Onko täällä muita joiden kouluttautuminen on kaatunut huonoon kielipäähän vaikka esim. matemaattisten aineiden opiskelu on ollut helppoa?
Itselläni esim. lukion pitkä matikka 10 ja pitkä fysiikka 9 lukion päästötoikkarissa. Kielet sen sijaan meni läpi juuri ja juuri. Lukio on käyty 90- luvun alussa. Tuohon aikaan ei ollut mitään toivoa löytää jatko-opiskelupaikkaa kun kirjoitukset koostui pakollisesta englannista, ruotsista, äidinkilestä, reaalista ja matikasta. 3/5 siis kieliä. Kirjoitukset meni siis huonosti.
Kommentit (98)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
> Itselläni esim. lukion pitkä matikka 10 ja pitkä fysiikka 9 lukion päästötoikkarissa. Kielet sen sijaan meni läpi juuri ja juuri. Lukio on käyty 90- luvun alussa. Tuohon aikaan ei ollut mitään toivoa löytää jatko-opiskelupaikkaa kun kirjoitukset koostui pakollisesta englannista, ruotsista, äidinkilestä, reaalista ja matikasta. 3/5 siis kieliä. Kirjoitukset meni siis huonosti.
Älä valehtele! Kirjoitin noin samaan aikaan. Sain L:n matikasta. Lähetin hakemuksen matiikkaa opiskelemaan, ja pääsin sisälle ainoastaan sen L:n perusteella; se riitti. En kuitenkaan mennyt matikkaa lukemaan.
En valehtele! Kirjoitin matikasta lopulta Magnan. Edellisen vuoden kirjoituksista olisin kyllä saanut L:n. (Siihen aikaan oli ainakin vielä ns. harjoituskirjoitukset). Varsinaisissa kirjoituksissa yritin ratkaista tehtävää joka ei sisältynyt omiin kursseihini(en sitä silloin tajunnut) Tämä tehtävä vei ajastani yli 2/3 jolloin muihin tehtäviin ei jäänyt riittävästi aikaa. Miksi ihmeessä valehtelisin asiassa jossa etsin kohtalotovereita?
Et kuulosta kovin fiksulta tämän perusteella. Fiksu ihminen aloittaa aina helpoimmista tehtävistä, plus erottaa kyllä tehtävät jotka edes kykenee ratkaisemaan. Oliko matematiikan menestyksesi vain jotain kaavojen ulkoaopettelua ja kopiointia, kuulostaa siltä..
Ei todellakaan ollut mitään ulkoa opiskelua. Yritin ratkaista tehtävän siinä missä muutkin. Siihen nyt vain meni enemmän aikaa kuin oli tarkoitus kun sitä ei ollut minulle lukiossa opetettu. En ole sanonut olevani mitenkään viisas mutta koulumatikka oli minulle aina helppoa.
90-luvun alussa matikasta sai kevyesti L:n n. 50/60 pisteillä. Eli yhdestä tehtävästä ei kokeesi ole voinut olla kiinni. Ja tosissaanko väität, että teit 2/3 ajasta (eli 4 tuntia!) yhtä tehtävää.
Tuosta kaikesta on niin paljon aikaa, että taidat muistaa sitä mitä haluat muistaa. "Minusta olisi kyllä ollut, mutta..." ja "niin pienestä se kaikki on kiinni...yksi matikan tehtävä.. yksi ruotsin kurssi..." Voit syyttää koko loppuelämäsi asioista muita, mutta oli syy missä tahansa, itse asioista omissa nahoissasi kärsit. Menneisyyttä et voi muuttaa, mutta tulevaisuuteen voit vaikuttaa. Pystytkö kouluttautumaan nyt alallen joka kiinnostaa ja josta työllistyisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, saat olla kuitenkin ylpeä, että sinulla on pitkästä matikasta 10 todistuksessa! Mietin kyllä, etkö tosiaan päässyt minnekään opiskelemaan kielten takia. Sanoit, että kielet meni yo-kirjoituksissa niukasti läpi. Kuvittelen nyt, millaiselta sinun yo-todistus mahtoi näyttää. Ehkä jotain tällaista:
äidinkieli C, englanti A, ruotsi A, matematiikka L, reaali L ??
