Sydän särkyy koska mies ei halua naimisiin.

Suunniteltu elämä:

Me tehtiin kaikki väärässä järjestyksessä: aloimme seurustelemaan heti lukion jälkeen ja pääsimme molemmat opiskelemaan samalle paikkakunnalle. Vierähti kymmenen vuotta yhdessä avoliitossa kunnes puolivahingossa esikoinen ilmoitti tulostaan, minä olin 28 v ja opintojeni loppusuoralla, tein lopputyöni vauva kainalossa. Mies pätkätöissä.Ihana lapsi syntyi ja samantien mies jäi työttömäksi, asuimme vuokralla koko ajan.

Vuosi tästä menimme naimisiin.

Nykytilanne: Olemme nelikymppisiä velattomassa omistusasunnossa asuvia, mutta mikä tärkeintä ja parasta, rakkautemme on ihan alusta lähtien ollut lujaa ja tiedämme että vaikka tulisi mitä me olemme yhdessä. Materia tai sormukset ei ole SE JUTTU meille.

Jos asia on sinulle niin tärkeä niin tuleva vauva sinun sukunimellesi ilman muuta. Ja nimi vaihdetaan naimisiinmenon yhteydessä. 

jos mies kerran ilmaisi, että haluaa lapsen, olisitte voineet samassa yhteydessä keskustella halustasi mennä naimisiin. 

jotkut eivät halua naimisiin, eikä se ole välttämättä osoitus siitä, ettei halua sitoutua muuten. ymmärrän kyllä tunteitasi, ap, varsinkin kun olet raskaana ja kerroit aiemmasta kokemuksestasi. 

jutelkaa avoimesti. älä painosta miestäsi, mutta kerro kiltä sinusta tuntuu ja että toivoisit teidän menevän naimisiin. mies voi sitten itsekseen miettiä asiaa rauhassa.

onnea odotukseen! 

Meilläpä tehtiin niin, että lapsi tuli miehen nimelle eikä olla edes naimisissa :D. Saahan asioita ongelman tehdä, jos niin haluaa. Ilmeisesti nämä, jotka yrittävät painostaa/pakottaa miehen avioliittoon ovat jotain 20+ naisiako? Sekö on sitten se huima saavutus, kun saadaan sanoa, että nyt on mies pakotettu/painostettu naimisiin?  On muuten tosi hieno alku liitolle. Jos toinen ei halua naimisiin niin siinä on tasan kaksi vaihtoehtoa: 1) hyväksy asia tai 2) lähde, ja etsi uusi

Mulle mies osoitti sitoutuneensa minuun, kun alettiin seurustella, muutettiin yhteen, ja nyt tuli sitten se toivottu lapsikin. Me ei tarvita siihen sitoutumiseen mitään avioliittoa, ja jos siihen joskus päädytään niin en todellakaan aio painostaa enkä pakottaa miestä siihen (sanomalla, että mä + lapsi lähdetään nyt, ja sä et enää koskaan tule näkemään tätä lasta, jos et mene mun kanssa naimisiin).

Juteltiin tänään ja sanoi että oli tosissaan silloin. Nyt tuntuu vielä pahemmalta,en kestä nähdä enää koko tyyppiä...

Ap, sympatiaa sinulle. Ymmärrän hyvin, että tuo tuntuu kurjalta.

Mutta: jos rakastat häntä ja uskot, että hänestä tulisi hyvä isä, niin itse yrittäisin tehdä näin:

Pistäisin tämän avioliittoasian henkisesti sivuun siksi aikaa, että vauva syntyy ja vähän kasvaa. Kerta kaikkiaan hyväksyisin väliaikaisesti sen, etten "pääse" nyt naimisiin ja lakkaisin ajattelemasta asiaa, ja keskittyisin tulevaan vauvaan. Sitten kun vauva on vähän kasvanut ja tilanne "rauhoittunut" (sun hormonit, yövalvomiset jne.) niin kertoisin miehelle rauhassa, että koet todella loukkaavana, että hän ei suostu naimisiin, koet, että hän ei ole tosissaan kanssasi jne. Ja että jos hän ei aio kosia, harkitset eroa (jos koet sen vielä niin tärkeäksi asiaksi).

Mun mielestä avo- ja avioliitto ovat täysin samanarvoisia. Ei tulisi mieleenkää tehdä mitään päätelmiä toisten suhteen laadusta ton perusteella, hädin tuskin muistan, ketkä kavereistani ovat naimisissa ja ketkä eivät.

[quote author="Vierailija" time="17.03.2013 klo 16:09"]

[quote author="Vierailija" time="17.03.2013 klo 15:02"]

[quote author="Vierailija" time="17.03.2013 klo 07:27"]

vauva syntyy pian, mutta mies ei halua sitoutua. Ihmiset jo tulevat kyselemään mahasta ja ilme sen jälkeen kun katsovat vasemman käden nimettömään on sydäntä särkevä. Tuntuu ettei se ymmärrä minua miten paljon asia minulle nyt merkitsee, eikä rakasta tarpeeksi, että haluaisi sitoutua. Mietin jo erilleen muuttamista tämän takia...

[/quote]

Katotteko oikeasti onko jollain sormus sormessa? Mulla harvemmin on, vaikka ollaan naimisissa. Pitäis olla jatkuvasti ottamassa sitä pois vauvan pyllynpesussa (en halua kakkaa timangeihin) ja muussa, ei tuu sitten pidettyä ollenkaan. En ole ajatellut että sitä oikeasti ihmiset kattoo että onko vai ei.

