Mulla on niin paha olo, etten voi tavata lapsiani

Unohda nyt jumalauta aikuinen ihminen jo äitisi miettiminen ja keskity itseesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos loukkaa toista tai pahoittaa tämän mielen, ainoa tapa korjata suhde on kehittyä ihmisenä ja pyytää anteeksi. Mies ei pyydä ikinä anteeksi tai ole pahoillaan, että minulta pahoittui mieli hänen takiaan. Äitini oli opettanut minulle, että sellaista kuuluu sietää.

Ap

Oletko pyytänyt mieheltä anteeksi kaikkia ikäviä tekojasi? Niitä todellakin on

Oletko parantanut tapasi ja alkanut tehdä oman osuutesi

Vaikkapa osallistumalla omien lastesi elatukseen

Teidän vaakakuppi on reilusti miehen puolella. Sinä olet veökaa ison hyvityksen

Pyydän vasta, kun hän kertoo niiden pahoitaneen hänen mielensä. Hän ei ole kertonut minkään mun teon pahoittaneen hänen mielensä. Niin että kukahan tässä se tunteeton narsisti oikein on? Mies, jota ei satuta mikään.

Ap

Mies, jota ei satuta mikään taitaa olla mies, joka on aikansa yrittänyt ja nyt jo luovuttanut. Tärkeintä olisi nyt taata teidän lapsille tasapainoiset olosuhteet.

No ei ole kyllä yrittänyt, vaan on ollut alusta asti ihan "tyytyväinen" p*rseeseen naamallaan, siitä alkaen, kun sen siihen parkkeerasin. Mutta lasten suhteen: niin olisi.

Ap

Eli tiedät että olet toiminut väärin. Teet tietoisesti pahaa. Ja vieläpä oikeutat sen.

Psykopaatti toimii niin

Minulla on syyni, minä tarvitsin apua hirveän äitini jälkeen.

Ap

Tämä on ikuinen ongelmasi. Annat itsellesi luvan tehdä muille pahaa. Teet tietoisen valinnan. Se on 100% sinun vastuullasi

Ja silloisen terapeuttini mukaan on hienoa, mitn olen löytänyt ihmisen, joka kestää ihan kaikki raivot ja huudot, mitä ille vain suoltaa. Saan siis olla oma itseni. Ainoa vaan, että se typerä terapeutti ei tjunnut, etten mä sellaisena ole oma itseni, vaan äitini vaurioittama varjo siitä, kuka itse olen.

Ap

Ihailen miestäsi :-)

Elämän kanssasi on täytynyt olla raskasta hänelle, mutta kertomuksesi perusteella hän on oppinut käsittelemään sinua oikealla tavalla.

Jättää kiukuttelusi, pahuutesi ja kostonhimosi (joka kohdistuu vääriin ihmisiin, mieheesi ja lapsiisi), huomioimatta ja on keskittynyt huolehtimaan lapsistanne kaoottisessa tilanteessanne, jonka olet aiheuttanut.

Harvalla miehellä riittäisi älyä toimia kuten miehesi on toiminut :-)

Vakka kantensa valitsee. Mutta vielä ois miehelläkin kehittymistä. Ei hän oikeastaan ole oppinut ja kehittynyt mihinkään, on ollut aina varman tuollainen. Mikä on jo sinänsä tietenkin ihailtavaa hänessä.

Ap

Mutta kun mies ei älyä, että olis "ännu lite bättre", jos kehittyisi. Tämä on äitini viesti ja perintö minulle :) Jokainen voi ja kaikkien kuuluu koko ajan parantaa :) Muuten ovat ihan nollia.

Ap

Ja oishan se nyt miehellekin helpompaa, jos kehittyisi minun ideoitteni ja keksimieni ja tietämieni hyvien asioiden tavoilla, niin ei aina menisi riitelyksi, kun emme ymmärrä ilmeisesti toisiamme.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos loukkaa toista tai pahoittaa tämän mielen, ainoa tapa korjata suhde on kehittyä ihmisenä ja pyytää anteeksi. Mies ei pyydä ikinä anteeksi tai ole pahoillaan, että minulta pahoittui mieli hänen takiaan. Äitini oli opettanut minulle, että sellaista kuuluu sietää.

Ap

Oletko pyytänyt mieheltä anteeksi kaikkia ikäviä tekojasi? Niitä todellakin on

Oletko parantanut tapasi ja alkanut tehdä oman osuutesi

Vaikkapa osallistumalla omien lastesi elatukseen

Teidän vaakakuppi on reilusti miehen puolella. Sinä olet veökaa ison hyvityksen

Pyydän vasta, kun hän kertoo niiden pahoitaneen hänen mielensä. Hän ei ole kertonut minkään mun teon pahoittaneen hänen mielensä. Niin että kukahan tässä se tunteeton narsisti oikein on? Mies, jota ei satuta mikään.

Ap

Mies, jota ei satuta mikään taitaa olla mies, joka on aikansa yrittänyt ja nyt jo luovuttanut. Tärkeintä olisi nyt taata teidän lapsille tasapainoiset olosuhteet.

No ei ole kyllä yrittänyt, vaan on ollut alusta asti ihan "tyytyväinen" p*rseeseen naamallaan, siitä alkaen, kun sen siihen parkkeerasin. Mutta lasten suhteen: niin olisi.

Ap

Eli tiedät että olet toiminut väärin. Teet tietoisesti pahaa. Ja vieläpä oikeutat sen.

Psykopaatti toimii niin

Minulla on syyni, minä tarvitsin apua hirveän äitini jälkeen.

Ap

Tämä on ikuinen ongelmasi. Annat itsellesi luvan tehdä muille pahaa. Teet tietoisen valinnan. Se on 100% sinun vastuullasi

Ja silloisen terapeuttini mukaan on hienoa, mitn olen löytänyt ihmisen, joka kestää ihan kaikki raivot ja huudot, mitä ille vain suoltaa. Saan siis olla oma itseni. Ainoa vaan, että se typerä terapeutti ei tjunnut, etten mä sellaisena ole oma itseni, vaan äitini vaurioittama varjo siitä, kuka itse olen.

Ap

Ihailen miestäsi :-)

Elämän kanssasi on täytynyt olla raskasta hänelle, mutta kertomuksesi perusteella hän on oppinut käsittelemään sinua oikealla tavalla.

