Yks lesta purkautuu nyt

Joo, eli vuosia näitä keskustelupalstoja seuranneena olen tullut entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että se lasten joka vuotinen synnyttäminen ei ole autuuden ehto. Meillä lapsia on kolme, toinen ja kolmas on kaksosia ja nyt totaalisesti riitti. Kaksosten kanssa oli niin kamalaa hommaa, että mua ei saa enää mikään eikä koskaan siihen vauvarumbaan. Kylmät väreet tulee kun näen jonkun odottavan tai kuulen vauvan itkua. Olen pääni puhki miettinyt ja kysellyt muilta uskovaisilta neuvoa tähän tilanteeseen, kun seinä on vastassa,että onko vaihtoehtoa? Jos ei ole mahdollista olla uskomassa ja lopettaa lasten saanti, niin sitten se on moro. Meille se ei ole enää edes vaihtoehto.

Kukaan ei osaa sanoa perusteluja raamatusta, miksi lapset pitäis ottaa kaikki vastaan. Ei vaan mene jakeluun, että oman ja lasten hyvinvoinnin uhallakin muka pitäis lisää hommata.Siis kuulemma joidenkin mielestä pitäis antaa vaikka adoptioon sitä mukaa tai huostaan vauva-ajaksi! Herranjestas, sanon minä. Kenen etu se ois? Jos äiti ei pysty huolehtimaan lapsistaan, niin hulluahan se ois vaikka adoptioon niitä tehdä?

Toiset ymmärtää, toiset ei. Jotkut kyselleet meidän hiipunutta vauvatahtia, kun kaksoset on jo kohta kolme vuotta.



Tää ei ehkä tälle palstalle kuulu, mutta kun tuonne elämänkatsomuspuolelle ei voi kirjoittaa nimettömänä. En omalla nikillä kyllä tälläista kirjoittais ikinä.