Jos tämä on totta, yleisarvosanasi oli ehkä C. Kai nyt C: papereilla opiskelemaan pääsee?? Lisäksi yo-kirjoituksen tuloksia voi käydä korottamassa kerran ilman aikarajaa, joten olisit vielä voinut yrittää korottaa kielten arvosanoja, jos tosiaan opiskelemaan pääsy oli mahdotonta.
Sain matikasta m:n kuten olen jo aiemmin täällä jollekkin vastannut. Yritin epätoivoisesti kehittää kaavaa tehtävään joka ei tietämättäni sisältynytkään mun lukiokursseihin ja tuhlasin siihen ison osan ajasta ja lopputulemana tämä. Opiskelin vuoden opistoasteella mutta luovutin kun en saanut siellä ruotsin kurssia läpi.
Olisit voinut käydä korottamassa matematiikan L:ksi. Varmasti toisella kerralla olisi onnistunut, kun todistuksessa on kymppi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
> Itselläni esim. lukion pitkä matikka 10 ja pitkä fysiikka 9 lukion päästötoikkarissa. Kielet sen sijaan meni läpi juuri ja juuri. Lukio on käyty 90- luvun alussa. Tuohon aikaan ei ollut mitään toivoa löytää jatko-opiskelupaikkaa kun kirjoitukset koostui pakollisesta englannista, ruotsista, äidinkilestä, reaalista ja matikasta. 3/5 siis kieliä. Kirjoitukset meni siis huonosti.
Älä valehtele! Kirjoitin noin samaan aikaan. Sain L:n matikasta. Lähetin hakemuksen matiikkaa opiskelemaan, ja pääsin sisälle ainoastaan sen L:n perusteella; se riitti. En kuitenkaan mennyt matikkaa lukemaan.
En valehtele! Kirjoitin matikasta lopulta Magnan. Edellisen vuoden kirjoituksista olisin kyllä saanut L:n. (Siihen aikaan oli ainakin vielä ns. harjoituskirjoitukset). Varsinaisissa kirjoituksissa yritin ratkaista tehtävää joka ei sisältynyt omiin kursseihini(en sitä silloin tajunnut) Tämä tehtävä vei ajastani yli 2/3 jolloin muihin tehtäviin ei jäänyt riittävästi aikaa. Miksi ihmeessä valehtelisin asiassa jossa etsin kohtalotovereita?
Et kuulosta kovin fiksulta tämän perusteella. Fiksu ihminen aloittaa aina helpoimmista tehtävistä, plus erottaa kyllä tehtävät jotka edes kykenee ratkaisemaan. Oliko matematiikan menestyksesi vain jotain kaavojen ulkoaopettelua ja kopiointia, kuulostaa siltä..
Ei todellakaan ollut mitään ulkoa opiskelua. Yritin ratkaista tehtävän siinä missä muutkin. Siihen nyt vain meni enemmän aikaa kuin oli tarkoitus kun sitä ei ollut minulle lukiossa opetettu. En ole sanonut olevani mitenkään viisas mutta koulumatikka oli minulle aina helppoa.
90-luvun alussa matikasta sai kevyesti L:n n. 50/60 pisteillä. Eli yhdestä tehtävästä ei kokeesi ole voinut olla kiinni. Ja tosissaanko väität, että teit 2/3 ajasta (eli 4 tuntia!) yhtä tehtävää.
Tuosta kaikesta on niin paljon aikaa, että taidat muistaa sitä mitä haluat muistaa. "Minusta olisi kyllä ollut, mutta..." ja "niin pienestä se kaikki on kiinni...yksi matikan tehtävä.. yksi ruotsin kurssi..." Voit syyttää koko loppuelämäsi asioista muita, mutta oli syy missä tahansa, itse asioista omissa nahoissasi kärsit. Menneisyyttä et voi muuttaa, mutta tulevaisuuteen voit vaikuttaa. Pystytkö kouluttautumaan nyt alallen joka kiinnostaa ja josta työllistyisi?