Jättää kiukuttelusi, pahuutesi ja kostonhimosi (joka kohdistuu vääriin ihmisiin, mieheesi ja lapsiisi), huomioimatta ja on keskittynyt huolehtimaan lapsistanne kaoottisessa tilanteessanne, jonka olet aiheuttanut.

Harvalla miehellä riittäisi älyä toimia kuten miehesi on toiminut :-)

Vakka kantensa valitsee. Mutta vielä ois miehelläkin kehittymistä. Ei hän oikeastaan ole oppinut ja kehittynyt mihinkään, on ollut aina varman tuollainen. Mikä on jo sinänsä tietenkin ihailtavaa hänessä.

Ap

Varmaankin päässyt käytännön harjoitusten avulla korkeampaan tietoisuuden tilaan, jossa ohimenevät tunteet eivät hallitse ihmisen käyttäytymistä.

Olet varmastikin ollut hyvänä apuna tällä tiellä, ehkä hieman samalla tavalla kuin ruoska jolla jotkut munkit läiskivät omaan selkänahkaansa, harjoittaen keskittymistää rukoilemiseen ja mielenhallintaan.

Olet tietämättäsi miehellesi muusa, opettaja, jonka avulla hän on päässyt etenemään henkisellä tiellään kohti täydellistä mielenrauhaa.

Mitä sinä olet oppinut mieheltäsi :-)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos loukkaa toista tai pahoittaa tämän mielen, ainoa tapa korjata suhde on kehittyä ihmisenä ja pyytää anteeksi. Mies ei pyydä ikinä anteeksi tai ole pahoillaan, että minulta pahoittui mieli hänen takiaan. Äitini oli opettanut minulle, että sellaista kuuluu sietää.

Ap

Oletko pyytänyt mieheltä anteeksi kaikkia ikäviä tekojasi? Niitä todellakin on

Oletko parantanut tapasi ja alkanut tehdä oman osuutesi

Vaikkapa osallistumalla omien lastesi elatukseen

Teidän vaakakuppi on reilusti miehen puolella. Sinä olet veökaa ison hyvityksen

Pyydän vasta, kun hän kertoo niiden pahoitaneen hänen mielensä. Hän ei ole kertonut minkään mun teon pahoittaneen hänen mielensä. Niin että kukahan tässä se tunteeton narsisti oikein on? Mies, jota ei satuta mikään.

Ap

Mies, jota ei satuta mikään taitaa olla mies, joka on aikansa yrittänyt ja nyt jo luovuttanut. Tärkeintä olisi nyt taata teidän lapsille tasapainoiset olosuhteet.

No ei ole kyllä yrittänyt, vaan on ollut alusta asti ihan "tyytyväinen" p*rseeseen naamallaan, siitä alkaen, kun sen siihen parkkeerasin. Mutta lasten suhteen: niin olisi.

Ap

Eli tiedät että olet toiminut väärin. Teet tietoisesti pahaa. Ja vieläpä oikeutat sen.

Psykopaatti toimii niin

Minulla on syyni, minä tarvitsin apua hirveän äitini jälkeen.

Ap

Tämä on ikuinen ongelmasi. Annat itsellesi luvan tehdä muille pahaa. Teet tietoisen valinnan. Se on 100% sinun vastuullasi

Ja silloisen terapeuttini mukaan on hienoa, mitn olen löytänyt ihmisen, joka kestää ihan kaikki raivot ja huudot, mitä ille vain suoltaa. Saan siis olla oma itseni. Ainoa vaan, että se typerä terapeutti ei tjunnut, etten mä sellaisena ole oma itseni, vaan äitini vaurioittama varjo siitä, kuka itse olen.

Ap

Ihailen miestäsi :-)

Elämän kanssasi on täytynyt olla raskasta hänelle, mutta kertomuksesi perusteella hän on oppinut käsittelemään sinua oikealla tavalla.

Jättää kiukuttelusi, pahuutesi ja kostonhimosi (joka kohdistuu vääriin ihmisiin, mieheesi ja lapsiisi), huomioimatta ja on keskittynyt huolehtimaan lapsistanne kaoottisessa tilanteessanne, jonka olet aiheuttanut.

Harvalla miehellä riittäisi älyä toimia kuten miehesi on toiminut :-)

Vakka kantensa valitsee. Mutta vielä ois miehelläkin kehittymistä. Ei hän oikeastaan ole oppinut ja kehittynyt mihinkään, on ollut aina varman tuollainen. Mikä on jo sinänsä tietenkin ihailtavaa hänessä.

Ap

Varmaankin päässyt käytännön harjoitusten avulla korkeampaan tietoisuuden tilaan, jossa ohimenevät tunteet eivät hallitse ihmisen käyttäytymistä.

Olet varmastikin ollut hyvänä apuna tällä tiellä, ehkä hieman samalla tavalla kuin ruoska jolla jotkut munkit läiskivät omaan selkänahkaansa, harjoittaen keskittymistää rukoilemiseen ja mielenhallintaan.

Olet tietämättäsi miehellesi muusa, opettaja, jonka avulla hän on päässyt etenemään henkisellä tiellään kohti täydellistä mielenrauhaa.

Mitä sinä olet oppinut mieheltäsi :-)

Joo, mutta ei ole tapahtunut meidän parisuhteen aikana, vaan lapsuudenperheessä ja nuoruudessa. Olen oppinut mieheltäni paljonkin, mm. että kaikki muut rakastavat minua paljon enemmän, kuin äitini ja että äitini ei ole käytännössä missään oikeassa jne jne.

Ap

Jos mikään neuvo ei sovi, piehtaroi sitten pahassa olossasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos loukkaa toista tai pahoittaa tämän mielen, ainoa tapa korjata suhde on kehittyä ihmisenä ja pyytää anteeksi. Mies ei pyydä ikinä anteeksi tai ole pahoillaan, että minulta pahoittui mieli hänen takiaan. Äitini oli opettanut minulle, että sellaista kuuluu sietää.

Ap

Oletko pyytänyt mieheltä anteeksi kaikkia ikäviä tekojasi? Niitä todellakin on

Oletko parantanut tapasi ja alkanut tehdä oman osuutesi

Vaikkapa osallistumalla omien lastesi elatukseen

Teidän vaakakuppi on reilusti miehen puolella. Sinä olet veökaa ison hyvityksen

Pyydän vasta, kun hän kertoo niiden pahoitaneen hänen mielensä. Hän ei ole kertonut minkään mun teon pahoittaneen hänen mielensä. Niin että kukahan tässä se tunteeton narsisti oikein on? Mies, jota ei satuta mikään.

