti vastata ja perustella, kun kerran ketjuun tulit mukaan keskustelemaan.
Niin tulin ilmaisemaan oman mielipiteeni että kyllä asioista voi keskustella ilman huutamista ja raivoamista. Sinä olet eri mieltä ja sillä selvä. Tee sinä elämälläsi mitä lystäät, ei se minua liikuta. :D
Voi, mutta mitä hyötyä siitä on? Sinäpä et osannut sanoa sitä. Väärin toimivia, jotka eivät korjaa tekosiaan ei tarvitse kunnioittaa, vaan heille voi huutaa, koska he ovat taulapäitä ja kehitysmaalaisten tasolla.
Ei mene äänihuulet :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä olen. Eipä ole tarvinnut kenellekkään huutaa ja raivota enkä sitä aio tehdäkkään. Asioista voi keskustellakkin.
Entäpä jos et olisi saanut sitä itsellesi todella tärkeää paperia setäsi ylimielisyyden ja tyhmyyden takia? Siinä vaiheessa kun olin puhelimessa en vielä tiennyt, onko paperia enää edes olemassa, vai onko se revitty, ja onko keinoja pakottaa väärin toiminutta toimimaan.
En silti huuda, uskon että vastapuolella on kuulo tallella ja ymmärtää normaalia keskustelua. Romanit kyllä tapaavat saada huutamalla tahtonsa läpi 🤔😂 saitko sinä sen haluamasi paperin kun huusit?
Ei ollut kuulo tallella ja hänen selkeä kantansa oli, että olin väärässä ja että hän ei aio tehdä kuten olisi ollut oikein ja pyytää paperia takaisin. Miksi ihmeessä kunnioittaisin tuollaista ihmistä "kiitos heillä"? Mitä olisit ajatellut, kun setäsi ei olekaan sinun puolellasi sinua loukanneita ja sinua kohtaan väärin tehneitä ihmisiä vastaan tai ei ole edes kiinnostunut siitä, että miten sinua on kohdeltu? Ja siis sillä samalla oukkaavuudella on kohdeltu hänen äitiäänkin, josta setäsi ainakin esittää välittäneensä, niin hänen toimintansa antoi ymmärtää, että hänestä on hyvä, että hänen äitinsä viimeistä tahtoa kohtaan kustaan silmään ja hän on siinä mukana. Tämmöinenkö on sinusta kunnioitettavaa?
Ja siis et olisi puhumalla paperiasi saanut. Enhän minäkään saanut. Aloin huutaa vasta kun se kävi ilmi. Niin mitä ajattelet ämmöisestä?En siltikään huuda. Ja varsinkaan kun kyse jostain paperista. Opi hillitsemään itseäsi.
Miksi olisin oppinut? Mitä hyötyä tai apua siitä olisi mielestäsi ollut, osaat varmaan kertoa, kun pidät asiaa noin oleellisena. Varmaan oman heiveröisen egosi suojelu tilanteessa, jossa sinä mokaat. Minusta ainakin tuntui hyvältä raivota ihmiselle, joka kohtelee minua väärin.
Minä en ole semmoinen luonteeltani että alkaisin raivota ihmisille.
Niin? No ei minua se kiinnosta, vaan se, miksi sinusta on paha asia, jos joku on? Aloittajan tapaan siis. Osaat varmasti vastata ja perustella, kun kerran ketjuun tulit mukaan keskustelemaan.
Niin tulin ilmaisemaan oman mielipiteeni että kyllä asioista voi keskustella ilman huutamista ja raivoamista. Sinä olet eri mieltä ja sillä selvä. Tee sinä elämälläsi mitä lystäät, ei se minua liikuta. :D
Voi, mutta mitä hyötyä siitä on? Sinäpä et osannut sanoa sitä. Väärin toimivia, jotka eivät korjaa tekosiaan ei tarvitse kunnioittaa, vaan heille voi huutaa, koska he ovat taulapäitä ja kehitysmaalaisten tasolla.
