Jos jättäisit kumppanisi, niin mikä olisi pahinta mitä siitä seuraisi?
Kommentit (21)
Totaaliköyhyys ja menettäisin parhaan ystäväni jota ei tarvitse paljoa jännitellä tms. voi olla oma itsensä.
Talous menisi kuralle loppuelämäksi. Jos löytäisi daddyn niin elämä voisi jatkua.
Toimiva arki menisi ihan sekaisin. Joutuisin itse raatamaan kahden edestä ja rahat olisi tiukilla. Menettäisin myös juttelu- ja vitsailukumppanin.
Hyvä puoli olisi, ettei tarvitsisi enää perustella mitään kenelläkään. Mutta tappiokauppaa, en jätä.
Vaimo veisi koiran koska alunperin sen ostikin, tulisi iso ikävä.
Miehen mukana menisivät hänen ihanat kissansa.
Juoppo lähti haisevine kamppeineen. Ai että mikä muuttui? Oma rauha, hyvältä tuoksuva koti, eikä kukaan örise enää kännissä typeryyksiä täällä. Niin ja rahatkin riittää minulla nyt paremmin, ei ole "taloudellista ahdinkoa ".
Erosin kumppanista, tiesin että elintaso tulee tippumaan (miehellä iso palkka, itse olen vielä hetken opiskelija). Toisinaan se elintason lasku harmittaa, kuten myös se että kotiin tullessa ei ole toista aikuista jolle puhua. Sitten muistan miten hän reagoi puhumisiini, joko sanoi "aha" ja jatkoi puhelimen katsomista, tai kommentoi jotenkin tosi epäempaattisesti sanomisiani kiistäen esimerkiksi mielipahan joka narsistisen isäni tapaamisesta oli jäänyt kaivelemaan. En ollut koskaan aiemmin kokenut, miten yksin voi toisen ihmisen kanssa olla.
Joutuisin hunnigolle. Sekä paha että hyvä.
Minusta tulisi alkoholisti.
Voisi käydä runsaasti naisissa.
Pahinta konkreettisesti olisi autopaikan menettäminen ja parasta olisi varmaan se, että keittiö olisi aina siisti.
Kaupunkiasunnossani ei ole autopaikkaa, täällä miehen luona on iso piha. Olen materialisti!
Vierailija kirjoitti:
Talous menisi kuralle loppuelämäksi. Jos löytäisi daddyn niin elämä voisi jatkua.
Ei mene, Pasi. Tai sulla toki kun oot maksullinen pyllypoika ja loinen, mutta naiset on töissä ja avioparin omaisuus ositetaan.
Menettäisi parhaan ystäväni (mieheni). Lapsia näkisin paljon vähemmän kuin nyt.
Taloudellisesti olisi työlästä jakaa omaisuus (talo, mökki, yritys jne). Joskus mietein että jos lähtisin niin jättäisin kaiken miehelle ja lapsille (osa asuu kotona mutta kaikki jo täysi-ikäisiä). Ottaisin vain pyörän, vaatteet jne ja muuttaisin kerrostaloon vuokralle. Kuinka helppoa elämä olisi sen jälkeen kun ei olisi omaisuutta ja perhettä huolehdittavana jne.
Mies on joskus kiukkuinen vanha ukko mutta kuitenkin rakas. En halua erota. Kyllä se kuitenkin miehen kanssa on hyvä olla. Vaikka joskus harmittaa joku pikkujuttu.
Kun jätin, mun rahat jäi yksin mulle. Verenpaine laski, stressi hävisi, elintaso nousi. Nukun paremmin, koti on siisti ja kaunis.
N60
Saisin parin miljoonan euron omaisuuden vain itselleni, avioehto näet. Voisin alkaa tavata rakastajaani vapaasti. Ehkä pikkuisen kuitenkin kaipaisin häntä .
Huonointa oisi varmaan näennäinen elintason lasku. Kahden tuloilla on helpompi maksaa omakotitaloa, kuin yksin. Toisaalta yksin eläessä rahaa olisi helpompi säästää juuri siksi kun ei tarvitsisi osallistua miehen keskiluokkalarppiin. Vois muuttaa johonkin yksiöön ja elää osan vuodesta vaikka matkustellen Kaakkois-Aasiassa. Myös omiin harrastuksiin olisi enemmän aikaa. Hmm, ottaisikohan avioeron. 🤔
Menettäisin kumppanin, rakastetun, kivat viikonloput ja matkat hänen kanssaan. Nähdään vain viikonloppuisin ja lomilla niin edelleen on tosi kivaa yhdessä. Seksi jäisi pois, ei kiinnosta yhden illan jutut ja harvoin löydän kiinnostavaa miestä tai ihastun. Harrastus jäisi varmaan kun se ja siihen liittyvä yhteisö on vahvasti yhteinen, ei siellä olis kiva enää käydä. Toivon että ei tarvitse tätä suhdetta ikinä lopettaa mistään syystä.
Pahinta olisi pitkäaikaisen rakkauden ja elämänkumppanin menettäminen. Lähtisi se toinen puoli melkein itsestä. Lisäksi se, että pitäisi aloittaa uudelleen kumppanin etsintä ja yksinäisyys, jos ketään ei löytäisikään. Parasta olisi itsenäisyys. Ei kuitenkaan olisi sen arvoista
Vierailija kirjoitti:
Oma kuolemani.
?
Tämä kysymys sai minut tajuamaan, että hyviä puolia olisi paljon enemmän kuin huonoja.