Nykynuorten asenne työntekoa kohtaan pistää miettimään
että onko heistä tekemään töitä ja maksamaan mun ikäpolven eläkkeet.Työelämästä ollaan pois vuosia ja keksitään vain keinoja miten voisi olla kauemmin, lasten tehtailu on joillekin hyvä tekosyy. Tai se, että käteen jää vain muutama satanen enemmän töissä ollessa, kuin kotona tukien varassa. Nuoret eivät miellä itseään syrjäytyneiksi jos on kavereita, joiden kanssa hengata ja pelata pleikkaria. Ja ne, jotka onnistuu saamaan työpaikan, eivät arvosta sitä yhtään. Kaverini työllistää nuoria ja hyvin yleistä on sellainen, että kun työtehtävän on antanut, hommia tehdään niin kauan kuin joku on näkemässä. tai jos pyydetty tehtävä tuli tehtyä, niin sitten pelailevat kännykällä, kunnes joku tulee antamaan uuden tehtävän, ei puhettakaan, että omatoimisesti menisi kysymäään seuraavaa hommaa. Tai kun sairastuu, niin hyvä kun tekstarin laittavat, ei aina sitäkään. Pienikin nuhan tunne on jo syy jäädä kotiin.
Työ ei ole enää nuorille tärkeää, vaan ihan jotkut muut asiat. Mutta millä tämä yhteiskunta sitten kustannetaan?
Tämä sallittakoon noille koska mitä suotta kitumaan paria viimeistä vuotta töissä kun voi jäädä ansiosidonnaiselle ja lopulta eläkkeelle. Noin vapautuu nopeammin työpaikkoja ja tosiaan ei tuo ikäryhmä tarvitse paljoa rahaa niin mikäs siinä nauttia viimeisistä hyvistä vuosista ennen kuin sairaudet alkaa vaivata