Kyllä. Edellisvuoden kokeesta sain muistaakseni pistettä vaile täydet. Miksi keksisin jotain tällaista?
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, saat olla kuitenkin ylpeä, että sinulla on pitkästä matikasta 10 todistuksessa! Mietin kyllä, etkö tosiaan päässyt minnekään opiskelemaan kielten takia. Sanoit, että kielet meni yo-kirjoituksissa niukasti läpi. Kuvittelen nyt, millaiselta sinun yo-todistus mahtoi näyttää. Ehkä jotain tällaista:
äidinkieli C, englanti A, ruotsi A, matematiikka L, reaali L ??
Jos tämä on totta, yleisarvosanasi oli ehkä C. Kai nyt C: papereilla opiskelemaan pääsee?? Lisäksi yo-kirjoituksen tuloksia voi käydä korottamassa kerran ilman aikarajaa, joten olisit vielä voinut yrittää korottaa kielten arvosanoja, jos tosiaan opiskelemaan pääsy oli mahdotonta.
Sain matikasta m:n kuten olen jo aiemmin täällä jollekkin vastannut. Yritin epätoivoisesti kehittää kaavaa tehtävään joka ei tietämättäni sisältynytkään mun lukiokursseihin ja tuhlasin siihen ison osan ajasta ja lopputulemana tämä. Opiskelin vuoden opistoasteella mutta luovutin kun en saanut siellä ruotsin kurssia läpi.
Olisit voinut käydä korottamassa matematiikan L:ksi. Varmasti toisella kerralla olisi onnistunut, kun todistuksessa on kymppi.
Olin silloin intissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, saat olla kuitenkin ylpeä, että sinulla on pitkästä matikasta 10 todistuksessa! Mietin kyllä, etkö tosiaan päässyt minnekään opiskelemaan kielten takia. Sanoit, että kielet meni yo-kirjoituksissa niukasti läpi. Kuvittelen nyt, millaiselta sinun yo-todistus mahtoi näyttää. Ehkä jotain tällaista:
äidinkieli C, englanti A, ruotsi A, matematiikka L, reaali L ??
Jos tämä on totta, yleisarvosanasi oli ehkä C. Kai nyt C: papereilla opiskelemaan pääsee?? Lisäksi yo-kirjoituksen tuloksia voi käydä korottamassa kerran ilman aikarajaa, joten olisit vielä voinut yrittää korottaa kielten arvosanoja, jos tosiaan opiskelemaan pääsy oli mahdotonta.
Sain matikasta m:n kuten olen jo aiemmin täällä jollekkin vastannut. Yritin epätoivoisesti kehittää kaavaa tehtävään joka ei tietämättäni sisältynytkään mun lukiokursseihin ja tuhlasin siihen ison osan ajasta ja lopputulemana tämä. Opiskelin vuoden opistoasteella mutta luovutin kun en saanut siellä ruotsin kurssia läpi.
Olisit voinut käydä korottamassa matematiikan L:ksi. Varmasti toisella kerralla olisi onnistunut, kun todistuksessa on kymppi.
Olin silloin intissä.
Korottaminen onnistuu yhden kerran ilman aikarajaa. Elämä jatkui intin jälkeenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nuo korkeakoulujen pakolliset kielikurssit on pyritty niin suunnittelemaan, että ei kenenkään valmistuminen omalle alalle niistä jää kiinni. Eli niistä pääsee varsin helpolla läpi.
Itselläni oli se tilanne, että en ollut koskaan opiskellut ruotsia mennessäni yliopistoon, koska vanhempieni työn takia oli asuttu ulkomailla yläaste- ja lukioikäni. Ja jopa minä pääsin läpi silti pakollisista ruotsin opinnoista, vain lainaamalla kirjastosta jotain ruotsin alkeisoppikirjoja ja opettelemalla sieltä perusteet. Kerroin tästä tilanteestani kurssin vetäjälle ja hän heti alkuun sanoi että ei ole tarkoitus että tästä kenenkään opinnot kiinni jää, jos vähänkään osoittaa kiinnostusta edes yrittää.