[/quote]

Kai nyt sentään laitat sormukset, kun lähdette kodin ulkopuolelle? Minä ainakin katson, ja säälin niitä, jotka joutuvat huolehtimaan lapsesta ilman aviomiestä. Naimisissa olemattomuudesta ja lapsesta suhteessa tulee sellainen white trash -vaikutelma, ei olla yhtään suunniteltu elämää, yllättäen tulee vahinkolapsi, eikä edes haluta ottaa vastuuta tästä lapsesta sen vertaa, että tarjottaisiin sille turvallinen kasvuympäristö = ydinperhe.

Naisesta, joka ei ole naimisissa lapsen saadessaan, tulee todella väliinpitämätön vaikutelma, miehestä vastuuta pakoileva wannabe-poikamies, joka ei halua sitoutua lapseensa ja sen äitiin.

[/quote]

No en laita. :D Ei vois vähempää teidän vaikutelmat kiinnostaa.

kyllä se avo liitto on parempi, naimisiin menee vain konservatiivit ja jeesuskaan ei mennyt eli se on jo vahva peruste että ei mene.

voiskohan olla mahdollista, että kuvittelet tuon ilmeen, kun ei ole sormusta..? Itsellä ollut maha on parikin kertaa, mutta sormuksia emme sormiimme laita, vaikka naimisissa ollaankin. en ole kyllä koskaan huomannut kenenkään katseessa mitään outoa. lapsi on kyllä suurempi sitoomus kuin se sormus. ymmärrän toki että se on tuntuu sinusta pahalta, jos se on sinulle niin tärkeää

ja miehen suku nimeä ei saa ottaa kun se on feminismin tärkein asia

Ongelma myös miehellä tässä sitoutumisasiassa, haluaa pitää vaihtoehtoja auki. Miksi mä en voi kelvata edes sen verran että lapsi syntyisi avioliittoon. Et oisin edes sen verran tärkeä että ostais mulle edes pelkän sormuksen?

Minäkin olisin suuttunut. Yritä kuitenkin ajatella asiaa myös siltä kantilta, että miehellesi avioliitto ei merkitse välttämättä samaa kuin sinulle. 

mun poika ystävä sanoi että ei naimisiin kannata mennä ja mä olen tietysti samaa mieltä vaikka en ole johdateltavissa oleva tyhmä tyttö ja mun poika ystävä myös pelaa tieto koneella ja on entinen koulu kiusattu ja tosi aikuinen ja kypsä ihminen

Asia on nyt vaan niin arka minulle. esikoiseni isä jätti minut kun olin viimeisilläni raskaana ja meni naimisiin toisen naisen kanssa. Ihan jos tämänkin takia mies ymmärtäisi. Mutta omaa tyhmyyttänikin tässä varmaan on... :(

Ei ehkä tuossa tilanteessa toimivaa, mutta mä tein niin, että kun lasta alettiin yrittämään sanoin, että asia on minulle ylitsepääsemättömän tärkeä. Haluan jo pelkästään saman nimen koko perheelle. Joko mennään naimisiin tai erotaan; mieti rauhassa. 

Mentiin naimisiin miehen toivomalla tavalla (josta siis joustin). Molemmat olivat onnellisia ja ovat edelleen 12v myöhemmin. Eli syy voi olla myös se, ettei halua isoja juhlia...

[quote author="Vierailija" time="17.03.2013 klo 07:46"]

Asia on nyt vaan niin arka minulle. esikoiseni isä jätti minut kun olin viimeisilläni raskaana ja meni naimisiin toisen naisen kanssa. Ihan jos tämänkin takia mies ymmärtäisi. Mutta omaa tyhmyyttänikin tässä varmaan on... :(

[/quote]

ap

En minä mitään isoja juhlia edes, kun vaan että edes ilmaisi ymmärryksensä siitä miten tärkeä asia minulle on ja ei olisi niin itsekäs. 

Ap

Oletko kertonut selkeästi omat toiveesi avioliitosta?

Onko mies sanonut, ettei halua sitoutua ja ettei siksi halua naimisiin? Jos mies on sanonut olevansa tuota mieltä, ei mies todellakaan halua sitoutua (sinuun). Silloin sinun täytyy miettiä haluatko tuollaisen parisuhteen.

En usko, että kovinkaan moni ihminen tarkistaa sormustasi ja vielä harvempi katsoo säälien. Monella naimisissakin olevalla naisella on usein turvotusta niin paljon, ettei sormusta voi raskauden aikana käyttää.. Asia on sinulle tietysti tärkeä ja olet siksi niin herkkänä mahdollisista katseista, mutta tuskin siihen kukaan muu kiinnittää huomiota (tai sitten asut todella, todella uskonnollisessa ja / tai vanhoillisessa yhteisössä).

Sitä varten olisi ollut olemassa ehkäisy, että periaatteet olisi saatu tehtyä selväksi ennen kuin lapsia aletaan tekemään maailmaan.

[quote author="Vierailija" time="17.03.2013 klo 08:23"]

Sitä varten olisi ollut olemassa ehkäisy, että periaatteet olisi saatu tehtyä selväksi ennen kuin lapsia aletaan tekemään maailmaan.

[/quote]

Joskus ehkäisykin saattaa pettää. terv. ohis.