Ap

Mies, jota ei satuta mikään taitaa olla mies, joka on aikansa yrittänyt ja nyt jo luovuttanut. Tärkeintä olisi nyt taata teidän lapsille tasapainoiset olosuhteet.

No ei ole kyllä yrittänyt, vaan on ollut alusta asti ihan "tyytyväinen" p*rseeseen naamallaan, siitä alkaen, kun sen siihen parkkeerasin. Mutta lasten suhteen: niin olisi.

Ap

Eli tiedät että olet toiminut väärin. Teet tietoisesti pahaa. Ja vieläpä oikeutat sen.

Psykopaatti toimii niin

Minulla on syyni, minä tarvitsin apua hirveän äitini jälkeen.

Ap

Tämä on ikuinen ongelmasi. Annat itsellesi luvan tehdä muille pahaa. Teet tietoisen valinnan. Se on 100% sinun vastuullasi

Ja silloisen terapeuttini mukaan on hienoa, mitn olen löytänyt ihmisen, joka kestää ihan kaikki raivot ja huudot, mitä ille vain suoltaa. Saan siis olla oma itseni. Ainoa vaan, että se typerä terapeutti ei tjunnut, etten mä sellaisena ole oma itseni, vaan äitini vaurioittama varjo siitä, kuka itse olen.

Ap

Ihailen miestäsi :-)

Elämän kanssasi on täytynyt olla raskasta hänelle, mutta kertomuksesi perusteella hän on oppinut käsittelemään sinua oikealla tavalla.

Jättää kiukuttelusi, pahuutesi ja kostonhimosi (joka kohdistuu vääriin ihmisiin, mieheesi ja lapsiisi), huomioimatta ja on keskittynyt huolehtimaan lapsistanne kaoottisessa tilanteessanne, jonka olet aiheuttanut.

Harvalla miehellä riittäisi älyä toimia kuten miehesi on toiminut :-)

Vakka kantensa valitsee. Mutta vielä ois miehelläkin kehittymistä. Ei hän oikeastaan ole oppinut ja kehittynyt mihinkään, on ollut aina varman tuollainen. Mikä on jo sinänsä tietenkin ihailtavaa hänessä.

Ap

Varmaankin päässyt käytännön harjoitusten avulla korkeampaan tietoisuuden tilaan, jossa ohimenevät tunteet eivät hallitse ihmisen käyttäytymistä.

Olet varmastikin ollut hyvänä apuna tällä tiellä, ehkä hieman samalla tavalla kuin ruoska jolla jotkut munkit läiskivät omaan selkänahkaansa, harjoittaen keskittymistää rukoilemiseen ja mielenhallintaan.

Olet tietämättäsi miehellesi muusa, opettaja, jonka avulla hän on päässyt etenemään henkisellä tiellään kohti täydellistä mielenrauhaa.

Mitä sinä olet oppinut mieheltäsi :-)

Joo, mutta ei ole tapahtunut meidän parisuhteen aikana, vaan lapsuudenperheessä ja nuoruudessa. Olen oppinut mieheltäni paljonkin, mm. että kaikki muut rakastavat minua paljon enemmän, kuin äitini ja että äitini ei ole käytännössä missään oikeassa jne jne.

Ap

Ketä sinä rakastat?

Ongelman ydin ei ole siinä ketkä rakastavat sinua.

Vierailija kirjoitti:

Minusta tähän, että minulla itselläni on niin paha olla, etten voi tavata lapsia, eskittyminen ei ainakaan auta yhtään mitään. Miten ja mitä se mukamas tässä auttaisi? Sehän on tavallaa status quo, umpikuja tai tyhjyys. Mitä sitten, että mulla on paha olla? Niin? Miten se ikinä muuttuu tai paranee, jos miettii, että onpa paha olla?

Ap

Vuoden äiti.

Vierailija kirjoitti:

Jos mikään neuvo ei sovi, piehtaroi sitten pahassa olossasi.

Pakkohan se on.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos loukkaa toista tai pahoittaa tämän mielen, ainoa tapa korjata suhde on kehittyä ihmisenä ja pyytää anteeksi. Mies ei pyydä ikinä anteeksi tai ole pahoillaan, että minulta pahoittui mieli hänen takiaan. Äitini oli opettanut minulle, että sellaista kuuluu sietää.

Ap

Oletko pyytänyt mieheltä anteeksi kaikkia ikäviä tekojasi? Niitä todellakin on

Oletko parantanut tapasi ja alkanut tehdä oman osuutesi

Vaikkapa osallistumalla omien lastesi elatukseen

Teidän vaakakuppi on reilusti miehen puolella. Sinä olet veökaa ison hyvityksen

Pyydän vasta, kun hän kertoo niiden pahoitaneen hänen mielensä. Hän ei ole kertonut minkään mun teon pahoittaneen hänen mielensä. Niin että kukahan tässä se tunteeton narsisti oikein on? Mies, jota ei satuta mikään.

Ap

Mies, jota ei satuta mikään taitaa olla mies, joka on aikansa yrittänyt ja nyt jo luovuttanut. Tärkeintä olisi nyt taata teidän lapsille tasapainoiset olosuhteet.

No ei ole kyllä yrittänyt, vaan on ollut alusta asti ihan "tyytyväinen" p*rseeseen naamallaan, siitä alkaen, kun sen siihen parkkeerasin. Mutta lasten suhteen: niin olisi.

Ap

Eli tiedät että olet toiminut väärin. Teet tietoisesti pahaa. Ja vieläpä oikeutat sen.

Psykopaatti toimii niin

Minulla on syyni, minä tarvitsin apua hirveän äitini jälkeen.

Ap

Tämä on ikuinen ongelmasi. Annat itsellesi luvan tehdä muille pahaa. Teet tietoisen valinnan. Se on 100% sinun vastuullasi

Ja silloisen terapeuttini mukaan on hienoa, mitn olen löytänyt ihmisen, joka kestää ihan kaikki raivot ja huudot, mitä ille vain suoltaa. Saan siis olla oma itseni. Ainoa vaan, että se typerä terapeutti ei tjunnut, etten mä sellaisena ole oma itseni, vaan äitini vaurioittama varjo siitä, kuka itse olen.