Mua kyllä vähän ihmetyttää toi, että jos tosiaan ihan surkeilla taidoilla saa sen merkinnän että ne kurssit on suoritettu ja riittää että vaan yrittää. Kun jos se taito ei kuitenkaan ole vaatimusten mukainen. Miksi kielissä on vaatimuksena "akateemisen tason" osaaminen, jos käytännössä kuitenkin pääsee läpi osaamatta?
Ei sillä, että itsekin panikoin tulevan ruotsin kurssin kanssa yliopistossa kun taidot on niin surkeat enkä juurikaan tästä ehdi petrata että osaisin sillä tasolla mitä kurssikuvauksessa vaatimukseksi on laitettu. Että kivahan se on, jos ei jää valmistuminen siitä kiinni :D Mutta järkevämpää musta olisi muuttaa systeemiä niin että jos ei noita kieliä osaa, niin ei sitten niistä mitään suoritusmerkintääkään tule. Ne suorittaa kielikurssit jotka osaa. Järkevämpää jakaa porukka rehellisesti osaajiin ja ei-osaajiin eikä teeskennellä paperilla että kaikilta nyt löytyy esim. sujuvat ruotsintaidot jos todellisuudessa mennään ihan alkeillakin läpi. Kaikilla aloilla kun se kielitaito ei tarvii kuitenkaan olla niin älyttömän hyvä.
Jos sitten sitä kielitaitoa tarvittaisiin muussakin opiskelussa niin ne opinnothan kaatuu sit siihen kun ei osaa. Ei niitä muitakaan kursseja läpi pääse jos materiaalina on enkunkielisiä kirjoja/artikkeleita niin eihän siinä auta selittää että kun mä nyt yritin mutta en vaan osaa.
Ei kukaan varmasti kuvittele, että kaikki jotka on yliopiistossa sen pakollisen minimi-ruotsin läpäisseet, osaisivat sujuvasti ruotsia. Sen enempää kuin niin kuvitellaan ruotsia peruskoulussa ja lukiossa lukeneistakaan. Monille meistä tosiaan tuo ruotsi on pelkkää kiusaamista ja pakko, ja onneksi ainakin osa noiden kurssien vetäjistäkin ymmärtää sen, että useimmille ko. kielen osaaminen ei ole pätkääkään tärkeää eikä ole mitään järkeä jos ihmisen valmistuminen omalle alalleen tyssäisi siihen. Se toki olisi hyvä jos ruotsi ei olisi pakollista ollenkaan, mutta siihen tuskin päästään.
Tuo englanti on jännä... Itse en osaa vieläkään puhua sitä yhtään, ja ymmärrän huonosti puhuttua englantia, mutta mitään ongelmia ei ollut englanninkielisten tenttikirjojen tai tenttien suhteen. Ymmärrän hyvin kirjoitettua englantia ja osaan kirjoittaa hyvin englanniksi.
Vierailija kirjoitti:
Olen yläkoulun kieltenopettaja. Sellaista käsitettä ei ole olemassakaan kuin "huono kielipää" vaan se on motivaation puute. Sanoja ja kielioppia pitää lukea ja kerrata, kerrata, kerrata. Sanat eivät vain yhtäkkiä pomppaa kenekään päähän. Tietysti siinä on eroa, että kuinka paljon kieltä käyttää muuten elämässään kuin pelkästään oppitunneilla ja läksyjenteossa. Mutta jokaisella on siihen mahdollisuus. Kielen oppiminen ei ole mitään rakettitiedettä.
Ei nyt ihan pidä paikkaansa. Itselleni kielet ovat kohtuu helppoja, mutta olen nähnyt vierestä kun matemaattisesti huipputerävä ei meinaa saada mitenkään tehtyä itselleen eroa perfektun ja pluskvamperfektin välillä edes suomeksi.