Ei mene äänihuulet :D
Ei mulla ainakaaan mene. Onpa itselläsi heikot nekin, et ole treenannut huutamista. Eli myönnät itsekin, että aivan hyvin voi huutaa, koska siitä ei ole mitä.n haittaakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä me kyetään miehen kanssa keskustelemaan, ollaan molemmat luonteeltamme samanlaisia. Me ei edes kinastella mistään. Ja en tiedä mikä olisi edes tilanne että saataisiin riita aikaan :D
Kahta samanlaista ihmistä ei ole olemassakaan. Luonteiltaan kyllä voi olla, mutta arvoiltaan ei. Näissä riidattomissa suhteissa kumpikaan ei uskalla ilmaista todellista mielipidettään hankalista asioista, tai sitten jompi kumpi myötäilee toista niissä, vaikka onkin eri mieltä. Kannattaa riidellä, siinä oppii tuntemaan puolisonsa kaikista parhaiten. Tehkää vaikka vaalikone vuorotellen toisilta piilossa ja vertailkaa tuloksia. Aivan varmasti tulee erimielisyyksiä.
Todellakin uskalletaan. Kunnioitetaan myös toisen mielipidettä eikä kyseenalaisteta sitä.
???
Vaikka toinen sanoisi, että kaikki homoseksuaalit pitää jälkiabortoida?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä olen. Eipä ole tarvinnut kenellekkään huutaa ja raivota enkä sitä aio tehdäkkään. Asioista voi keskustellakkin.
Entäpä jos et olisi saanut sitä itsellesi todella tärkeää paperia setäsi ylimielisyyden ja tyhmyyden takia? Siinä vaiheessa kun olin puhelimessa en vielä tiennyt, onko paperia enää edes olemassa, vai onko se revitty, ja onko keinoja pakottaa väärin toiminutta toimimaan.
En silti huuda, uskon että vastapuolella on kuulo tallella ja ymmärtää normaalia keskustelua. Romanit kyllä tapaavat saada huutamalla tahtonsa läpi 🤔😂 saitko sinä sen haluamasi paperin kun huusit?
Ei ollut kuulo tallella ja hänen selkeä kantansa oli, että olin väärässä ja että hän ei aio tehdä kuten olisi ollut oikein ja pyytää paperia takaisin. Miksi ihmeessä kunnioittaisin tuollaista ihmistä "kiitos heillä"? Mitä olisit ajatellut, kun setäsi ei olekaan sinun puolellasi sinua loukanneita ja sinua kohtaan väärin tehneitä ihmisiä vastaan tai ei ole edes kiinnostunut siitä, että miten sinua on kohdeltu? Ja siis sillä samalla oukkaavuudella on kohdeltu hänen äitiäänkin, josta setäsi ainakin esittää välittäneensä, niin hänen toimintansa antoi ymmärtää, että hänestä on hyvä, että hänen äitinsä viimeistä tahtoa kohtaan kustaan silmään ja hän on siinä mukana. Tämmöinenkö on sinusta kunnioitettavaa?
Ja siis et olisi puhumalla paperiasi saanut. Enhän minäkään saanut. Aloin huutaa vasta kun se kävi ilmi. Niin mitä ajattelet ämmöisestä?En siltikään huuda. Ja varsinkaan kun kyse jostain paperista. Opi hillitsemään itseäsi.
Miksi olisin oppinut? Mitä hyötyä tai apua siitä olisi mielestäsi ollut, osaat varmaan kertoa, kun pidät asiaa noin oleellisena. Varmaan oman heiveröisen egosi suojelu tilanteessa, jossa sinä mokaat. Minusta ainakin tuntui hyvältä raivota ihmiselle, joka kohtelee minua väärin.
Minä en ole semmoinen luonteeltani että alkaisin raivota ihmisille.
Niin? No ei minua se kiinnosta, vaan se, miksi sinusta on paha asia, jos joku on? Aloittajan tapaan siis. Osaat varmasti vastata ja perustella, kun kerran ketjuun tulit mukaan keskustelemaan.
Niin tulin ilmaisemaan oman mielipiteeni että kyllä asioista voi keskustella ilman huutamista ja raivoamista. Sinä olet eri mieltä ja sillä selvä. Tee sinä elämälläsi mitä lystäät, ei se minua liikuta. :D
Voi, mutta mitä hyötyä siitä on? Sinäpä et osannut sanoa sitä. Väärin toimivia, jotka eivät korjaa tekosiaan ei tarvitse kunnioittaa, vaan heille voi huutaa, koska he ovat taulapäitä ja kehitysmaalaisten tasolla.
Ei mene äänihuulet :D
Ei mulla ainakaaan mene. Onpa itselläsi heikot nekin, et ole treenannut huutamista. Eli myönnät itsekin, että aivan hyvin voi huutaa, koska siitä ei ole mitä.n haittaakaan.