Ap

Ihailen miestäsi :-)

Elämän kanssasi on täytynyt olla raskasta hänelle, mutta kertomuksesi perusteella hän on oppinut käsittelemään sinua oikealla tavalla.

Jättää kiukuttelusi, pahuutesi ja kostonhimosi (joka kohdistuu vääriin ihmisiin, mieheesi ja lapsiisi), huomioimatta ja on keskittynyt huolehtimaan lapsistanne kaoottisessa tilanteessanne, jonka olet aiheuttanut.

Harvalla miehellä riittäisi älyä toimia kuten miehesi on toiminut :-)

Vakka kantensa valitsee. Mutta vielä ois miehelläkin kehittymistä. Ei hän oikeastaan ole oppinut ja kehittynyt mihinkään, on ollut aina varman tuollainen. Mikä on jo sinänsä tietenkin ihailtavaa hänessä.

Ap

Varmaankin päässyt käytännön harjoitusten avulla korkeampaan tietoisuuden tilaan, jossa ohimenevät tunteet eivät hallitse ihmisen käyttäytymistä.

Olet varmastikin ollut hyvänä apuna tällä tiellä, ehkä hieman samalla tavalla kuin ruoska jolla jotkut munkit läiskivät omaan selkänahkaansa, harjoittaen keskittymistää rukoilemiseen ja mielenhallintaan.

Olet tietämättäsi miehellesi muusa, opettaja, jonka avulla hän on päässyt etenemään henkisellä tiellään kohti täydellistä mielenrauhaa.

Mitä sinä olet oppinut mieheltäsi :-)

Joo, mutta ei ole tapahtunut meidän parisuhteen aikana, vaan lapsuudenperheessä ja nuoruudessa. Olen oppinut mieheltäni paljonkin, mm. että kaikki muut rakastavat minua paljon enemmän, kuin äitini ja että äitini ei ole käytännössä missään oikeassa jne jne.

Ap

Ketä sinä rakastat?

Ongelman ydin ei ole siinä ketkä rakastavat sinua.

Onhan. Mitä hyötyä on yksipuolisessa rakkaudessa ketään kohtaan?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos loukkaa toista tai pahoittaa tämän mielen, ainoa tapa korjata suhde on kehittyä ihmisenä ja pyytää anteeksi. Mies ei pyydä ikinä anteeksi tai ole pahoillaan, että minulta pahoittui mieli hänen takiaan. Äitini oli opettanut minulle, että sellaista kuuluu sietää.

Ap

Oletko pyytänyt mieheltä anteeksi kaikkia ikäviä tekojasi? Niitä todellakin on

Oletko parantanut tapasi ja alkanut tehdä oman osuutesi

Vaikkapa osallistumalla omien lastesi elatukseen

Teidän vaakakuppi on reilusti miehen puolella. Sinä olet veökaa ison hyvityksen

Pyydän vasta, kun hän kertoo niiden pahoitaneen hänen mielensä. Hän ei ole kertonut minkään mun teon pahoittaneen hänen mielensä. Niin että kukahan tässä se tunteeton narsisti oikein on? Mies, jota ei satuta mikään.

Ap

Mies, jota ei satuta mikään taitaa olla mies, joka on aikansa yrittänyt ja nyt jo luovuttanut. Tärkeintä olisi nyt taata teidän lapsille tasapainoiset olosuhteet.

No ei ole kyllä yrittänyt, vaan on ollut alusta asti ihan "tyytyväinen" p*rseeseen naamallaan, siitä alkaen, kun sen siihen parkkeerasin. Mutta lasten suhteen: niin olisi.

Ap

Eli tiedät että olet toiminut väärin. Teet tietoisesti pahaa. Ja vieläpä oikeutat sen.

Psykopaatti toimii niin

Minulla on syyni, minä tarvitsin apua hirveän äitini jälkeen.

Ap

Tämä on ikuinen ongelmasi. Annat itsellesi luvan tehdä muille pahaa. Teet tietoisen valinnan. Se on 100% sinun vastuullasi

Ja silloisen terapeuttini mukaan on hienoa, mitn olen löytänyt ihmisen, joka kestää ihan kaikki raivot ja huudot, mitä ille vain suoltaa. Saan siis olla oma itseni. Ainoa vaan, että se typerä terapeutti ei tjunnut, etten mä sellaisena ole oma itseni, vaan äitini vaurioittama varjo siitä, kuka itse olen.

Ap

Ihailen miestäsi :-)

Elämän kanssasi on täytynyt olla raskasta hänelle, mutta kertomuksesi perusteella hän on oppinut käsittelemään sinua oikealla tavalla.

Jättää kiukuttelusi, pahuutesi ja kostonhimosi (joka kohdistuu vääriin ihmisiin, mieheesi ja lapsiisi), huomioimatta ja on keskittynyt huolehtimaan lapsistanne kaoottisessa tilanteessanne, jonka olet aiheuttanut.

Harvalla miehellä riittäisi älyä toimia kuten miehesi on toiminut :-)

Vakka kantensa valitsee. Mutta vielä ois miehelläkin kehittymistä. Ei hän oikeastaan ole oppinut ja kehittynyt mihinkään, on ollut aina varman tuollainen. Mikä on jo sinänsä tietenkin ihailtavaa hänessä.

Ap

Varmaankin päässyt käytännön harjoitusten avulla korkeampaan tietoisuuden tilaan, jossa ohimenevät tunteet eivät hallitse ihmisen käyttäytymistä.

Olet varmastikin ollut hyvänä apuna tällä tiellä, ehkä hieman samalla tavalla kuin ruoska jolla jotkut munkit läiskivät omaan selkänahkaansa, harjoittaen keskittymistää rukoilemiseen ja mielenhallintaan.

Olet tietämättäsi miehellesi muusa, opettaja, jonka avulla hän on päässyt etenemään henkisellä tiellään kohti täydellistä mielenrauhaa.

Mitä sinä olet oppinut mieheltäsi :-)

Joo, mutta ei ole tapahtunut meidän parisuhteen aikana, vaan lapsuudenperheessä ja nuoruudessa. Olen oppinut mieheltäni paljonkin, mm. että kaikki muut rakastavat minua paljon enemmän, kuin äitini ja että äitini ei ole käytännössä missään oikeassa jne jne.

Ap

Ketä sinä rakastat?

Ongelman ydin ei ole siinä ketkä rakastavat sinua.