Ja siinä mielessä oikeassa, että motivaatio ratkaisee: kaksi talvea kansalaisopistossa saksan kursseilla 4-6h viikossa (ja säännölliset työmatkat saksankielisiin maihin) toi minulle paremman kielitaidon saksassa kuin ruotsissa koskaan 6+1 lukuvuoden jälkeen - vaikka virallisesti sainkin ns kiitettävän ruotsin virkamiestentissä. Katsos kun Keski-Eurooppaan erikoistununeelle reissuinssille ruotsin osaamisen arvo on nolla, jopa negatiivinenkin koska häiritsi alkuunsa saksan oppimista näennäisen samankaltaisena kielenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, saat olla kuitenkin ylpeä, että sinulla on pitkästä matikasta 10 todistuksessa! Mietin kyllä, etkö tosiaan päässyt minnekään opiskelemaan kielten takia. Sanoit, että kielet meni yo-kirjoituksissa niukasti läpi. Kuvittelen nyt, millaiselta sinun yo-todistus mahtoi näyttää. Ehkä jotain tällaista:
äidinkieli C, englanti A, ruotsi A, matematiikka L, reaali L ??
Jos tämä on totta, yleisarvosanasi oli ehkä C. Kai nyt C: papereilla opiskelemaan pääsee?? Lisäksi yo-kirjoituksen tuloksia voi käydä korottamassa kerran ilman aikarajaa, joten olisit vielä voinut yrittää korottaa kielten arvosanoja, jos tosiaan opiskelemaan pääsy oli mahdotonta.
Sain matikasta m:n kuten olen jo aiemmin täällä jollekkin vastannut. Yritin epätoivoisesti kehittää kaavaa tehtävään joka ei tietämättäni sisältynytkään mun lukiokursseihin ja tuhlasin siihen ison osan ajasta ja lopputulemana tämä. Opiskelin vuoden opistoasteella mutta luovutin kun en saanut siellä ruotsin kurssia läpi.
Olisit voinut käydä korottamassa matematiikan L:ksi. Varmasti toisella kerralla olisi onnistunut, kun todistuksessa on kymppi.
Olin silloin intissä.
Korottaminen onnistuu yhden kerran ilman aikarajaa. Elämä jatkui intin jälkeenkin.
lähdin sen jälkeen opIskelemaan sinne opistoon joten korottamiset ei olleet edes mielessä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, saat olla kuitenkin ylpeä, että sinulla on pitkästä matikasta 10 todistuksessa! Mietin kyllä, etkö tosiaan päässyt minnekään opiskelemaan kielten takia. Sanoit, että kielet meni yo-kirjoituksissa niukasti läpi. Kuvittelen nyt, millaiselta sinun yo-todistus mahtoi näyttää. Ehkä jotain tällaista:
äidinkieli C, englanti A, ruotsi A, matematiikka L, reaali L ??
Jos tämä on totta, yleisarvosanasi oli ehkä C. Kai nyt C: papereilla opiskelemaan pääsee?? Lisäksi yo-kirjoituksen tuloksia voi käydä korottamassa kerran ilman aikarajaa, joten olisit vielä voinut yrittää korottaa kielten arvosanoja, jos tosiaan opiskelemaan pääsy oli mahdotonta.
Sain matikasta m:n kuten olen jo aiemmin täällä jollekkin vastannut. Yritin epätoivoisesti kehittää kaavaa tehtävään joka ei tietämättäni sisältynytkään mun lukiokursseihin ja tuhlasin siihen ison osan ajasta ja lopputulemana tämä. Opiskelin vuoden opistoasteella mutta luovutin kun en saanut siellä ruotsin kurssia läpi.
Olisit voinut käydä korottamassa matematiikan L:ksi. Varmasti toisella kerralla olisi onnistunut, kun todistuksessa on kymppi.
Olin silloin intissä.
Miksi alapeukut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, saat olla kuitenkin ylpeä, että sinulla on pitkästä matikasta 10 todistuksessa! Mietin kyllä, etkö tosiaan päässyt minnekään opiskelemaan kielten takia. Sanoit, että kielet meni yo-kirjoituksissa niukasti läpi. Kuvittelen nyt, millaiselta sinun yo-todistus mahtoi näyttää. Ehkä jotain tällaista:
äidinkieli C, englanti A, ruotsi A, matematiikka L, reaali L ??
