Pihi työssäkäyvä mies vs yh-äiti

Ajattelin kertoa edellisimmästä suhteestani pihin diplomi-insinööri miehen kanssa. Itse olen siis hoitovapaalla oleva 1 lapsen yh. Haluaisin mielipiteitänne seuraaville tilanteille , joissa on ollut kyse rahan käytöstä ja maksamisesta. Mistähän edes aloittaisi... :D

Ensimmäisenä nyt ainakin se, että mies tuli meille useasti viikonloppuisin, ja söi meidän ruokamme, maksamatta niistä. Koskaan ei asiasta itse mitään maininnut, saati että olisi tullut ruokakassin kanssa. Minä siis kustansin. Kun tämä asia alkoi oikeasti tuntua tilissäni, otin asian puheeksi. Miehen sanoin "ei sitä todellakaan tullut edes ajatelleeksi, kun itse kokee että toinen VIERAANVARAISUUTTAAN maksaa ruoat".. ja tätä "vieraanvaraisuutta" kesti siis 4kuukautta! Loppujen lopuksi hermostuin ja pyysin maksamaan oman osuutensa, josta tottakai seurasi hirveä riita. Ei aluksi meinannut maksaa ollenkaan, sitten meinasi pienempää summaa kuin pyysin.. loppujen lopuksi maksoi, liekö siskonsa sitten saanut puhuttua älliä päähän!

Toisena se, että alkuaikoina kävimme ulkona esim katsomassa stand uppia. Mies pyysi minua seurakseen - ja jatkoi samaan hengen vetoon että "tässä tilinumero, maksa oma lippusi". Ensimmäisellä stand up-keikalla mies maksoi narikkani (1,50e). Siis VAU! :D mutta mutta... kun menimme seuraavalle stand up-keikalle narikanmaksuun (maksoin lippuni silloinkin) niin tämä jätkä näyttää rahapussiaan jossa on vain 4 10sentin kolikkoa.. ok, minä siis maksoin sillä kertaa narikat. 

Oltiin ravintolassa syömässä, jossa ruokailun päätteeksi otettiin molemmat jälkkärit. Ensinnäkin mies ei suutaan avannut kun olisi lasku pitänyt pyytää. Minä sitten sanoin tarjoilijalle että laskut erikseen, kiitos. Laskuihin oli tullut jälkkärimme väärinpäin, miehelle siis minun joka sattui maksamaan 0,70senttiä enemmän kuin omansa. Mies ihan pokkana mainitsi asiasta tarjoilijalle.. hieman hävetti hei! Ja yleensäkin jos käytiin ulkona syömässä, tyyppi istui niin kauan hiljaa että minä pyysin laskuT, koska tiesi että pyydän ne erikseen. 

Sitten on ollut useita eri tilanteita, joissa minä olen tarjoutunut maksamaan hyvää hyvyyttäni jotain ei-niin-kalliita ostoksia, miehelle kelvannut aina. Mutta sama ei pätenyt toisinpäin. Kahviloissa asiat meni näin: jos mies meni edeltä, meni äkkiä kassalle maksamaan ostoksensa, etten edes kerennyt itse mitään valita. Ettei tarvinnut maksaa minun kahviani. Mutta jos minä menin edeltä, tunki selässä kiinni kassalle omat ostoksensa, jotta kassat aina luuli että ne maksetaan samasta. Minä siis maksoin...

Kaikki piti kyllä hänelle maksaa pennilleen takaisin. Jos jossain käytiin, puolet bensoista. Puolet hotelleista, puolet matkoista. No, tottakai maksan osuuteni. Mutta että 25euroa bensoista (minun osuuteni) piti maksaa kun käytiin yhdessä reissussa. En ollut koskaan aiemmin kokenut moista.. kyllä exäni ovat sen verran naistaan ajatelleet, ettei ole minun siihen tarvinnut osallistua. Mies on kuitenkin työssäkäyvä! 

Koskaan ei tarjoutunut baarissa ostamaan edes yhtä juomaa, vaan minun piti ostaa seuraavalla kerralla takaisin, jos nyt sattui ostaa kaksi juomaa välttääksemme jonoa. Itse maksoin herran kerran baariin sisälle välttääksemme tukkiutumista kassan kohdalle, muttei tarjonnut edes juomaa siitä hyvästä. 

Kutsuin myöskin tyypin lapseni synttäreille, ei tuonut edes lahjaa lapselle o.O

Vaikka mies on tyyliin kerran kuussa maksanut jonkun pienen jutun minulle, se ei millään kompensoi sitä mitä minä olen maksanut. Ottaen vielä huomioon tuloeromme.. en todella odota että miehen tarvitsisi minua elättää, ja minulle asioita maksella, mutta todellakin OLETAN ettei maksata minulla! 

Arvatkaa vaan vieläkö katselen moista..! Karseinta oikeasti on se, ettei tyyppi itse näe tätä samaa!

Nyt kun nämä riidan säestämäni käytiin läpi, sain toki kuulla että MINUN kannattaisi hoitaa henkinen puoleni kuntoon..! JEP. Kysymykseni kuuluukin: miksi tyyppi sitten oli kanssani jos oli tuota mieltä? :D ja miksi se muka "henkisesti tasapainoton" heitti äijän pihalle :D