Että oikein kehtaatkin sano, että yksipuolinen rakkaus minulta on ihan ok ja ainoa, minkä arvoinen olen.

Ap

.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos loukkaa toista tai pahoittaa tämän mielen, ainoa tapa korjata suhde on kehittyä ihmisenä ja pyytää anteeksi. Mies ei pyydä ikinä anteeksi tai ole pahoillaan, että minulta pahoittui mieli hänen takiaan. Äitini oli opettanut minulle, että sellaista kuuluu sietää.

Ap

Oletko pyytänyt mieheltä anteeksi kaikkia ikäviä tekojasi? Niitä todellakin on

Oletko parantanut tapasi ja alkanut tehdä oman osuutesi

Vaikkapa osallistumalla omien lastesi elatukseen

Teidän vaakakuppi on reilusti miehen puolella. Sinä olet veökaa ison hyvityksen

Pyydän vasta, kun hän kertoo niiden pahoitaneen hänen mielensä. Hän ei ole kertonut minkään mun teon pahoittaneen hänen mielensä. Niin että kukahan tässä se tunteeton narsisti oikein on? Mies, jota ei satuta mikään.

Ap

Mies, jota ei satuta mikään taitaa olla mies, joka on aikansa yrittänyt ja nyt jo luovuttanut. Tärkeintä olisi nyt taata teidän lapsille tasapainoiset olosuhteet.

No ei ole kyllä yrittänyt, vaan on ollut alusta asti ihan "tyytyväinen" p*rseeseen naamallaan, siitä alkaen, kun sen siihen parkkeerasin. Mutta lasten suhteen: niin olisi.

Ap

Eli tiedät että olet toiminut väärin. Teet tietoisesti pahaa. Ja vieläpä oikeutat sen.

Psykopaatti toimii niin

Minulla on syyni, minä tarvitsin apua hirveän äitini jälkeen.

Ap

Tämä on ikuinen ongelmasi. Annat itsellesi luvan tehdä muille pahaa. Teet tietoisen valinnan. Se on 100% sinun vastuullasi

Ja silloisen terapeuttini mukaan on hienoa, mitn olen löytänyt ihmisen, joka kestää ihan kaikki raivot ja huudot, mitä ille vain suoltaa. Saan siis olla oma itseni. Ainoa vaan, että se typerä terapeutti ei tjunnut, etten mä sellaisena ole oma itseni, vaan äitini vaurioittama varjo siitä, kuka itse olen.

Ap

Ihailen miestäsi :-)

Elämän kanssasi on täytynyt olla raskasta hänelle, mutta kertomuksesi perusteella hän on oppinut käsittelemään sinua oikealla tavalla.

Jättää kiukuttelusi, pahuutesi ja kostonhimosi (joka kohdistuu vääriin ihmisiin, mieheesi ja lapsiisi), huomioimatta ja on keskittynyt huolehtimaan lapsistanne kaoottisessa tilanteessanne, jonka olet aiheuttanut.

Harvalla miehellä riittäisi älyä toimia kuten miehesi on toiminut :-)

Vakka kantensa valitsee. Mutta vielä ois miehelläkin kehittymistä. Ei hän oikeastaan ole oppinut ja kehittynyt mihinkään, on ollut aina varman tuollainen. Mikä on jo sinänsä tietenkin ihailtavaa hänessä.

Ap

Varmaankin päässyt käytännön harjoitusten avulla korkeampaan tietoisuuden tilaan, jossa ohimenevät tunteet eivät hallitse ihmisen käyttäytymistä.

Olet varmastikin ollut hyvänä apuna tällä tiellä, ehkä hieman samalla tavalla kuin ruoska jolla jotkut munkit läiskivät omaan selkänahkaansa, harjoittaen keskittymistää rukoilemiseen ja mielenhallintaan.

Olet tietämättäsi miehellesi muusa, opettaja, jonka avulla hän on päässyt etenemään henkisellä tiellään kohti täydellistä mielenrauhaa.

Mitä sinä olet oppinut mieheltäsi :-)

Joo, mutta ei ole tapahtunut meidän parisuhteen aikana, vaan lapsuudenperheessä ja nuoruudessa. Olen oppinut mieheltäni paljonkin, mm. että kaikki muut rakastavat minua paljon enemmän, kuin äitini ja että äitini ei ole käytännössä missään oikeassa jne jne.

Ap

Ketä sinä rakastat?

Ongelman ydin ei ole siinä ketkä rakastavat sinua.

Onhan. Mitä hyötyä on yksipuolisessa rakkaudessa ketään kohtaan?

Ap

Meinaan, minulla on siitä aika paljon kokemusta. Voin sanoa, että se on paskinta ikinä. Ihan hirveää. Mietipä vähän.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos loukkaa toista tai pahoittaa tämän mielen, ainoa tapa korjata suhde on kehittyä ihmisenä ja pyytää anteeksi. Mies ei pyydä ikinä anteeksi tai ole pahoillaan, että minulta pahoittui mieli hänen takiaan. Äitini oli opettanut minulle, että sellaista kuuluu sietää.

Ap

Oletko pyytänyt mieheltä anteeksi kaikkia ikäviä tekojasi? Niitä todellakin on

Oletko parantanut tapasi ja alkanut tehdä oman osuutesi

Vaikkapa osallistumalla omien lastesi elatukseen

Teidän vaakakuppi on reilusti miehen puolella. Sinä olet veökaa ison hyvityksen

Pyydän vasta, kun hän kertoo niiden pahoitaneen hänen mielensä. Hän ei ole kertonut minkään mun teon pahoittaneen hänen mielensä. Niin että kukahan tässä se tunteeton narsisti oikein on? Mies, jota ei satuta mikään.

Ap

Mies, jota ei satuta mikään taitaa olla mies, joka on aikansa yrittänyt ja nyt jo luovuttanut. Tärkeintä olisi nyt taata teidän lapsille tasapainoiset olosuhteet.

No ei ole kyllä yrittänyt, vaan on ollut alusta asti ihan "tyytyväinen" p*rseeseen naamallaan, siitä alkaen, kun sen siihen parkkeerasin. Mutta lasten suhteen: niin olisi.

Ap

Eli tiedät että olet toiminut väärin. Teet tietoisesti pahaa. Ja vieläpä oikeutat sen.

Psykopaatti toimii niin

Minulla on syyni, minä tarvitsin apua hirveän äitini jälkeen.