Jos tämä on totta, yleisarvosanasi oli ehkä C. Kai nyt C: papereilla opiskelemaan pääsee?? Lisäksi yo-kirjoituksen tuloksia voi käydä korottamassa kerran ilman aikarajaa, joten olisit vielä voinut yrittää korottaa kielten arvosanoja, jos tosiaan opiskelemaan pääsy oli mahdotonta.
Sain matikasta m:n kuten olen jo aiemmin täällä jollekkin vastannut. Yritin epätoivoisesti kehittää kaavaa tehtävään joka ei tietämättäni sisältynytkään mun lukiokursseihin ja tuhlasin siihen ison osan ajasta ja lopputulemana tämä. Opiskelin vuoden opistoasteella mutta luovutin kun en saanut siellä ruotsin kurssia läpi.
Olisit voinut käydä korottamassa matematiikan L:ksi. Varmasti toisella kerralla olisi onnistunut, kun todistuksessa on kymppi.
Olin silloin intissä.
Miksi alapeukut?
Elämä ei lopu inttiin sen jälkeenkin olisit voinut korottaa.
Hmmm...yksi mun kaveri, syntymävuosi-77, kävi lukion ja sai päättötodistuksen, mutta ei kirjoittanut. Ruotsi varmaan silläkin suurin syy. Se pääsi ns. väliaikaiseen AMK:hon sillä lukion päästötodistuksellaan ja valmistui insinööriksi joskus vuosituhannen vaihteessa. Aloitusvuosi on siis ollut joko -96 tai -97.
Vierailija kirjoitti:
Hmmm...yksi mun kaveri, syntymävuosi-77, kävi lukion ja sai päättötodistuksen, mutta ei kirjoittanut. Ruotsi varmaan silläkin suurin syy. Se pääsi ns. väliaikaiseen AMK:hon sillä lukion päästötodistuksellaan ja valmistui insinööriksi joskus vuosituhannen vaihteessa. Aloitusvuosi on siis ollut joko -96 tai -97.
Mikä on väliaikainen AMK?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen yläkoulun kieltenopettaja. Sellaista käsitettä ei ole olemassakaan kuin "huono kielipää" vaan se on motivaation puute. Sanoja ja kielioppia pitää lukea ja kerrata, kerrata, kerrata. Sanat eivät vain yhtäkkiä pomppaa kenekään päähän. Tietysti siinä on eroa, että kuinka paljon kieltä käyttää muuten elämässään kuin pelkästään oppitunneilla ja läksyjenteossa. Mutta jokaisella on siihen mahdollisuus. Kielen oppiminen ei ole mitään rakettitiedettä.
Ihan tiedoksi vain, lahjakkuudella on yllättävän paljon merkitystä oppiiko vai ei. Kaikilla ei ole ns. kielikorvaa jolla pystyy suoraan sanomaan mitä muotoa käytetään missäkin tilanteessa, mitä artikkelia, mitä pronominia jne. Tunnetusti lukiossa englanninkielen osaamisessa vaaditaan saman tason osaamista kuin natiiveilta. Rokotetaan rajulla kädellä jos ei ole pilkku oikeassa paikassa tai on väärä pronomini tai ei ole tarpeeksi hienosti sanottu tietty lause.
Suomessa ei paina se, että tulee ymmärretyksi vaan se että on pilkku oikeassa paikassa. Sen takia ihmiset ovat Suonessa monesti arkoja puhumaan englantia koska on opetettu että väärin sanominen on noloa ja huonoa osaamista. Englantia pitäisi osata paremmin kuin natiivit jos kysytään englannin opettajilta. Siellä lukiossa pitää keskittyä muihinkin aineisiin ja vuorokaudessa on vain rajattu määrä tunteja. Kaikkeen ei kaikki repeä, eikä pidäkään revetä.