En olekkaan puhunut hyödyistä ja haitoista. Todennut vain että itse en huuda kun saan asian sanottua normaalilla äänensävyllä. Miksi se minun äänenkäyttöni sinua niin häiritsee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huutaminen ja raivoaminen on kehitysmaalaisten hommaa. Jos ei asioista osaa keskustella ja riidellä sivistyneesti, on taulapää. Eri asia jos joku on täysi kusipää, silloin ei kannata olla tekemisissä ollenkaan.
Väärin toimiminen on kehitysmaalaisten hommaa. Jos toimii väärin, eikä hoida asioita sanottaessa kuntoon, on taulapää, jollainen ei ansaitse mitään sivistynyttä kohtelua.
Kusipäille, silloin kun ei sellaisia voi mitenkään välttää, tuleekin joskus huudettua ja raivottua. Läheisten tai tuttujen kanssa en riitele ja tappele asioista, sellainen on alentavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä me kyetään miehen kanssa keskustelemaan, ollaan molemmat luonteeltamme samanlaisia. Me ei edes kinastella mistään. Ja en tiedä mikä olisi edes tilanne että saataisiin riita aikaan :D
Kahta samanlaista ihmistä ei ole olemassakaan. Luonteiltaan kyllä voi olla, mutta arvoiltaan ei. Näissä riidattomissa suhteissa kumpikaan ei uskalla ilmaista todellista mielipidettään hankalista asioista, tai sitten jompi kumpi myötäilee toista niissä, vaikka onkin eri mieltä. Kannattaa riidellä, siinä oppii tuntemaan puolisonsa kaikista parhaiten. Tehkää vaikka vaalikone vuorotellen toisilta piilossa ja vertailkaa tuloksia. Aivan varmasti tulee erimielisyyksiä.
Todellakin uskalletaan. Kunnioitetaan myös toisen mielipidettä eikä kyseenalaisteta sitä.
???
Vaikka toinen sanoisi, että kaikki homoseksuaalit pitää jälkiabortoida?
Vaikka 😊
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odotas kun joskus vastaan tulee asia, joka oikeasti on sulle tärkeä, elämän ja kuoleman kysymys (tai mieluummin lapsesi elämän ja kuoleman kysymys) ja olet siitä eri ieltä keskustelukumppanin kanssa.
On olemassa tilanteita, joissa itsehillintä on mahdotonta ja jos se olisi mahdollista, se olisi silti moraalitonta.
Eipä ole tuollainen tilanne vielä tullut vastaan. Faktat on paljon parempia keskustelussa kuin riitely, joten jos vastaan tulee lapseni elämän ja kuoleman kysymys, tiedän todella hyvin, että riitely ei auta mitään. Tuossa saa apua keskustelemalla asiasta, ei suinkaan riitelemällä muiden kanssa.
Esimerkki: lapseni päivähoitopaikassa (pph) oli 8 lasta 4 sijaan. Kunta oli päättänyt, että tilapäinen ylitys on sama kuin 4 kk. En ryhtynyt riitelemään, vaan soitin asiasta päättäneelle, kerroin oman kantani, kerroin lakitekstin perusteluineen ja totesin, että mikäli laiton tilanne jatkuu, teen siitä ilmoituksen AVIin. Ihan asiallisesti juttelin riitelemättä. Vastapuoli oli eri mieltä, riitelemättä hänkin. Tein valituksen ja 1 vko kuluttua pph:lta lähtivät ylimääräiset lapset ja kunta sai tehtäväkseen selvittää lasten ja hoitajien määrän eri päivähoitoyksiköissä.
Riitelemällä en olisi saanut aikaan lainmukaista tilannetta, miksi räyhääjää olisi kannattanut uskoa. Sen sijaan asiallinen keskustelu johti toivottuun tulokseen.
Riitatilanteita on monia erilaisia.
Oman kumppanin kanssa riidellessä, tai keskustellessa, on puntit aika usein yleensä tasan, eli kyse on mielipide-erosta. Tämä siis aika normitilanne. Sitten on näitä, kun puolisot kaivelevat ne kymmenien vuosien takaiset "pettämiset, lastenkasvatukseen liittyvät asiat, konkurssit, petokset ja sukulaisten ja ystävien dissaamiset" ym ym. aina esiin. Ja silloin räjähtää.