Ap

Tämä on ikuinen ongelmasi. Annat itsellesi luvan tehdä muille pahaa. Teet tietoisen valinnan. Se on 100% sinun vastuullasi

Ja silloisen terapeuttini mukaan on hienoa, mitn olen löytänyt ihmisen, joka kestää ihan kaikki raivot ja huudot, mitä ille vain suoltaa. Saan siis olla oma itseni. Ainoa vaan, että se typerä terapeutti ei tjunnut, etten mä sellaisena ole oma itseni, vaan äitini vaurioittama varjo siitä, kuka itse olen.

Ap

Ihailen miestäsi :-)

Elämän kanssasi on täytynyt olla raskasta hänelle, mutta kertomuksesi perusteella hän on oppinut käsittelemään sinua oikealla tavalla.

Jättää kiukuttelusi, pahuutesi ja kostonhimosi (joka kohdistuu vääriin ihmisiin, mieheesi ja lapsiisi), huomioimatta ja on keskittynyt huolehtimaan lapsistanne kaoottisessa tilanteessanne, jonka olet aiheuttanut.

Harvalla miehellä riittäisi älyä toimia kuten miehesi on toiminut :-)

Vakka kantensa valitsee. Mutta vielä ois miehelläkin kehittymistä. Ei hän oikeastaan ole oppinut ja kehittynyt mihinkään, on ollut aina varman tuollainen. Mikä on jo sinänsä tietenkin ihailtavaa hänessä.

Ap

Varmaankin päässyt käytännön harjoitusten avulla korkeampaan tietoisuuden tilaan, jossa ohimenevät tunteet eivät hallitse ihmisen käyttäytymistä.

Olet varmastikin ollut hyvänä apuna tällä tiellä, ehkä hieman samalla tavalla kuin ruoska jolla jotkut munkit läiskivät omaan selkänahkaansa, harjoittaen keskittymistää rukoilemiseen ja mielenhallintaan.

Olet tietämättäsi miehellesi muusa, opettaja, jonka avulla hän on päässyt etenemään henkisellä tiellään kohti täydellistä mielenrauhaa.

Mitä sinä olet oppinut mieheltäsi :-)

Joo, mutta ei ole tapahtunut meidän parisuhteen aikana, vaan lapsuudenperheessä ja nuoruudessa. Olen oppinut mieheltäni paljonkin, mm. että kaikki muut rakastavat minua paljon enemmän, kuin äitini ja että äitini ei ole käytännössä missään oikeassa jne jne.

Ap

Ketä sinä rakastat?

Ongelman ydin ei ole siinä ketkä rakastavat sinua.

Että oikein kehtaatkin sano, että yksipuolinen rakkaus minulta on ihan ok ja ainoa, minkä arvoinen olen.

Ap

Ellet osaa rakastaa ja arvostaa itseäsi, et osaa myöskään antaa rakkautta kenellekään muulle.

Lähestyt asiaa nurinkuriseta lähtokohdasta käsin. Anna rakkautta minulle, niin saat minulta vastarakkautta. Se ei todellista rakkautta, vaan toisen ihmisen hyväksikäyttöä.

Olet rakkauden arvoinen, mutta älä tee siitä kaupankäynnin kohdetta, sillä rakkautta et voi keneltäkään ostaa tai varastaa.

Ainoa asia minkä pystyt rakkaudessa tekemään, on sen antaminen.

Etkö sinä rakasta edes omia lapsiasi pyyteettömästi, anomatta/vaatimatta heiltä vastarakkautta?

Haukuit jossain vastauksessasi miestäsi munattomaksi luuseriksi (jotakuinkin näin).

Ei rakkaasta ihmisestä puhuta tai kirjoiteta sellaisia asioita.

Miksi olet yhdessä miehen kanssa jota et rakasta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos loukkaa toista tai pahoittaa tämän mielen, ainoa tapa korjata suhde on kehittyä ihmisenä ja pyytää anteeksi. Mies ei pyydä ikinä anteeksi tai ole pahoillaan, että minulta pahoittui mieli hänen takiaan. Äitini oli opettanut minulle, että sellaista kuuluu sietää.

Ap

Oletko pyytänyt mieheltä anteeksi kaikkia ikäviä tekojasi? Niitä todellakin on

Oletko parantanut tapasi ja alkanut tehdä oman osuutesi

Vaikkapa osallistumalla omien lastesi elatukseen

Teidän vaakakuppi on reilusti miehen puolella. Sinä olet veökaa ison hyvityksen

Pyydän vasta, kun hän kertoo niiden pahoitaneen hänen mielensä. Hän ei ole kertonut minkään mun teon pahoittaneen hänen mielensä. Niin että kukahan tässä se tunteeton narsisti oikein on? Mies, jota ei satuta mikään.

Ap

Mies, jota ei satuta mikään taitaa olla mies, joka on aikansa yrittänyt ja nyt jo luovuttanut. Tärkeintä olisi nyt taata teidän lapsille tasapainoiset olosuhteet.

No ei ole kyllä yrittänyt, vaan on ollut alusta asti ihan "tyytyväinen" p*rseeseen naamallaan, siitä alkaen, kun sen siihen parkkeerasin. Mutta lasten suhteen: niin olisi.

Ap

Eli tiedät että olet toiminut väärin. Teet tietoisesti pahaa. Ja vieläpä oikeutat sen.

Psykopaatti toimii niin

Minulla on syyni, minä tarvitsin apua hirveän äitini jälkeen.

Ap

Tämä on ikuinen ongelmasi. Annat itsellesi luvan tehdä muille pahaa. Teet tietoisen valinnan. Se on 100% sinun vastuullasi

Ja silloisen terapeuttini mukaan on hienoa, mitn olen löytänyt ihmisen, joka kestää ihan kaikki raivot ja huudot, mitä ille vain suoltaa. Saan siis olla oma itseni. Ainoa vaan, että se typerä terapeutti ei tjunnut, etten mä sellaisena ole oma itseni, vaan äitini vaurioittama varjo siitä, kuka itse olen.

Ap

Ihailen miestäsi :-)

Elämän kanssasi on täytynyt olla raskasta hänelle, mutta kertomuksesi perusteella hän on oppinut käsittelemään sinua oikealla tavalla.

Jättää kiukuttelusi, pahuutesi ja kostonhimosi (joka kohdistuu vääriin ihmisiin, mieheesi ja lapsiisi), huomioimatta ja on keskittynyt huolehtimaan lapsistanne kaoottisessa tilanteessanne, jonka olet aiheuttanut.