Puhut roskaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen yläkoulun kieltenopettaja. Sellaista käsitettä ei ole olemassakaan kuin "huono kielipää" vaan se on motivaation puute. Sanoja ja kielioppia pitää lukea ja kerrata, kerrata, kerrata. Sanat eivät vain yhtäkkiä pomppaa kenekään päähän. Tietysti siinä on eroa, että kuinka paljon kieltä käyttää muuten elämässään kuin pelkästään oppitunneilla ja läksyjenteossa. Mutta jokaisella on siihen mahdollisuus. Kielen oppiminen ei ole mitään rakettitiedettä.
No aivan varmasti on :D Vaikka pänttäsin sanoja, niin ei niistä tuntunut olevan mulle hyötyä esim. kuunteluissa. Tuollaisten opettajien takia meillä on varmasti paljon väliinputoajia koulumaailmassa.
Kielen oppiminen on täysin omasta aktiivisuudesta kiinni. Jollei tee mitään sen eteen, niin kukaan opettaja ei voi auttaa.
Tosi mustavalkoista ajattelua. Ihan kuin olisi kielten oppimisessa vain kaksi vaihtoehtoa: joko osaat tai et osaa, osaat jos teet läksyt ja jos et tee niin sitten et osaa.
Minä tein aina läksyt, pyysin tukiopetusta, kuuntelin englantia päivittäin, katsoin leffoja ja videoita ilman suomenkielistä tekstitystä, luin kokeisiin ja kirjoitin esseet.
Sain silti A yo-kirjoituksista, koska en silti osannut. Opin sanoja todella hitaasti, kielioppi ei tuntunut luonnolliselta ollenkaan kun mentiin vaikeampaan, pilkunviilaus rokotti pisteitä. Osaan puhua englantia ja kirjoittaa sitä arkipäivän asioissa, mutta en kykene siihen mitä Suomessa vaadittiin.
Mitä ihmettä oikein sössötät?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, saat olla kuitenkin ylpeä, että sinulla on pitkästä matikasta 10 todistuksessa! Mietin kyllä, etkö tosiaan päässyt minnekään opiskelemaan kielten takia. Sanoit, että kielet meni yo-kirjoituksissa niukasti läpi. Kuvittelen nyt, millaiselta sinun yo-todistus mahtoi näyttää. Ehkä jotain tällaista:
äidinkieli C, englanti A, ruotsi A, matematiikka L, reaali L ??
Jos tämä on totta, yleisarvosanasi oli ehkä C. Kai nyt C: papereilla opiskelemaan pääsee?? Lisäksi yo-kirjoituksen tuloksia voi käydä korottamassa kerran ilman aikarajaa, joten olisit vielä voinut yrittää korottaa kielten arvosanoja, jos tosiaan opiskelemaan pääsy oli mahdotonta.
Sain matikasta m:n kuten olen jo aiemmin täällä jollekkin vastannut. Yritin epätoivoisesti kehittää kaavaa tehtävään joka ei tietämättäni sisältynytkään mun lukiokursseihin ja tuhlasin siihen ison osan ajasta ja lopputulemana tämä. Opiskelin vuoden opistoasteella mutta luovutin kun en saanut siellä ruotsin kurssia läpi.
Olisit voinut käydä korottamassa matematiikan L:ksi. Varmasti toisella kerralla olisi onnistunut, kun todistuksessa on kymppi.
Olin silloin intissä.
Miksi alapeukut?
Elämä ei lopu inttiin sen jälkeenkin olisit voinut korottaa.
Olen jo kommentoinut tuohon.
ap
Osa ammattikorkeista kulki ysärillä väliaikaisen AMK:n statuksella. Ne vakinaistettiin myöhemmin, ainakin Kotkassa oli alkuun väliaikainen AMK.
Ihan järkyttäviä kommentteja aloitukseen. Palsta ei petä.
Sain matikasta m:n kuten olen jo aiemmin täällä jollekkin vastannut. Yritin epätoivoisesti kehittää kaavaa tehtävään joka ei tietämättäni sisältynytkään mun lukiokursseihin ja tuhlasin siihen ison osan ajasta ja lopputulemana tämä. Opiskelin vuoden opistoasteella mutta luovutin kun en saanut siellä ruotsin kurssia läpi.