Ja kyllä siinä on itsehillintä koetuksella, kun selviää että olet tullut petetyksi ja taustalla onkin pitkä salasuhde, tai vaihtoehtoisesti saat selville eläneesi kulissiperheessä sarjapettäjän kanssa. Itse ainakin kaivelisin "jotain kättä pitempää" mielessäni. Olisihan se tietenkin arvokasta ja fiksua vain "sofistikoituneesti liidellä tilanteesta" ja napsauttaa eroprosessi käyntiin.
Mutta näinhän se ei aina mene. Temperamentteja on niin monia, ettei yhtä käyttäytymismallia ole. Väkivalta on tietenkin väärin, mutta kyllä huutoa tähän maailmaan mahtuu. Monelle se on myös rauhoittavaa ja tilanne laukeaa kuin itsestään.
Mutta viranomaisen kanssa onkin homma jo ihan toinen. Ap tiesi, että viranomaistaho toimii väärin ja laittomasti, joten "pienellä kiristyksellä" päästiin ilman äänen korotusta lopputulokseen. Ja siis tietenkin juttu päättyi täysin oikein.
Jos ei ap:lla olisi ollut ässää hihassa ja toimittu lasten suhteen pahasti väärin, olisi tilanne varmaankin päättynyt toisin.
Naapuririidat ovatkin jo luku sinänsä. En tiedä ainuttakaan, missä olisi toimittu fiksusti keskustellen. Ilkivalta on näissä myös aika yleinen, olen kuullut.
Itse rivitaloasukkaaksi muutettuani pyysin naapuria pitämään ulkokissansa poissa pihaltani. Tai siis ensin olin vain "kauniisti suhistellut" kissaa pois, jonka omistajansa oli kuullut. Tuli juttelemaan ja sanoi, että kissa on leikattu. Minä vastasin, että allergisille sillä ei ole merkitystä ja että en voi ottaa kenenkään kissoja pihalleni. Olin nähnyt monesti, kuinka kissat (tien toiseltakin puolelta tulijoita) hyppivät patioilla pöydillä ja hinkkailivat itseään tuolien pehmusteisiin jne.
Eipä asia korjaantunut, ei. Jatkoin suhistelua. Kissanomistajan puoliso lakkasi tervehtimistä. En alkanut "räyhätä" koska tiesin, että ei auta asiaa. Nämä kissanomistajat eivät kuuntele järkipuhetta ja itsekkäinä vaan toteuttavat omaa agendaansa, viis siitä vaikka alergiset oirehtivat.
Meni tovi ja omistaja tuli miehelle pihalla kertomaan, että "Nyt ei meidän kissa teitä enää häiritse, kun se jouduttiin lopettamaan". Oliko tämäkin tarpeellista? Marttyyriksi heittäytyminen, vaikka itse oli ihan varmasti väärässä!! LAKI kun sanoo, ettei lasten leikkipaikoille saa mennä. Katson, että lastenlapsieni leikkipaikka patiollani on sellainen. No, eipä mitään, loukkuja jo suunnittelin, mutta ei onneksi enää tarvitse siihen panostaa.
Ja entäs omakotitonttien raja-aidat ja rakennusluvat, rantojen ja kalastusoikeuksien käyttö ja se Grillaaminen? :D :D :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huutaminen ja raivoaminen on kehitysmaalaisten hommaa. Jos ei asioista osaa keskustella ja riidellä sivistyneesti, on taulapää. Eri asia jos joku on täysi kusipää, silloin ei kannata olla tekemisissä ollenkaan.
Väärin toimiminen on kehitysmaalaisten hommaa. Jos toimii väärin, eikä hoida asioita sanottaessa kuntoon, on taulapää, jollainen ei ansaitse mitään sivistynyttä kohtelua.
Kusipäillekin koitan ensiksi aina hyvällä, mikä on melko usein kyllä turhaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä olen. Eipä ole tarvinnut kenellekkään huutaa ja raivota enkä sitä aio tehdäkkään. Asioista voi keskustellakkin.
Entäpä jos et olisi saanut sitä itsellesi todella tärkeää paperia setäsi ylimielisyyden ja tyhmyyden takia? Siinä vaiheessa kun olin puhelimessa en vielä tiennyt, onko paperia enää edes olemassa, vai onko se revitty, ja onko keinoja pakottaa väärin toiminutta toimimaan.
En silti huuda, uskon että vastapuolella on kuulo tallella ja ymmärtää normaalia keskustelua. Romanit kyllä tapaavat saada huutamalla tahtonsa läpi 🤔😂 saitko sinä sen haluamasi paperin kun huusit?