Harvalla miehellä riittäisi älyä toimia kuten miehesi on toiminut :-)

Vakka kantensa valitsee. Mutta vielä ois miehelläkin kehittymistä. Ei hän oikeastaan ole oppinut ja kehittynyt mihinkään, on ollut aina varman tuollainen. Mikä on jo sinänsä tietenkin ihailtavaa hänessä.

Ap

Varmaankin päässyt käytännön harjoitusten avulla korkeampaan tietoisuuden tilaan, jossa ohimenevät tunteet eivät hallitse ihmisen käyttäytymistä.

Olet varmastikin ollut hyvänä apuna tällä tiellä, ehkä hieman samalla tavalla kuin ruoska jolla jotkut munkit läiskivät omaan selkänahkaansa, harjoittaen keskittymistää rukoilemiseen ja mielenhallintaan.

Olet tietämättäsi miehellesi muusa, opettaja, jonka avulla hän on päässyt etenemään henkisellä tiellään kohti täydellistä mielenrauhaa.

Mitä sinä olet oppinut mieheltäsi :-)

Joo, mutta ei ole tapahtunut meidän parisuhteen aikana, vaan lapsuudenperheessä ja nuoruudessa. Olen oppinut mieheltäni paljonkin, mm. että kaikki muut rakastavat minua paljon enemmän, kuin äitini ja että äitini ei ole käytännössä missään oikeassa jne jne.

Ap

Ketä sinä rakastat?

Ongelman ydin ei ole siinä ketkä rakastavat sinua.

Onhan. Mitä hyötyä on yksipuolisessa rakkaudessa ketään kohtaan?

Ap

Tämä vastauksesi kertoo sinusta enemmän kuin ymmärrätkään.

Kirjoitin viestin rakkauden antamisesta ilman palkkioita tai kaupankäyntiä ja ymmärrän ettet ainakaan omasta mielestäsi ole koskaan saanut sellaista rakkautta jonka rakkaudeksi ymmärtäisit.

Olin itse nuoruudessani samanlainen, sillä lapsuudenkotini ei ollut mikään rakkaudellinen koti.

En ollut koskaan saanut rakkautta osakseni, joten en elämäni aikana osannut myöskään sitä kenellekään antaa.

Aina ajattelin kuten sinä. Olen rakkauden arvoinen miellyttäessäni puolisoani mahdollisimman paljon ja kun se ei toiminut, enkä saanut etsimääni vastarakkautta, pikemminkin uskottomuutta ja vittumaisuutta, käyttäydyin itse samoin ja kostin pahan pahalla.

Vasta hieman iäkkäämpänä opin mitä rakkaus on ja siinä suurinta ei ole olla rakastettu, vaan oppia antamaan rakkautta ilman ehtoja.

Sen asian opittuani, löysin itselleni puolison jota rakastan ilman kaupankäyntiä tai vaatimuksia vastarakkudesta.

Rakastan häntä sellaisena kuin hän on ja ainakin toistaiseksi tuntuu siltä, että myös hän rakastaa minua :-)

Ota hyvä ihminen itseäsi niskasta kiinni ja lopeta tuollainen uhriutuminen! Elämässä ei valitettavasti mene onnenlahjat tasan. Olen pahoillani, että sinulla selkeästi on mm. vaikea äitisuhde ja kärsit asiasta. On kuitenkin vain sinusta itsestäsi kiinni miten haluat asioihin suhtautua. Oletko aktiivinen toimija oman henkisen hyvinvointisi hyväksi, vai jäätkö vellomaan itsesääliin, katkeruuteen ja muiden syyllistämiseen? Kykenetkö asettamaan lapset etusijalle tässä kaikessa niin, että lapset eivät joudu osallisiksi sinun pahaan oloosi? Tuollainen epävakaus on varmasti omiaan vahingoittamaan lasten kehitystä. Ei sinulta vaadita äitinä täydellisyyttä, ongelmia on aina jonkinlaisia, pieniä tai suuria. Kyse on siitä, että kykenetkö riittävän hyvään vanhemmuuteen, johon ehdottomasti kuuluu se, että osaat asettaa lapset etusijalle ja suojella heitä parhaasi mukaan omilta ongelmiltasi. Jotta pääsisit eteenpäin, niin sinun tulisi tarkastella ja tunnistaa myös oma osuutesi asioihin. Otatko vastuun omasta äitiydestäsi ja pyrit turvaamaan lapsille mahdollisimman vakaan ja turvallisen lapsuuden, vai oikeutatko epävakaan ja turvattoman vanhemmuutesi sillä, että sinua on kohdeltu väärin? Lapsesi ovat tähän täysin syyttömiä ja olisikin tärkeää, että aktiivisesti hakisit apua tilanteeseesi käsittelemällä asioita, joista paha olosi kumpuaa ja lakkaisit ulkoistamasta itsesi vaikeuksistasi. Älä siirrä vaikeuksiasi eteenpäin ja ole noin itsekäs äiti, lapset tarvitsevat vain rakastavan ja luotettavan vanhemman. Ei kannata ylianalysoida yksittäisiä kasvatustilanteita vaan olla läsnä ja näyttää välittäväsi.

Missä sun lapset sitten nyt on? Mullakin on nyt lapset isällään, tosin itse he sinne halusivat mennä, mutta on totta, että olen voinut myös viime kuukausina niin huonosti, etten ole yksinkertaisesti pystynyt pitämään lapsia luonani. Onneksi lapset ovat saaneet olla isovanhemmillaan, ja nyt isällään. Olosuhteet ovat nyt nämä, ja teen kovasti töitä paranemiseni eteen. Aloituksesi on jotenkin sekava, ja muutenkin uskon sinun olevan provo, mutta pakko oli katsoa, kun otsikko osui omaankin elämään hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos loukkaa toista tai pahoittaa tämän mielen, ainoa tapa korjata suhde on kehittyä ihmisenä ja pyytää anteeksi. Mies ei pyydä ikinä anteeksi tai ole pahoillaan, että minulta pahoittui mieli hänen takiaan. Äitini oli opettanut minulle, että sellaista kuuluu sietää.