Ei ollut kuulo tallella ja hänen selkeä kantansa oli, että olin väärässä ja että hän ei aio tehdä kuten olisi ollut oikein ja pyytää paperia takaisin. Miksi ihmeessä kunnioittaisin tuollaista ihmistä "kiitos heillä"? Mitä olisit ajatellut, kun setäsi ei olekaan sinun puolellasi sinua loukanneita ja sinua kohtaan väärin tehneitä ihmisiä vastaan tai ei ole edes kiinnostunut siitä, että miten sinua on kohdeltu? Ja siis sillä samalla oukkaavuudella on kohdeltu hänen äitiäänkin, josta setäsi ainakin esittää välittäneensä, niin hänen toimintansa antoi ymmärtää, että hänestä on hyvä, että hänen äitinsä viimeistä tahtoa kohtaan kustaan silmään ja hän on siinä mukana. Tämmöinenkö on sinusta kunnioitettavaa?
Ja siis et olisi puhumalla paperiasi saanut. Enhän minäkään saanut. Aloin huutaa vasta kun se kävi ilmi. Niin mitä ajattelet ämmöisestä?En siltikään huuda. Ja varsinkaan kun kyse jostain paperista. Opi hillitsemään itseäsi.
Miksi olisin oppinut? Mitä hyötyä tai apua siitä olisi mielestäsi ollut, osaat varmaan kertoa, kun pidät asiaa noin oleellisena. Varmaan oman heiveröisen egosi suojelu tilanteessa, jossa sinä mokaat. Minusta ainakin tuntui hyvältä raivota ihmiselle, joka kohtelee minua väärin.
Minä en ole semmoinen luonteeltani että alkaisin raivota ihmisille.
Niin? No ei minua se kiinnosta, vaan se, miksi sinusta on paha asia, jos joku on? Aloittajan tapaan siis. Osaat varmasti vastata ja perustella, kun kerran ketjuun tulit mukaan keskustelemaan.
Niin tulin ilmaisemaan oman mielipiteeni että kyllä asioista voi keskustella ilman huutamista ja raivoamista. Sinä olet eri mieltä ja sillä selvä. Tee sinä elämälläsi mitä lystäät, ei se minua liikuta. :D
Voi, mutta mitä hyötyä siitä on? Sinäpä et osannut sanoa sitä. Väärin toimivia, jotka eivät korjaa tekosiaan ei tarvitse kunnioittaa, vaan heille voi huutaa, koska he ovat taulapäitä ja kehitysmaalaisten tasolla.
Ei mene äänihuulet :D
Ei mulla ainakaaan mene. Onpa itselläsi heikot nekin, et ole treenannut huutamista. Eli myönnät itsekin, että aivan hyvin voi huutaa, koska siitä ei ole mitä.n haittaakaan.
En olekkaan puhunut hyödyistä ja haitoista. Todennut vain että itse en huuda kun saan asian sanottua normaalilla äänensävyllä. Miksi se minun äänenkäyttöni sinua niin häiritsee?
Ei haittaa, minä kommentoin aloitukseen, jossa sinä ja kaltaisesi ette ymmärrä, miksi joku huutaa jos suuttuu. Jos sinä et huuda kun suutut, niin sehän sataa vain muiden laariin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huutaminen ja raivoaminen on kehitysmaalaisten hommaa. Jos ei asioista osaa keskustella ja riidellä sivistyneesti, on taulapää. Eri asia jos joku on täysi kusipää, silloin ei kannata olla tekemisissä ollenkaan.
Väärin toimiminen on kehitysmaalaisten hommaa. Jos toimii väärin, eikä hoida asioita sanottaessa kuntoon, on taulapää, jollainen ei ansaitse mitään sivistynyttä kohtelua.
Kusipäillekin koitan ensiksi aina hyvällä, mikä on melko usein kyllä turhaa.
Tietenkin ensin hyvällä, mutta jos se ei auta ainakin itse suutun ja silloin alan huutaa. En tajua mikä tässä on aloittajan kaltaisille ongelmana. Sekö, että pitä saada tehdä vain maailman tappiin väärin eikä kukaan saa huutaa? Siinähän näkevät siitä unia.
Niin? No ei minua se kiinnosta, vaan se, miksi sinusta on paha asia, jos joku on? Aloittajan tapaan siis. Osaat varmasti vastata ja perustella, kun kerran ketjuun tulit mukaan keskustelemaan.