Ap

Oletko pyytänyt mieheltä anteeksi kaikkia ikäviä tekojasi? Niitä todellakin on

Oletko parantanut tapasi ja alkanut tehdä oman osuutesi

Vaikkapa osallistumalla omien lastesi elatukseen

Teidän vaakakuppi on reilusti miehen puolella. Sinä olet veökaa ison hyvityksen

Pyydän vasta, kun hän kertoo niiden pahoitaneen hänen mielensä. Hän ei ole kertonut minkään mun teon pahoittaneen hänen mielensä. Niin että kukahan tässä se tunteeton narsisti oikein on? Mies, jota ei satuta mikään.

Ap

Mies, jota ei satuta mikään taitaa olla mies, joka on aikansa yrittänyt ja nyt jo luovuttanut. Tärkeintä olisi nyt taata teidän lapsille tasapainoiset olosuhteet.

No ei ole kyllä yrittänyt, vaan on ollut alusta asti ihan "tyytyväinen" p*rseeseen naamallaan, siitä alkaen, kun sen siihen parkkeerasin. Mutta lasten suhteen: niin olisi.

Ap

Eli tiedät että olet toiminut väärin. Teet tietoisesti pahaa. Ja vieläpä oikeutat sen.

Psykopaatti toimii niin

Minulla on syyni, minä tarvitsin apua hirveän äitini jälkeen.

Ap

Tämä on ikuinen ongelmasi. Annat itsellesi luvan tehdä muille pahaa. Teet tietoisen valinnan. Se on 100% sinun vastuullasi

Ja silloisen terapeuttini mukaan on hienoa, mitn olen löytänyt ihmisen, joka kestää ihan kaikki raivot ja huudot, mitä ille vain suoltaa. Saan siis olla oma itseni. Ainoa vaan, että se typerä terapeutti ei tjunnut, etten mä sellaisena ole oma itseni, vaan äitini vaurioittama varjo siitä, kuka itse olen.

Ap

Ihailen miestäsi :-)

Elämän kanssasi on täytynyt olla raskasta hänelle, mutta kertomuksesi perusteella hän on oppinut käsittelemään sinua oikealla tavalla.

Jättää kiukuttelusi, pahuutesi ja kostonhimosi (joka kohdistuu vääriin ihmisiin, mieheesi ja lapsiisi), huomioimatta ja on keskittynyt huolehtimaan lapsistanne kaoottisessa tilanteessanne, jonka olet aiheuttanut.

Harvalla miehellä riittäisi älyä toimia kuten miehesi on toiminut :-)

Vakka kantensa valitsee. Mutta vielä ois miehelläkin kehittymistä. Ei hän oikeastaan ole oppinut ja kehittynyt mihinkään, on ollut aina varman tuollainen. Mikä on jo sinänsä tietenkin ihailtavaa hänessä.

Ap

Varmaankin päässyt käytännön harjoitusten avulla korkeampaan tietoisuuden tilaan, jossa ohimenevät tunteet eivät hallitse ihmisen käyttäytymistä.

Olet varmastikin ollut hyvänä apuna tällä tiellä, ehkä hieman samalla tavalla kuin ruoska jolla jotkut munkit läiskivät omaan selkänahkaansa, harjoittaen keskittymistää rukoilemiseen ja mielenhallintaan.

Olet tietämättäsi miehellesi muusa, opettaja, jonka avulla hän on päässyt etenemään henkisellä tiellään kohti täydellistä mielenrauhaa.

Mitä sinä olet oppinut mieheltäsi :-)

Joo, mutta ei ole tapahtunut meidän parisuhteen aikana, vaan lapsuudenperheessä ja nuoruudessa. Olen oppinut mieheltäni paljonkin, mm. että kaikki muut rakastavat minua paljon enemmän, kuin äitini ja että äitini ei ole käytännössä missään oikeassa jne jne.

Ap

Ketä sinä rakastat?

Ongelman ydin ei ole siinä ketkä rakastavat sinua.

Että oikein kehtaatkin sano, että yksipuolinen rakkaus minulta on ihan ok ja ainoa, minkä arvoinen olen.

Ap

Ellet osaa rakastaa ja arvostaa itseäsi, et osaa myöskään antaa rakkautta kenellekään muulle.

Lähestyt asiaa nurinkuriseta lähtokohdasta käsin. Anna rakkautta minulle, niin saat minulta vastarakkautta. Se ei todellista rakkautta, vaan toisen ihmisen hyväksikäyttöä.

Olet rakkauden arvoinen, mutta älä tee siitä kaupankäynnin kohdetta, sillä rakkautta et voi keneltäkään ostaa tai varastaa.

Ainoa asia minkä pystyt rakkaudessa tekemään, on sen antaminen.

Etkö sinä rakasta edes omia lapsiasi pyyteettömästi, anomatta/vaatimatta heiltä vastarakkautta?

Haukuit jossain vastauksessasi miestäsi munattomaksi luuseriksi (jotakuinkin näin).

Ei rakkaasta ihmisestä puhuta tai kirjoiteta sellaisia asioita.

Miksi olet yhdessä miehen kanssa jota et rakasta?

En minä ole tässä sanonut, että kenekään pitäisi minua rakastaa. En minä odota lasteni minua rakastavan. En saanut miestä parempaakaan. En ole saanut kokea molemminpuolista rakkautta, koska äitini pilasi oikeuteni olla minä, sellainen, joka olen, ja tulla rakastetuksi siten. Vain silloinhan siihen tunteeseen ensinnäkin voi luottaa. Sinäkään et osaa tulkita, et näe rivien väleistä mitä mä tarvitsen, joten älä esitä minua tietävämpää omissa asioissani minulle. Opi seuraamaan jotakuta, jonka oikeus olla se, kuka on, on särjetty, ja joka koittaa eheytyä siitä. Siitä sä et tiedä sitä mitä minä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Missä sun lapset sitten nyt on? Mullakin on nyt lapset isällään, tosin itse he sinne halusivat mennä, mutta on totta, että olen voinut myös viime kuukausina niin huonosti, etten ole yksinkertaisesti pystynyt pitämään lapsia luonani. Onneksi lapset ovat saaneet olla isovanhemmillaan, ja nyt isällään. Olosuhteet ovat nyt nämä, ja teen kovasti töitä paranemiseni eteen. Aloituksesi on jotenkin sekava, ja muutenkin uskon sinun olevan provo, mutta pakko oli katsoa, kun otsikko osui omaankin elämään hyvin.

Isällään lapset ovat. Asuvatkin siellä.

Ap